Nykyaikaan liittyvä todellisuus alkaa jo peitota älyttömimmätkin fiktiot tässä rakkaassa isänmaassamme.Se alkaa itseasiassa ylittämään jo jopa jo pahimman suomalaisen elokuvan rillumarei-kauden surkuhupaisimmat saavutukset.

Ja se jos mikä on jo todellinen saavutus.

Odotan jo kieli pitkällä tätä nykyaikaista Pekka ja Pätkä-leffojen nykyaikaistettujen versioiden esiinmarssia.Koska en halua olla mitenkään olla uuden ja uljaan kehityksen esteenä, haluan kantaa oman korteni kekoon ja esitellä oman ehdotukseni siitä, miten suomalaisen elokuvan unohdettu aarteisto saataisiin muutettua poliittisseti korrektiksi ja samalla saataisiin sadun keinoin muutettua suomalaisten enemmistö läpisuvaitsevaisiksi.

Elokuvan ohjaajana voisi toimia vaikka anonyymillä nimimerkillä esiintyvä Ali Quu ja tuottajana (samoin vaikka  peitehenkilöllisyydellä esiintyvä)  YLE:n tavat oppinut suomalaisvihaaja Wali Hoo. Kuvaajana voisi toimia esimerkiksi Käkkis Arhinmäki, jolla on asiaan liittyvää kokemuspohjaa ilmeisen riittävästi.

Nyt tarkkana kaikki muutkin uuden polven wannabe-tarantinot ja -coppolat,  tässä teille loistava business-idea  – etenkin kun vanhat rahoituslähteet ovat kuivuneet. Jos tälle projektille ei heru fyrkkaa YLE:stä, kulttuuriarkistosta ja elokuva-arkistosta – niin sitten ei kyllä heru millekään muulekaan produktiolle.

… ja onhan tietysti aina olemassa RAY ja UM…

Tämän uuden elokuvan nimeksi voitaisiin laittaa integroitumisen (sekä vanhan yksikulttuurin muuttamisen monikulttuuriseksi) merkeissä esimerkiksi Pekka ja Pätkä  merirosvojahdissa.

Pekan rooliin sopisi aivan itseoikeutetusti Afrikkaan verovaroin suuntautuneen turismin kuningaskuluttaja Pekka Haavisto ja hänen aisaparikseen Pätkäksi voitaisiin (turhaa castingia tekemättä) ottaa esimerkiksi Osmo Soininvaara. Odella nimittäin  taitaa olla juuri nyt ylimääräistä aikaa, kun hänen ajamansa Päijät-Hämeen slummiuttamissuunnitelma…  hmmmm… sanoisimmeko vaikka, että ajoi karille.

Tai kuten asiaa kuvaili:

Soininvaara epäonnistui minun mielestäni täysin. Tuommoinen ylimielinen stadin kundi tulee maalaisia opettamaan. Se tuli viestinä kaikilta, että selvittäjä pyörii samat kalvot kainalossa ympäri kuntia. Ja sitten kun selvitysmies tuli ulos valmiin pakettinsa kanssa, niin ne oli taas ne samat kalvot.

Osmo saisi tässä elokuvahassuttelussa kerrankin toteuttaa itseään ja jauhaa jargoniaan ”… asiahan ei kuulu mitenkäään minulle, mutta …”

Naispääosaankapteeni Akuliinaksi – sopisi (kuin poliisin nyrkki anarkistin  nenään) työministerinä touhottava Anni Sinnemäki. Annikin saisi kerrankin oikeita töitä, eikä hänen tarvitsisi enää huolehtia työttömyyden lisäämisestä, nuorille ja syrjäytyneillä käytävän ihmiskaupan  laajentamisesta  ja suomalaisen elinkeinoelämän kurjistamisesta.

Jos Haavisto on projektissa mukana, pakollinen homokiintiölin on täytetty, mutta jos hän ei jostain syystä ehdi tai halua osallistua tähän projektiin, tuon kiintiön täyttäminen voitaisiin huoletta uskoa aidon Akuliinan harteille.

Tämän uutta, uljasta ja kaunista uussuomalaista  monikulttuuria edustavan elokuvan synopsis menee suurin piirtein näin:

Kun kaukaa viisas ja täydellinen hallituksemme on komentanut  huonosti Somalian merialueille sopivan   Kaleerilaiva Puuhamaan seikkailuretkelle kapteeni Akuliinan komennossa alkaa käsittämätön hössötys, kaahaus ja sekoilu – kunnon b-farssin tyyliin. Puolustusvoimat palkkaa Kaleerilaiva Puuhamaalle sopivan joukon (noin 50) Suomessa asuvaa somalia  ”yhteyshenkilöiksi ja tulkeiksi”.

Näille annetaan väliaikainen erikoisupseerin vakanssi ja komea uniformu. Hassujen kommeltusten ja kahden upotetun valaanpyyntialauksen jälkeen, kapteeni Akuliinan komentama alus pääsee kuin pääseekin Somalian rannikolle. Kun suomalaiset ottavat ensimmäisen kerran kiinni somalimerirosvoja, todetaankin  yllättäen, että nämä vesselithän kuuluvatkin perheidenyhdistämisohjelman piiriin.

Jokaisessa  kunnon  merirosvotarinassa on aarre – niin myös tässä.  Elokuvan loppukohtauksessa Puuhamaa purjehtii auringonlaskuun kultamunien kanssa.

Lähteet: UM, KU, City, HS

Site Meter

Vihreiden periaateohjelmassa kerrotaan, että parempi maailma ei synny ylhäältä päin annettuna, vaan ihmisten vapaaehtoisesta toiminnasta. Ihmisten on voitava vaikuttaa laajasti ja eri tavoin yhteisiin asioihin niin paikallisesti, kansallisesti kuin globaalistikin.

Se kuka sitten on vihreiden mielestä sellainen ihminen, jonka on voitava vaikuttaa laajasti ja eri tavoin yhteisiin asioihin, onkin taas aivan toinen kysymys.

Tästä on nähty aikaisemminkin lukuisia esimerkkejä.  Viimeisin näistä määrittelyistä koski Itä-Lapissa asuvia ihmisiä ja heidän oikeuksiaan. Tuolloin vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki kertoi selvästi, että hän ja muut vihreiden jäsenkirjan saaneet ovat se instanssi, joka tietää aina paikallisia ihmisiä paremmin ja on oikeutettu päättämään heitä koskevista asioista heidän puolestaan.

Eräs kansanvallan halventamiseen liittyvä käynnissä oleva viherepisodi on jostain syystä jäänyt hieman piiloon valtamediassa.Vihreiden Havukka-ahon ajattelijana tunnettu helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara on myös määritellyt omalla toiminnallaan jälleen uusia rajoja kansanvallan käsitteelle – ja antanut siinä sivussa aika vakuuttavan kuvan oman poliittisen toimintansa todellisesta kivijalasta (ei, tämä ei tarkoita liberalismia tai kansanvaltaisuutta).

Hallituksemme on nimittänyt suuressa viisaudessaan tämän vihreitä edustavan helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun Päijät-Hämeen kuvernööriksi. No, jos nyt ei ihan kuvernööriksi, niin kuitenkin vain yhden ihmisen (helsinkiläisen vihreän) mielipidettä edustavaksi selvitysmieheksi.

Tämän touhun jatkuessa on tullut varsin hyvin selväksi se, että Soininvaara ajaa häikäilemättömästi vihreiden edustamaa ideologiaa ja on ilmeisen humaltunut yksinvaltiudestaan. Näin hän toimii vastoin paikallisten ihmisten mielipiteitä ja estäen heitä päättämästä itseään koskevissa asioissa.

Soininvaara on yksinvaltaisesta asemastaan käsin (alueen ulkopuolisena, niin poliittisesti kuin kunnallisestikin) ilmoittanut, että hän ei aio ehdottaa ns. Oiva-kuntien keskinäistä kuntaliitosta. Oivan peruspalvelukeskuksen alueeseen kuuluvat Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki. Soininvaaran mukaan näiden kuntien liitos ei vähentäisi Päijät-Hämeen kuntien välistä kilpailua, vaan todennäköisesti kärjistäisi sitä edelleen.

Vaikka kaksikymmentäneljä hollolalaista valtuutettua teki Hollolan kunnanhallitukselle välikysymyksen, miksi tässä – yhden helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun tekemässä – kuntaliitosselvityksessä ei ole tarkasteltu myös vaihtoehtoisia liitosmalleja, niin mikään ei hetkauta Soininvaaraa valta-asemassaan.

Soininvaaran mukaan kysymyksen osoite on väärä:

Se olisi pitänyt esittää kuntajakoselvittäjälle, siis minulle.

… näin silti, vaikka Hollolan valtuusto teki aikoinaan toivomusponnen eri vaihtoehtojen selvittämisestä.


Soininvaara väittää tarkastelleensa vaihtoehtoisia malleja
, mutta näiden tarkastelujen jälkeen hän on päättänyt keskittyä suureen, lähes koko Päijät-Hämeen kattavaan kuntaliitokseen.

Selvitysraportissa (minä) tulen käymään läpi nuo vaihtoehtoiset mallit ja syyt niiden hylkäämiseen.

Oiva-kuntien liitos ei toisi (minun mielestäni) mainittavia toiminnallisia hyötyjä, koska yhteistyö sosiaali- ja terveystoimen alalla toimii jo nyt.

Soininvaara toimii siis näin – vaikka Suomen perustuslain 2 § kertoo, että kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen. Samaisessa pykälässä todetaan myös, että julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Vihreään tapaan logiikka ontuu ja samat säännöt eivät koske kaikkia – eikä oikeus päättää omista asioistaan koske tietenkään (poliittisesti vihreistä poikkeavalla tavalla ajattelevia) paikallisia ihmisiä.

Tässäkin näkyy se perinteinen viherperiaate, että kyllä vihreät tietävät Sinua paremmin mikä on Sinulle parhaaksi – ja Sinähän teet sen mitä vihreät puolestasi päättävät, vaikka sitten väkisin…

Kuntaliitokset ovat joissain tapauksissa hyödyllisiä ja joissain tapauksissa jopa välttämättömiä. Ne ovat hyödyllisiä silloin, kun liian pienet kuntayksiköt yhdistetään toimivammaksi suurkunnaksi ja välttämättömiä silloin, kun vältetään jonkun kunnan ajautuminen vararikkoon.

Tässä tapauksessa on kyse siitä, että joukko vauraita pikkukuntia (kuten Asikkala) yhdistetään (paikallisella yksimielisyydellä) toimivammaksi, mutta kooltaan kuntalaisten hallittavissa olevaksi ja omavaraiseksi kunnalliseksi  yksiköksi.

Jos Soininvaaran malli toteutuisi, näistä maalaiskunnista tulisi parhaimmassa tapauksessa  joukko Lahden lähiöitä – huonoimmassa tapauksessa hallinnon mahtikäskystä syntynyt nippu slummeja tai entisiä ja väestöstä tyhjennettyjä maalaiskyliä.

Kun tutkii vihreiden puheenvuoroja, niin tällainen maaseudun tyhjentäminen ja väestön kerääminen betonisiin kaupunkeihin on suorastaan yhteiskuntapoliittinen uskonto tuolle ryhmälle.

Jokainen omilla aivoillaan ajatteleva kansalainen ymmärtänee myös sen, että mitä isompi kunnallinen yksikkö on kyseessä, sitä vähemmän tavallisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja sitä enemmän ns.valtapuolueet junailevat keskenään asioita – tavalla, jossa on ollut viime aikoina jopa suora korruptio mukana.

Tässä voi aika aiheellisesti osoittaa Soininvaaraa (ja hänen vihreää sidosryhmäänsä) sekä hänet nimittänyttä hallitusta sormella ja vaatia selityksiä tällaiselle kansalaisoikeuksia maahan polkevalle hankkeelle.

Vihreistä on muuten syytä muistaa se, että koko puolue on aikoinaan syntynyt ns. kansalaistottelemattomuudeksi naamioidun lakien rikkomisen, omaisuudensuojan loukkaamisen ja pakottamisen ympärille. Puolue istuu edelleen useammalla eri pallilla; laillisena puolueena, valituksia tehtailevana ja enemmistöpäätöksiä murentavana demokratian häirikkönä ja jopa laittomaan toimintaan (vähintään) suopeasti suhtautuvana erilaisten anarkististen ryhmien sateenvarjona.

Kun tähän ynnää nimimerkki Valkean sanoiksi pukeman määritelmän siitä, että Vihreitä perustettaessa puolet sen jäsenistä oli entisiä taistolaisia eli stalinisteja, nykyään heitä on jonkin verran alle kolmasosa. Siten kulttuurimarxismi on olennainen osa vihreiden poliittisia menetelmiä, niin vihreän todellisuuden kivijalka hahmottuu jo hyvin selvästi kaiken sumutuksen keskeltä.

Sen kivijalan päälle rakennetaan muutamaa slummiutuvaa suurkaupunkia ja autioitetaan suomalaista maaseutua. Miten hyvin se sitten sopii vihreiden julistukseen siitä, että parempi maailma ei synny ylhäältä päin annettuna, vaan ihmisten vapaaehtoisesta toiminnasta. Ihmisten on voitava vaikuttaa laajasti ja eri tavoin yhteisiin asioihin niin paikallisesti, kansallisesti kuin globaalistikin, sen voi itse kukin päätellä itse.

Lähteet: Vihreät De Gröna, VL, ESS, Finlex

Site Meter