Tiedotustilaisuuden järjestäjät korostivat kutsuneensa vieraat Suomeen, koska Suomi ja suomalaiset poliitikot ovat vastuussa Viron kansalaispolitiikan kehityksestä.
Petri Krohn Putin Jugendin tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
23.03.2009
Typeryyden tynnyreistä 230309
Posted by Kullervo Kalervonpoika under Anarkistit, Huomioita ja kommentteja, Kaikuja ajasta, Kommunismiin uskovat pellet, Kullervo Kalervonpoika, Kysymyksiä ja vastauksia, Lainauksia, lähinnä säälittävää, Me ja muut, poliitikot, Politiikasta ja vallasta, sananvapaus, Soosipäät, Typeryyden tynnyreistä, Venäjästä, Ympäristömme | Avainsanat: Anarkistit, Antti Rautiainen, astrid thors, Batman, demokratia, Helsingin Sanomat, helsinki, HS, idiotia, ihmisoikeudet, imperialismi, irina krohn, isovenäläisyys, Johan Bäckman, johanna suurpää, kansallisbolshevikit, Kansanvalta, kiristys, kommunismi, logiikka, maahanmuutto, Matti Honkanen, meikäläiset, Minerva Krohn, Minervan kelkka, monikulttuuri, Musta Aalto, nashi, oikeudenmukaisuus, painostus, Petri Krohn, poliisi, poliittinen painostus, poliittinen typeryys, Pravda, punanatsit, Putin, Putin Jugend, pyhä yksinkertaisuus, rasismi, Reko Ravela, safka, sananvapaus, stalinistit, suomen antifasistinen komitea, Suomi, Tarja Halonen, totalitarismi, uusstalinistit, väärä johtopäätös, vääryys, venäjä, vihreät de gröna, yövahti |[3] Comments
02.09.2008
Viikon mokutus 35/08
Posted by Kullervo Kalervonpoika under Viikon typerin mokutus | Avainsanat: DDR, demokratia, kunnallisvaalit 08, Päivi Lipponen, pikkupioneeri, pioneeri, rauhankasvatus, rauhanmarssi, rauhanpuolustajat, sdp, sosialidemokratia, stalinistit, taistolaiset, tasa-arvo, tasapäistäminen, totalitarismi, vasemmisto, vasemmistolaisuus |Jätä kommentti
Näytelmä osui sieluuni. Miten lapset voivatkin olla niin vilpittömiä ja vastaanottavaisia? Tuollaisia mekin olimme. Taistolaisopettajamme soitti kitaraa ja me oppilaat lauloimme rauhasta ja kansojenvälisestä veljeydestä. Muistan kuinka antaumuksella veisasin lempilauluani ”Seis sotilas, kuule sotilas, rauhaa myös aikuiset kaipaa. Paistaa aurinko aina, taivas kirkas on aina, elää saa äiti aina elää saan minä myös”. Laulun sanat ja sävel synnyttivät tunteen oikealla asialla olemisesta ja tulevaisuuden uskosta.
Nyt niin kaukainen 70-luku oli yhteisöllisyyden aikaa. Peruskoulu keräsi kaikki lapset yhteen sosiaaliseen taustaan katsomatta. Toki oppilaat tiesivät toistensa perhetaustat, mutta eivät ne vaikuttaneet kaverisuhteisiin. Aamuisin marssimme pituusjärjestyksessä aamuhartauteen veisaamaan virttä ja kuulemaan Sanaa. Viikottain hammashoitaja muisti meitä fluoripurskutuksin. Nyt koulu ei ole niin selvästi kansalaisten kasvattamisväline. Samalla yhteisöllisyyden ja tasa-arvon ihanteet ovat haalistuneet.
Päivi Lipponen US:n vaaliblogissaan.
Ainoat asiat mitä tästä idyllistä näyttävät puuttuvan, ovat pienoiskokoiset AK-47:t, polkutankit, sotilasparaatit ”rauhan” edistämiseksi ja pioneerihuivit. Muuten Päivin aika-multaa-muistot ovat kuin suoraan DDR:läisestä todellisuudesta 1970-luvulta.
Päivi näyttää olevan poliittinen vesimeloni.
Jk. Tiedän – toistoa, mutta oli ihan pakko kommentoida uudestaan – etenkin US:n blogissa käydyn keskustelun jälkeen…
Kullervo Kalervonpoika 