Näennäisdemokratiasta tyranniaan ja kohti vapautta

”Sosiaalinen media on valitettavasti yksi keinoista, joita terroristiryhmät käyttävät nuorten värväämiseen ja väkivaltaisen propagandan levittämiseen. Sopimus verkossa esiintyvän vihapuheen poistamisesta on tärkeä askel pyrittäessä varmistamaan, että internet pysyy vapaana ja demokraattisena vaikuttamiskanavana, jossa noudatetaan eurooppalaisia arvoja ja lakeja.”

 

Ei. Tämä ei ollut lainaus tai ote Georg Orwellin dystopiasta 1984. Se on lainaus suoraan EU: n Suomen edustuston kotisivulta ja se koskee kaikkia niitä EU:n hallintoalamaisia, jotka kritisoivat unionissa vallalla olevaa vasemmisto- ja oikeistoliberaalien epäpyhää liittoa.

Sitä allianssia, jossa toinen osapuoli toteuttaa kultturimarxilaista unelmaa monikulttuurista ja alkuperäiskansojen hävittämisestä ja se toinen osapuoli toteuttaa omaa unelmaansa libertalistisesta yhteiskunnasta, jossa rikkaat ovat rikkaita ja köyhät ovat köyhiä.

Yhteiskunnasta, jossa valtaapitävillä on aivan toiset oikeudet kuin hallintoalamaisilla, yhteiskunnasta jossa ainoastaan rahalla ja/tai vallalla saa oikeutta.

Se tosin vaatii kansan alistamisen, hävittämisen  ja vaihtamisen nöyrempään ja sitähän tässä nyt yritetään.

Näköjään oppimatta historiasta yhtään mitään.

Kun vallanpitäjä nimittää hallintoalamaisiaan ”terroristeiksi”, ollaan sillä tiellä joka johtaa vääjämättä  vapaustaisteluun vallanpitäjän tyranniaa vastaan. Näin on aina ollut, näin on ja näin tulee olemaan.

Kun vallanpitäjä on luonut omilla toimillaan tilanteen, joss se on päästänyt todelliset terroristiryhmät vapaasti Eurooppaan ja antaa näiden käyttää nettiä nuorten värväämiseen ja väkivaltaisen propagandan levittämiseen,  ollaan tilanteessa, jossa vallanpitäjä on menettänyt oikeutensa valtaan ja kuuluu syytettyjen penkille.

Kun vallanpitäjä käyttää tätä tekosyynä sananvapauden ja kansalaisoikeuden kaventamiseen demokratiassa , ollaan siinä pisteessä jolloin demokratiaa ei ole olemassa enää muodollisestiukaan.

Kun vallanpitäjä toteaa kaiken tämän jälkeen, että näin  internet pysyy vapaana ja demokraattisena vaikuttamiskanavana, jossa noudatetaan eurooppalaisia arvoja ja lakeja, ollaan jo keskellä Georg Orwellin dystopiaa.

”Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta, tietämättömyys on voimaa”

KK

Jk.Bloggaaja Tuukka Kuru kirjoittaa blogimerkinnässään siitä, kuin EU:n hallitseva eliitti alkaa luopua näennäisdemokratiasta ja on käynnistämässä sodan ”eurooppalaisia arvoja ja lakeja”, sananvapautta, kansalaisoikeuksia, alkuperäisiä eurooppalaisia ja edustamaansa näennäisdemokratiaa vastaan. hallintoalamaisten . Ylläpito suositteleen Kurun blogimerkinnän ja siihen liittyvien linkkien lukemista huolella.

Advertisement

 

Viikon mokutus 23/11

Halosen mukaan maailmasta on tullut kaikkien yhteinen kylä, ja pärjätäkseen globaaleilla markkinoilla Suomen on osallistuttava myös muiden maiden köyhyys- ja työllisyysongelmien ratkaisemiseen.

Tasavallan presidentti Tarja Halonen Aamulehden mukaan.

 

Viikon mokutus 13/11

EU on juuri pienituloisten ja köyhien etu

Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi 2.4.2011 Vihreän Langan mukaan.

 

Viikon mokutus 10/11

RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin olisi valmis tarvittaessa järjestämään esimerkiksi muslimeille oman rukoustilan kouluihin, jos suuri osa koulun oppilaista on tämän uskontokunnan edustajia.

HS 10.3.2011.

Parodiahorisontti ylitetty! Onneksi olkoon Stefan Wallin.

 

Viikon mokutus 09/11

Kansakunta on kuvitteellinen yhteisö, joka keksittiin sata vuotta sitten poliittisiin tarkoituksiin… Se on kuvitteellinen, koska siinä kahden yksilön, esimerkiksi minun ja Timo Soinin, joilla ei ole mitään yhteisiä arvoja, tavoitteita tai asuinpaikkaa, ajatellaan kuuluvan samaan yhteisöön nimeltä Suomi.

Kuvataiteilija Jani Leinonen HS:ssa 4.3.2011

Ilman yhteistä identiteettiä yhteiskunnasta tulee epävakaa…  pahimmillaan väkivaltainen, lievimmillään huvittava, kuten Belgiassa.

… Maahanmuuton suuri kysymys on, miten saadaan luotua nopeasti yhteisyyden tunne suurelle joukolle ihmisiä, joilla ei ole vielä yhteisiä suuria kokemuksia.

Yliasiamies Antti Arjava samassa  hassunhauskassa propagandajutussa.

 

Pekka ja Pätkä merirosvojahdissa

Nykyaikaan liittyvä todellisuus alkaa jo peitota älyttömimmätkin fiktiot tässä rakkaassa isänmaassamme.Se alkaa itseasiassa ylittämään jo jopa jo pahimman suomalaisen elokuvan rillumarei-kauden surkuhupaisimmat saavutukset.

Ja se jos mikä on jo todellinen saavutus.

Odotan jo kieli pitkällä tätä nykyaikaista Pekka ja Pätkä-leffojen nykyaikaistettujen versioiden esiinmarssia.Koska en halua olla mitenkään olla uuden ja uljaan kehityksen esteenä, haluan kantaa oman korteni kekoon ja esitellä oman ehdotukseni siitä, miten suomalaisen elokuvan unohdettu aarteisto saataisiin muutettua poliittisseti korrektiksi ja samalla saataisiin sadun keinoin muutettua suomalaisten enemmistö läpisuvaitsevaisiksi.

Elokuvan ohjaajana voisi toimia vaikka anonyymillä nimimerkillä esiintyvä Ali Quu ja tuottajana (samoin vaikka  peitehenkilöllisyydellä esiintyvä)  YLE:n tavat oppinut suomalaisvihaaja Wali Hoo. Kuvaajana voisi toimia esimerkiksi Käkkis Arhinmäki, jolla on asiaan liittyvää kokemuspohjaa ilmeisen riittävästi.

Nyt tarkkana kaikki muutkin uuden polven wannabe-tarantinot ja -coppolat,  tässä teille loistava business-idea  – etenkin kun vanhat rahoituslähteet ovat kuivuneet. Jos tälle projektille ei heru fyrkkaa YLE:stä, kulttuuriarkistosta ja elokuva-arkistosta – niin sitten ei kyllä heru millekään muulekaan produktiolle.

… ja onhan tietysti aina olemassa RAY ja UM…

Tämän uuden elokuvan nimeksi voitaisiin laittaa integroitumisen (sekä vanhan yksikulttuurin muuttamisen monikulttuuriseksi) merkeissä esimerkiksi Pekka ja Pätkä  merirosvojahdissa.

Pekan rooliin sopisi aivan itseoikeutetusti Afrikkaan verovaroin suuntautuneen turismin kuningaskuluttaja Pekka Haavisto ja hänen aisaparikseen Pätkäksi voitaisiin (turhaa castingia tekemättä) ottaa esimerkiksi Osmo Soininvaara. Odella nimittäin  taitaa olla juuri nyt ylimääräistä aikaa, kun hänen ajamansa Päijät-Hämeen slummiuttamissuunnitelma…  hmmmm… sanoisimmeko vaikka, että ajoi karille.

Tai kuten asiaa kuvaili:

Soininvaara epäonnistui minun mielestäni täysin. Tuommoinen ylimielinen stadin kundi tulee maalaisia opettamaan. Se tuli viestinä kaikilta, että selvittäjä pyörii samat kalvot kainalossa ympäri kuntia. Ja sitten kun selvitysmies tuli ulos valmiin pakettinsa kanssa, niin ne oli taas ne samat kalvot.

Osmo saisi tässä elokuvahassuttelussa kerrankin toteuttaa itseään ja jauhaa jargoniaan ”… asiahan ei kuulu mitenkäään minulle, mutta …”

Naispääosaan – kapteeni Akuliinaksi – sopisi (kuin poliisin nyrkki anarkistin  nenään) työministerinä touhottava Anni Sinnemäki. Annikin saisi kerrankin oikeita töitä, eikä hänen tarvitsisi enää huolehtia työttömyyden lisäämisestä, nuorille ja syrjäytyneillä käytävän ihmiskaupan  laajentamisesta  ja suomalaisen elinkeinoelämän kurjistamisesta.

Jos Haavisto on projektissa mukana, pakollinen homokiintiölin on täytetty, mutta jos hän ei jostain syystä ehdi tai halua osallistua tähän projektiin, tuon kiintiön täyttäminen voitaisiin huoletta uskoa aidon Akuliinan harteille.

Tämän uutta, uljasta ja kaunista uussuomalaista  monikulttuuria edustavan elokuvan synopsis menee suurin piirtein näin:

Kun kaukaa viisas ja täydellinen hallituksemme on komentanut  huonosti Somalian merialueille sopivan   Kaleerilaiva Puuhamaan seikkailuretkelle kapteeni Akuliinan komennossa alkaa käsittämätön hössötys, kaahaus ja sekoilu – kunnon b-farssin tyyliin. Puolustusvoimat palkkaa Kaleerilaiva Puuhamaalle sopivan joukon (noin 50) Suomessa asuvaa somalia  ”yhteyshenkilöiksi ja tulkeiksi”.

Näille annetaan väliaikainen erikoisupseerin vakanssi ja komea uniformu. Hassujen kommeltusten ja kahden upotetun valaanpyyntialauksen jälkeen, kapteeni Akuliinan komentama alus pääsee kuin pääseekin Somalian rannikolle. Kun suomalaiset ottavat ensimmäisen kerran kiinni somalimerirosvoja, todetaankin  yllättäen, että nämä vesselithän kuuluvatkin perheidenyhdistämisohjelman piiriin.

Jokaisessa  kunnon  merirosvotarinassa on aarre – niin myös tässä.  Elokuvan loppukohtauksessa Puuhamaa purjehtii auringonlaskuun kultamunien kanssa.

Lähteet: UM, KU, City, HS

 

Vihreä Lanka pysyy linjassaan

Vihreiden pää-äänenkannattaja pysyy tiukasti ajoittain parodiahorisontin ylittävässä (niin kuin esimerkiksi nyt) linjassaan. Kullervoblogin lukija Fafu vinkkasi Lasse Leipolan tuttuun tyyliinsä leipomaan uutiseen.

Amerikkalaismies sai kovan tuomion pyöräilijän kiusaamisesta

15.1.2010

Kalifornialaismies tuomittiin viime viikolla viiden vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen, kun tämä oli pyöräilijän ohitettuaan painanut jarrut pohjaan. Asiasta kertoo Treehugger.

Pyöräilijä lensi kasvot edellä auton takalasiin, minkä seurauksena häneltä murtui hammas ja kasvot ruhjoutuivat. Mies tarvitsi yhteensä yhdeksänkymmentä tikkiä.

Oikeus katsoi kuljettajan syyllistyneen väkivaltaiseen hyökkäykseen, jossa käytettiin tappavaa asetta eli tässä tapauksessa autoa. Kuljettaja oli kertonut poliisille halunneensa antaa opetuksen pyöräilijälle.

Tuomari toivoi, että tapaus herättelisi niin pyöräilijöitä ja autoilijoita kuin päättäjiäkin. Hänen mukaansa maahan tarvitaan lisää pyöräteitä.

Onhan se tietysti herttaista, että näin pakkasten ja runsaan lumen aikana vihreillä on sentään jokin puheenaihe – aika hiljaista on ollut nimittäin viime aikoina ilmastonmuutosrintamalla.

Ilmeisesti polkupyöräily on se vakioteema, johon virheen on aina helppo palata. Jos kuitenkin ollaan tarkkoja, niin itse asiassa tässäkään uutisessa polkupyöräily ei ole se tärkein aihe.

Tässä uutisessa on kätketty – syrjäseutujen ja liikuntarajoitteisten palveluista viisveisaamaton – vihreä auto- ja autoiluviha taas kerran näennäis moralistiseen kaapuun. Paha autoilija pahoinpiteli pyhimysmäistä pyöräilijää ajoneuvollaan.

Vihreä Lanka eroaa muista puoluelehdistä siten, että oikeastaan kaikki sen julkaisemat uutiset ovat normaalia puoluelehdistöäkin pahemmin värisokeita ja aatteellisesti kallellaan.

Tällainen uutinen ylittää Leipola & Co:n julkaisukynnyksen aika helposti (etenkin muiden sopivien uutisten puutteen aikana). Herää kysymys, että oletteko nähneet muunlaista liikennerikollisuuteen liittyvää uutista Vihreän Langan julkaisemana?

Esimerkiksi sellaista, joka liittyy pyöräilijän tekemään rikokseen tai pyöräilijöiden aikaansaamaan rikollisuuteen – tai edesvastuuttoman pyöräilyn uhreihin?

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi viime joulun alla sakkorangaistuksen hieman alle 40-vuotiaalle helsinkiläismiehelle, joka ajoi jalkakäytävällä polkupyörällä naisen päälle tuhoisin seurauksin.

Nainen kaatui, löi päänsä asfalttiin ja kuoli saamiinsa vammoihin myöhemmin. Turma sattui Pohjoisesplanadilla Helsingin ydinkeskustassa lokakuussa 2008.

Mies polki tuolloin kovaa vauhtia toisen pyöräilijän kanssa Esplanadin puistosta Pohjoisesplanadin suojatielle kohti Kluuvikadun kävelykatua.

Silminnäkijät kertoivat kiinnittäneensä huomiota pyöräilijöiden poikkeuksellisen suureen nopeuteen.

Mies huomasi Pohjoisesplanadia ylittäessään naisen jalkakäytävällä, mutta ei onnistunut estämään törmäystä jarrutuksesta huolimatta.

Käräjäoikeuden mukaan miehen tilannenopeus oli liian suuri. Lisäksi hän rikkoi liikennesääntöjä ajamalla pyörällä jalkakäytävällä ja suojatiellä, joka ei ollut pyörätien jatke.

Käräjäoikeuden mukaan pyöräilijä syyllistyi kuolemantuottamukseen ja liikenneturvallisuuden vaarantamiseen.

Mies joutuu maksamaan sata päiväsakkoa, joista kertyy hänen tuloillaan yhteensä 1 500 euroa. Lisäksi miehen on maksettava kuolleen naisen leskelle 4 000 euroa korvauksia.

* * *

Niin miettikääpä näitä kahta uutista ja Vihreää Lankaa keskenään vertaillen. Kuinka uskottavana tämän jälkeen näette cityvihreän liikenne- ja oikeuspolitiikan?

Tai kuinka uskottavan pidätte Vihreää Lankaa?

Lähteet: VL, HS, kiitos Fafulle.