STT:n tänään julkaiseman uutisen mukaan kuntademokratiaa pohtiva työryhmä kokeilisi kunnissa suoraa pormestarivaalia

Tämä työryhmä tarjoaisi kunnille mahdollisuuden kokeilla pormestarivetoista johtamismallia. Kuntalaiset valitsisivat kokeilukunnissa pormestarin äänestämällä ja pormestari toimisi samalla esimerkiksi kunnanvaltuuston puheenjohtajana.

Työryhmän mielestä pormestarin toimikausi voisi olla 5–7 vuotta eli valtuustokautta pidempi. Pormestarimallin uskottaisiin lisäävän kuntalaisten äänestysintoa.

Samalla sen toivotaan selkeyttävän vastuunjakoa kunnan poliittisessa johtamisessa. Työryhmä ehdottaa, että kunnat voisivat vapaaehtoisesti kokeilla pormestarimallin toimivuutta.

Tämä on erittäin kannatettava ajatus – etenkin todellisen kansanvallan kannalta katsoen. Tätä ajatusta voitaisiin hyvinkin kokeilla – mutta sitä voitaisiin samalla kerralla jalostaa kunnallisdemokratiassa pari askelta pidemmällekin.

Vallan perusolemus on kuitenkin sellainen, että se turmelee – etenkin sellainen valta, joka on keskitetty yhdelle tai muutamalle ihmiselle tai joka perustuu poliittiisiin (edustuksellisen demokratian akilleen kantapäänä tunnettuihin) kaurapuurokompromisseihin.

Mitä jos ajatusta kehitettäisiin näin kunnallistasolla niin, että vaalikelpoisella kuntalaisella olisi oikeus vaatia itsään koskevassa kunnallisessa asiassa myös kunnallista kansanäänestystä? Näin kansalaiset voisivat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin huomattavasti nykyistä tehokkaammin ja näin saataisiin myös läpinäkyvyyttä ja avoimmuutta kunnalliseen päätöksentekoon. Nykyinen edustuksellinen ns. demokratia ei ole kansanvaltaa – se on demokratian kaapuun puettua harvainvaltaa ja altis epädemokraattisuutensa lisäksi myös korruptiolle ja väärinkäytöksille.

Jos yksityisen kansalaisen oikeus ehdottaa ja saada aikaan sitova kansanäänestys tuntuu muutoksena jonkun oligarkin mielestä liian rajulta, lievempi versio voisi olla tällä muutoskierroksella kirjata kuntalakiin velvoite järjestää (sitova) kunnallinen kansanäänestys, kun kuntalaisista riittävä määrä sitä vaatii.

Kuntataso yhden kunnan kohdalla on myös kooltaan sellainen, että sähköistä äänestysmenettelyä voitaisiin turvallisesti kehitellä toimivammaksi, luotettavammaksi ja turvallisemmaksi, kuin esimerkiksi viime keväinen Tuija Braxin aikaansaama fiasko oli.

Tämä olisi oiva ensiaskel kehitykselle, jossa yhteiskuntamme siirtyisi nykyisestä harvainvallasta askelittain suoraan kansanvaltaan.

Lähde: STT


Site Meter

Koko ajan omituisemmaksi käyvä Tuija Braxin (virheet) hoitelema oikeusministeriön luotsaaminen on saanut tänään uuden virstanpylvään.

Tuskin viimeiset kunnallisvaalit olivat ohi, kun Brax jo puuhasteli – PerusSuomalaisten vaalivoiton pelästyttämänä – sensuurin ja väärin äänestettyjen kunnanvaltuutettujen kontrolloinnin parissa. Sittemmin hän joutui selittelemään agendaansa tämän kansanvaltaa halveksivan ehdotuksen vuoksi:

Oikeusministeriö alkaa kouluttaa kunnanvaltuustojen puheenjohtajia mahdollisten vihaa lietsovien puheiden varalta. Yhtenä syynä koulutustarpeeseen on perussuomalaisten rynnistys valtuustoihin.

Ja tuskin savu tuosta episodista on hälventynyt, kun Braxin luotsaaman oikeusministeriön väkisin läpi runttaama sähköinen äänestys. Tämän sähköisen äänestyksen kokeilu ajettiin läpi lukuisista asiantuntijoiden kielteisistä kommenteista huolimatta. Seurauksena oli se, että kaikkien äänestäneiden äänet eivät kirjautuneet. Sähköisesti annettuja ääniä katosi Kauniaisissa, Vihdissä ja Karkkilassa kaikkiaan 232 kappaletta.

Päivän Uusi Suomi kertoo, että oikeusministeriö myöntää virheensä kunnallisvaaleissa kokeillun sähköisen äänestyksen suhteen.

Ministeriö paljastaa, että jo testausvaiheessa huomattiin, että äänestäjälle saattaa jäädä virheellinen käsitys äänestyksen onnistumisesta, mikäli äänestyskortin poistaa laitteesta liian aikaisin. Asialle ei kuitenkaan tehty mitään.

Ministeriön sisäisen tarkastuksen päällikkö Riitta Laitinen selitti tiedotustilaisuudessa, että syynä ongeman unohtamiseen oli testaustulosten tavanomaista epämuodollisempi käsittelytapa.

Tässä alkaa syntymään sellainen kuva, että koko oikeusministeriötä johdetaan nykyisin – ei niinkään lakeihin ja asetuksiin perustuen – enemmänkin tavanomaista epämuodollisemmalla käsittelytavalla.

Kun virheet peräänkuuluttavat eurooppalaisia arvoja, avoimuutta, poliittista vastuuta ja eurooppalaista parlamentarismia, niin Braxille on avautunut historiallinen paikka kantaa poliittinen vastuu – ja erota.

Se – jos mikä – edustaisi parlamentarismin ja uskottavuuden kannalta toivottua – ja normaalista suomalaisesta poliittisesta käytännöstä edukseen poikkeavaa – tavanomaista epämuodollisempaa käsittelytapaa.

Lähteet: YLE, US