Tässä maassa on jo hetken verran hehkutettu ”äärioikeistotutkijoiden” Dan Koivulaakson, Mikael Brunilan ja Li Anderssonin edustamaan anarkistis-vasemmistolaisen ajatusmaailman humaanisuutta, ihmisrakkautta ja oikeudenmukaisuutta.

On ehkä syytä raottaa esirippua ja näyttää mitä tämä ideologia – internationalismi, sosialismi, antifasismi, oikeus työhön (niiden anarkistien, jotka töitä eivät tee), feminismi ja luokkataistelu – merkitsevät todellisuudessa.

Ohessa ote siitä, miten nämä humanistit ja ihmisoikeustaistelijat tunkeutuvat kirveen kanssa pienten lasten kotiin. Naapurimaassa Ruotsissa. Siellä paikalliset ”äärioikeistotutkijat”, ( eli Rev Front) toteuttavat tovereidensa aatetta jo aivan käytännössäkin.

Olennaista koko lasten rääkkäämisessä on se, että nämä toverit ovat aivan itse jakaneet nettiin tämän pätkän.

Pätkän, jossa he nautiskelevat toisten ihmisten kodin tuhoamisella – ja ennen kaikkea, he saavat kicksejä pienten lasten tuskaa, pelkoa ja suoranaista kuolemanhätää kuvastavasta videosessiostaan.

Olkaa hyvä ja voikaa pahoin (kuten normaali-ihminen tällaista nähdessään tekee) . K-18, (vaikka materiaali on YouTubessa yleisessä jaossa):

* * *

Lisääkin löytyy samoilla hakusanoilla netistä. Toimitus ei jaa niitä, koska ne lähinnä oksettavat.

Toimitus

Site Meter

Jk. Julkista irtisanoutumista (henkeä pidätellen) Dan Koivulaaksolta, Mikael Brunilalta ja Li Anderssonilta odotellen.

Sama

11352283266711135227720166akuliinanfasadiab2 1222765150_1bd2805b76 makasiinitfd7 ecoterrorarsondv0 alfbq5 mcdonaldsarsonwu0-1 ripuliinaposeeraaky9 2656_1 1135236001103 smashasemJP1712_410_hi 361 Huominen sunnuntai tuo tullessaan Helsinkiin  kiristyvää poliittisen vastustajan uhkailua, henkilökohtaisuuksiin menevää huutelua ja poliittisen toimintavapauden kaventamista. Nähtäväksi jää, tuoko se mukanaan myös puhdasta ilki- ja väkivaltaa.

Kansallismielisenä (ja  yhdistysrekisteriin merkittynä) järjestönä nykyään laajaltikin tunnettu Suomen Sisu aktivoi pitkästä aikaa toimintaansa ja on ilmoittanut (vastoin aikaisempaa käytäntöä) julkisesti  järjestävänsä vuosikokouksensa, jota kutsutaan nimellä Suurkäräjät. Tilaisuus järjestetään sunnuntaina 10.3.2013, kello 13:00. Paikkana Kirjan talo, Helsinki, Kirjatyöntekijänkatu 10 B, Juhlasali

Vähemmän yllättävää (muuat yhtä kaikki aika huolestuttavaa) on se, että yhteiskunnallisilla rahallisilla subventioilla  loisiva (ja koko toimintansa ja hyvinvointinsa niiden takaamaan joutilaiseen hyvinvointiin perustava) ns. anarkistien joukko on ilmoittanut aikovansa rajoittaa mellakoimalla ja hulinoimalla tämän (poliittiseksi vastustajakseen katsomansa) laillisen järjestön jäsenten poliittisia toimintavapauksia.

Tässä ajassa on nähtävissä se, että näillä järjestäytyneen laittoman organisaation (rikollisryhmän) ryhmän jäsenillä, jotka joukkona syyllistyvät (entistä useammina ja aktiivisemmin)  törkeisiin mielipiteenrajoittamis-, uhkailu-, väkivalta- ja omaisuusrikoksiin, on joku korkeatasoinen suojelija.

Syyttämättä ketään, olisi syytä tutkia ministeri Paavo Arhinmäen toimet tässä asiassa. Se vapauttaisi myös hänet (mahdollisilta) turhilta epäilyksiltä näistä kytköksistä yhteiskunalle haitallisiin äärivasemmistolaisiin huligaaneihin.

Arhinmäki kun on yleisesti laajalti  tunnettu siitä, että hän on itsekin osallistunut tuohon toimintaan.

Kullervoblogin toimituksen ennuste pitänee (sääennusteista poiketen) varsin hyvin paikkansa. Puhurin voimaa ja sen aiheuttamaa vahinkoa on vaikea tosin vielä arvioida.

Myös se jää nähtäväksi, miten pitkälle nykyinen hallitrus on valmis suojelemaan näitää (vähemmän) hassunhauskoja pelle- ja antifantteja. Nämähän saivat ryöstettyä  omalle agendalleen median huomion eilen Talvivaaran kaivoksen aihettamia ympäristötuhoja vastaan suunnatussa mielenosoituksessa (anarkistille mikään ei ole pyhää eikä sellaista, mitä ei voisi saastata).

Niin, nähtäväksi jää,  käyttääkö nykyhallitus näitä rikollisia käsikassaranaan toisinajattelijoiden hiljentämisessä?

Site Meter

HP

* * *

75503_578183165545210_1488553878_n

11rrxwyafah577770_10200186712923441_417751850_n860247_10200186714003468_1297040044_o501979index-2 kopiogayshamef08iw61135239484054568393queerjihadjl9go7abordvt4tanskayy4tanska2oa2

anarkistit4gr4

Jos antifasistien sielunelämä ja todellisuus nyt on jäänyt epäselväksi, niin tässä tiivistys:

501979

* * *

Site Meter

KK

Päivitys: Niinpä niin.

Niin tämä asia, josta meuhkataan ja keskustellaan paljon on tosiaan tämä kirjaksi kutsuttu uusi Pirkkalan moniste, nimeltään ”Äärioikeisto Suomessa”.

Jos nyt et ole sitä vielä lukenut, niin käy täällä lataamassa tiedosto PDF:nä koneellesi ja tutustu ilmaiseksi tähän sekavaan sillisalaattiin mielipidekirjoituksia (joista asiallisimmat vaikuttavat siltä, että ne on kopioitu suoraan ulkomaalaisista lähteistä).

Lataamalla kirjan anonyymisivustolta tuet myös kirjan kirjoittajien julkisia tavoitteita ja arvomaailmaa – mutta et heidän salattuja, eli heidän vallanhimoaan,  yksityistä talouttaan, poliittista pyrkyryyttään ja kapitalistista vaurastumistaan.

Jos  nyt nämä uusstalinistit ovat sitä mieltä, että pääomat kuuluvat kansalle, tässähän voi hyvällä omallatunnolla tukea näiden kirjoittajien itseensä kohdistuvaa kurjistumisen maksimointia ja heidän oman omaisuutensa sosialisointia.

Site Meter

HP

YouTubessa kiertää varsin kuvaava video siitä, mitä vasemmistolaisten mielipidekirjailijoiden (Dan Koivulaakson, Li Anderssonin ja Teemu Brunilan) Jyväskylän kirjastoon (paikallisen Vasemmistoliiton kunnallisyhdistyksen toimesta) värväämät uuspunakaartien tovereiden ruotsalaiset toverit,  puuhastelevat aivan kaikessa rauhassa (poiisin tai poliitikkojen asiaan ja sen aiheuttamiin seurauksiin mitenkään puuttumatta) toisten ihmisten kodeissa ja näiden kotien ympäristöissä.

Katsokaa ja miettikää haluatteko tätä myös Suomeen?

* * *
Vasemmisto teoriassa nykyään – rauhaa ja rakkautta, suvaitsevaisuutta, lainkunnioitusta, väkivallattomuutta ja yhteiskuntaa rauhanomaisesti kehittäviä arvoja?

(Ei, vaan vasemmistolaisen maskirovkan mukaankin  aivan päinvastaista toimintaa

* * *

Vasemmisto  todellisuudessa nykyään – joukko suvaitsemattomia omaisuus-, huumausaine-  ja väkivaltarikollisia – tai ainakin näiden sympatiseeraajia.

(Paska haisee ja balalaikka soi.)

Päivitys 01032013: Verkkolehti Sarastus oli aivan sattumalta julkaissut tällaisen kuvan (joka ei tietenkään liity käsiteltävään asiaan tai arvoisaan kulttuuriministeri Arhimäkeen millään tavalla):

75503_578183165545210_1488553878_n

Site Meter

KK

Hyvää päivää, täällä jälleen Radio Jore Vaan, Absurdistan.

Ehdottoman stalinistisen luotettava lähteenne –  joka yleensä vastaa kysymyksillä ja aniharvoin  vastaa kysymyksiinne, mutta siirtää aina ja ehdottomasti vastuun kaikesta (jopa Bodomjärven murhista) kuulijalle.

Kysykää meiltä mitä te haluatte, me vastaamme teille mitä me haluamme.

Meiltä kysytään; miksi suomalainen äärivasemmisto on todellinen yhteiskunnallinen ongelma?

Me vastaamme; siksi, että äärivasemmistolaiset ymmärtävät täydellisesti sen, että suomalainen kansalaisyhteiskunta  on pystytetty laillisuuden, sananvapauden, omaisuudensuojan, yksilön vapauden ja tasa-arvon perustalle, mutta he ovatkin päättäneet, ettei tämä järjestelmä sovi erityisen hyvin heille.

Radio Jore Vaan vaikenee tältä illalta – hyvää ötyä, muistakaa kansalaiset, että kansanvalta on pötyä…

Site Meter

Kun viime aikoina julkisuus ja uutisvirta on ollut täynnä äärioikeistoaihetta, niin eräs kuriositeetti on jäänyt painamaan Kullervoblogin toimituksen jäsenten mieltä.

Muuan Jussi Jalonen esiintyy mediassa (itse itsensä nimittämänä) äärioikeistolaisuuden asiantuntijana. Hän käyttää itsestään myös titteliä ”tutkija”. Asiaan perehtymätön normivirtanen saattaisi päätellä tämän esiintymisen pohjalta, että kyseessä on kovan luokan äärioikeistoasiantuntija ja tämän aiheen tieteellistä tutkimusta harrasteleva akateeminen tutkija.

Koska toimituksen kuva Jalosesta on varsin toisenlainen, (Jalonen on viralisten tietojen mukaan Tampereen yliopistosta valmistunut historiatutkija ja aktiivinen keskustapoliitikko) on varmaan ihan aiheellista, että Jalonen vastaisi ystävällisesti seuraaviin kysymyksiin:

Mikä on Jussi Jalosen kompetenssi äärioikeistoon liittyvänä asiantuntijana ja tutkijana?
Kenen toimeksiannosta ja kenen maksamana Jalonen tutkii äärioikeistoa?

Ikävä kyllä, nyt näyttää siltä, että uusin poliittinen trendi on se, että jokainen (esimerkiksi Dan Koivulaakso, Li Andersson ja Mikael Brunila, sekä tämä Jalonen) voi julistautua ilman sen kummempaa tietoa, asemaa tai taitoa julkista vihamiestään tai vastapuolen oppeja kritisoivaksi ”tutkijaksi” ja ”asiantuntijaksi”.

Koivulaakson, Anderssonin ja Brunila tekele on todettu yksipuoliseksi ja tieteellisesti kestämättömäksi vihakirjoitukseksi – jonka materiaalista suurin osa on copypastettu vastaavanlaisista ruotsalaisista yksisilmäisistä propagandatekeleistä.

Jalosen tiedot ja lausunnot suomalaisesta ns. äärioikeistosta  (toimituksen ehkä tämän aiheen todellisuudesta jotain tietäessä) herättävät lähinnä hilpeyttä – niin kaukana ne ovat oikeasta elävästä elämästä.

Jos nyt Jussi Jalonen  haluaa jatkaa valitsemallaan tiellä  – siis  perustaen ns. asiantuntemuksensa ja tutkimuksensa internetistä, vasemmiston propagandasta sekä keltaisesta lehdistöstä kerättyyn värittyneeseen roskaan, Jussi Halla-ahon julkiseen inhoamiseen, perussuomalaisiin kohdistuvaan suoranaiseen vihaan ja Keskustan jäsenkirjaan – hänen on syytä huomioida se, että tällainen toiminta tutkijana korreloi kyseisen tutkijan uskottavuutta kokonaisuutena.

Site Meter
HP

Julkaisimme eilen uutisen siitä, että Dan Koivulaakso on ottanut yhteyttä bloggari Turjalaiseen ja uhkaillut tätä. Tilanne on muuttunut yön aikana.

Turjalainen ilmoittaa blogissaan:

Kirjoitus poistettu poliittisen uhkailun vuoksi.

Lisäinformaatiota siitä mitä Jyväskylässä sitten oikeastaan tapahtui  on saatavilla myös Junes Lokan blogista. Asiaan liittyvä teksti löytyy täältä.

*  *  *

Ja kuten tiedämme, yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:

maastohousu 731708 731779 1305643458606

Lähteet: Turjalainen, Junes Lokka

Site Meter
KK

Kanssabloggaaja Turjalainen on päivittänyt bloggauksensa, joka koski Jyväskylän tapahtumia ja niitä sivuten Dan Koivulaaksoa. Dan Koivulaakso muistetaan lähipäivien ajalta lähinnä siitä, että hän on veuhkannut, mouhkannut ja huutanut poliittisten toimintavapauksien perään. Ilmeisesti Koivulaakson moraali joustaa siten, että samat lait eivät koske häntä ja poliittisia vastustajia. Vasemmistoliitto on hänen virallinen poliittinen viiteryhmänsä ja onhan se ryhmä päässyt ihan virallisiin tiedotteisiinkin.

Ministeri Paavo Arhinmäen possen tyhjän tynnyrin säestyksellä paukuttava Koivulaakso on Turjalaisen mukaan lähestynyt häntä näin:

Ministeri Arhinmäen avustaja Dan Koivulaakso lähestyi minua muutama päivä sitten vaatien alla olevan blogini poistamista, koska se ”täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit”. Aluksi ajattelin, että no tehdään sitten niin. Tähän ajatteluuni vaikutti se, että en varsinaisesi halua(isi) itseäni (enää) henkilönä minkään poliittisen äärijärjestön (AFA) tulilinjalle. Kuitenkin asiaa pidemmälle ajateltuani päätin laittaa tähän vähän materiaalia siitä, miksi väitän, että Koivulaakso on AFA:n jäsen.

Tästä voi siten jokainen ajatteluun kykenevä muodostaa oman kuvansa Dan Koivulaaksosta ja tämän todellisista poliittisista ambitioista – ja etenkin keinoista niiden ajamiseen.

*  *  *

Ai niin, ihan muistin virkistykseksi:

KoivulaaksoAFA+vesipullomies KoivulaaksoAfA1 Koivulaakso%2BAFA Koivulaakso+AFAn+takana afah Koivulaaksoafaaukio

Lähde: Turjalainen. kuvat; Kari Halkola

Site Meter
KK

Hyvää päivää, täällä jälleen Radio Jore Vaan, Absurdistan.

Ehdottoman stalinistisen luotettava lähteenne –  joka yleensä vastaa kysymyksillä ja aniharvoin  vastaa kysymyksiinne, mutta siirtää aina ja ehdottomasti vastuun kaikesta (jopa Bodomjärven murhista) kuulijalle.

Kysykää meiltä mitä te haluatte, me vastaamme teille mitä me haluamme.

Meiltä kysytään; Miksi Tuija Brax haluaa muuttaa Supon Valpoksi?

Me vastaamme; siksi, että muu osa poliisista on saatu jo ulostettua vallan kolmijako-opista suoraan kulloisenkin hallinnon sylikoiriksi. Suojelupoliisin muuttamisella valtiolliseksi rakkauspoliisiksi, saadaan nykyisin käynnissä oleva  äärioikeiston kuriinsaattaminen sekä vallan, omaisuuden ja tilan uudelleenjakaminen vietyä loppuun nopeammin. Lisäksi  kaikki hassut toisinajattelijat saavat yhteiskunnallisesti tärkeää tehtävää uudelleenkoulutusleireillä. Vihreät tietävät paremmin, mikä on Sinulle hyvää, sopivaa ja parasta. Pakko on tässä tapauksessa aitoa demokratiaa.

Radio Jore Vaan vaikenee tältä illalta – hyvää ötyä, muistakaa kansalaiset, että kansanvalta on pötyä…

Site Meter

Helsingissä vietetään tänään autotonta päivää. Sitä perustellaan ympäristönäkökohdilla ja sillä pyritään joukkoliikenteen lisäksi puffaamaan myös kaupunkipyöräilyä.

Joukkoliikenteen ympäristöystävällisyydestä
sekä kaupunkipyöräilyn siunauksellisuudesta voidaan tietysti olla montaa mieltä.

Site Meter

Monien mielestä on väärin, että eläinaktivistit murtautuvat sikaloihin videokameroidensa kanssa. Minusta he tekevät arvokasta työtä pakon edessä. Kun systeemi ei toimi, sitä pitää vähän rymistellä käyntiin.

HS:n toimittaja Mikko-Pekka Heikkinen avautuu lehdessään 12.12.2009

Tämä Mikko-Pekan kommentti ja EVR:n laittomuuksiin muutenkin  liittyvä uutisointi kuvaa hyvin sitä nykyistä tilannetta, jossa suomalainen media  on rähmällään kaikenlaisen vasemmistolaisen kansalaisaktivismin edessä, eikä pysty enää tekemään tehtäväänsä.

Jotta nyt kenellekään ei jäisi epäselväksi se, mistä tässä on kyse, niin kannattaa muistaa, että nämä ns. eläinaktivistit käyttävät eläintensuojelua (kuten muitakin asioita ) vain puhtaana keppihevosena tavoitteeseensa päästäkseen. Avainsana on edelleen Akuliina.

Niin – tällaisen moraalin suurin ongelma on se, että jos jokainen meistä rymistelisi systeemiä käyntiin silloin, kun se ei kunkin oman henkilökohtaisen näkemyksen ja mielipiteen kannalta toimi, päätyismme aika nopeasti täyteen kaaokseen ja vahvemman valtaan.

Anarkiaan.

Meillä on kansalaisyhteiskunta ja yhteisesti sovitut säännöt sen vuoksi, ettei anarkiaa pääsisi syntymään ja , että kaikkien oikeudet olisivat yhtäläiset. Jos ajaudumme anarkiaan, siitä on vain askel feodalismiin ja maaorjuuteen.

Sitäkö nämä mikkopekat haluavat?

Nyt nimittäin näyttää siltä, että mikkopekka on hyväuskoinen hölmö tai vaihtoehtoisesti nämä mikkopekat ymmärtävät täydellisesti sen, että suomalainen järjestelmä on pystytetty tasa-arvon perustalle, mutta he ovatkin päättäneet, ettei tämä järjestelmä sovi erityisen hyvin heille.

Lähde: HS


Site Meter

Suomessa ikkunanäkymä nousujen ja laskujen aikana  on pysynyt ennallaan. Manner-Euroopassa sen sijaan maaseutumaisemaan on ilmestynyt kiihtyvällä tahdilla valkoisia torneja. Pitkin Eurooppaa teräslavat jauhavat puhdasta energiaa peltojen reunustoilla ja kukkuloilla. Suomessa tuulivoimalaa saa etsiä ja kauan.

Suuri Vihreä Ajattelija Jarkko Tontti Vihreän Langan julkaisemassa blogissaan.

Onneksi on vielä näin. Siis, että Suomessa saa vielä etsiä kauan tuulivoimalaa. Tuulivoimala on kaikkea muuta kuin kustannustehokas ja harmiton tapa tuottaa sähköä.

Se pilaa maiseman estetiikan (eräs tärkeimmistä luonnonarvoista on siihen itseensä latautunut estetiikka), se on tuhoisa linnuille, se aiheuttaa käsittämättömän melusaasteen ja – kuten jo todettiin – on kustannustehokkuudeltaan haittoihinsa nähden marginaalinen energianlähde.

Ilman nykyistä ilmastonmuutoskuplaan liittyvää jargoniakin,  fissiolla tuotettu ydinvoima on tällä hetkellä vähiten päästöjä levittävä, fossiilisia polttoaineita säästävä, energiatehokkain ja turvallisin tapa tuottaa energiaa.

Ennustan ydinvoimasta sellaista tulevaisuutta, että noin sadan vuoden sisällä nämä fissiovoimalat voidaan ajaa alas – tuon ajanjakson puitteissa näen (henkilökohtaisesti) ihmisen pystyvän valjastamaan fuusiovoiman insinöörin avulla uudenlaiseksi energialähteeksi.

Kovin kauas on tämä toveri  Tontin edustama vihreys karannut Koijärveltä. Alkuperäiset vihreät olivat sentään luonnonsuojelijoita – ennen kuin pääsivät kiinni hyviin sisätyöpaikkoihin ja poliittiseen valtaan. Tontin fantasiat ovat irvikuva luonnon- ja ympäristönsuojelusta – ja monesta muustakin aidosti arvokkaasta asiasta.

Tällainen vihreyteen näköjään kiinteästi liittyvä ilmestys tässä ajassa – tovereineen ja mielipiteineen – on kuin suoraan  1930- luvun Neuvostoliitosta nykyaikaan repäisty muinaisjäännös.

Nykyvihreiden olemuksessa nähdään, kuinka elitistinen suunnitelmatalouden dinosaurus raahustaa kohti Uutta Uljasta Eurostoliittoa – sellaista, jossa ei ole alueellista, kansallista eikä paikallista demokratiaa.

On vain muutamien itse itsensä valinneiden oligarkkien muodostama politbyroo – hännystelevine avustajineen.

Jo pelkkä Tontin kielikuvakin on kuin pahimmasta sosialistisen realismin oppikirjasta; pitkin Eurooppaa teräslavat jauhavat puhdasta energiaa peltojen reunustoilla ja kukkuloilla.

Hyi helvetti!

Tässä näemme erään nykyajan suurimmista paradokseista.

Vaikka Neuvostoliitto hajosi omaan mahdottomuuteensa 1991, jostain kumman syystä nämä kommunismin auliit juoksupojat (ja etenkin juoksutytöt) ovat päässeet Euroopassa kiinni vallan kahvaan – näennäisvihreyden ja eurososialismin kaapuihin piiloutuneina.

Vihreys, humanismi, kansanvaltaisuus ovat kääntyneet näiden punavihreiden arvoissa, teoissa ja puheissa samanlaiseksi irvikuvaksi kuin kansandemokratia oli demokratiasta sosialismissa.

Nämä näennäisvihreät on punnittu ja läpinäkyväksi todettu – luonnonsuojelu on elitistä erikoisudentavoittelua – suoranaista anekauppaa hyvän omantunnon edestä.

Vai voiko joku muuta väittää esimerkiksi juuri tästä toveri Tontista, joka ilmoittaa kirjoituksensa lopuksi, että kirjoittaja on kirjailija ja lakimies, joka on valmis maksamaan sähköstä enemmän.

Kun euro kirstuun kilahtaa, niin punavihreä sielu ekotaivaaseen vilahtaa?

Site Meter

JK. Palaan laajemman asiakokonaisuuden puitteissa lähiaikoina energiapolitiikan pariin.

Mätäkuu on tänä kesänä saapunut hieman tavallista aikaisemmin.

Helteiden lisäksi epämiellyttävyyttä lisää virheiden ympäriltä nouseva mätänevän hurskastelun ja tekopyhyyden katku. EU-vaalien vaalimenestyksen sokaisema vihreään kaapuun kätkeytynyt totalitaristinen ja näennäissuvaitsevainen stalinistisakkimme haluaisi nyt hyödyntää näennäistä menestystään – malttamatta odotella vaaleihin saakka.

Tällainen kansanvallan vastainen painostus- ja kiristystoiminta ei sinänsä yllätä – koko puolue ja sen toimnta perustuvat kansalaistottelemattomuudeksi vihreiden itse kutsumalle lainsäädännön, sopimusten ja moraalin rikkomiselle.

Eräs virheiden vakioteemoista on näennäissuvaitsevainen moraalinen paheksunta ja suoranainen vaino maahanmuuttokriittisiä mielipiteitä esittäviä kanssakansalaisia vastaan. Vihreän filosofiaan näyttäisi (tuon ihan itsemääritellyn lainkunnioituksen lisäksi) liittyvän saumattomasti sokea ihailu pakkovaltaa ja totalitaarisia metodeja kohtaan.

Tätä ei pidä nähdä paradoksina, koska kyse on puhtaasta retoriikasta. Vihreän liikkeen kovin ydin on omaksunut vahvasti uusstalinistisen toimintamallin ja ns.syväkielen ajattelunsa pohjalla olevasta taistolaisuudesta. Tällainen vihreä saattaa vaatia sananvapautta ja ihmisoikeuksia, mutta hän vaatii niitä ainoastaan samalla tavalla itsensä kanssa ajatteleville (tai selaisiksi luulemilleen) tahoille.

Tästä luulottelusta on ollut sekä hupaisia että surullisia esimerkkejä. Huvittaviin kuuluvat ehdottomasti ne taloudellisesti aktiiviset ja omaa etuan tavoittelevat maahanmuuttajat jotka eivät olekaan taipuneet vihreiden luomaan pikkulapsen ja tulevan vihervasemmistolaisen muottiin. Surullisimpia ovat sitten puolestaan Ville Komsin puukotuksen tapaiset tapahtumaketjut – joista ainakaan Komsi ei ole oppinut sitten yhtään mitään.

Jussi Halla-aho on jo pitkään ollut kansallismielisiin ja maahanmuuttokriittisiin piireihin kohdistuvan loanheittokampanjan päämaali ja näin myös ensisijainen uhri.

Näin vihreän mätäkuun saapuessa peli on saanut entistä härskimpiä ja normaalia ihmistä kuvottavia muotoja. Suomalaisia vihaava ja Libanonista maahamme pesiytynyt Umayya Abu-Hanna meni Radio Rockin ikioman Beavis & Butthead-kaksikon – Jussi Heikelän ja Aki Linnanahteen – tukemana suorassa valehtelussaan niin pitkälle, että Halla-aho (aivan aiheesta) joutui korjaamaan asian todellista luonnetta blogissaan.

Samaisen Abu-Hannan tärkeimpiä saavutuksia on se, että hän on kaikesta huolimatta jaksanut oleskella Suomessa melkein kolmekymmentä vuotta – siitä huolimatta, että hän vihaa Suomea, suomalaisia, kulttuuriamme ja yhteiskuntaamme – hyvinvointivaltion palveluilla on näköjään varsin ihmeitä tekevä vaikutus.

Myös eräs marginaalikirjailijana (mahdollisesti joissain piireissä) tunnettu Jarkko Tontti on ylittänyt itsensä Halla-aho vihassaan. Tämä pasifistiksi RUK:ista saamiensa potkujen jälkeen kääntynyt ja herttaisen naiiveja tekstejä pusaileva vihapropagandisti on matkannut aimo askeleen kohti kirjarovioita.

Tontin itku-potku-raivarin kohteeksi on joutunut J.R.R Tolkienin tuotanto. Näin siksi, että Jussi Halla-aho (sekä myös Sampo Terho) sattuvat pitämään niistä. Hellandudelis pikku Jarkkoa….

Saamme nähdä missä vaiheessa Tontti siirtyy ajatuksissaan eteenpäin – luulisi tohtorismihen muistavan sellaisen vanhan viisauden kuin, että siellä missä poltetaan ensiksi kirjoja, poltetaan seuraavaksi ihmisiä.

Mutta – kuten jo totesin – eipä yllätä vesimelonin halkeaminen pudotessaan. Vihreä pinnan alta paljastuu tuolloin tulipunainen sisus.

Pienenä – lähes merkityksettömänä – yksityiskohtana voisi mainita myös vihreän sananvapauden kaventamisen puolesta ristiretkeä käyvän Joni Pelkosen. Tämä surullisen hahmon ritari (vai sanoisimmeko vihreä sammakkoprinssimme) ei pysty enää vihassaan aloittamaan yhtään kommenttia hyökkäämättä maahanmuttokriittisten ihmisten mielipiteiden kimppuun – vaatien omasta mielipiteestään poikkeavien mielipiteiden sensurointia.

Kuuluuhan vihreään mätäkuuhun toki jotain suomalaisen normivirtasen kannalta hyvääkin. Se, että avoimesti uustalinistinen Anni Sinnemäki valittiin virheiden puheenjohtajaksi tullee hieman pidemmällä aikajaksolla aiheuttamaan virheiden kannatuksen romahtamisen ja koko poppoon marginalisoitumisen.

Tätä tavoitetta tukee Sinnemäen nimittäminen työministeriksi – ikävää tämä tosin on lamssa rämpivän suomalaisen työttömän kannalta, mutta toivotaan, että virheiden toimenpiteistä huolimatta, lama osoittautuu lyhytaikaisemmaksi kuin edellinen.

Vaikka maailma on muuttunut, niin Sinnemäki on edelleen uskollinen ympäristöä todellisuudessa kuormittavalle ja järkevää kehitystä rajoittavalle mahtipontiselle menneen ajan tyylilleen.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja taantuman torjunta on kytkettävä yhteen. Vihreä energia tarjoaa paljon mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille.Sähkön syöttötariffi on ulotettava koskemaan kaikkea uusiutuvaa energiaa, esimerkiksi sahoille tämä olisi tärkeä asia. Samalla on pidettävä huolta siitä, ettei pienten toimijoiden pääsyä sähkömarkkinoille rajoiteta,

Tämä kommentti osoittaa sen, miten kaukana todellisuudesta virheiden tuore työministeri ja puheenjohtaja on – onnea suomalaiset, sitä nimittäin näiden virheiden ja heidän ideoidensa kanssa me tarvitsemme.

Virheiden tavoitteet ovat keskenään ristiriitaisia ja mahdottomia toteuttaa. Vapaa kansainvaellus kasvattaa entisestään maailman väestönräjähdystä ja tuhoaa lopulta kahlitsemattomana koko maailman. Ilmastomuutospölhöily vähentää Suomestakin työpaikkoja ja teollisuutta samaan aikaan kun Kiina, Venäjä, Intia ja USA työntävät päästöjä yhteiseen ympäristöömme – mitenkään niitä rajoittamatta ja mihinkään ilmastosopimuksiin sitoutumatta.

Tuoreimpana episodina homeenvihreässä mätäkuussa on europarlamentaarikko Satu Hassin halu (vaalirahasotkuun tekosyynä vedoten) hajottaa eduskunta. Hän katsoo (europarlamentaarikon ominaisuudessa) asiakseen ja tehtäväkseen komennella eduskunnan puhemiestä Sauli Niinistöä.

Perjantaina Niinistön toimisto palautti Hassin maanpinnalle muistuttamalla siitä, että perustuslain mukaan puhemies ei kuitenkaan voi näin toimia. Lain mukaan tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan määrätä ennenaikaiset kansanedustajain vaalit toimitettaviksi.

Tästäkin (siis voimassaolevasta lainsäädännöstä) huolimatta Hassin mielestä Niinistön täytyisi ryhtyä edes joihinkin toimiin.

Hän on ottanut tyylin, että ottaa kantaa moniin asioihin. Mielipidejohtajana hänen pitäisi toimia niin tässäkin asiassa,

Hmmmm… herää kysymys missä koko kansan presidentti ja itse itsensä arvojohtajaksi julistanut Tarja Halonen luuraa? Olisiko käynyt niin, että Halosella olisi mahdollisesti kaapissaan SAK:lainen vaalirahaluuranko?

(Veikkaan muuten , että seuraavaksi virheet vetävät taas (omista läpinäkyvistä syistään) äänestysiän alentamisvaatimuksensa.)

Mielenkiintoiseksi tämän asian tekee myös se, että Hassin punavihreä puoluetoveri (ja myös euroeliitiä edustava MEP) Heidi Hautala on asiassa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa nyt on paljastumassa vähä vähältä yksi Suomen kaikkien aikojen poliittisen järjestelmän konkursseja.

Hautalan mielestä vaalirahakohu osoittaa poliittisen järjestelmän moraalin rappiota ja rikoslain lahjontapykälien jälkeenjääneisyyttä.

Puolueet ovat kekseliäästi tehneet tukiyhdistyksiä, joiden tarkoitus on ollut häivyttää vastaanotetun rahan alkuperää. Moraalisesti ne lähentelevät rahanpesulaitoksia.

Tästä asiasta olen kyllä nyt samaa mieltä Hautalan kanssa. Sillä erolla, että kun tutkinta on nyt känynistetty, siihen pitää liitää myös vihervasemmiston liepeillä pyörivät rikolliset ja laittomat puolivillaiset liikkeet ja kaikki muukin toiminta. Vihreä liike perustuu lainrikkomiseen oman henkilökohtaisen moraalin pohjalta – eli anarkiahakuisuuteen.

Minä en nimittäin usko siihen, että virheet olisivat säilyneet tässä korruptiokeitoksessa yhtään sen lahjomattomampina kuin muutkaan instituutionaaliset puolueet. Merikukka Forsius ja hänelle Vanhasen junailema summa saattaa olla vain raapaisu mätänevän vesimelonin pinnasta.

* * *

Olisi minulla tähän ongelmaan ratkaisukin.

Päin vastoin kuin virheet, minä kannatan aidosti (en syväkielellä) suoraa demokratiaa. Nykyisen parlamentarismin ja kansanedustuslaitoksen korvaaminen suoralla kansanvallalla ja ammattilainsäätäjillä.

Korruptio ja mätä katoaisivat tuossa tapauksessa veikkaukseni mukaan varsin huomattavasti – samoin kuin tuo homeenvihreä näennäisympäristöystävällinen ja totalitaristinen puoluehirvityskin – homeentuoksuinen ja ummehtunut tuulahdus taistolaisvihreiden kulta-ajalta, 1970-luvulta.

Lähteet: Vihreä Lanka, tekstissä mainitut blogit, STT, HS, IS, IL


Site Meter

Vanha sananlasku sanoo, että ensimmäinen sukupolvi kerää omaisuuden ja luo hyvinvoinnin, toinen ylläpitää niitä ja kolmas hävittää ne.

En usko.

Minusta nimittäin näyttää siltä, että nykyisessä Suomessa ensimmäinen sukupolvi (omat isovanhempani) toki loivat (ja saivat) mutta vaikeuksien kautta. Sota ja jälleenrakennus – muistatteko prekaeetut ja soosipäät yhtään mitään tästä, edes historiasta?

Toinen sukupolvi (vanhempani) ylläpitivät ja jopa kasvattivat niitä.


Kolmas sukupolvi
(eli me nykyiset keski-ikäiset), me yritämme kynsin ja hampain taistella noiden asioiden puolesta. Samaan aikaan, kun välisukupolvet – eli suuret ikäluokat ja heidän lapsensa – pyrkivät hävittämään omaisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin lisäksi myös kansallisvaltiomme ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskuntajärjestyksemme.

Ja samaan aikaan meidän lapsemme (kolmannen sukupolven) näyttävät omaksuneen terveellä tavalla vanhempiensa arvomaailman.

Eli sen ainoan pysyvän ankkurin, mihin nuo kaksi elämän perusasiaa ovat kiinnittyneet – muuttuvan maailman valtameren takana, kaukaisessa Pohjolassa sijaitsevaan suojaisaan poukamaan.

Virheet De Röda on jaksanut jo tovin pitää ilmastonmuutosta ja joukkoliikenteen suosimista keppihevosenaan.

Virheiden puuhastelut ilmastonmuutoksen kanssa ovat parhaimmillaan teholtaan hyttysen flatuksen veroisia ja pahimmillaan ne ovat maailman väestöräjähdystä ja tätä kautta ilmastonmuutosta kiihdyttävä paradoksi.

Kun virheet huutavat kurkku suorana ilmaista joukkoliikennettä ja ylistävät sen ympäristöystävällisyyttä, vaatimukseen on piilotettu tahallinen kupla.

Asiasta kertoo tänään postiluukusta kolahtanut Autoliiton jäsenlehti Moottori.

Ympäristöpolitiikan monopoli

Jostain syystä eri liikennemuotojen välisiä – etenkään matkustajakohtaisia – energiankulutuksen eroja ei ole julkisuudessa juuri käsitelty.

Tässä saattaa olla perimmäisenä syynä se, että virheet ovat aktiivisesti omineet liikenne- ja ympäristöpolitiikan monopolikseen. Muiden pelko ja/tai laiskuus kyseenalaistaa näihin asioihin liittyviä virheiden esittämiä väittämiä on aiheuttanut sellaisen tilanteen, että jokainen virheiden esittämä väite tai puolitotuus otetaan yleisesti luotettavana ja faktoihin perustuvana totuutena.

Olemme päätyneet erittäin ikävään – yhden poliittisen ryhmän tarkoitusperiä ja etuja ajavaan – tilanteeseen.

Todellisuudessa pelkästään pääkaupunkiseudun liikennemuotojen energiankulutuksen vertailu suhteessa matkustajamääriin paljastaa kuitenkin sen, että mitään liikennemuotoa ei voida pitää yksiselitteisesti toista parempana ympäristön kannalta, ellei arviointia aina suhteuteta todellisiin matkustajamääriin.

Nykyaikainen henkilöauto on ympäristöystävällinen.

Kun henkilöautossa matkustaa kolme ihmistä, se on hiilidioksidipäästöiltään ja energiankulutukseltaan selvästi edullisempi kulkuväline kuin keskimääräisellä kuormalla kulkeva raitiovaunu. Nykyisellään keskimääräinen henkilöautoilla matkustavien matkustajien määrä pääkaupunkiseudulla on 1,3 matkustajaa. Tällä matkustajamäärällä henkilöauto on hiilidioksidipäästöiltään ja energiankulutukseltaan aivan yhtä hyvä vaihtoehto kuin bussi. Kun mennään ajatuksessa kauemmas ja kun mietitään linjoja, joissa istuu yksi tai kaksi matkustajaa, tilanne kääntyy päälaelleen.

Bussi kuluttaa sadalla kilometrillä dieselöljyä 45,1 litraa. Näin ollen nykyaikainen diesel-henkilöauto on yksinajettunakin ympäristöystävällisempi kuin bussi, jossa on alle 10 matkustajaa.

Karu totuus

Hiilidioksidipäästöt voidaan muuntaa dieselpolttoaineen kulutukseksi jakamalla CO2-arvo luvulla 26. Tällöin voidaan verrata henkilöauton ja joukkoliikenteen polttoaineenkulutusta.

Kulkuväline / CO2 Kulutus (g/km/hlö) / Kulutus (l/100km/hlö)

* Metro 26 (g/km/hlö) 1,00 (l/100km/hlö)
* Henkilöauto, 4 hlöä 27 (g/km/hlö) 1,04 (l/100km/hlö)
* Henkilöauto, 3 hlöä 36 (g/km/hlö) 1,38 (l/100km/hlö)
* Sähköauto, 1,3 hlöä 50 (g/km/hlö) 1,92 (l/100km/hlö)
* Raitiovaunu 55 (g/km/hlö) 2,12 (l/100km/hlö)
* Henkilöauto, 2 hlöä 55 (g/km/hlö) 2,12 (l/100km/hlö)
* Bussi 83 (g/km/hlö) 3,19 (l/100km/hlö)
* Henkilöauto, 1,3 hlö 84 (g/km/hlö) 3,23 (l/100km/hlö)
* Henkilöauto, 1 hlö 109 (g/km/hlö) 4,19 (l/100km/hlö)

Helsingin kaupungin liikennelaitoksen vuoden 2006 tilastojen mukaan raitiovaunuliikenne kuluttaa sähköä 0,21 kWh/matkustajakilometri ja metroliikenne 0,10 kWh/matkustajakilometri. Bussiliikenne kuluttaa dieselpolttoainetta 0,032 litraa/matkustajakilometri. Tulevien sähköautojen arvioidaan kuluttavan sähköä noin 0,2-0,3 kilowattituntia kilometriä kohden.

Tekninen kehitys nykyisessä henkilöautokalustossa on viime vuosina ollut nopeaa ja tilanne on näin ollen muuttunut omaa mutu-näkemystäni tukevaksi todellisuudessakin.

Nykyisistä henkilöautoista pienimmät CO2 -päästöt ovat olleet 81 g/km (Audi A2 1.2 TDI ja VW Lupo 3L). Hybridit ja useat muut uudet dieselautot yltävät nykyisin 104-119 g/km tasoon. Edellisten sukupolvien autoihin verrattuna päästöt ovat lähes puolittuneet.

Julkisen liikenteen välineet bussia lukuun ottamatta käyttävät energianaan sähköä. Helsingin Energian mukaan sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2007 noin 260 g/kWh. Yhdistämällä tiedot sähkönkulutuksesta ja sähköntuotannon päästöistä, saadaan selville joukkoliikenteen todelliset – matkustajakohtaiset – CO2-päästöt.

Millainen tulevaisuus?

Moottorin mukaan sen tekemät laskelmat osoittavat, että liikenteessä nopein keino ympäristön säästämiseksi on kaikkien liikennevälineiden käyttöasteen nostaminen. Tämä tarkoittaa useamman matkustajan lastaamista jokaiseen liikkeellä olevaan ajoneuvoon – niin joukkoliikenteessä kuin henkilöautoissakin. Kiistämätön joukkoliikenteeseen liittyvä tosiasia on se, että liian ohuiden liikennevirtojen hoitaminen joukkoliikenteellä on karhunpalvelus ympäristölle.

Vastoin virheiden julkisuudessa usein esittämiä näkemyksiä, Moottori päätyy vertailun ja lähteidensä pohjalta seuraaviin teeseihin:

1. Täyteen kuormattu nykyaikainen henkilöauto on yhtä ympäristöystävällinen kuin metro (esimerkkinä Škoda Fabia 1.4 TDI Green-Line, CO2 109 g/km).
2. Nykyaikainen henkilöauto kahdella hengellä kuormattuna on yhtä ympäristöystävällinen kuin raitiovaunu.
3. Nykyaikainen henkilöauto keskimääräisellä matkustajamäärällä (1,3 henkilöä) on yhtä ympäristöystävällinen kuin bussi.
4. Henkilöautoilu tuottaa pääkaupunkiseudun CO2 -päästöistä noin 13 %, autoilun päästöjen vähentäminen 20 % vähentäisi kokonaispäästöjä 2,6 %.
5. Moninkertainen vähennys päästöissä saataisiin, jos energialaitokset luopuisivat kivihiilen ja maakaasun polttamisesta.
6. Jos sähköntuotanto olisi päästötöntä, myös raideliikenne ja sähköauto olisivat päästöttömiä.

Nämä teesit on helppo allekirjoittaa. Tosin ne vievät – jälleen kerran – uskottavuuden virheiden puheista ja ympäristöpolitiikasta.

Lähde: Moottori

Rosa ”Vittu haisee hyvältä” Meriläinen (Virheet De Dorka) on pähkäillyt lasten harrastuksia suojatyöpaikassaan – eli Totuuden blogosfäärissä.

Hän on kauhuissaan siitä, että hänen poikansa harrastaisi jotain sosiaalisesti kasvattavaa joukkuepeliä – kuten jalkapalloa:

Toivon, ettei lapseni halua pelata jalkapalloa. Kauhukuvani on, että muutaman vuoden päästä minä ja kaikki feministikaverini, jotka olemme edeltävät viisitoista vuotta uhranneet sukupuoliroolien murtamiselle, löydämme itsemme myymästä mehua poikien urheilujoukkueelle, jota isät valmentavat.

… ja isältä – puhumattakaan lapsesta – ei Rosan maailmassa kysytä mitään. Tällainen on feministin ajatusmaailma; minä, minä, minä. Lapsenikin on ensi sijassa minun. Hän on omaisuuttani ja hänen mielipiteellään ei ole mitään merkitystä.

Näin punavihreä feministiäiti aikoo kasvattaa lapsensa yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi.

(Onneksi minun ei ole ollut pakko kasvaa tällaisen punatyrannin hoivissa.)’

Jääkiekko on myös – tietenkin – pois suljettu vaihtoehto Rosan maailmassa:

Jääkiekko se vasta saatanasta onkin. Vehkeet maksavat omaisuuden ja painavat niin paljon, että tenava pitää kuskata harjoituksiin. Minä en ainakaan aio sen takia autoa hankkia, joten Frans saa höntsyillä lähikentällä jahka se aika koittaa.

… ja isältä – puhumattakaan lapsesta – ei Rosan maailmassa kysytä mitään. Tällainen on feministin ajatusmaailma; minä, minä, minä. Lapsenikin on ensi sijassa minun. Hän on omaisuuttani ja hänen mielipiteellään ei ole mitään merkitystä.

Näin punavihreä feministiäiti aikoo kasvattaa lapsensa yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi.

(Onneksi minun ei ole ollut pakko kasvaa tällaisen punatyrannin hoivissa.)

Myös kulttuuri – muskari ja muu esittävä taide – on bannassa Rosan lapsen elämässä:

Muskarissakin käynnit loppuivat, kun tunsin itseni idiootiksi leikkivien ja lässyttävien täti-ihmisten maailmassa. Kai minussa on feministiksi aimo annos naisvihaa, kun tunnen ärtymystä tällaisen naiskulttuurin edessä.

Soittaminenkin on saatanasta:

Ei, ei viulua! Se on toinen kielletty laji jalkapallon lisäksi. Menee vuositolkulla aikaa ennen kuin se sietämätön vingutus alkaa kuulostaa musiikilta. Minun pinnani ei sitä kestä.

Minun pinnani ei kestä sitä – mitä väliä lapsella ja lapsen tahdolla tässäkään asiassa on.
Tämän viulunsoittokiellon Rosa perustelee – varsin yllätyksettömästi – oman maailmankuvansa mukaan:

on aika turhaa kysyä lapselta avoimella kysymyksellä, mitä tämä haluaa

… tai isältä – puhumattakaan lapsesta – ei Rosan maailmassa kysytä mitään. Tällainen on feministin ajatusmaailma; minä, minä, minä. Lapsenikin on ensi sijassa minun. Hän on omaisuuttani ja hänen mielipiteellään ei ole mitään merkitystä.

Näin punavihreä feministiäiti aikoo kasvattaa lapsensa yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi.

(Onneksi minun ei ole ollut pakko kasvaa tällaisen punatyrannin hoivissa.)

Mitä Rosa sitten haluaa? Heterokulttuurikin tuntuu olevan suoraan saatanasta:

On tylsää, jos lapsi ajautuu jo pienenä täysin homososiaaliseen maailmaan, jossa on vain oman sukupuolen edustajia oppimassa listaa kaikista niistä asioista, jotka ovat omalle sukupuolelle kiellettyjä.

Eikö tuo termi olisi kuitenkin pitänyt kirjoittaa muotoon heterososiaalinen? Rosan kasvatusperiaatteilla on aika todennäköistä, että… no joo… ymmärsitte varmaan.

Kaiken muun jo mainitun lisäksi Rosa on löytänyt oikein kaikkien saatanoiden äidin:

Mutta tietenkin käy niin, että kavereiden mukana Frans vaatii päästä partioon. Sen touhun kyllä haluan kieltää. En osaa päättää mikä partiossa on pahinta: militarismi, patrioottisuus vai uskonnollisuus.

Partiossa?

Partiossa, joka on ylivoimaisesti suurin ja kaikki rajat ylittävä varhaisnuorisojärjestö?

Partiossa, jonka ihanteet määritellään näin:

Partioihanteet:

* kehittää itseään ihmisenä
* kunnioittaa toista ihmistä
* auttaa ja palvella
* tuntea vastuunsa ja velvollisuutensa
* rakastaa ja suojella luontoa
* olla uskollinen ja luotettava
* rakentaa ystävyyttä yli rajojen
* etsiä elämän totuutta

(Terveisiä muuten sinne Jämijärvelle, Aihki-leirille- iskä on aika ylpeä pikku partiolaisistaan… Oli ihan ihan kiva vierailupäivä, vaikka pääkaupunkiseudun ruuhkat olivatkin siirtyneet sille viiden kilometrin pätkälle…)

Tämän Rosan tekstin jälkeen minun on ilmeisesti ymmärrettävä, että nämä ihanteet ovat vastaan kaikkia niitä punavihreitä arvoja, joita Rosa aatetovereineen edustaa.

Pieni vinkki:

Jos mikään ei kelpaa, niin tiedän asian joka sopii rosameriläisten maailmankuvaan kuin nakutettu. Perustakaa lapsillenne Rosa Jugend. Ihanteet on helppo muokata tuosta edellisestä – joka siis sotii Rosan maailmankuvaa vastaan – esimerkiksi näin:

Rosa Jugendin ihanteet:

* taannuttaa itseään ihmisenä
* halveksia toista ihmistä
* olla auttamatta ja vaatia
* viis välittää vastuusta ja velvollisuuksista
* vihata ja tuhota luontoa
* olla epäuskollinen ja epäluotettava
* rakentaa vihaa yli rajojen
* etsiä elämän vääryyttä

Näin saadaan punavihreää yhteistä omaisuutta olevista lapsistanne kasvatettua yksi-yhteen kopiota punavihreistä vanhemmistaan.

Heil Rosa!

Lähde: HS

Jk. Jotenkin säälin tunne käy kuitenkin mielessäni, kun ajattelen Rosan lasta – ja Simo Frangenia

Näin siis punavihreä feministiäiti aikoo ilmeisesti kasvattaa lapsensa yhteiskuntakelpoiseksi kansalaiseksi.

(Onneksi minun ei ole ollut pakko kasvaa tällaisen punatyrannin hoivissa.)

Oikeuskanslerin virastossa on tehty päätös. Apulaisoikeuskanslerin sijaisen Risto Hiekkataipaleen mukaan Yleisradio ei toiminut lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuuksiaan täyttämättä, kun se esitti Uralin Perhonen -animaatioelokuvan.

Hannu Salaman ja Katariina Lillqvistin käsikirjoittamassa ja Lillqvistin ohjaamassa – ja varsin julkisuushakuisessa – nukkeanimaatiossa Suomen marsalkka C.G.E. Mannerheim kuvataan korsettiin pukeutuvaksi homoseksuaaliksi, jonka alavartalona on matkalaukku. Elokuva esitettiin TV1:ssä maaliskuussa ja sillä oli peräti 452 000 katsojaa. Yksi katsojista teki ohjelman esittämisestä kantelun oikeuskanslerille.

Hiekkataipale perustelee päätöstään sillä, että yleisradioyhtiön yksittäiset ohjelmat tai sarjat voivat olla hyvinkin sellaisia, että ne eivät vastaa jonkin yleisöryhmän vakaumusta, käsityksiä tai mieltymyksiä hyvästä ohjelmatarjonnasta.

Hiekkataipale muistuttaa, että Yle lähettää lakisääteisesti hartausohjelmia, jotka nekin loukkaavat joidenkin katsojien vakaumusta tai käsityksiä. Hän toteaakin, että kaikkia ohjelmia ei ole pakko katsoa.

Varsin mielenkiintoista.

Kenen vakaumusta sitten saa loukata ja kenen ei? Siinäpä meillä on taas miljoonan ruplan kysymys.

Tämän uutisen mukaan Hiekkataipaleen – eli oikeuskanslerin – kanta on se, että kaikkia ohjelmia ei ole pakko katsoa. Kun on kyse mediasta, se tarkoittaa laajemmin myös sitä, että kaikkia lehtiä tai kirjoja ei tarvitse lukea eikä kaikkia audioesityksiä tai -ohjelmia kuunnella.

Tämä on varsin mielenkiintoinen näkökanta myös käynnissä olevaan internetin sensurointikeskusteluun. Ei kaikkea ole internet-ympäristössäkään pakko lukea tai katsella. Medialukutaito on eräs avainkysymyksistä tässäkin asiassa.

Onko nyt kyseessä kuitenkin siitä, että ainoastaan ei-vasemmistolaisesti ajattelevien ihmisten vakaumusta ja käsityksiä saa loukata? Tuntuu hieman kaukaa haetulta verrata Lillqvistin julkisuushakuista provokaatiota kansakunnan enemmistön perinteisiin hartausohjelmiin.

Vai onko kristillisen uskon ja esimerkiksi islamin asema oikeuskanslerin putiikin mielestä uskonrauhaan liittyvän lainsäädännön perusteella jotenkin erilainen?

Tässä herää myös epäilys siitä, että sanan- ja mielipiteenvapaus koskee ainoastaan joko ns. oikeita mielipiteitä esittäviä ihmisiä tai yhteiskunnallisia instituutiota – ei yksittäistä kansalaista eikä etenkään toisinajattelijaa. Jos näin on, emme ole kovinkaan kaukana sellaisesta maailmasta, jota lillqvistien aatetoverit toteuttivat itäisessä naapurivaltiossamme – ja vähän muuallakin – vuosina 1917-1991.

Nykyisen ajan paradokseista kansallisesti suurimpia on se, että osa vallanpitäjistä ja virkakoneiston osasista haluaa hiljentää ne ihmiset ja äänet, jotka haluavat säilyttää laillisuuden, kansallisvaltion ja kansanvaltaisuuden. Samaan aikaan tämä nomeklatura kuitenkin ruokkii ja kannustaa erilaisia laittomuuteen perustuvia ja kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen tuhoamiseen pyrkiviä äänekkäitä marginaaliryhmiä.

Toisaalta tämä päätös on – älyttömään ja täysin turhanpäiväiseen nukkeanimaatioon liittyenkin – varsin selkeästi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kannan mukainen

Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Mutta edelleen jää epäilys, onko tämäkin päätös – loppupelissä – kuitenkin taas niitä aiheita, joissa noudatetaan ns. positiivista syrjintää? Tämä sanahirviö pitää nimensä mukaisesti sisällään – ja varsin irvokkaasti – puhdasta ja paljasta syrjintää. Luonteeltaan sellaista, joka kohdistuu Suomessa olevaan kansalliseen enemmistöön. Siihen vanhaan eurooppalaiseen marginaalikieleen ja kulttuuriin, jonka olemassaolosta omaan kansaamme kuuluvat päättäjämme saisivat olla todellisuudessa huomattavasti nykyistä huolestuneempia.

Positiivinen syrjintä on samanlaista kuin kaikki kiintiötkin – ne syrjivät lahjakkuutta ja kyvykkyyttä ja suosivat lahjattomuutta ja kyvyttömyyttä. Nekin muuten loukkaavat joidenkin vakaumusta.

Kuten allekirjoittaneen.

Lähteet: HS, STT, Euroopan Unioni


Site Meter

Sarjassamme huumoria huomaan, että monesti todellisuus ajaa keksityn huumorin ohi iloisesti ryskyen.

Kaikkien suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa lokittavien pikku anarkomarkojen ja prekaeetujen ikioma Takku kertoo meille anarkian alalahkon, ns. eläintensuojelun, suurista saavutuksissa taistelussa universaalia pahuutta vastaan:

Kolme kanaa vapautettu avoimesti
maanantai, 12.05. 2008 @ 08:11

Eläinten vapautusKanat saivat uuden kodin – avoin vapautus tehokanalasta

Kolme eläintenystävää vapautti avoimesti kolme kanaa suuresta kanalasta Etelä-Suomessa 11. toukokuuta 2008. Kanat vapautettiin, koska niiden olot häkkikanaloissa ovat surkeat.

Suojavaatteisiin pukeutuneet aktivistit nostivat kanat varovasti laatikkoon. Vapautetut kanat on viety uuteen kotiin, jossa ne saavat elää hyvää kananelämää.

– Suomen kanaloissa on noin kolme miljoonaa kanaa. Niistä 85% elää häkeissä, joissa kanoille on tilaa A4-arkin verran. Tehokanaloissa on mahdotonta huomioida kanojen tarpeita. Niiltä riistetään oikeus hyvään
elämään ja niitä kohdellaan robottimaisina munantuottajina pikemminkin kuin elävinä ja tuntevina yksilöinä, joilla on arvo itsessään, sanoo Cajsa Nykvist, yksi vapauttajista.

– Kun sain tietää miten kanoja Suomessa kohdellaan, tunsin olevani moraalisesti velvollinen toimimaan. On sääli, että tällä kertaa pystyimme vapauttamaan vain kolme kanaa, mutta tuntuu hyvältä että ainakin ne saavat nyt tuntea oikean maan jalkojensa alla, sanoo Mathias Smulter.

– Tämä teko on ensisijaisesti symbolinen. Toivon että se saa ihmiset kyseenalaistamaan ihmisten suhtautumista eläimiin maataloudessa. Minulle on tärkeää toimia avoimesti, niin että asiallinen keskustelu on mahdollista, sanoo Emma Nykvist.

Jännää – suuret vapautustaistelijat suojavaatteissaan… 😉
Tähän ei oikein voi sanoa edes chicken…. Pitäisiköhän tyytyä kysymään, että luuleekohan muna olevansa kanaa viisaampi tässä tapauksessa?

Kot, kot, kot…

Lähde: Pahkasik…ei kun Takku

Jk. Myös reino on yltynyt vapautuspuuhiin.

Minulla on ehdotus totaalikieltäytyjien kohteluun. Hehän ovat De facto jättäytyneet omatoimisesti järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolelle – sen desperadoiksi.

Kyse ei ole sanan- eikä mielipiteenvapaudesta. kyse on aktiivisesta toimesta – ns. kansalaistottelemattomuudesta – jossa yritetään lakia rikkomalla painostaa yhteiskunta muuttamaan lainsäädäntöä yhden kiittämättömän marginaaliryhmän etujen vuoksi. Tämän vuoksi hieman ihmetyttää, miksi Amnesty International, joka on ilmoittanut tukevansa ainoastaan aktiivisesta väkivallasta pidättäytyneitä mielipidevankeja, tukee kuitenkin suomalaisia totaalikieltäytyjiä.

Kenelläkään meistä ei ole yhteiskunnan jäseninä oikeutta päättää mitä lakeja noudattaa ja mitä rikkoo. Se kuka näin tekee on siirtänyt itsensä yhteiskunnan ulkopuolelle. Tällainen yksilö tulee sulkea myös yhteiskunnan tarjoamien palvelujen ulkopuolelle.

Olen pitkään kannattanut varusmies- ja siviilipalveluksen ulottamista koko ikäluokkaan – myös tyttöihin. Tasa-arvon lisäksi tällaisella kokemuksella on sosiaalinen aspektinsa. Lisäksi nuorten ikäluokkien työ vanhusten, vammaisten ja lasten parissa on omiaan luomaan oikeaa kansallista yhteisöllisyyttä. Asiaan tarttui viime viikolla myös Puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala.

On tietysti siten, että totaalikieltäytyjiä ei mielestäni pitäisi sulkea vankilaan. Parempi ratkaisu näille ihmisille – jotka eivät halua antaa yhteiskunnalle mitään vastineeksi saamastaan koulutuksesta, huolenpidosta, terveydenhoidosta tai muista yhteiskunnan tuottamista palveluista – olisi sulkea heidät täysin yhteiskunnan ulkopuolelle määräajaksi. Ei KELA-korttia, ei terveydenhuoltoa, ei passia, ei sosiaaliturvaa, ei poliisin turvaa, ei oikeusturvaa, ei ambulanssia, ei palokuntaa, ei julkista liikennettä – ei mitään yhteiskunnan tuottamia palveluja.

Samaa käytäntöä voisi soveltaa myös muihin asosiaalisiin ryhmiin – anarkisteihin, kettutyttöihin, ympäristöterroristeihin ja yleensäkin ottaen kaikkiin niihin, jotka uskovat omankädenoikeuteen ja oman moraalinsa ehdottomuuteen.

Aivan turhaa on kuluttaa yhteiskunnan varoja sellaisiin ihmisiin, jotka eivät halua olla kokonaisvaltaisesti yhteiskunnan jäseniä. Vankipaikan perustaminen maksaa noin 200 000 euroa ja yksi vankeuspäivä noin 150 euroa – yhteiskunnalle.

Lähteet: MTV3, STT, HS

Eräs pitkään ilmassa ollut epäilys on saanut vahvistuksen. Vihreät ovat vasemmistopuolue. Virallisestikin.

Helsingin vihreät

Asian tunnusti nuori ViNoilijamme Tapio ”Jakenpoika” Laakso (uusstalinistit) tuoreessa VirheetDe Rödan äänenkannattajana toimivassa Vihreä Lanka -lehdessä.

Hän arvosteli kirjoituksessaan Vihreiden harjoittamaa SDP:n arvostelua. Sitä ei pitäisi Tapsan mielestä tehdä tai sitä pitäisi ainakin vähentää.

Politrukki Laakso komentaa ja ohjaa tovereita seuraavasti:

Politiikassa pahinta kilpakumppania pitää hieman läimiä, mutta vihreiden demariviha on menossa liiallisuuksiin.

Laakson mukaan sosiaalidemokraattien surkeuden vatvominen haittaa oman politiikan tekemistä.

Vihreät eivät ole porvaripuolue, siksi syksyn kunnallisvaalien jälkeen vihreiden pitää etsiä kunnallistasolla yhteistyötä myös demarien suunnasta. Punavihreän akselin hallitsemat kunnat toisivat hyvää vastapainoa hallituksen porvariyhteistyölle.

Vihreät eivät ole porvaripuolue.

Herää kysymys, mitä helvettiä sitten Virheet De Röda tekee porvarihallituksessa?

Toivottavasti nyt myös kaikki sellaiset, jotka ovat hyväntahtoisesti uskoneet tuon jälkistalinistien johtaman lauman ajavan ympäristöasioita ja olevan porvaripuolue, uskovat totuuden. Vihreät eivät usko yksilönvapauteen eivätkä perinteisessä mielessä myöskään omaisuudensuojaan.

Vihreät ovat erinomainen esimerkki siitä miten yhteisöllisyys muuttuu eräiden tuohonkin liikkeeseen soluttautuneiden äärivasemmistolaisten totalitaristien ja muiden yhteiskuntaa murentamaan pyrkivien ääriainesten suissa ja käsissä irvikuvaksi siitä mitä se todellisuudessa on.

Nämä omaisuudensuojan ja yksilönvapauksien rajoittamiseen – kaikesta sanahelinästä huolimatta – pyrkivät hyvinvointiyhteiskunnan subventiolla kumoustaan puuhaavat vallankumouspuuhastelijat ovat surullinen esimerkki siitä millaista jälkikasvua itsekkyys ja välinpitämättömyys tuottaa.

Pahimmillaan vääristymä kulkee siinä, että nämä vallanhimoiset pullamössöpaskiaiset rinnastavat touhunsa vuoden 1918 punakaarteihin.

Irvokasta.

Suurin osa punakaartilaisista taisteli paremman elämän ja todellisten ihmisoikeuksien puolesta – torpparit saivatkin voittajan kädestä armahduksen maaorjuudesta ja viljelemänsä tilat omikseen. Tuon ajan punaisten johtajat käyttivät – aivan samoin kuin nykyäänkin – massavoimaa omien tavoitteidensa eteenpäin viemiseen.

Ja niissä tavoitteissa torppareiden ja työläisten oikeudet olisi murskattu rautaisella tsekalaisella saappaankorolla ja kaikki kansanosat olisi alistettu isovenäläisellä nagaikalla orjuuteen ja vasemmistolaiseen luokkahygienian kynsiin.

Yhteisöllisyys ja heikommasta huolehtiminen eivät ole mitään vasemmistolaisia arvoja – vaikka jotkut tahot niin yrittävät uskotellakin. Ne ovat huomattavasti vanhempaa alkuperää kuin ns. vasemmistolaisuus.

Nuo arvot ovat sisäänrakennettuina kaikissa vahvoihin siteisiin rakentuvissa yhteisöissä ja kulttuureissa.
Nuo ovat olleet aikanaan koko suomalaisen yhteiskunnan pystyssä pitäneitä arvoja. Ja niiden pitäisi olla sitä vieläkin.

Minä inhoan tällaista vihervasemmistolaisuutta – sen tympeimmässä, konservatiivisemmassa ja rajoittuneimmassa muodossaan.

Todellinen keskinäinen solidaarisuus ja yhteisöllisyys kuuluvat luonnollisena ja vahvana osana puolestaan omaan – kansallismieliseen – maailmankuvaani. Olemme pieni kansa ja meidän pitää pitää keskenämme yhtä tässä muuttuvassa ja epävakaassa maailmassa.

Myös ympäristön- ja luonnonsuojelu ovat saaneet varsin irvokkaan muodon tämän joukon käsissä. Suurin paradoksi liittyy siihen että – suurin osa – vihreistä puhuu samaan hengenvetoon ympäristönsuojelusta ja ilmastomuutoksesta kehitysavun lisäämisen ja sitä tietä väestöräjähdyksen edesauttamisen kanssa.

Jösses…

Jos Virheet De Dorka – ja sen militantein osa – saavat joskus vallan, se tarkoittaa huonoja uutisia kaikelle sille mitä tuo puolue muka puolustaa ja suojelee. Ehdoton ja absoluuttinen valta turmelee – ja pahiten se turmelee sellaisia, jotka tavoittelevat valtaa kateuteen ja toisten oikeuksien rajoittamiseen perustuvan ideologian pohjalta. Vihreässä utopiassa kansalaiset valjastetaan Sen Ainoan Oikean Totuuden eteen – tekemään orjatyötä muutaman vallanhimoisen totalitaristin johtaessa alamaisiaan kohti punavihreää helvettiä.

Ja vallankumous syö perinteisesti lapsensa aamupalaksi. Mutta siihen tautiin on olemassa varsin yksinkertainen parannuskeino:

Lähde: Vihreä Lanka

Katariina Lillqvist jatkaa valitsemallaan tiellä.

Mannerheimin jälkeen hänen seuraava kohteensa on toinen kuollut – ja näin ollen puolustuskyvytön – suomalainen suurmies, arkkiatri Arvo Ylppö.

Lillqvist kertoili Kevätkumpu-festivaalilla Outokummussa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa suunnitelmistaan tehdä seuraava nukkeanimaationsa arkkiatri Arvo Ylpöstä.

Ilta-Sanomien mukaan Lillqvist suunnittelee animaatiota, jossa paneuduttaisiin Suomessa – hänen mukaansa – 1920-40-luvuilla kannatusta saaneeseen Natsi-Saksalta vaikutteita saaneeseen rotuoppiajatteluun.

Tamperelaisohjaaja Lillqvist mainitsee Ilta-Sanomille perehtyvänsä myös arkkiatri Arvo Ylpön rooliin suomalaisessa rotuhygienia-ajattelussa.

Hetkinen…

Lillqvist hyökkää tässä Ylpön elämäntyötä vastaan. Sitä työtä, josta STT julkaisi tänään erittäin positiivisen uutisen.

Uutinen kertoo, että Suomessa syntyi viime vuonna 58 729 lasta. Syntyneiden määrä on säilynyt lähes muuttumattomana, sillä vuonna 2006 syntyi 111 lasta enemmän kuin viime vuonna. Alle vuoden ikäisiä lapsia kuoli vain 161. Määrä on pienin 90 vuoteen.

Ja tämä kehitys on Lillqvistin mielestä rotuhygieniaa?

Arvo Ylpön elämäntyö liittyi siihen, että hän oli lastentautiopin professori, arkkiatri ja suomalaisen neuvolajärjestelmän isä. Kansainvälisesti Ylppö tunnettiin keskostutkimuksistaan.

Ylppö sai tutkimuksissaan selville, että keskosten menehtyminen johtui yleensä jostakin hoidettavissa olevasta sairaudesta, ei epäkypsyydestä kuten tuolloin yleisesti ajateltiin. Tämä havainto johti keskostutkimusten ja hoidon kehittämiseen. Ja näiden kahden asian – neuvolajärjestelmän ja keskostutkimusten seurauksena – lapsikuolleisuutemme on maailman pienin.

Tällä syntyvyydellä – ilman sosiaaliturismin tuomaa riemua – Suomi ei ole mikään uhka maapallolle – ei edes väestökehityksen suhteen. Olen suhteellisen vakaasti sitä mieltä, että nykyinen noin viiden miljoonan henkilön väestömme on – edelleen – sotien aiheuttama vääristymä.

Tämä ongelma katoaa seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana näiden ikäluokkien mukana historiaan.

On järjetöntä yrittää lisätä – tai edes ylläpitää nykyistä – populaatiotamme nykyisessä maailmassa. Tulevaisuudesta tässä puhumattakaan. Nykyisenä aikana meidän tulisi huolehtia siitä, että keskitymme oman hyvinvointimme ylläpitämiseen – omin voimin. Lisäksi meidän pitäisi rehellisesti tunnustaa, että savupiipputeollisuus muuttaa pois Suomesta. Kun keskitymme teknologiaan, keskittymisen pitää kohdistua innovaatioihin ja tulevaisuuteen.

Ylpön luoma järjestelmä edesauttaa siinä, että ne kansalaiset jotka syntyvät ovat mahdollisimman terveitä ja heillä on mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään. Myös sen, että heidän vammaisuutensa on tiedossa ja heille pystytään näin takaamaan jo lapsuusvuosista alkaen samanlainen ihmisarvoinen elämä.

Lillqvistin esiinmarssin takana paistaa pyrkimys lakkauttaa kansallisvaltioon perustuva hyvinvointijärjestelmämme. Lillqvistin äänenpainot muuttuvat aina tarpeen mukaan – välillä hän haikailee kommunismia välillä monikulttuurisuutta.

Yhtä kaikki – nämä yhteiskuntamallit tuhoavat väistämättä suomalaisuuteen perustuvan hyvinvointiyhteiskuntamme – ja korvaavat sen jollain aivan muulla.

Lilliqvistin missiota voisi hyvällä omallatunnolla kuvata sanaparilla vasemmistolainen rotuhygienia.

Tällaisten lilliqvistien edustama vasemmistolaisuus on väärinymmärrettyä ja vääristynyttä yhteisöllisyyttä – oikeastaan se ei ole edes yhteisöllisyyttä. Se on kateudesta ja pahasta olosta kumpuavaa totalitarismia – sellaista, joka ei suo loppupelissä kenellekään muulle kuin omalle itselle yhtään mitään.

Minulla on muuten ehdotus, mitä näille lillqvisteille, anarkomarkoille ja prekaeetuille pitäisi ihan noin oikeasti tehdä (kiitokset inspiraatiosta IDA:lle, jatkoin hieman ajatuskulkuasi eteenpäin 🙂 )

Jos – tai kun – suomalainen demokraattinen hyvinvointiyhteiskunta ei kiinnosta, voisimme irrottaa – eurooppalaisittain – suurehkosta maapinta-alastamme sopivan määrän joutomaata ja luovuttaa tämä alue näille haihattelijoille.

Silloin nämä saisivat kerrankin kokeilla unelmayhteiskuntaansa ilman fasistien ja natsien häirintää.

Tässä on kyllä olemassa eräs vaaramomentti. Jonkin ajan kuluttua rajamme olisivat täynnä turvapaikanhakijoita ja työmarkkinatukivallankumouksellisia.

Lähteet: Aamulehti, STT, Karjalainen, Wikipedia

Minusta on varsin hassua, että nämä suomalaisen yhteiskunnan maksaman työmarkkinatuen – ja muiden sosiaalisten subventioiden – varassa vallankumousleikkejään leikkivät anarkomarkot ja prekaeetut eivät ole sitten tyytyväisiä mihinkään.

IS

Kun he valtaavat – l. varastavat – toisten omaisuutta ja julistavat näistä ns. autonomisia sosiaalikeskuksia, niin luulisi heidän olevan tyytyväisiä saavuttamastaan olotilasta.

Vaan ei.

Kun anarkiaan on päästy ja se alkaa toimimaan todellisuudessa, näiden tekovallankumouksellisten ja – muka – yhteiskunnan ulkopuolelle heittäytyneiden ns.anarkistien tuleekin äkkiä ikävä myös yhteiskunnan väkivaltakoneiston – eli poliisin – suojaa (Puhumattakaan sitten sosiaaliavustuksista ja työmarkkinatuista – ilman niitä tämä larppaus loppuisi varsin äkkiä… ).

Yksi valtaaja jouduttiin viemään sairaalaan, kun joukko vastavallankumouksellisia hyökkäsi entisessä Viirus-teatterissa majailevien talonvaltaajien kimppuun viime viikon lauantai-iltana.

Kaupungin talonvaltaajille vuokraamassa talossa oli runsaasti työmarkkinatukivallankumouksellisia ja näiden hang-aroundeja viettämässä iltaa, kun kello kymmenen aikaan paikalle saapui noin kymmenen ulkopuolisen joukko.

Paikalle saapunut porukka aloitti anarkian – sen todellisimmassa muodossaan. Nämä vastavallankumoukselliset alkoivat heitellä taloa kivillä ja pulloilla. Yksi sisällä olleista nuorista sai ulkopuolelta heitetyn pullon päähänsä, ja toiseen osui kivi. Anarkian seurauksena myös osa tämän homevaurioisen talon ikkunoista rikkoutui.

Poliisin mukaan tilanne talolla oli erittäin sekava.

Vaikea sanoa kuka siellä teki ja mitä, mutta olemme tarkastaneet muutamien paikalta löydettyjen henkilötietoja. Katsotaan mitä siitä selviää

Näin kertoo päivystävä komisario Jussi Huhtela Helsingin poliisista.

Poliisin hälyttivät paikalle talonvaltaajat. Talolle hyökänneessä joukossa oli sekä nuoria että aikuisia ihmisiä.

Kannattaa muistella mitä eräs näiden larppaajien johtohahmoista – Operator Jack – totesi hetki sitten City-lehdelle:

City.fi

Jos tänne tulee joku riehumaan, me hoidetaan se. Niin kuin himassa. Jos joku tulee sun luokse rettelöimään, et sä hae vartijoita, vaan puutut siihen itse.

Niinpä näkyy… Puheet olivat taas puheita ja tekemättömät teot tekoja.

Ikävintä tässä on se, että anarkistit eivät tajua lietsovansa vääryyttä – ja etenkin väkivaltaa. Väkivalta hyökkäysmielessä on omasta mielestäni aina väärin. Puolustautumiseen sitä saa eettisesti oikeutettuna käyttää silloin, kun muuta mahdollisuutta ei ole eikä pakoon pääse. Mutta silloinkin vain ja ainoastaan suhteutettuna hyökkäyksen voimaan.

Tuossa viime lauantain anarkiahappeningissä pullosta päähänsä saanut nuori jouduttiin viemään paikkailtavaksi Marian sairaalaan. Tästä ei sitten opittu mitään tuolla anarkomarkojen piirissä.

Tämän väkivallan innoittamana nämä iloiset työmarkkinatukivallankumoukset aloittivat väkivaltaisen actionin myös vappuaattona.

Oman vappuni huipennus oli se, kun poliisi pisti nämä vallankumouslarppaajat ojennukseen varsin nopeasti, tehokkaasti ja selvästi.

HS

Kyseessä oli anarkistimilitanttien affinity group, joka vastaa lähinnä terroristisolua. Tämän ryhmän tehtäviin kuuluu suunnitella ja toteuttaa mielenosoituksen aikana tehtävät rikokset, omaisuuden tuhoaminen sekä muiden yllyttäminen väkivaltaan. Useimmat tämän ryhmän mukana pyörivistä ns. hyödyllisistä idiooteista eivät ymmärrä, että tämän ryhmän strategia on pyrkiä siihen että poliisi kohdistaa huomion mahdollisimman moneen sivustakatsojaan ja mukana pyörivään hönttiin. Näin saadaan mediahuomio maksimoitua.

Tällaisesta mielenosoituksesta kannattaa pysytellä kaukana. Tarkoituksena on nimenomaan saada sivustakatsojat kärsimään ja aiheuttaa vahinkoa ympäristölle.

Pravda-konserniin kuuluva Komsomolskaja Vartti loistaa myös typeryyksillään. Vartti ja saman konsernin päätuotteen Njet-liite ovat nykyään aika vahvasti nuoren, yksisilmäisen, elämää kokemattoman ja utopiaan uskovan vasemmistolaisen kakaralauman käsissä.

Jyväskylän yliopiston anarkian laitoksen kasvatti, Uutispäällikkö Petti Jännäri, loihe lausumaan:

Sinnikkyys palkittiin

On vallattu ja häädetty… Nyt talonvaltaajien aherrus vihdoinkin palkittiin. Kaupunki päätti, että Vapaa-katto-yhdistys saa vuokrata valtaamansa tilat Rajasaaresta elokuun loppuun. Kaupunki yrittää myös löytää valtaajille vakinaisemmat tilat. Hyvä niin.

Vai niin?

Vai on hyvä, että nämä pellossa kasvaneet kakarat jatkavat aikuisten – tässä tapauksessa ympäröivän yhteiskunnan – häirintää ja kiristämistä, senkin jälkeen kun ovat lähteneet kiusaamasta vanhempiaan? Petti on ilmeisesti sitä mieltä, että kaiken saa – ilmaiseksi tai toisten maksamana – kunhan huutaa tarpeeksi lujaa ja heittäytyy selälleen ja kiukuttelee?

Nämä ihmiset näkevät maailman minä ja minulle perspektiivistä. Tämäkin tapaus osoittaa, että tässä kiittämättömien ja keskenkasvuisten egoistien joukossa yhteiskuntaa halveksitaan ja sen sääntöjä ollaan valmiita rikkomaan – silloin kun se itselle sopii. Vaan kun hätä tulee – yhteiskuntaa huudetaan apuun.

Lähinnä säälittävää.

Tosin heillekin tulee käymään jo näiden esimerkkien mukaan samoin kuin kaikille vallankumouksellisille – vallankumous syö omat lapsensa. Tavalla tai toisella.

Olen henkilökohtaisesti valmis sitomaan tähänkin käytetyt verorahat huomattavasti mieluummin näiden ihmisten ikätovereiden hyväksi. Siis niiden syrjäytyneiden nuorten ihmisten saamiseksi takaisin yhteiskuntaan.

Osan näistä anarkisteiksi itseään kutsuvista egotrippailijoista ja rotanlarppaajista voisi työntää oikeastaan sinne mihin he kuuluvatkin:

HS

Eräskin Jyväskylässä asusteleva anarkomarko katsoo oikeudekseen pilkata suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle ajautuneita maanmiehiään – ja naisiaan. Hänelle voisi antaa kehotuksen hävetä , mutta se on turhaa – ymmärrys ja sydän kun puuttuvat.

Hän voisi puolestani kokeilla vaihtaa osaa näiden metsän miesten kanssa.

Ehkä Metsokin oppisi silloin jotain…

Lähteet: HS, STT, IS, Vartti, City

Jk. Jäteputken kolinaa taas odotellessa – olette te niin hassuja…

Vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää jatkaa valitsemallaan linjalla. Monikulttuurin (ja sen mukanaan tuomien epätoivottujen ilmiöiden lisäksi) Suurpään agendalistalla näyttäisi olevan myös Suomen laillisen yhteiskuntajärjestelmän perusteellinen muuttaminen sekä sosialisointi – ilmeisesti perinteiseen Neuvostoliitossa toteutettuun malliin.

Nimittäin – alun perin sananvapautta vastaan suunnatun ristiretken uudet kohteet löytyvät suomalaisesta elinkeinoelämästä.

Pravda on otsikoinut aihetta koskevan uutisensa varsin raflaavasti nimellä Kännykkäoperaattorit vaativat ulkomaalaisilta pantteja.

Hyysäri kertoo, että

vähemmistövaltuutettu on saanut asiasta runsaasti yhteydenottoja.

Savon Sanomat kertoo samaa noitarumpua kolistaen, että

Ulkomaalaiset ja paluumuuttajat joutuvat maksamaan operaattoreille satojen eurojen takuumaksuja matkapuhelinliittymistä. DNA, Elisa ja Saunalahti pyytävät pantteja jopa vuoden ajaksi ilman korkoa.

Tämä ei ole mikään uutinen. Kyseessä on – jokaisen normaalilla ajattelukapasiteetilla varustetun ihmisen ymmärtämä – normaali liiketoimintaan liittyvä suojaustoimenpide. Tämä asia ei kuulu mitenkään vähemmistövaltuutetun lakisääteisten tehtävien joukkoon. Minun nähdäkseni tässä on kyseessä on virkamiehen asemasta – ja sitä asemaa häikäilemättömästi hyväksi käyttäen – laillisuutta ja elinkeinoelämää vastaan suunnattu henkilökohtainen poliittinen kampanjointi.

Operaattorit toteavat – aivan oikein – että pantteja vaaditaan kaikilta, joilla ei ole kotimaisia luottotietoja. Tarkoitus on välttää luottotappiot. Operaattorit kiistävät – taas aivan oikein – että käytäntö johtuisi ulkomaalaistaustasta. Niiden mukaan maksu peritään myös suomalaisilta, mikäli heillä ei ole luottotietoja.

Jos asiakas ei halua maksaa takuumaksua, vaihtoehdoksi jää ennakolta maksettujen prepaid-liittymien käyttö.

Näin etnisestä syntyperästä, ihonväristä ja poliittisesta vakaumuksesta huolimatta – kaikkia kohdellaan tasavertaisesti.

Ulkomaalaisten vapauttaminen takuista johtaisi syntyperän ja kansanryhmän pohjalta toteutuvaan eriarvoiseen tilanteeseen – suoranaiseen rasismiin kansanryhmää nimeltään syntyperäiset suomalaiset kohtaan.

Tällainen tilanne aiheuttaisi myös luottotappioita ja vaikeuksia elinkeinoelämälle. Tästä olisi helppo jatkaa siihen, että ulkomaalaiselta ei vaadita takuita luottoihin, lainoihin eikä osamaksuihin.

En ole monopolien, kartellien, kasvottoman kapitalismin enkä suuryritysten suurin ystävä. Tällaiset pyrkimykset ovat vastoin laillista yhteiskuntajärjestystämme – ja sen vuoksi niitä on syytä vastustaa. Etenkin kun ne ovat muutaman tahon pyrkimyksiä.

Tämäkin uutinen kertoo mielestäni varsin selvästi, että maahanmuuttajia ei voi syyttää eikä syyllistää syntyperäisiin suomalaisiin – omassa maassaan asuviin ja sitä rakentaviin alkuperäisasukkaisiin – kohdistuvan käänteisrasismin ja syrjinnän synnystä ja kehittymisestä.

Syypäitä tähän kehitykseen ovat eräät poliitikot, virkamiehet ja viherpunaväritteinen yhden totuuden – tai valheen – valtamedia.

Totta kai, jokainen pyrkii käyttämään itselleen edullista tilannetta hyödykseen. Tällainen puuhastelu johtaa kuitenkin vääjäämättä eriarvoisuuteen ja sen kautta vihaan ja rasismiin – monikulttuurisuuden olemuksen mukaisesti

Etenkin kun kärsijänä tässä tapauksessa on alkuperäisväestöä edustava laskunmaksaja – sanan varsinaisessa merkityksessä.

Asian vakavuudesta huolimatta, lainaan -pienenä tahattoman komiikan tuomana kevennyksenä – maanmuuttoministeri Astrid Thorsin lausuman YLE:n viime viikolla esittämästä maahanmuuttoaiheisesta keskusteluohjelmasta:

Vielä kun puhutaan näistä luvuista, niin yleiset luvut, mitä siis 100 000, 125 000 on Helsingin seudulla puhuttu, että se on se lisääntymistarve… lisätarve. Ja jos ajateltaisiin samalla tavalla kuin tota… Paavo niin ei ollenkaan kannattais suurin piirtein syntyä ja tai sä kyllähän nuori ihminenkin tarvitsee palveluja aina sehän on… Minä en ymmärrä tätä niinku sinun tota logiikkaasi. Mutta nyt meillä on meneillään, meillä on meneillään lupahallintohanke, jonka Riitta tuntee sen siinä valmisteluelimessä. Me olemme asettaneet työryhmän, joka yhdessä muiden ministeriöiden kanssa miettii yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, koska kun meillä on sellainen järjestelmä, että se on työmarkkinat, jotka ratkaisevat, niin ei välttämättä tarvita samoja pälisään.. päiväsääntöjä kuin ne, joilla on entisiä siirtomaita, mutta tällaista valmistelua on meneillään ja ihmiset myöskin tulevat.”

Tilanne on varsin absurdi – mutta antaa erittäin hyvän kuvan siitä, mihin Suurpää ja vihervasemmisto on Suomea ajamassa.

Jyrkänteen reunalta kuiluun ja tuhoon.

Lähde:STT, YLE, HS, Savon Sanomat

Suomalaisuuttaan sydämestään – ilmeisesti – häpeävä, ihoava ja vihaava toimittaja Katja Martelius on kirjoittanut fiktiolehti Pravdassa tämän viikon älyttömimmän kukkahattutekstin – viikon pöntöin mokutus, olkaa hyvät:

HS

Kahdet säännöt

Suomessa on seksin oston kieltävä laki – mutta poliisilla ei ole resursseja valvoa sitä. Poliisi ei myöskään ehdi valvoa liikennettä, ja niinpä tässä kaupungissa voi ajella autolla ihan miten huvittaa. Asuntomurroista Helsingissä poliisi ratkaisi vuonna 2006 naftisti viidenneksen.

Sen sijaan poliisilla on kyllä resursseja valvoa ulkomaalaisia ostoskeskuksissa, juna-asemilla ja yökerhoissa. Maaliskuussa poliisi on kysellyt ulkomaalaisen näköisiltä ihmisiltä heidän henkilötodistuksiaan ja oleskeluoikeuksiaan Suomessa. Syy: poliisi epäilee, että maassa on ehkä tuhansia ihmisiä laittomasti – ja vips! kaikki Suomen 130000 ulkomaalaista ovat epäiltyjä.

Pelkkä ihonväri tai vieraan kielen puhuminen ei kuulemma anna aihetta henkilöyden tarkistamiseen (HS 14.3.). Sen sijaan poliisi ”korostaa velvollisuuttaan yleisen turvallisuuden ja järjestyksen valvonnassa”.

Älkää nyt viitsikö. Jos poliisi ei kysy papereita ihonvärin tai kielen perusteella, niin minkä sitten? Ja miten tämä ei ole rasismia?

Muissa maissa mietitään, miten saataisiin muualta tulleet integroitua uuteen kotimaahan – ihan yleisen turvallisuuden nimissä. Meillä taas tehdään kaikki, että tulija ei tuntisi itseään samanarvoiseksi suomalaisten kanssa. Saa tulla, jos tekee ikäviä hommia huonommilla työsopimuksilla. Mutta meidän veroisia teistä ei tule koskaan.

Suomalaiseen yhteiskuntaan ei pääse sisään edes toisen polven maahanmuuttaja, jos on väärän värinen ja on kumma nimi. Sama juttu Suomeen adoptoiduilla, vaikka miten vientäisit savvoo.

Poliisi kysyy heiltä kaikilta paperit, koska kaikki muut paitsi etnis-kulttuurisesti suomalaiset ovat Suomessa kroonisesti epäilyksenalaisia.

Ilmainen neuvo poliisille: jos ottaa kaikki rikolliset kiinni, niin siinä samassa löytyvät myös ulkomaalaiset rikolliset. Antakaa muitten olla rauhassa.

Eli Martelius mielipiteineen pähkinänkuoressa:

* Poliisi on rasistinen.
* Ulkomaalaisia ei saa valvoa – suomalaisin voimin ja Suomessa.
* Poliisi ei saa kysyä missään tapauksessa papereita ihonvärin tai kielen perusteella – se on rasismia.
* Rikollisuus on kiinni poliisista ja poliisin toiminnasta – resursseista huolimatta.
* Poliisi ei saa priorisoida turvallisuuttamme uhkaavia tekijöitä.
* Kansainväliseen rikollisuuteen ei saa puuttua.
* Järjestäytynyt ulkomailta johdettu rikollisuus ei ole Marteliuksen Suomelle uhka.
* Kansainväliseen ihmiskauppaan ei saa puuttua.

Ja sokerina pohjalla:
* Jos poliisi ottaa kaikki rikolliset kiinni, niin siinä samassa löytyvät myös ulkomaalaiset rikolliset.

Wau… Loistavaa logiikkaa ja erinomaista argumentointia… 😀

Nyt olisi vielä eräs kysymys kysyttävänä Marteliukselta:
Oletko sinä nyt ihan tosissasi? Aprillipäivä on vasta tiistaina…

Lähde: HS

Muuan tunnettu nettihäirikkö tunnusti tänään – De Facto – olevansa tuoreen nettihäiriköinnin takana. Sama hahmo – joka siis saattaa olla syyllistynyt tietoliikenteen häirintään, laittomaan uhkaukseen ja henkilön kunniaa loukkaaviin tekoihin – mätkii natsileimoja kaikkien eri mieltä kanssaan uskaltavien otsaan, uhkailee, solvaa ja yrittää pakottaa toisinajattelijoita taipumaan tahtoonsa.

Häirikkö tilittää näin:

Näiden tosiseikkojen perusteella sanon, että ns, “maahanmuuttokriitikot” ovat joko natseja tai jonkin natseihin verrattavan totalitaarisen ideologian edustajia.

Aika mielenkiintoinen väite – varsinkin hänen suustaan esitettynä.

Tässä on yksi häirikön pahimmista kipupisteistä. Tällainen akateemisessa suojatyöpaikassa vaikuttava henkilö näkee vasemmistolaisuudessa jonkinlaista gloriaa ja luokittelee ihan itse itsensä tätä kautta vasemmistointellektuelliksi. Näin siitä huolimatta vaikka häneltä puuttuisi kaikki kosketuspinta normaalin työläisen elämään – ruumiillinen työ ja siitä kiinnipitäminen, perhe, työkaverit ja normaalia kansaa edustavat ystävät.

Tältä taustalta tämä pseudovasemmistolaisemme leimaa kaikki hänen kanssaan hiemankin eri mieltä olevat kanssakansalaiset natseiksi ja äärioikeistolaisiksi.

Hämmentävää – mutta tavallaan ymmärrettävää – eikö vain?

Epäilykset osuivat siis heti alusta alkaen oikeaan hahmoon. Ja se toinenkin epäily vaikuttaisi olevan aika lailla selvä. Hiljaisuus kun on myöntymisen merkki…

Miksi sitten tällainen propagandaisku tehtiin?

Täältä katsoen näyttää siltä, että tässä ns. vihervasemmistossa alkaa herätä paniikki lähestyvien kunnallisvaalien suhteen. Kannatus – kaikista juhlapuheista huolimatta – ei taida olla kuitenkaan kovin vahvalla tolalla. Monikulttuurisuus ja rajoittamaton maahanmuutto näyttäisivät olevan kansan enemmistön tahdon vastaisia.

Maahanmuuttokriittiset piirit nähdään ilmeisesti näiden kiihkeiden punavihertäjien suunnasta nykyään varteenotettavaksi ja jopa pelottavaksi uhkaksi – viholliseksi. Paniikki luo paniikkireaktiota ja johtaa virheisiin.

Kyse ei ole kuitenkaan vielä avoimesta konfliktista. Tämä vaihe näyttää kokeilulta – rajakonflikteilta. Eikä tämä konflikti koske tietenkään normaaleja suomalaisia työtätekeviä rehellisiä vasemmistolaisia. Tämä koskee vain ja ainoastaan näitä ns.punaviherhihhuleita – sellaisia joilla ei siis ole oikeasti mitään kosketuspintaa todelliseen proletariaattiin, työväenliikkeestä tai normaalista elämästä puhumattakaan.

Katsotaanpa rauhassa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Minä en usko alkuunkaan siihen, etteikö myös vihervasemmisto pystyisi tiedustelutoimintaan, disinformaation levittämiseen ja tarvittaessa myös leveällä rintamalla tapahtuvaan offensiiviin.

Ikävintä tässä kehityksessä on se, että ne tahot – ja etenkin nämä pikkusieluiset haihattelijat – jotka eivät ymmärrä mihin tällainen johtaa, melskaavat ymmärtämättömyyttään kuin jättiläiskokoinen pikkuvauva posliinikaupassa. Ilmeisesti hyvinvointimme on heille liian syvää ja ikävistä asioista on liian pitkä aika, kun he haluavat kaivaa ehdoin tahdoin auki vuoden 1918 arpia ja näyttäisivät haluavan jopa tuolloisten tapahtumien uusintoa.

Suosittelen tässä vaiheessa asiasta kiinnostuneita tutustumaan Jarkko Vesikansan kirjoittamaan – yhteiskuntamme lähihistorian pinnan alapuolella tapahtunutta sotaa valottavaan – teokseen Salainen sisällissota, ISBN 951-1-19679-0, Otava, Keuruu 2004.

Toinen hyödyllinen kirja on myös Kimmo Rentolan julkaisuvaiheessa suurta huomiota saanut Vallankumouksen aave, ISBN 951-1-20173-5, Otava, Keuruu 2005.

Puskalan putka saattaa olla olemassa myös nykymaailmassa – omistaja ei välttämättä ole kuitenkaan yhteiskuntaa konservatiivisesti suojeleva taho, vaan sellainen joka haluaa tuhota kansallisvaltioon ja tasa-arvoon perustuvan oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmämme.

Wolf Halsti sanoi joskus, että sota on aivan liian vakava asia jätettäväksi poliitikkojen käsiin. Olen samaa mieltä – varsinkin nykyisten sellaisten. Vain sellainen joka ei ymmärrä mitä sota on, haluaa sotaa tai suhtautuu siihen välinpitämättömästi.

Sunzi sanoo:

Sota on valtion elinkysymys, kuoleman tai elämän tanner. On välttämätöntä tutkia sitä huolellisesti.

Jäsennä tämän vuoksi arvio viiden perusasian pohjalta. Vertaile arvioita ja selvitä taistelevien osapuolten todellinen tila.

Ensimmäinen näistä perusasioista on oppi, toinen ilmasto, kolmas maasto, neljäs johto ja viides ohjeistus.

Carl von Clausewitz menee asian ytimeen puolestaan näin:

Sota on siis väkivaltainen toimi, jonka tarkoituksena on pakottaa vastustaja noudattamaan meidän tahtoamme.

Sota on julma ja ratsuväki raakaa.

Sisällissodat ovat aina kaikkein julmimpia. Jotkut tahot kuitenkin haluavat saada ilmeisesti sellaisen aikaan – joko hajottamalla kansan tai tekemällä Suomesta rasistisen ja turvattoman monikulttuurisen saalistusvaltion.

Politiikassa ja tällaisissa hyökkäyksissä kyse on kuitenkin lopulta vain pelkästä vallasta – kuinka se saadaan, kuinka se pidetään ja kuinka se menetetään. Vain ymmärtämättömät hölmöt, liukkaimmat roistot tai paatuneimmat sosiopaatit haluavat rikkoa eheän kansallisvaltion muodostaman kokonaisuuden vallanhimonsa tähden.

Niccolo Macchiavellinhän me kaikki – toivottavasti – tunnemmekin jo tarpeeksi hyvin.

”Ihmiset kostavat vain pieniä ja mitättömiä loukkauksia, suuret tekevät heidät kykenemättömiksi kostamaan.”
”Olet yhtä ylistetty voititpa vihollisen petoksella tai voimalla.”
”Ihmiset unohtavat helpommin isän kuoleman kuin perinnön menetyksen.”
”Vihan nostattavat yhtälailla hyvät kuin pahat tekosi.”
”Jos ihminen pyrkii aina tekemään oikein, hän jää väistämättä tappiolle väärintekijöiden sankassa joukossa.”
”On siis otettava huomioon, että ruhtinas, ja uusi ruhtinas eritoten, ei voi noudattaa kaikkia niitä hyveitä, jotka tuottavat ihmisille hyvän maineen. Jotta hän voisi säilyttää asemansa, hänen on useinkin pakko toimia vastoin uskollisuuden, armeliaisuuden, inhimillisyyden ja uskonnon lakeja.”

Lähde: Wikipedia

Lähteet: Wikipedia, Kimmo Rentola, Sunzi, Jarkko Vesikansa, Wolf Halsti, Niccolo Macchiavelli, Carl von Clausewitz.

Informaatiosota on nykyaikaa. Sen erääksi tärkeimmäksi taistelukentäksi on muodostunut internet.

Tämä oli täysin odotettavissa. Internet on tällä hetkellä Terra Incognito – Tuntematon maa. Se tarjoaa paljon paikkoja ja tilaisuuksia väijytyksiin, harhautuksiin ja hyökäyksiiin tuntemattomana puskien suojista.

Myönnetään, niinhän minäkin teen – sattuneesta syystä. Joudun pysymään anonymiteetin suojassa – ja se johtuu juuri tästä elämämme ajan pahalle haisevasta hengestä. Yritän kuitenkin pysyä todellisuuden, huumorin faktojen ja hyvän maun puitteissa heitellessäni mielipiteitäni ballistallani.

Kaikki eivät suinkaan tee näin – he luottavat enemmän siihen, että right or wrong, my cause is my cause.

Myös se oli odotettavissa, että härskeimmät hahmot käyttävät ihmisten surua ja murhetta lyömäaseena. Kun vihervasemmistoa lähellä olevat tahot käyttävät Jokelan murhenäytelmää astalonaan ja yrittävät peittää ne jäljet, jotka johtavat vihertotalitarismiin, kyse on vain – ja pelkästään – disinformaation levittämisestä.

Kun näitä juttuja lukee, tulee vakuuttuneemmaksi siitä, että osalla vihervasemmistoa ei ole todellakaan puhtaita jauhoja pusseissaan.

He ovat sisäistäneet loistavasti punajumalansa ajatusmaailman.

Wikicommon

Toverit! Kulakkien kapina teidän viidessä piirikunnassanne on murskattava säälimättä. – – On luotava esimerkkitapaus. 1) Hirtettävä (ja sanon hirtettävä sillä tavalla, että ihmiset näkevät sen) ainakin sata kulakkia, porhoa, tunnettua verenimijää. 2) Julkaistava heidän nimensä. 3) Otettava heiltä kaikki vilja. 4) Nimettävä panttivangit, kuten ilmoitimme eilisessä sähkeessämme. Tehkää tämä sillä tavalla, että ihmiset satojen virstojen säteellä näkevät sen, vapisevat, ottavat opikseen ja toteavat: ne tappavat verta janoavat kulakit nyt ja tulevaisuudessakin.

Tämän tueksi Lenin käski sulkea ”kulakit” (talonpojat), papit ja porvarit keskitysleireihin yhteiskuntaluokan tai ammatin perusteella, riippumatta heidän teoistaan. ja tämä on se sama tie, mikä odottaa satojatuhansia – jopa miljoonia – suomalaisia, jos nämä ihmiset saavat kiinni vallasta.

Me emme käy sotaa yksittäisiä henkilöitä vastaan. Me hävitämme porvariston luokkana. Älkää tutkinnassa etsikö asiakirjoja älkääkä todisteita siitä, mitä syytetty on tehnyt tai sanonut neuvostovaltaa vastaan. Ensimmäinen kysymys, joka teidän on hänelle esitettävä, koskee sitä, mihin luokkaan hän kuuluu, millainen on hänen alkuperänsä, kasvatuksensa, koulutuksensa, mikä hänen ammattinsa.

Nämä – kaikki omasta maailmankuvastaan toisella tavalla ajattelevat ihmiset fasistinippuun niputtavat – punatotalitaristit eivät puolusta suomalaisia eivätkä demokratiaa.

He haluavat kaaosta, vallankumousta, anarkiaa, ruumiita, väkivaltaa, tappaa toisinajattelijat ja ns. proletariaatin diktatuurin. Selitykset konservatiivisesta vasemmistolaisuudesta, vihreästä ateismista ja kansanvaltaisuudesta ovat näiden ihmisten kohdalla pelkkää sumutusta.

Cavem canem – sanoisi roomalainen.

Lähde: Wikipedia