Presidentti Tarja Halosen mukaan rasismi ja muukalaisvihamielisyys ovat kasvaneet Suomessa. Lauantaina pitämässään Amnesty Internationalin 50-vuotisjuhlapuheessa Halonen korosti nyt muodostumassa olevan hallituksen roolia rasismin ja muukalaisvihamielisyyden vastaisessa toiminnassa. Hallitustunnustelija Jyrki Katainen jakaa Halosen huolen.

Presidentti Halosen mukaan uuden hallituksen tulee kirjata hallitusohjelmaan lupaus rasismin ja muukalaisvihamielisyyden vastaisesta toiminnasta.

Näin presidentti Halonen priorisoi yhteiskunnallisia ongelmia nykyisessä  Suomessa YLE:n mukaan.

Site Meter

Advertisement

Lieksalaiset saavat oman moskeijan

Islaminuskoiset saavat rukoushuoneen Lieksaan. Paikkakunnalle on perustettu somaliyhdistys, joka muuttaa nykyisistä väliaikaisista Moisionkadun tiloista Pielisentien varrelle.

Sinne perustetaan toimisto ja kokoontumispaikka, joka toimii osa-aikaisena moskeijana. Yhdistyksen puheenjohtaja Mugtar Nuur kertoo, että tavoitteena on somalikulttuurin vaaliminen.

Lieksassa asuu yli 100 somalialaista, jotka ovat lähinnä turvapaikanhakijoita.

YLE Pohjois-Karjala 3.5.2011

Site Meter

Ei ole poliisin intresseissä estää klinikan toimintaa, tai ottaa selville missä se sijaitsee,

Näin kommentoi  (saamastaan rikostuomiosta huolimatta edelleen poliittisella mandaatilla virassaan jatkava) poliisiylijohtaja Mikko Paatero (kok)  HBl:ssä laittomia maahanmuuttajia (laittomasti)  maaliskuun alusta hoitavan  Global Clinic puoskarointilaitoksen toimintaa.

Site Meter

Kuva:Wikipedia

Uutisvuo on työntänyt tullessaan jälleen erittäin huolestuttavan uutisen rannoillemme.  Suomen suurin osuuskauppa HOK-Elanto täyttää  maitohyllyjään tästä eteenpäin  ainoastaan osittain ruotsalaisomisteisen Arla Ingmanin maidoilla.

Huolestuttavinta koko uutisessa on se , että avainlipputunnusta avoimesti markkinoinnissaan käyttävälle yhteistoiminnalliselle  osuusliikkeelle, kotimaisen osuusmeijerin – Valion – tuotteet eivät kelpaa, vaikka Valio on suomalaisten maidontuottajien osuuskuntien omistama yritys.

Valion maidot poistuvat suuren osuusliikkeen valikoimasta – erikoismaitoja lukuun ottamatta. Valion rasvatonta maitoa sekä kevyt- ja kulutusmaitoa on HOK-Elannon S-marketien, Prismojen ja Alepojen hyllyistä saatavissa ainoastaan  niin kauan kuin tavaraa riittää.

Käytännössä tässä on kyse erittäin huomattavaa taloudellista suuruusluokkaa edustavasta ja  yhteiskunnallisesti varsin merkittävästä asiasta. HOK-Elanto myi viime vuonna noin 50 miljoonaa litraa maitotuotteita, joista puolet oli peräisin Valion meijereistä.

Tämän päätöksen tehneellä (ja osuustoiminnallisesti johdetulla) HOK-Elannolla on pääkaupunkiseudulla 143 elintarvikemyymälää ja yli puoli miljoonaa asiakasomistajaa. Päätöksen syiksi HOK-Elannosta kerrotaan  Arla Ingmanin tarjoama edullisempi hinta ja logistiset edut.

Mitä se taas pitää sisällään, on voiton maksimointi – yhteiskunnallisista  arvoista ja kokonaisuudesta pätkääkään välittämättä. Käytännössä tässä on taas eräs EU:n mukanaan tuoma koko Suomea ja kansallisvaltiomme tulevaisuutta koskeva loukkaus.

Peruslähtökohtana tässäkin asiassa on EU:n peruskirjaan kirjattu tavaroiden vapaa liikkuvuus. Ja sillä taas ei ole mitään tekemistä EU:n alueellisen tasa-arvon kanssa – puhumattakaan  ihmisten oikeudesta asua kotiseudullaan ja elättää itsensä työllään.

Arla Ingman aloitti keväällä maidon tuonnin Ruotsista. Halvan hinnan ryydittämänä tuontimaidon määrän arvioidaan kasvavan tänä vuonna 50 miljoonaan litraan. Jo viime vuonna tuontimaidon määrä nousi 19 miljoonaan litraan.

MTK:n johtokunnan jäsen ja maitovaliokunnan puheenjohtaja Eero Isomaa on (varsin aiheellisesti) huolissaan siitä, että tuontimaidolla ja HOK-Elannon kaltaisilla päätöksillä horjutetaan Suomen maitoon ja maitotuotteisiin liittyvää huoltovarmuutta.

Ingmanin ankkalammikkopääomaa edustava  toimitusjohtaja Robert Ingman kertoo  puolestaan, että

”Arla Ingmanilla on 26 prosenttia Suomen maitomarkkinoista ja Valiolla noin 60 prosenttia. Kilpailun avulla nostamme markkinaosuutemme 30 prosenttiin. Pystymme maksamaan tuottajille Valioa korkeamman tilityshinnan”,

Tämän jälkeen näitä tilityshintoja voidaankin  tarkastella aivan uudelta tasolta.

Kun Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa lähdetään purkamaan yhteiskunnallisen elintarvikehuollon rakenteita, ainoastaan taloudellinen voitto tähtäimessä, ollaan heikoilla jäillä.

Valion kertoman mukaan, sen periaatteena on ollut, että maito haetaan kaikilta tiloilta Utsjokea myöten. Esimerkiksi Itävallassa ja Espanjassa meijerit eivät hae jokaiselta tilalta maitoa. Jobbarit ovat hakeneet sen jälkeen tiloilta maitoa kymmenen sentin litrahinnalla. Jopa 600 000 litran villejä maitoeriä on liikuteltu Euroopassa.

Jokainen ajatteleva kansalainen varmaan ymmärtää pahimman mahdollisen tilanteen – eikä päättäjiä vieläkään huolestuta. Olennaista on se, että raha liikkuu ja kerääntyy entistä pienemmän piirin taskuun.

Välittämättä siitä missä tuo piiri vaikuttaa, kunhan jokainen päätösketjun osallistuva saa oman osuutensa kakusta. Tällä asialla on rumempikin nimi – korruptio.

Tämän maassamme kukoistavan poliittisen korruption johdosta, kaikesta – jopa huoltovarmuudesta – on tullut kauppatavaraa isänmaan kauppiaiden käsiin.

Huoltovarmuus on jokaiselle itsenäiselle maalle vakava kysymys. Suomelle se on sotilasmaantieteellisen asemamme vuoksi suorastaan kysymys elämän ja kuoleman välillä.

Yleisesti ottaen huoltovarmuudella tarkoitetaan kykyä sellaisten yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen, jotka ovat välttämättömiä väestön elinmahdollisuuksien, yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden sekä maanpuolustuksen materiaalisten edellytysten turvaamiseksi vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa.

Suomalaisittain kansallisen huoltovarmuustoimintamme tarkoituksena on analysoida kriittisiin toimintoihin kohdistuvia uhkia ja riskejä ja kehittää keinoja haavoittuvuuksien hallintaan. Häiriöissä ja poikkeusoloissa taloudelliset toiminnot pyritään säilyttämään mahdollisimman lähellä normaalitilaa.

Ikävä kyllä, myös huoltovarmuuden ammattilaitoksen –  puolustusvoimien – hallinnoimissa  25 muonituskeskuksessa on varusmiehille tarjottu jo kahden vuoden ajan pelkästään Arla Ingmanin maitotuotteita.

Tämä on erinomaisen huono esimerkki siitä, miksi kaikkia asioita ei voida mitata taloudellisilla mittareilla.

Kun yhteiskunnalliset  turvallisuus- ja palveluorganisaatiot (puolustuslaitos, rajavartiolaitos, poliisi, pelastustoiminta ja terveydenhuolto) alistetaan taloudellisen tuottavuuden alttarille, ne menettävät suuren osan luonnollisesta toimintakyvystään.

Pahimmassa tapauksessa nykyinen priorisointi kulkee siihen suuntaan, että koko maata ei puolusteta sodan syttyessä, poliisi huolehtii ainoastaan yhteiskunnallisesti merkittävien ihmisten turvallisuudesta ja omaisuudensuojasta, rajavartiolaitos päästää suurimman summan maksavat maahan, ambulanssit kuljettavat vain suhteellisen terveitä ja varakkaita, palokunta sammuttaa maksusta ja terveydenhuollon piiriin pääsee vain osa väestöstä.

Ja kriisin tullessa vain etuoikeutetut kuuluvat huoltovarmuuden piiriin.

Vieläkin omituisemmaksi tämän HOK- Elannon päätöksen tekee se, että HOK-Elanto käyttää markkinoinnissaan avainlipputunnusta – kuten tässä kirjoituksessa jo mainittiinkin.

Tämä osuusliike on saanut oikeuden tuohon tunnukseen, tehtyään päätöksen palkata vakituisiin työsuhteisiin nuoria suomalaisia – ikävä kyllä HOK-Elannossa työskennelleet ja tapaamani nuoret eivät ilmeisesti ole ymmärtäneet samalla tavalla kuin heidän työnantajansa käsitettä vakituinen työsuhde.

Kun samainen osuuskauppa lähtee tietoisesti murentamaan suomalaista maataloutta ja siihen liittyvää osuuskuntatoimintaa, suosien samalla halvinta mahdollista, eikö osuustoimintamiesten olisi syytä poistaa avainlippu firmansa mainoksista?

Ja kun kyseinen osuusliike on poliittisin perustein valittujen luottamusmiesten käsissä, herää kysymys siitä, että ovatko he aidosti yhteiskunnallisessa valvontatehtävässä vai keräämässä henkilökohtaisia etuuksia meidän muiden suomalaisten asiakasomistajien kustannuksella?

Samalla suomalaista yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja kansallista huoltovarmuuttamme murentaen.

Lähteet: HS, STT, Wikipedia, Puolustusvoimat, Huoltovarmuuskeskus

Site Meter

Tämän päivän Honkajoen iltarukous

Varjele meitä vihollisen juonilta
ja ennen kaikkea hänen demlalaislta valtionsyyttäjiltään
sekä vähemmistövaltuutetuiltaan.

Suomalaisen köyhän kansaneläke ja työmarkkinatuki
saisi myös olla jonkin verran suurempi,
mikäli sinulla vielä on käyttämättömiä varastoja
lastesi tarpeisiin.

Anna siedettäviä ilmoja, että leipäjonossa
olisi hauskempi seisoa vartiossa.

Kuutamot öisin olisivat tervetulleita
jännityksen lieventämiseksi kaupunkien keskustojen puistoissa.

Asunnottomien ihmisten vähien kynttilöiden
sekä juopuneiden teinityttöjen vähien avunhuutoon
tarvittavien äänivarojen säästämiseksi.

Suojele kaikkia eläkeläisiä, duunareita, merenkulkijoita ja syrjäytyneitä,
mutta poliittisissa viroissa olevista ei ole niin suurta lukua.

Suojele ylipäällikköä ja pääministeriä
sekä pienempiäkin kihoja jos sinulta aikaa riittää.

Suojele kansanedustajia, edustajien henkilökohtaisia avustajia,
kunnanvaltuutettuja, ministereitä sekä erikoisesti maahanmuuttoministeriä

Ja lopuksi yleensä ja erikseen:

Varjele noita Suomen herroja,

etteivät ne toista kertaa
löisi päätään eurooppalaisen monikulttuurin mäntyyn

Aamen

Väinö Linnaa, kaikkia tuntemattomia sotilaita sekä Suomen hyvinvoinnin jälkeläisilleen rakentaneita ihmisiä muistaen.

Teidän uhrauksianne loukataan ja työnne hedelmiä jaetaan nykyään ilmaiseksi pois. Koska nykymaailma on niin kovin teknistynyt, tehostan tätä rukousta parin mediaesityksen voimin.

Site Meter

Kysyin taannoin mitä saa 57000:lla eurolla. Vastaus löytyy täältä.

Astrid Thors on nyttemmin kertonut meille sen, mitä suomalainen veronmaksaja saa 12000:lla eurolla. Tuolla summalla saadaan katettua yhden turvapaikanhakijan aiheuttamat kulut suomalaiselle yhteiskunnalle yhden vuoden ajan.

Thors on vastannut Etelä-Saimaassa ihan henkilökohtaisesti tähän kysymykseen.

Turvapaikkamenettelyä nopeutetaan
21.4. 04:00

Etelä-Saimaassa 10.4. julkaistussa Seppo Ahon mielipidekirjoituksessa esitettiin huoli turvapaikanhakijoiden Suomelle aiheuttamista kustannuksista.

Kuten kirjoituksessa arveltiinkin, valtion talouden kannalta on edullisempaa lisätä väliaikaisesti turvapaikkahakemusten käsittelijöiden määrää Maahanmuuttovirastossa, jolloin hakijoiden oleskelu vastaanottokeskuksessa ei pitkity.

Yhden turvapaikanhakijan kustannukset vastaanottokeskuksessa ovat keskimäärin 12 000 euroa vuodessa.

Maaliskuun tietojen mukaan normaalissa menettelyssä turvapaikkapäätösten käsittelyaika on keskimäärin 199 vuorokautta.

Arviolta noin 0,6 milj. euron lisämäärärahalla, joka kohdennetaan turvapaikkahakemusten käsittelyyn, voidaan vuositasolla säästää noin viisi miljoonaa euroa vastaanottokustannuksissa.

Turvapaikanhakijoiden määrä kääntyi Suomessa nousuun viime vuoden loppupuolella.

Turvapaikanhakijoiden määrät ovat vaihdelleet aina, mutta viime vuoden hakijamäärä on toistaiseksi suurin.

Sisäasiainministeriössä tehdään parhaillaan selvitystä Suomen turvapaikkapolitiikasta. Selvityksessä tehdään muun muassa vertailua turvapaikkamenettelyistä Pohjoismaissa ja ehdotuksia turvapaikkamenettelyn nopeuttamiseksi Suomessa.

Sellaiset hakemukset, jotka ovat ilmeisen perusteettomia tai joiden tutkinnasta on vastuussa toinen EU-valtio, pyritään nykyäänkin ratkaisemaan mahdollisimman nopeasti.

Tässäkin on pitkälti kysymys siitä, saadaanko turvapaikkamenettelyyn riittävästi voimavaroja.

ASTRID THORS

maahanmuutto- ja eurooppaministeri

Muutama nopea laskutoimitus.

199 vuorokautta jaettuna 30:lla (eli kuukauden keskipituudella) tekee tulokseksi noin 6.6 kuukautta.
Kun tämä kerrotaan taas (kahdelletoista jaetulla 12000) 1000:lla eurolla saadaan 6600 euroa.

Tämän verran – 6600 euroa – siis maksaa keskimäärin yksi turvapaikanhakija (turvapaikkaan liittyvän käsittelyprosessin kuluessa) suomalaiselle yhteiskunnalle.

Joukossamme on lukuisa joukko työmarkkinatuen perusosalla tai kansaneläkkeellä kituuttavia yhteiskuntamme syntyperäisiä jäseniä.

Heidän saamansa yhteiskunnallinen tuki on keskinmäärin noin 500 euroa kuukaudessa. Kun laskemme saman kaavan mukaan 199 vuorokautta jaettuna 30:lla (eli kuukauden keskipituudella) tekee tulokseksi noin 6.6 kuukautta. Kun tämä kerrotaan 500:lla saadaan 3300 euroa.

Tämän verran – 3300 euroa – siis maksaa keskimääräisellä yhden turvapaikanhakijan käsittelyajalla yhden suomalaisen sairaan, työttömän tai syrjäytyneen ylläpito suomalaiselle yhteiskunnalle.

Kummasti näyttää siltä, että ns. hyvinvointiyhteiskuntamme on valmis priorisoimaan kenet tahansa yhteiskuntamme ulkopuolelta saapuneen ihmisen omien kansalaistensa etu- ja yläpuolelle.

Onko tässä mitään laitaa?

Päivän kysymys:

EDIT: Kiitos AnttiT:lle pilkkuvirhestä huomauttamisesta.


Site Meter

Vuodenvaihde tuo tullessaan muutoksia myös poliisin toimintaan.

Vuodenvaihteen jälkeen Suomessa on jäljellä enää 24 maakunnallista poliisilaitosta. Tällä hetkellä poliisilaitoksia on 90. Poliisin palvelupisteiden määrä putoaa 129:stä 60:een. Yhteispalvelupisteiden määrän taas pitäisi nousta 45:stä noin 120:een.

Tällä kenttätyöhön ohjatulla palvelutasolla poliisin pitää siis hoitaa ensi vuoden alusta päätehtävänsä – järjestyksestä ja turvallisuudesta vastaaminen yleisillä paikoilla. Vaikka poliisiylijohtaja Mikko Paatero on vakuuttanut, että palvelutaso ei laske, niin epäilys herää, että kuinka mahtaa onnistua.

Näyttöä on nimittäin aikaisemmastakin. Poliisilla on ollut vuodesta toiseen jatkuvia ongelmia pysyä budjettikehyksensä viitoittamissa raameissa ja valvoa annetun rahan riittävyyttä koko vuoden toimintaan. Myös poliisikoulutuksessa on selvästi kipupisteitä, koska suuri osa koulutetuista poliiseista päätyy työttömyyskortistoon koulutuksensa jälkeen.

Poliisin toiminnan kipupisteitä

Poliisin tehtäviin kuuluu myös rikostutkinta. Tavallisena rivikansalaisena olen ollut myös tuosta hieman huolestunut jo useamman vuoden ajan. Omaisuuttani on varkauksien ja murtojen vuoksi kateissa kohtuullisen huomattava määrä rahallisesti arvioituna. Poliisi on ilmoittanut, että esimerkiksi polkupyörävarkauksia eikä kellarimurtoja tutkita resurssipulan vuoksi juuri ollenkaan – omaisuus palautuu takaisin, jos se löytyy jonkun muun tutkinnan yhteydessä ja omistaja pystyy todistamaan sen omakseen ja poliisilla on tiedossa laillinen omistaja.

Eli näissä tapauksissa omaisuuden takaisinsaanti on varsin pitkälle kiinni uhrin omasta aktiivisuudesta.

Poliisin päätehtävän – järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen yleisillä paikoilla – onnistumiseksi, hälytyksen ja siitä saatavan vasteen välinen aika pitäisi olla mahdollisimman lyhyt. Jos tuo vaste on Helsingin kokoisessa kaupungissa yli puoli tuntia väkivaltarikoksissa, niin maaseutu on vielä huonommassa asemassa.

Otetaan esimerkiksi vaikka Lappi. Lapin läänissä on pahimmillaan kaksi partiota liikkeessä. Jokainen voi mielessään kuvitella sen, mikä mahtaa olla vaste silloin kun Enontekiöllä puukotetaan jotain ja poliisipartio lähtee hälytyskäynnille Torniosta.

Kun nyt poliisin palvelupisteiden määrä pudotetaan 129:stä 60:een, se ei ole omiaan ainakaan lisäämään kansalaisten uskoa poliisin nopeaan toimintaan eikä turvaamaan järjestystä ja turvallisuutta.

Rahaa kuitenkin riittää?

Rahaa näyttäisi kuitenkin riittävän muuhun – ilmeisesti tärkeämpään toimintaan.

Poliisi on lähtenyt mukaan entisen ja nykyisen vähemmistövaltuutetun sekä erään valtionsyyttäjän ristiretkeen tärkeimmän kansalaisvapautemme – sananvapauden – kriminalisoimiseksi. Tähän sekä internetissä 24/7 roikkumiseen rahaa näyttäisi riittävän. Epäolennaista on ilmeisesti se, että tässä saatetaan kulkea säädetyn lainsäädäntöjärjestyksen, perustuslain takaaman sanan- ja ilmaisunvapauden sekä ihmisoikeuksien yli maihinnoususaappaat tahdissa paukkuen.

Jälleen kerran, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen näkemys sananvapaudesta:

Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut näin useammassa eri päätöksessään, mielipidettä ei voi kriminalisoida moniarvoisessa, suvaitsevaisessa, avarakatseisessa ja kansanvaltaisessa yhteiskunnnassa.

Isänmaan etu ensimmäisenä?

Helsingin yliopiston dosentti ja Poliisiammattikorkeakoulun tutkimustiimin päällikkö Arno Tanner varoittaa päivän Hyysärissä ilmestyneessä Vieraskynä-kirjoituksessaan massiivisesta Afrikasta Eurooppaan kohdistuvasta nälkäpakolaisuuden uhkasta.

Hän käsittelee uhkaa asiallisesti, kyllä:

Nälkämuutto yleistyy ruoan niukkuuden takia. Afrikka on riippuvainen ruoan viennistä, ja oman väestön ruokkimisen sijaan Afrikasta viedään ruokaa niihin maihin, jotka pystyvät maksamaan siitä enemmän. Tämä pitää ruoan hinnan huomattavan korkealla myös Afrikan kotimarkkinoilla.

Hän toteaa myös, että ongelman ydin (afrikkalaisittain) on se, että Afrikan maita uhkaa massiivinen nälkäpakolaisuus ja aivovuoto.

Ratkaisuksi hän tarjoaa seuraavaa:

Mitä tehdä, kun afrikkalainen pakolaisuus ja muuttoliike lisääntyvät? Osa muuttoliikkeistä on Afrikan sisäisiä, mutta itsekin heikentyvät naapurivaltiot saattavat olla haluttomia vastaanottamaan muuttajia. Lähialueilla olisi kuitenkin ymmärrettävä ajoissa migraatiokriisin mahdollisuus ja tuettava alueellisia organisaatioita, demokratiakehitystä ja laillista muuttoa.

Vaikka kriisinhallinta tapahtuu ensisijaisesti lähtöalueiden lähellä, se vaatii vahvaa kansainvälistä tukea. Välimeren yli ja Lähi-itään kohdistuu vastedeskin kova paine. Euroopalla on tulevasta kriisistä vastuunsa: kehitysapua Afrikkaan, erityisesti vakautta edistäviin hankkeisiin, on pidettävä yllä.

Aivan, pakolaisuuden huonoimpia ratkaisumalleja on raahata ihmisiä kauas kotiseuduiltaan – vieraan kulttuurin ja ilmaston piiriin. Pakolaispolitiikan tavoitteena on ollut se, että sen tehtävänä on suojata pakolaisia välittömältä uhkalta ja mahdollistaa kotiinpaluu mahdollisimman pian.

Nykymuotoinen kehitysapu sietää ja ansaitsee tiukan ravistelun ja tarkastelun. Nykyisellään se on suoraa tulonsiirtoa rikkaiden maiden köyhiltä köyhien maiden rikkaille. Se ylläpitää kansainvälistä rikollisuutta, ihmiskauppaa, diktatuureja, asekauppaa, huumekauppaa ja sotia ympäri kolmatta maailmaa.

Hänen ehdottamansa keinot ovat kuitenkin – tavoiteasettelunkin kannalta katsoen – hieman kyseenalaiset:

Myös Suomessa on varauduttava kriisiin esimerkiksi kohdentamalla oikein pakolaiskiintiöitä. Kansallisten maahanmuuttoviranomaisten maatiedustelukoneistojen on oltava hyvin valmistautuneita akuuttia turvapaikanhakua varten. Siten todellista hätää kärsivät pystytään tunnistamaan ja heille kyetään antamaan suojaa.

Näinkö?

Lähettämällä suomalaisia virkamiehiä valitsemaan sopivia pakolaisia tuotavaksi Suomeen ja puuttumatta pakolaisuuden todellisiin syihin? Unohtuiko tässä se aivovuoto?

Onko tämän pohtiminen ja väärään johtopäätökseen päätyminen todellakin poliisikorkeakoulun (ja siis samalla poliisin toiminnan) tehtäviä?

Minusta suutarin kannattaisi pysyä lestissään – ja poliisin lakisääteisissä tehtävissään ja budjettikehyksessään.

Poliisihallintoon näyttäisi näin pesiytyneen niitä samoja ikäviä piirteitä, mitä muihinkin valtionhallinnon aloihin on EU:n jäsenyyden ja kansainvälisen yhteistoiminnan lisääntymisen aikana pesiytynyt. Isänmaan ja yksityinen etu hämärtyvät ja toimintaan tulee mukaan oman taloudellisen hyötymisen elementti.

Ei, en tarkoita korruptiota – tarkoitan ulkomaankomennuksia ja niistä kilvoittelemista sekä niiden kautta saatavan oman taloudellisen hyödyn mahdollista maksimoimista. Se on inhimillistä, mutta silti jokseenkin kyseenalaista.

On ilmeisesti aika kysyä – mitkä ovat poliisin toiminnan prioriteetit?

Lähteet: HS, poliisi.fi, Edilex


Site Meter