Netistä löytyy mainion terävä  FB-ryhmä, jonka nimi on Poliittisen korrektiuden parhaat. Käykää  tutustumassa ja tykkäämässä

Kyseinen sivusto on julkaissut myös Kullervoryhmän kirjoituksia, mutta se ei ole toimituksen suosittelujen syynä, ei.

Suosittelemme tuota ryhmää, koska se on hyvin ajan tasalla, kiinnostavia artikkeleita jakava ja vielä graafisesti tyylikäskin.

Ja nyt aasinsillan kautta asiaan. Kyseinen ryhmä julkaisi tänään median vaikeneman maahanmuuttajalasten aikaansaamaan episodin viime sunnuntaina vietetyn Kaatuneiden muistopäivän tiimoilta.

Vaikka episodi on ikävä, on erinomaisen mukavaa törmätä siihen, että joku vielä välittää mitä  Suomessa tapahtuu suomalaisille ja Suomelle.

Toistamme tässä aikaisemminkin kertomamme kannan maahanmuuton pelisääntöihin. Jokaisen maassaoleskelevan ulkomaalaistaustaisen on sitouduttava suomalaisen yhteiskunnan sääntöihin henkilökohtaisesti. Oleskeluvaiheessa sitoumus voi olla sopimus, jonka rikkomisesta seuraa välitön poisto maasta.

Kansalaisuuden saamisen ehtona taas tulee vaatia uskollisuudenvalaa Suomelle ja sitoutumista sen kautta suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöihin.

Ja tämänkin rikkomisesta seuraa välitön kansalaisuuden poistaminen ja kengänkuva takamukselle.

Lapset ovat vanhempiensa vastuulla. Jos tällaisia episodeja tapahtuu, vanhemmat ovat niistä vastuussa ja rangaistuksena noudatetaan yllämainittuja periaatteita.

Koko episodi on tiivistetty yhteen kuvaan. Olkaa hyvät;

10313042_508939255902337_944466345538915218_n

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Toimitus

Site Meter

Tässä on mielestäni hyvä esimerkki kielen merkityksestä ajattelulle. Minun suomalaiset aivoni eivät tule koskaan ymmärtämään miksi käytetään sanaa kotouttaminen, mielestäni saman pitäisi olla sopeuttaa suomalaiseen kulttuuriin.

Kotouttaminen näkyy olevan ideologia, joka sanoo maahanmuuttajalle, olkaan kuin kotonanne, älkää vain muuttuko suomalaisiksi!

Hyvä esimerkki tästä olivat Ruotsin eduskuntavaalit. Miksi äänestysohjeet oli painettu liki neljällekymmenelle kielelle? Jos Ruotsin valtiollisissa vaalissa äänioikeutettu tarvitsee äänestysohjeet vieraalla kielellä, niin millä oikeudella hänelle annetaan oikeus päättää Ruotsin asioista?

Mika Lako US Puheenvuorossa vastauksessaan Ana María Gutiérrez Soraiselle.

Kuopion kaupungin uimahalleista vastaavan hallipäällikkö Hannu Pöllän mukaan monikulttuurisuus ei voi maksaa kohtuuttomia.

Suihkuverhon kaltaisia varustemuutoksia voimme tehdä, mutta jos erityiskohtelu vaatii rakentamista, silloin menee överiksi.

Samassa kaupungissa toimivan kristillisen järjestön, Setlementti Puijolan maahanmuuttajien kotouttamisesta vastaava koordinaattori Laura Rajaniemi korostaa, että maahanmuuttajat pitää kotouttaa suomalaisiin tapoihin.

Kaikille ei kannata järjestää omia ryhmiä mutta hienovaraisuuttakin tarvitaan. Maahanmuuttajat ovat tulleet vapaaehtoisesti ja kyllä maassa on opittava elämään myös maan tavalla.

Aivan oikein. Savossa näköjään terve järki on edelleen voimissaan – myös maahanmuuttajien kanssa työtä tekevien viranomaisten ja järjestöjen piirissä.

Sen verran tuohon tosin haluan todeta, että monikultturisuus ei voi olla kuitenkaan tavoiteena väestösltään yli 90 %sesti yksikulttuurisessa kansallisvaltiossa.

Etenkään silloin, kun se on vastoin enemmistön tahtoa. Maassa – edelleen – maan tavalla tai maasta pois.

Lähde: Kuopion kaupunkilehti

Site Meter

Itse pidän Punavuorta sopivampana paikkana vastaanottokeskukselle kuin Kontulaa, koska Itä-Helsingissä on jo entuudestaan suhteellisen paljon maahanmuuttajia.

Vesa Hack US-blogissaan 28.4.2009

Kun Vesan tällä kerralla ulospäästämää idiotismia tutkii lähemmin, huomaa että tässähän meillä puhuu aito komentotaloutta edustava uusstalinisti – Vesan olisi ehkä syytä tutustua käsitteen White Flight merkitykseen.

Tämän sijoittamisen suurin ongelma on siinä, että nämä sinänsä pienet etnisyydestään kynsin hapain kiinni pitävät ryhmät eristäytyvät nyt yhteen kerättyinä tasaisesti ympäri kaupunkia – eli muodostavat näitä pienempiä (ja tiiviimpiä) ghettoja myös ns.paremmille alueille.

Olin eräässä suljetussa kokouksessa muutama vuosi taaksepäin. Tuossa kokouksessa erittäin korkeassa toimeenpanevassa asemassa oleva kaupungin asuntovirkamies kertoi meille, että tulevaisuuden asuntopoliittinen tavoite on vähintään 14% maahanmuuttajia jokaisessa Helsingin kaupunginosassa.

Kysymyksiin aikooko kaupunki laajentaa sosiaalista asuntotuotantoa myös näille ns. paremmille alueille, kyseinen virkamies sanoi, että siihen ei ole tarvetta – kaupungilla on olemassa Helsingin Asuntohankinta Oy. Tämä yhtiö on kaupungin omistama, mutta siihen ei päde sama poliittinen valvonta kuin kaupungin virastoihin ja laitoksiin. Sen tehtävänä on hankkia omistusasuntoja perinteisistä asunto-osakeyhtiöistä sosiaalisin perustein ja kaupungin työsuhdeasuntoiksi jaettaviksi vuokra-asunnoiksi.

”Näihin me tulemme ensisijaisesti tulevaisuudessa asuttamaan sosiaalisin perustein asuntoa tarvitsevia maahanmuuttajia, saadaksemme tavoitteemme (tuon mainitun vähintään 14%) toteutumaan”

Ei tarvitse tosiaan mennä Kontulaan saakka – käykääpä huviksenne näin keväällä tai kesällä iltaisin katsomassa esimerkiksi mallikaupunginosien Pikku-Huopalahden tai Ruoholahden ympäristöä (urheilukenttiä, metroasemaa jne), niin saatte erinomaisen kuvan siitä mistä on kysymys.

Kun nyt sitten puhutaan näistä vastanottokeskuksista, joissa asuu maahan vasta saapuneita ihmisiä vailla minkäänlaista tulevaisuutta (laman alla taistelevassa ja omalaatuisen alkuperäiskielen ja -kulttuurin piirissä) niin jokainen voi sitten kuvitella tuollaisen keskuksen vaikutuksen omaan naapuristoonsa ja asuntojen arvoon.

Ihmisillä on oikeus itse saavuttamaansa elintasoon – tällainen päättäjien taholta tehty pakkosijoituspolitiikka ei ole mitenkään yhndenvertaisuusperiaatteen eikä kansanvallan perusteiden mukaista.

Mutta eihän Vesa sitä ymmärrä – virhe mikä virhe…


Site Meter

Pohjois-Suomen valtalehti Kaleva kertoo tänään Susanna Sakkosta joka puuhastelee monikulttuurin parissa.

Sakko tekee konsulttina töitä oman Susacon yrityksensä kautta. Toimialakseen hän ilmoittaa monikulttuuriset koulutus- ja konsultointipalvelut – eli tuttavallisemmin Mo-Ko-Ko.

Kalevan artikkeli on otsikoitu nimellä Voimaa vieraista kulttuureista. Minulle tuli tuosta otsikoinnista jostain syystä hieman samanlainen assosiaatio, kuin keskivertosaksalaiselle muutama vuosi sitten lanseeratusta Nokian Jeden Das Seine-kampanjasta…

Kaleva kertoo, että Sakko kiertää ympäri maata opettamassa eri alojen opiskelijoita ja ammattilaisia kohtaamaan maahanmuuttajia.Tässähän nyt ei sinänsä ole mitään pahaa. Mielenkiintoista on kuitenkin Sakkon työn sisältö ja etenkin hänen käyttämänsä työmenetelmät.

Hän käyttää itsestään nimitystä menetelmäkouluttaja. Hän luottaa ehdottomasti ulkomaalaisuuteen ja monikulttuurisuuden voimaan.

”Monikulttuurisuus yhteiskunnassa on parhaimmillaan rikkaus. Toinen ääripää on avoin rasismi”, hän tiivistää.

Nyt täältä päin tarkasteltuna näyttää vahvasti siltä, että Sakkolla ovat puurot ja vellit sekaisin ja logiikka on hieman hakusessa.

Monikulttuurisuus aiheuttaa rasismia.

Sakko kouluttaa eri alan opiskelijoita ja ammattilaisia kohtamaan ja työskentelemään maahanmuuttajien parissa. Hänen mielestään oppimisen paikkoja löytyy monelta työpaikalta alasta riippumatta.

Sakko kertoo tietävänsä kymmenen maahanmuuttaja-työvuotensa kokemuksella, että kun vieraan maan kulttuuria edustava henkilö tulee työyhteisöön, saattaa tulla yhteentörmäyksiä.

Tämä on hyvä havainto – sen havaitseminen tosin tuskin vaatii kymmentä vuotta.

”On ennustettu, että vuonna 2015 Suomen työvoima on maahanmuuton varassa. Se tulee näkymään katukuvassa. Työnantajille pitää saada tietoa eri kulttuureista, että vältytään rasismilta. Koulutus tulisi aloittaa esimiehistä, ja siinä meillä on pitkä tie”, Sakko sanoo.

Niin – on ennustettu. Säätäkin ennustetaan jatkuvasti jopa satelliittien avulla – tunnetulla tarkkuudella.

Kyse on nyt kuitenkin yhteiskunnallisista arvostuskysymyksistä.

* Tarvitsemmeko me tulevaisuuden Suomessa yli viisi miljoonaa suomalaista – etenkin kun teollisuus muuttaa maasta pois?
* Haluammeko muuttaa turvallisen yksikulttuurisen kansallisvaltion erilaisten keskenään kamppailevien etnisten ryhmien turvattomaksi monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi?
* Haluammeko satojen vuosien monikulttuuriongelman parinkymmenen vuoden hallittavissa olevan ongelman vuoksi?
* Onko meillä todellista tarvetta kulttuuriimme sopeutumishaluttomalle kieli- ja ammattitaidottomalle työvoimalle?
* Ovatko päättäjämme tehtäviensä tasalla ja ajavatko he meidän – suomalaisten -etuja ja asioita?

Olen kommentoinut asiaa aikaisemmin esimerkiksi täällä, täällä, täällä ja täällä.

Sakko kertoo seuraavansa myös politiikkaa eikä pidä poissuljettuna ajatusta, että hän itsekin pyrkisi joku päivä vaikuttajan paikalle.

”Monikulttuurisuus on aiheena ajankohtainen. Esimerkiksi Oulun kaupungin tavoitteissa mainitaan monikulttuurisuuden lisääminen ja asennekasvatus”

Jotenkin tästä kaikesta virallisesta totuudesta ja monikulttuurin palvomisesta epäjumalana tulee mieleen 1970-luvulle – onneksi – jäänyt tämä lakialoite – sen ajan typeryyden huipentuma.

”Tämä ei ole helppoa työtä, mutta vaihtelevaa kyllä. Luulen, että tällä hetkellä olen ainoa Suomessa, joka toimii näin laajasti”.

Tilauksesta hän hyppää junaan tai moottoripyörän selkään ja porhaltaa Oulusta milloin lähikuntaan, Rovaniemelle tai vaikkapa Heinolaan. Tyypillisin tilaus on kolmen päivän koulutuskokonaisuus. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että yksityisyrittäjä mainostaa palveluitaan median kautta.

Susanna Sakko on toiminut yksityisyrittäjänä puolitoista vuotta, ja nyt hänen on helppo muistella, kuinka aikaisemmin hänen ideansa hyllytettiin helposti. Olisiko tämä kenties syy myös siihen miksi Sakko toimi nykyään yksityisyrittäjänä?

”Minulla on paljon ideoita, ja nyt voin viedä ne tarmokkaasti eteenpäin. Yksityisyrittäjänä minulla tulee olla enemmän kuin muilla. Pyrin ottamaan askeleeni nopeammin”.

Toki – jos maksavia asiakkaita riittää. Ja niitähän näyttää nykyisessä Suomessa riittävän…

Mitä sitten näillä Sakkon järjestämillä koulutuspäivillä tehdään?

Sakko antaa esimerkin: Kongon demokraattisesta tasavallasta tulee perhe. Lapsi karkaa päivähoidosta perheensä perään. Perheen ja päivähoidon välillä on ollut hankaluuksia aiemminkin. Ongelman vuoksi ollaan solmussa.
”Ristiriitojen ratkaisemisen perinne on erilainen eri kulttuureissa. Työyhteisön pitää saada tietoa perheen kulttuuritaustasta ja miten heidän kanssaan ratkaistaan ristiriitoja”, Sakko sanoo.
Ongelmana voi olla myös erilainen aikakäsitys: Henkilökunta voi keskenään napista, että lasta ei taaskaan haettu päivähoidosta ajoissa. Mutta vanhemmille ei uskalleta sanoa.
”Suuri osa ongelmista johtuu tiedon puutteesta”, Sakko tiivistää.

Minä taas olen sitä mieltä, että tämä Kongon demokraattisesta tasavallasta Suomeen rantautunut perhe ei ole ymmärtänyt asemaansa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Olennaisempaa kuin alkuperäisväestöön kohdistuvan propagandan levittäminen verorahoilla ja meidän alistamisemme vieraiden mielitekojen ja oikkujen uhreiksi, olisi kuitenkin saada nämä maahamme saapuvat ns. maahanmuuttajat ja pidempiakiset vierailijat – ml. sosiaalituristit – ymmärtämään mitä Suomessa saa tehdä ja mitä ei.

Helsingin kaupungin sosiaaliturismivirasto on muuten palkinnut Sakkon Innovaatio 2004 kilpailussa kunniakirjalla. Palkittu työ on nimeltään Päivähoidon ja sosiaalityön maahanmuuttaja- ja monikulttuurimalli hanke.

Kysymys kuuluukin – kuinka tärkeää ja yhteiskunnallisesti arvokasta tämä sitten on?

Nämä monikulttuuriset koulutus- ja konsultointipalvelut ja niihin liittyvät hilkkeet ja hankkeet ovat mielestäni loistava esimerkki siitä, että ihan kaikki työ ei ole samanarvoista tai yhteiskunnallisesti tarpeellista. Osa näennäispuuhastelusta on itse asiassa yhteiskunnallisesti vahingollista.

Nämä ovat niitä hetkiä, jolloin tulee mieleen olisiko yhteiskunnallisesti kannattavampaa maksaa humpuukiprojektien ja huuhaatyöllistämisen sijasta työttömyyspäivärahaa?

Siinä saattaisi syntyä vähemmän vahinkoa…

Disclaimer: Tämän kirjoituksen sisältö ei ole suunnattu Susanna Sakkon henkilöä, vaan yhteiskuntamme – mielestäni – turhanpäiväistä verorahoilla tapahtuvaa puuhastelua vastaan. Kaikki kirjoituksesta aiheutuvat toisenlaiset mielikuvat ovat ainoastaan lukijan vilkkaan mielikuvituksen tuotetta.

Lähteet: Kaleva, susacon.com, wikipedia, Hätäpäiden kalinaa