SDP:n suunnasta tulevia kommentteja seuratessa demokratiaan uskovaa ihmistä alkaa (tai ainakin luulisi alkavan) jo ihan oikeasti huolestuttamaan kyseisen puolueen ajama agenda. Vielä huolestuttavampaa on tietenkin tässä se,  (jos ja/tai ) kun tietää oman poliittisen maailmankuvansa olevan jokseenkin demareiden maailmankuvan peilikuva, mitä demarit ovat Sinun tai minun varalleni suunnitelleet – rangaistuksena väärien mielipiteiden esittämisestä.

Termi nollatoleranssi tarkoittaa (näin aluksi) tässä  demareiden luomassa uuskielessä nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivien, demarien määrittämän ns. vihapuheen (aivan sama asia) ja ns. äärioikeistolaisten mielipiteiden (aivan sama asia) mielipiteiden esittämisen kieltämistä – eli perustuslain kieltämää ennakkosensuuria ja mielipiteen- ja sananvapauden rajoittamista (jopa kieltämistä). Jatkossa siihen saatetaan niputtaa yleinen hallituksen tai EU:n vastaisuus.

Vanhempi polvi saattaa muistaa seuraavaksi täällä lainattavan Jouni Backmanin edelliset puuhat. Sisäministerinä toimiessaan hän väänsi aika suoraviivaisesti oman tahtonsa mukaisesti läänien uudistuksen. Tämä Backmanin ihan omasta voimantunnostaan repimä uudistus todettiin sitten pari vaalikautta myöhemmin täysin epäonnistuneeksi byrokraattiseksi voimannäytöksi – ja läänit lakkautettiin.

(Äänestäjät tosin palkitsivat Savon Suuren Ajattelijan potkimalla tämän (ikävä kyllä vain väliaikaisesti) pois eduskunnasta.)

Käsi sydämelle, miten muuten kuin sensuuripuheeksi voi käsittää Backmanin suustaan laukoman väitteen siitä, että Suomessa pitää ottaa käyttöön nollatoleranssi kaikkeen sellaiseen kommentointiin, joka voi vaikuttaa asenteisiin esimerkiksi maahanmuuttajia kohtaan?

Ikävä kyllä, sotien jälkeisinä vaaran vuosina Suomen kommunismilta pelastaneet demarit alkavat joutsenlaulussaan valumaan lähinnä kansandemokraattisten poliittisten menettelytapojen synkkää suota.

Käytännössä tällä pyritään rajoittamaan vaalitappion kärsineiden puolueiden ja sen edustaman politiikan arvostelua.

Siellä missä rajoitetaan sananvapautta, siellä rajoitetaan nopeasti myös kansalaisten fyysistä vapautta – samoihin syihin perustuen. Meillä on jo nähty kuinka ns. katoavaa kansanhuumoria esittävän verbaalitaiteilijan alapäähuumori on johtanut vapauden rajoittamiseen – kohdistuessaan päättäjiin

Demarit ovat vaarallisella tiellä yrittäessään estää sananvapauden rajoittamisellaan lopunaikojen syöksymistään poliittiseen marginaaliin. Kun lailliset keinot oman viestin perille saamiseen loppuvat,  myös mielipiteidensä vuoksi kriminalisoitu ihminen ajetaan yhteiskunnan ulkopuolelle.

Ympyrä on sulkeutunut.

Pahimmillaan voi näyttää ulkopuolisen silmissä siltä, että vuoden 1918 pakottamisen ja aggression  henki on palannut SDP:n sisään ja voi siellä hyvin.

Siitä ilmapiiristä sananvapaus, yhdenvertaisuus ja kansalaisoikeudet ovat kaukana.

Lähde: YLE

Site Meter

KO

Hieman omalaatuisesti kuolleiden kunnioittamisen,sananvapauden ja kansanvallan ymmärtänyt SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner aloitti välittömästi Norjan tragedian jälkeen  ruumiiden päällä tapahtuvan kiihotustanssinsa – valjastaen yhden psykopaatin murhaamat Oslon ja Utøyan uhrit railakkaasti omien poliittisten päämääriensä vetojuhdiksi. Tänään  (tiistaina 26.7.2011) hän lupaa kovia otteita oikeistoa kohtaan Ilta-Sanomien paperiversion julkaisemassa haastattelussa.

Hän uhkailee toisinajattelijoita (oikeistolaisia) heti suruajan päättymisen jälkeen tapahtuvalla  hiljentämisellä – keinoja näihin pogromeihin Jungnerin mukaan (Suomessa äskettäin vaalitappion kärsineet javaalilupausten pettämisellä hallitukseen päässeet) demarit saattavat pohtia jopa yhteisellä pohjoismaisella tasolla…

Jungnerin suurin huoli on tuon jutun mukaan se, että monelle nuorelle saattaa syntyä sellainen kuva, että (ääri)oikeistolainen politiikka on jotenkin sallittu.

(…huokaus…  toim.huom.)

Samaan villiin rytmiin tanssimaan hautojen päällä on lähtenyt mukaan myös Erkki Tuomioja – jonka ajatusmaailma näiden väkivaltatekojen  lopettamisesta lailliset aseet kieltämällä tuntuu entistä tarkoitushakuisemmalta ja järjettömämmältä.

Norjassa on eräs maailman tiukimmista aselainsäädännöistä. Se ei estänyt kuitenkaan Oslon ja Utøyan tragedidoiden tapahtumista.  Tuomioja ei ymmärrä sitä, että tiukentamalla lainsäädäntöä aseiden ympärillä ei poisteta aseita rikollisten saatavilta – päin vastoin, ne suorastaan kerätään rikollisille valtiovallan toimesta.

Myös vasemmistoliittolainen, entinen anarkisti ja  jalkapallon (ajoittain varsin väkivaltaisia)  lieveilmiötä harrastava tosiduunari Paavo Arhinmäki, pääsi paljastamaan todellisen puolen itsestään ministerin asemassa.

Arhinmäki oli samoilla linjoilla Jungnerin kanssa –  joka taas ei yhtään ihmetytä. Vasemmiston perinteiset poliittiset keinot ovat pääsääntöisesti päättyneet  (jos vasemmisto on voittanut tai saanut huseerata vapaasti)  poliittiseen terroriin, sananvapauden poistamiseen, ihmisoikeusloukkauksiin ja vastustajien alistamiseen/eliminointiin.

*  *  *

Tämän poliittista kritiikkiä sisältävän yhteiskuntakriittisen tekstin  vihakirjoituksen kirjoittaja odottaa täällä pimeässä kellarissa Jungnerin mainostamia kovia otteita.

Katkotteko sormia  ja revitte irti kynsiä – vai riittääkö pelkkä toisinajattelijoiden   äärioikeistolaisten pieksentä? Tuleeko sähköshokkeja, alistamisraiskauksia, insuliinia tai vesikidutusta? Pehmeitä vai kovia menetelmiä? Stasin vai CIA:n mallin mukaan?

Ja tärkeimpänä kaikesta, pystyykö toisinajattelija äärioikeistolainen vaikuttamaan mihin Gulagiin joutuu?

(Vasemmistolainen suvaitsevaisuus on aika omituinen laji suvaitsevaisuuden kukkivassa tarhassa)

Lähteet: IS ja US.

Site Meter

 

HP

”Tosin viime kesänä Kokkolan Seurahuoneen jonossa joku mies sanoi toista neekeriksi. Jos olisi ollut ase, olisin ampunut! Ajattelin että saatanan punaniska, et pilaa mun Kokkolaa.”

Leea Klemola Me Naiset -lehti nro 7/2011.

Lähde: Homma (kiitos Lyyli).

Site Meter


Maahanmuuton kritiikistä tuli vaalikampanjassa hokema, jota toistettiin kilvan. Perussuomalaiset muistuttivat kärkkäästi. että ovat aiheellisen keskustelun alullepanijoita.

Kyllä, he olivat sen käynnistäjiä. Muut seurasivat perässä.

Kritiikin määrä ja sen aste toki vaihtelivat, mutta lopulta yksikään puolue ei jättänyt aihetta kokonaan. Pikkuisen yritettiin muistuttaa myös maahanmuuton hyvistä puolista, mutta tuo puhe jäi hiljaiseksi hyrinäksi äänekkään kritiikin rinnalla.

Nyt sitten kootaan erikoista satoa. Edes maahanmuuton tiukimmat kriitikot tuskin arvasivat, millaisiin ilmiöihin rakentavakin arviointi voi johtaa.

Pelkästään vaalipuheita ei voi syyttää, mutta on nähtävä, että eräät näkemykset lietsoivat epäkypsiä voimia.

On masentavaa, että kansanedustajaksi pääsee ”luonnonlapsi”, joka maalaisuuteen ja takavuosien kouluopetukseen vedoten puhuu ”neekeriukosta” ja matkii mölisten rukoushuutoja.

Ihmisiä hymyilyttää. Kiukku ei nouse, vaikka sen pitäisi nousta.

Vähemmistövaltuutettu Biaudet’ta pidetään pikkumaisena, kun hän puuttuu vilpittömään puheenparteen. Toivottavasti hän varjeltuu ministeri Astrid Thorsin kohtalolta ja asiattomilta uhkailuilta.

Kaiken tämän päälle tulee tieto natsipuolueen perustamisesta Suomeen.

On syntynyt tilanne, jossa kauhistuttavan monet ovat ymmärtäneet kriittiset äänenpainot väärin. He ottavat vain sen, mikä sopii vahvistamaan omaan ajatusmaailmaan, vihapuheita ja järjettömiä tekoja.

Liian moni maahanmuuttaja pelkää. Tummat koulutytöt pakenevat ilkeyksiä pysäkillä, maahanmuuttajataustainen bussinkuljettaja hakataan sairaalakuntoon, virolainen saa kuulla vievänsä suomalaisten työt.

Asenneilmapiiri on taantunut kovaksi. Varmasti se on ollut joidenkin tavoitekin. Henkiselle matalamielisyydelle näyttää olevan sijaa asiallisen maahanmuuttokritiikin varjoissa.

Jos nyrkit uskalletaan ottaa taskuista, eivätkä viranomaiset hallitse kenttää, on tilanne luisumassa jo käsistä.

Maahanmuuttokritiikin kylkiäisenä on kulkenut outo kotimainen ilmiö. Siinä suomalainen halveksii toista suomalaista. Keskustelu pakkoruotsista on ymmärtämättömissä ihmismielissä laajentunut ruotsinkieltä puhuvien panetteluksi.

Tämä on sairasta ja julmaa suomalaisuutta.

Puhe on vahvistanut ihmisiä, joilla on valmiiksi kaunainen asenne, ennakkoluuloja ja patoutunutta voimantuntoa. Kritiikki ei kohdistu enää kielikysymykseen ja maahanmuuttoon, vaan ruotsinkielisiin ja maahanmuuttajiin – siis ihmisiin.

Ollaan vaarallisella vauhtitiellä. Jarruttamiselle on totta vie tarvetta.

Voi vain toivoa, että vastavoimia löytyisi pian ja mielialat muuttuisivat. Vihaisille ja turhautuneille pullistelijoille ei pitäisi antaa mahdollisuutta.

Jos ei ole suvaitsevaisuutta, olisi edes sietokykyä. Usein ei ole kumpaankaan, ja siitä seuraa suuria ongelmia.

Pohjalainen, pääkirjoitus: Vastavoimille on tullut pakottava tarve 9.5.2011

Site Meter

Perussuomalaisten julkistettua  viime viikolla vaaliohjelmansa,  sekä vihervasemmiston että Kehittyvien maakuntien kokokepuleiden synkimmistä koloista alkoi kuulua älämölöä.

Toistaiseksi eniten mölinää on aiheuttanut perussuomalaisten kulttuuripoliittinen linjaus. Vaikka kiihkeää miesvihaa ja  änkyräfeminismiä edustava Anne ”Vulva” Moilanen oli viikonlopun keltalehdessä sitä mieltä, että kaikki taide on yhtä arvokasta,  niin Kullervoblogin toimitus uskaltaa  (muniin ampumisenkin uhalla) olla asiasta eri mieltä – kaikki ns. taide ei todellakaan ole yhtä arvokasta, vaan osa siitä on lähinnä irvokasta.

Täältä päin tarkasteltuna on kuitenkin aika vaikeaa nähdä mitään syytä tukea yhteiskunnallisesti (mitenkään) esimerkiksi Teemu Mäen taiteen nimissä suorittamaa eläinrääkkäystä ja suoranaista  perseilyä.

Taitelija Mäki tuli nimittäin ns.suuren yleisön tietoisuuteen vuonna 1988 tekemällään  videoteoksella Sex and Death.  Mäen itsensä mukaan, kyseinen videoinstallaatio on  väkivallan eri muotoja käsittelevä montaasi.  30 minuuttia kestävässä tekeleen kliimaksi on kuusi sekuntia kestävä kohtaus, jossa Mäki tappaa kissan kirveellä. Tämän jälkeen hän masturboi ja ejakuloi viattoman luontokappaleen  ruumiin päälle.Valtion elokuvatarkastamo kielsi teoksen julkisen esittämisen vuonna 1989. Syynä oli  teoksen ”raaistavuus ja epäsiveellisyys”.

Helsingin hovioikeus tuomitsi 1991 Mäen eläinrääkkäyksestä 1 400 markan sakkoihin ja maksamaan 1 700 markkaa korvauksia Helsingin eläinsuojeluyhdistykselle, jolta sai kissan. Hovioikeus katsoi, että kissa ei kuollut riittävän nopeasti, koska Mäen käyttämä kirves oli liian tylsä ja pieni. Mäki oli myös ottaessaan kissan vastaan sitoutunut hoitamaan sitä hyvin ja siihen, että sitä ei saa lopettaa ilman yhdistyksen lupaa.

Mutta eihän tämä tähän (tietenkään)monikulttuurisessa ja suvaisevaisessa Suomessa tuolloinkaan jäänyt. Julkisesta esityskiellosta ja hovioikeuden päätöksestä huolimatta Valtion taidemuseo osti kokoelmiinsa vuonna 1994 20 000 markan hintaan Mäen videoteoksen My Way, a Work in Progress, joka sisältää osia Sex and Death -teoksesta, mukaan lukien kissantappokohtauksen.

Asia palasi uudestaan julkiseen keskusteluun  vuonna 2004, Tuolloin heräsi keskustelu siitä,  että oliko asiallista ja sopivaa  hankkia (julkisin varoin) tällaista kuvottavaa roskaa Kiasman kokoelmiin. Päätös kohtasi laajaa  kritiikkiä kansalaisilta, Kiasman sponsoriyrityksiltä ja (jopa) kulttuuriministeri Tanja Karpelalta.

Lopulta teos siirrettiin Kiasman kokoelmista toisen Valtion taidemuseon yksikön, Kuvataiteen keskusarkiston, kokoelmiin.

Tällaista toimintaa ymmärtävät ja tukevat ihmiset herättävät kysymyksen siitä, että onko heidän moraalinsa, maailmankuvansa ja mielenterveytensä normaalilla tasolla?

Jotenkin jää sellainen kuva, että sanoillakin on heille aivan toisenlainen merkitys kuin normivirtaselle tai Nyky-Suomen sanakirjalle.

Ehkä se ymmärrys kulkee niissä raameissa ja juuri siten, miten Mäki kommentoi itse kaikki mahdolliset horisontit ylittänyttä ( ja alittanutta) performanssiaan:

”Se nyt vain oli tapa ilmaista itsetarkoituksellista väkivaltaa ilman nöyryytystä tai alistamista!”

Onkohan täällä päässä jokin suvaitsevaisuuteen liittyvä puute tai vika, sillä me emme pysty ymmärtämään – emme Mäkeä, emmekä Mäen ymmärtäjiä.

Lähteet: Wikipedia, Hikipedia, IL, STT

Site Meter

Menestystä yhdyskunnalle ja imaamille!

Toivotan parasta menestystä ja onnea uudelle imaamille!
Suomen islamilainen yhdyskunta ja koko islaminuskoinen väestö Suomessa on mielestäni hieno osoitus arkipäivän monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden merkityksestä ja rikkaudesta maassamme. Meillä on ollut onnea saada hyvin sivistyneitä ja korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia juuri islamilaisista maista.
Toivoisin että islamilainen yhdyskunta paljon rohkeammin esittäisi omia näkemyksiään.


Vapaa-ajattelija Joni Pelkonen HS:n keskustelussa 09.11.2010 15:16.

(Kiitos Joni, annoit juuri esimerkin siitä, mitä vihreä kulttuurirelativismi tarkoittaa. )

Site Meter

Toimitus kyseli taannoin kulttuurirelativistien kantaa ismien törmäilystä. Kysymys numero kaksi kulttuurirelativisteille kuuluu; oletteko te nyt aivan rehellisiä isminne kanssa?

Kulttuurirelativismin olemukseen nimittäin kuuluu se, että kaikki ismit, opit ja uskonnot ovat samanarvoisia. Kulttuurirelativismin mukaan jokaisen yksilön teot ja käsitykset tulee ymmärtää ainoastaan hänen oman kulttuurinsa käsitteiden kautta.

Koskeeko tämä myös satanisteja, pedofiileja, sukurutsareita, kannibaaleja, –  tai vaikkapa esimerkiksi rasisteja?

Ja ihan yhdenvertaisuuden vuoksi, kysytäänpä samaa myös yleisöltä:

 

Site Meter

Kysymys kulttuurirelativisteille, jotka olette sitä mieltä, että kaikki ismit ovat samanarvoisia, kuuluu  hyvin yksinkertaisesti näin:

Miten Te suhtaudutte siihen, että joku ismi kieltää toisten ismien olemassaolon?

Esimerkiksi näin

Lähde:YLE

Site Meter

Freddy ei ole tietoinen Karjalan evakkojen joskus varsin kurjasta kohtelusta eikä esim. Chilen pakolaisista. Tietämättömyytensä pistää pohtimaan onko hän ollenkaan pätevä keskustelemaan maahanmuuttoasioista.

Näin siis vihreiden melkein kunnallisvaltuutettu Joni Pelkonen toisen kunnan oikean (ja maahanmuuttajataustaisen) kunnallisvaltuutetun Freddy Van Wonterghemin kommenttiin James Hirvisaaren US-blogissa, jossa Freddy kertoo kokemuksistaan maahanmuuttajana Suomessa:

Muistaakseni vuona 1977 sain maistaa nyrkki täällä Kotkassa, syy oli nainen ja kilpaileva uros. Siihen aikaan Suomessa asui vain ihmisiä ja rasismista ei ollut tietoakaan.
Nykyään täällä asuu ihmisten lisäksi maahanmuuttajia.

Joni Pelkonen ei siis:

1. pidä karjalaisia suomalaisina,
2. ei ymmärrä huumoria,
3. ei hyväksy maahanmuuttajan mielipiteitä mukaan maahanmuuttokeskusteluun ja
4. katsoo olevansa oikea instanssi määrittelemään sen, kuka saa osallistua maahanmuuttokeskusteluun.

Aika hyvin – ihan itse suvaitsevaiseksi julistautuneelta ajatusten automaatilta.  Ajatelkaa ihmiset sitä vaihtoehtoa , jos Joni ei olisikaan maahanmuutto”suvaitsevainen”…

Lähde: Wimmaisen wammainen vihaforum.

Site Meter
    Picture:Freephoto.com

Luterilainen kansankirkkomme on tehnyt jälleen kerran uuden ennätyksen islamin nuoleskelussa ja sen edessä  nyöristelyssä.

Helsingin seurakuntayhtymän viikkolehti Kirkko ja Kaupunki julistaa tänään ilmestyneen numeronsa etusivulla suomalaisuuden perusarvot lähellä islamia.

Kyseinen (kohtuullisen luettu ja laajalevikkinen) lehti on julkaissut aukeaman kokoisen islamia ylistävän kirjoituskokonaisuuden sivuilla 4-5.  Vähemmän yllättäen tätä kirjoitusta ei löydy lehden digiversioista. Edellisistä kerroista saatu arvostelu oli ilmeisesti Seppo Simolan luotsaamalle dhimmilehdelle liikaa.

Kirjoituksesta sinänsä ei löydy kiihtyvän ylisuvaitsevaisuuden, oman kulttuurin ja perinteen halveksinnan sekä sokean muslimien ihailun lisäksi oikeastaan mitään uutta.

Lehti lainaa syyrialaistaustaista lääkäri-imaami  Anas Haijaria, joka on sitä mieltä, että jos viinaa ja sianlihaa ei oteta lukuun, Suomessa on helppo elää islamin mukaan.

Ja kuten jo huomasimmekin, toimittaja Jaakko Kaartinen-Koutaniemen näkemyksen mukaan tämä tarkoittaa siis sitä, että suomalaisuuden perusarvot ovat lähellä islamia.

Mitähän tämä mahtaa sitten todellisuudessa tarkoittaa? Jos tarkastellaan tätä läheisyyttä lausunnon antajan – eli Haijarin -ilmoituksen pohjalta, niin kuva muodostuu suurin piirtein seuraavanlaiseksi .

Haijar ilmoittaa edustamansa Suomen islamilaisen yhdyskunnan olevan islamissa ns. keskitien kulkija ja suhtautuvan varoen kaikkeen kovan linjan fundamentalismiinkiin vähänkään viittaavaan.

Eli tältä pohjalta (Haijarin oman ilmoituksen mukaan) Suomen islamilaisen yhdyskunnan perusarvot ovat lähellä suomalaisuutta.

Nyt minun täytyy etnisesti suomalaisena nationalistina ja luterilaisena traditionalistina hieman ihmetellä näitä suomalaisuutta lähellä olevia perusarvoja. Puuttumatta nyt tässä yhtään enempää islamin teoreettiseen olemukseen, niin ei tätä silti pysty ohittamaan olankohautuksella.

Nimittäin Hajarin samaa uskonnollista yhteisöä edustavan virkaveljen näkemyksiä lukiessa muodostuu varsin päinvastainen kuva.

Suomen islamilaisen yhteisön toinen imaami, Khodr Chehab, on valottanut muutamaan otteeseen omia suomalaisuutta lähellä olevia perusarvojaan julkisuudessa.

Lainataan tähän  imaami Khehabia itseään, ja sitä mitä hän on halunnut kertoa suomalaisille toimiessaan Suomen islamilaisen yhdyskunnnan edustajan, puhemiehenä ja imaamina.

Kysymys: Mitä mieltä itse olette, vahingoittaako ympärileikkaaminen tyttöä?

Chehab: No itse asiassa meillä päin Libanonissa mistä mä tulen toi perinne ei löydy ollenkaan ja no en itse ole varma siitä asiasta, mutta mun mielestäni, no lääkärit sanovat, että jos aivan pieni osa otetaan pois se ei vahingoita mutta jos otetaan lisää se kyllä tuo vahinkoa.

Khodr Chehab on asunut Suomessa 20 vuotta. Suomeen hän tuli alkujaan pakolaisena Libanonista.
“Kunnioitan tätä maata, mutta identiteettini on kyllä muualla“, hän totesi.

Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Khodr Chehab sanoi keskiviikkona, että myös suomalaiset muslimit ovat ryhtyneet boikotoimaan tanskalaisia tuotteita Jyllands-Posten-lehdessä julkaistujen Muhammed-piirrosten vuoksi. “Boikotti on jo käynnissä. Kaikki Suomen muslimit tai ainakin valtaosa heistä boikotoi tanskalaisia tuotteita”, hän sanoi.

Chehabin mielestä Tanskan hallituksen pitäisi pyytää anteeksi piirroskiistaa. “Nyt pitäisi olla riittävän rohkea ja uskaltaa myöntää tehneensä väärin. Pitäisi pyytää anteeksi ja vakuuttaa, että emme tee tällaista uudelleen.”

Kahden eri kulttuuriperinnön yhteensovittaminen näyttää vaikeasti ratkaistavalta, varsinkin jos toivotaan mainittujen odotusten täyttymistä. Niihin näyttäisi viime kädessä kuuluvan myös eräänlaisen maailmanlaajan pax islamican tavoite. Islamhan tuli leviämään ja hallitsemaan, turvaamaan rauhaa ja oikeudenmukaisuutta.

Miksei 13 vuotta voisi olla hyvä avioitumisikä. Täälläkin on lain mukaan silloin sallittua mennä sänkyyn. On parempi mennä naimisiin.

Jep, jep… Jokainen lukija muodostakoon itse kuvan Khodrin lausunnoista – ja siitä, kuinka suomalaisuutta lähellä olevia perusarvoja ne edustavat.

Muistettakoon myösa se, että hän on antanut nämä lausunnot edustamansa  uskonnollisen yhteisön virallisena edustajana.

Eräs havainto tästä ajasta on jäänyt kirjaamatta vielä ylös. Minun mielestäni (ja monen muukin mielestä) näissä omissa edustajissamme, jotka huonossa itsetunnossaan ja väärin ymmärretyssä lähimmäisenrakkaudessaan, ovat valmiit hylkäämään omaa kulttuuria ja etnisyyttä edustavat todelliset lähimmäisensä ja vastavuoroisesti hyysäämään kaikkea ei-omaa, on jotain todella skitsofreenistä.

On varsin groteskia, että etenkin kirkon jäsenet hurraavat Italian krusfiksikiellolle ja kuitenkin vastavuoroisesti itkevät Sveitsin minareettikiellon johdosta.

Eräiden nykyisen kirkon edustajien olisi syytä kääntyä tarkastelemaan itseään peilistä – ja mitä pikimmiten.

Mikä tässä on henkilökohtaisesti (kirkon jäsenenä) minusta äärimmäisen ärsyttävää, on se käsittämätön asenne, millä osa kansankirkkomme virkamiehistä ja toimijoista suhtautuu kristinuskon hävittämiseen ja maailmanlaajuiseen käännyttämiseen sitoutuneeseen kilpailijaansa.

Tuskin Jeesus Kristus tarkoitti kuitenkaan sitä, että kristityn tulee alistua islamin vallan alle  – joko kääntymällä muslimiksi tai alistumalla dhimmiksi. Puhumattakaan itsemurhan tekemisestä.

Jos nyt oikein tarkkoja ollaan, niin Jeesus aikoinaan kiivastui ja hajoitti kaupustelijoiden ja houkuttelijoiden pöydät temppelin eteisestä.

Ehkä meidän nykyisen kirkon jäsenten pitäisi muistaa tämä esimerkki ja hajottaa vieraiden kaupustelijoiden pöydät ja kioskit omista pyhätöistämme.

Kirkko ja Kaupunki olisi hyvä paikka aloittaa – se edustaa nimittäin nykyaikaista kristittyä temppeliä sanan varsinaisessa merkityksessä.

Lähde: Kirkko ja kaupunki

Miten te suomalaiset monikulttuuriuskovaiset kuvittelette pärjäävänne aidossa monikulttuurisessa yhteiskunnassa, kun ette pysty suvaitsemaan edes omassa yksikulttuurisessa yhteiskunnassanne esiintyviä omista mielipiteistänne poikkeavia mielipiteitä?

Site Meter

Hyysäri julkaisi tänään tällaisen uutisen:

Poliisi etsii Britanniassa etsintäkuulutettua naista Suomesta

Poliisi etsii Suomesta naista, joka on etsintäkuulutettu Britanniassa. Nainen on tuomittu Britanniassa 3,5 vuodeksi vankeuteen lapsen pahoinpitelystä.

Lisäksi hän on saanut tuomion perättömästä lausumasta. Nainen on syyttänyt synnytyssairaalan kätilöä syntymättömien kaksostensa kuolemasta, vaikka hänen epäillään aiheuttaneen itse lasten kuoleman.
STT

Ja  PunaYleisradiomme beesailee tovereitaan  Pravdan punatoimituksessa näin:

Poliisi pyytää yleisön apua löytääkseen Ison-Britannian etsintäkuuluttaman naisen. Nainen on saapunut Suomeen viime elokuussa ja hänen uskotaan oleskelleen maassa siitä asti.

Noin 35-vuotias nainen on mahdollisesti liikkunut pienen vauvan tai pienten lasten kanssa.

Nainen on tuomittu Isossa-Britanniassa 3,5 vuodeksi vankeuteen lapsen pahoinpitelystä. Lisäksi hänellä on tuomio perättömästä lausumasta: nainen syytti sairaalan kätilöä syntymättömien lastensa kuolemasta, vaikka hänen epäillään aiheuttaneen itse lasten kuolemat.

Naisesta on tehty eurooppalainen pidätysmääräys. Viranomaisten mukaan naisella on yhteyksiä Suomeen.

Keskusrikospoliisilla on viitteitä siitä, että nainen on asunut Suomessa eri henkilöllisyyksillä ja että hän on voinut paeta Ison-Britannian tuomiota Suomeen. Hän oli raskaana kadotessaan Isosta-Britanniasta ja on voinut synnyttää Suomessa.

Ison-Britannian viranomaiset ovat huolissaan lapsen hyvinvoinnista.

Naisella on ollut yhteyksiä ainakin Helsinkiin, Vantaalle ja Tampereelle.

Havainnot pyydetään ilmoittamaan KRP:lle 046-896 7806 tai lähimmälle poliisille.

YLE

Eli uutisesta saa sellaisen kuvan, että poliisi etsii (valkoihoista) brittiläistä pahoinpitelystä ja perättömästä lausumasta tuomittua naista ja että tämä asia olisi varsin tuore.

Väärin.

Iltalehti uutisoi tästä viime elokuusta saakka karkuteillä olleesta rikollisesta ja samasta asiasta jo (sic!) 5.5. ja kertoi samalla hieman laveammin etsintäkuulutetun naisen tuntomerkeistä:

Piileskeleekö hän Suomessa?
Tiistai 5.5.2009 klo 11.20

Keskusrikospoliisi etsii naista, joka tuomittiin vankeuteen Englannissa.

PAKOMATKALLA The Daily Mail -kertoi perjantaina Faiso Sahilista, joka väitti syyttömän kätilön aiheuttaneen lastensa kuoleman. (WWW.DAILYMAIL.CO.UK)

Nainen, joka surmasi syntymättömät vauvansa ruiskuttamalla itseensä lääkettä, tuomittiin perjantaina vuosien vankeustuomioon Englannin Bristolissa.

Brittimedian tietojen mukaan poissaolevana tuomittu Faiso Sahil, 35, piileskelee sukulaistensa luona Suomessa.

– Kyllä häntä on etsitty täältä. Vielä ei ole saatu täyttä varmuutta siitä, että hän olisi Suomessa. Nainen esiintyy nykyään ehkä uuden henkilöllisyyden suojissa, mikä vaikeuttaa etsintöjä, rikostarkastaja Seija Havukainen keskusrikospoliisista sanoi eilen Iltalehdelle.

Syytti kätilöä kuolemista

Sahil odotti kaksosia bristolilaisessa Southmeadin sairaalassa keväällä 2007.

Koska Sahil pelkäsi, että viranomaiset ottavat lapset huostaan, hän halusi aikaistaa vauvojen syntymää kolmella viikolla. Aiemmassa kotimaassaan Somaliassa kätilön koulutuksen saanut Sahil otti hoitajien kärrystä Syntometrine-nimistä lääkettä ja ruiskutti sitä itseensä, jotta synnytys käynnistyisi.

Lääke tappoi vauvat hapenpuutteeseen pian pistoksen jälkeen. Sahil väitti, että häntä hoitanut kätilö Caroline Randall oli antanut hänelle lääkkeen. Syytös johti kätilön pidättämiseen ja määräaikaiseen erottamiseen.

Pahoinpiteli yhdeksänvuotiasta

Sahil tuomittiin perjantaina Randalliin kohdistamastaan perättömästä syytöksestä 14 kuukauden vankeusrangaistukseen. Sahil sai myös 3,5 vuoden tuomion yhdeksänvuotiaan tytön pahoinpitelyistä, jotka hän oli tunnustanut aiemmin.

Oikeudessa kerrottiin, että Sahil pieksi usein tyttöä, joka oli annettu hänen hoidettavakseen.

Kun lääkäri näki lapsen hän sanoi, että vammat olivat pahimmat, joita hän oli nähnyt kymmenen vuoden uransa aikana. Sahil ei saanut tuomiota vauvat surmanneen lääkkeen ruiskuttamisesta.

Oikeuden päätös oli suuri helpotus kätilölle, jota Sahil syytti kuolemista.

– Olen onnellinen tuomiosta. Tämä on piinannut minua kahden vuoden ajan. Nyt voin jättää tämän kaiken taakseni, Randall kertoi julkisuuteen antamassaan tiedotteessa.

Ja se alkuperäinen uutinenhan menee näin:

Niinpä niin…

Tällä kerralla näyttää siltä, että HS ja YLE eivät tyytyneet pelkkään salailuun ja poliittisesti korrektien puolitotuuksien syöttämiseen kansalle.

Tällä kerralla ylittyi suoran valehtelun kynnys – onneksi olkoon, nilkit…

* * *

Kommentoimatta sen kummemmin tätä asiaa yhtään tässä tätä enempää, esitänkin päivän kysymyksen:

Lähteet: STT, HS, IL, YLE, Daily Mail.


Site Meter

Niin – Ottaisitko romanin tai somalin naapuriksesi?

Hyvä kysymys.

Niin hyvä, että ihmettelin hieman sitä, miten Hyysärin toimittaja ottaa tämän kysymyksen esille jutussaan.

Paavo Tukkimäki kirjoittaa Poika pisti pahan nimellä otsikoidussa jutussaan, että hänen poikansa kysyi:

Ottaisitko sinä naapuriksesi romanin tai somalin?

kun Tukkimäen perhe keskusteli pääsiäisenä keskenään pakolaisista, maahanmuuttajista ja vähemmistöistä.

Tukkimäki pukee vastauksensa itse tähän muotoon:

Vastaukseni oli hieman välttelevä ja juhlan henkeen huonosti sopiva, mutta sen ydinajatukseen riitti yksitavuinen sana. Sitä ei tässä tarvinne toistaa, mutta epäilemättä se oli häpeäksi kaikelle sille avarakatseisuus-, ennakkoluuttomuus- ja lähimmäiskasvatukselle, jota tässä maassa on annettu ja annetaan.

Ja kaikille niille arvoille, joita uskoin edes jollakin lailla edustavani.

Kysymys osoitti, kuinka periaatteessa on helppo kannattaa hyviä ajatuksia ja yleviä periaatteita, mutta kun päästään tai joudutaan omakohtaiseen käytännön toteutukseen, ennakkoluulot hiipivät koloistaan kuin varas yöllä ja vievät koko potin.

Olisi edes jotenkin lohduttavaa ajatella, että ehkä vieraskammossa onkin kyse jostakin atavistisesta vaistosta, joka periytyy ammoiseen aikaan ihmisen vaellellessa Afrikan savanneilla.

Tuolloin kaikki vieraat edustivat mahdollista hengenvaaraa, ja tuon vaaran muistoa me kannamme yhä jossain syvällä aivojemme sopukoissa.

En enää minä, vaan geenit minussa!

Suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus luetaan hyveisiin, joita noudattamalla ihminen voi tuntea itsensä vähän jalommaksi. Mutta jos me annamme lähimmäiselle sen, mikä hänelle jo luonnostaan kuuluu eli ihmisarvon ja -oikeudet, mitä hyvää me siinä teemme?

Jalostummeko vai petämmekö vain itseämme?

Niinpä niin – jalostummeko vai petämmekö vain itseämme?

Myös tämä on erittäin hyvä kysymys. Itse asiassa se on vielä parempi kuin tuo ottaisitko sinä naapuriksesi romanin tai somalin?

Ihminen on eräs apinalaji, jonka käyttäytymistä säätelevät tietyt lainalaisuudet. Eräs tärkeimmistä niistä on totuus, että ihminen – kuten muutkin lajit – suosii tuttua ja omaa ja hylkii vierasta.

Nepotismi on luonnollista – ylisuvaitsevaisuus taas ei. Tietty sisäänlämpiävyys, toiseuden vieroksunta ja muutosvastaisuus huolehtivat siitä, että yhteisössä säilyy rauha ja se pystyy toteuttamaan perustehtävänsä – tarjoamaan suojaa jäsenilleen.

Nämä lainalaisuudet ja niihin perustuvat (kirjatut ja kirjaamattomat) kodeksit ja regulaatiot pyrkivät säilyttämään sen tutun ja turvallisen lisäksi myös luonnollista monimuotoisuutta – diversiteettiä.

Monikulttuurinen ja rauhallinen yhteiskunta on teoreettisestikin ottaen täysi mahdottomuus. Kun eri kulttuurit joutuvat liian lähelle toisiaan, liian pieniin lokeroihin ja kilpailevat keskenään elämisen perusehdoista, syntyy kitkaa. Tämä kitka muuttaa kaikissa meissä luonnostaan (kuten tuosta Tukkimäen jutustakin huomasimme) asuvan ksenofobian jossain vaiheessa rasismiksi.

Minusta on myös paljon tärkeämpää ja olennaisempaa miettiä ( tässäkin asiassa) ihmisten motiiveja, kuin kulkea ympäriinsä leimailemassa muita ihmisiä rasisteiksi oman pahanolon peittelypyrkimyksissään.

Osa monikulttuurin nimeen vannovista alkuperäisasukkaistamme (kuten myös globaali kapitalismi) haluaa halpaa ulkomaista työvoimaa katteiden nostamiseksi ja suomalaisen työväestön aisoihin pistämiseksi – kyykyttämiseksi.

Toinen osa haluaa taas pestä oman pahanolonsa pois antamalla uhrin. Sellaisen, jolla Suomi ja suomalainen hyvinvointivointiyhteiskunta avataan kaikkien maailman köyhien ja kärsivien käyttöön – huomaamatta sitä, että ajatus tukehtuu huoltosuhteeseen liittyvien lainalaisuuksien mukaan omaan mahdottomuuteensa.

Eräs osa on henkisesti kypsymättömiä ja sinisilmäisiä uneksijoita – niitä ikuisia hymänistejä, jotka uskovat ihmisen tasa-arvoisuuteen, hyväntahtoisuuteen ja rauhaan.

Heidän liepeillään liikkuu myös joukko anarkisteja ja muita ammattivallankumouksellisia – niitä väkivallan lähettiläitä, jotka käyttävät monikulttuuristeja V.I.Leninin määritelmän mukaan hyödyllisinä idiootteina omien vallankumous- ja valtapyrkimystensä eteenpäin kuljettelussa.

Ja sitten on se surullisin joukko – ne aidosti hyväsydämiset ja hieman arvostelukyvyttömät ihmiset, jotka eivät tajua, että heitä viedään tässä asiassa kuin kuoriämpäriä hamppunarussa.

Rasismi ei todellakaan ole pelkästään enemmistön vähemmistöön kohdistamaa. Se on useimmiten vähemmistöjen toisiinsa ja enemmistöön kohdistamaa syrjintää ja sortoa – jota omassa yhteiskunnassamme tukee ja siihen kannustaa joukko yksisilmäisiä ja omaa pesäänsä likaavia käänteisrasistisia suomalaisia virkamiehiä.

Niitä mikoja, mikkoja ja johannia, jotka eivät ole ymmärtäneet rasismin syvimmän olemuksen lisäksi myöskään sitä, että virkamies on kansan palvelija (ja jos ei mielestään ole, niin ennemmin tai myöhemmin itkee virkavastuunsa kautta ja palvelee).

Onko muuten kukaan kysynyt vähemmistöiltä haluavatko he suomalaisen naapurikseen?

Minusta nimittäin näyttää siltä, että ainakin osa etnisistä vähemmistöistä haluaa aidosti luoda Suomeen samanlaisen etnisen pienoisyhteiskunnan kuin se, mistä he ovat joutuneet pakenemaan Suomeen turvapaikanhakijoiksi ja pakolaisiksi.

Aika mielenkiintoista – eikö?

Kun tähän pisteeseen on päästy, voidaan sanoa hyvästi turvalliselle ja yhdenvertaiselle yhteisölle. Sen tilalle tulee joukko monikulttuuriksi nimitettyjä alakulttuureita ja nämä taistelevat ja kilvoittelevat keskenään – tulevaisuudessa mahdollisesti jopa avoimen sodankäynnin muodoin (kuten olemme saaneet huomata esimerkiksi Britanniaa, Saksaa, Ranskaa, Ruotsia ja Tanskaa koskevan uutisvuon tuomana).

Kun joku seuraavan kerran hehkuttaa minulle monikulttuurisuuden ihanuutta, aion näyttää tuo Hysärin artikkelin ja kysyä:

Ottaisitko sinä naapuriksesi romanin tai somalin?

Josta päästäänkin sitten aasinsillan kautta päivän kysymyksiin:


Lähde: HS


Site Meter

Olen tässä jonkin aikaa seurannut ns. suvaitsevaiston ja etenkin vihervasemmiston paasausta työvoimapulan vääjäämättömyydestä- Ja etenkin sitä informaatiotulvaa, että sellainen vitsaus pitää hoitaa Suomessa (jossa on ainakin 200 000 erilaista työtöntä ja suuret ikäluokat ovat tilastollinen kupla) maahanmuuttajista koostuvan, kieli- ja ammattitaidottoman, suomalaista kulttuuria ymmärtämättömän, (toistaiseksi)vähään tyytyvän ja etenkin kustannuksiltaan halvan työvoima-armeijan voimin.

Tämä herättää taas uusia kysymyksiä kaltaisessani omassa parastaan ymmärtämättömässä hallintoalamaisessa.

Mitä kaikkia kieliä vanhustenkodissa makaavien Hiljan ja Helmin pitää osata, pystyäkseen kommunikoimaan hoitohenkilökunnan kanssa? Esimerkiksi kertomaan näille, että

* minulla on jano.
* minulla ei ole jano. Ei en halua yhtään enemmän juomaa (tukehdun siihen).
* minulla on nälkä.
* minulla ei ole nälkä. Ei en halua yhtään enemmän ruokaa (tukehdun siihen)
* vaippani on märkä (voitko vaihtaa)
* haluan huikan konjakkipullostani (sopiiko se uskontoosi/onko joku varastanut sen?)

Tai ihan vain kommunikoinnin ja höpinän vuoksi.

Toinen kysymys kuuluu – miten aioitte hoitaa tämän kielenopetuksen?

Kolmas kysymys kuuluu sitten näin. Osaan – nyt ja tässä – noin kymmentä kieltä, voitteko ystävällisesti kertoa riittävätkö ne tulevaisuuden Suomessa, vai joudunko opettelemaan vielä lisää?

Hyysäri julkaisi viikonloppuna useammassa propagandatuutissaan varsin valaisevan – sanoisimmeko jopa läpinäkyvän – uutisen muotoon puetun propagandatekstin.

Tämä kärpäsestä härkänen-lärpätys sekä siitä kimmonnut keskustelu kertovat varsin selvästi ne motiivit, keinot ja syyt joilla entistä porvarilehteä toimitetaan nykyisen vaippavasemmiston toimesta.

Kyse on tietysti jonkun irvileuan Helsingin Pikku-Huopalahdessa parvekkeelleen ripustamasta Saksan kolmannen valtakunnan valtiolipusta.

Huolimatta HS:n penaalien ja muutaman äänekkään vasemmistomilitantin hyvästä yrityksestä, mielipide ei muuttunutkaan ajatusrikokseksi tässä tapauksessa. Onko tuollaisen lipun nostaminen protestiksi vastapäätä liehuvalle sateenkaarilipulle hyvän maun vastaista tai mukaista – puhumattakaan siitä – onko se sopivaa jonkun mielestä, on ytimeltään kysymys missä on kyse – vain ja ainoastaan – mielipiteistä ja makuasioista.

Mielipide ei – toistaiseksi – ole Suomessa rikos.

Ihan muistin virkistämiseksi on hyvä ajoittain lainata Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kantaa sananvapauskysymykseen:

Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Jos joku on natsi, niin se totisesti on hän, joka kieltää toisen ihmisen sanan-, ilmaisun- ja mielipiteenvapauden.

Nih.

Se, että näiden tunnusten julkinen esittäminen Saksassa ja Itävallassa on kielletty, on seurausta hävitystä sodasta ja valloittajan sanelun mukaan muokattua lakitekstiä – joka on kaikessa muodossaan kansalaisyhteiskunnan periaatteita vastaan muotoiltu.

Myös se, että tällainen asioita peittelevä ja hyssyttelevä lainsäädäntö on voimassa nimen omaan Saksassa on varsin kuvaavaa. Ehkä tuo asenne on eräs syy siihen, miksi natsit pääsivät demokraattisesti valtaan juuri tuon kansan keskuudesta…

… ja saman syyn vuoksi äärioikeistolainen liikehdintä on ollut voimakkainta entisen Itä-Saksan alueella.

Toisaalta eräässä Baltian maassa (Latviassa) säädetty laki natsitunnusten lisäksi myös Neuvostoliiton aikaisten ja kommunismiin liittyvien tunnusten ja esineiden esillä pitämisestä ja julkaisemisesta, osoittaa samaa ajattelemattomuutta ja siitä kumpuavaa typeryyttä.

Tehkää jostain asiasta paha ja kielletty ja saatte samalla aikaan houkuttelevan kielletyn hedelmän. Kertokaa asiasta kiihkottomasti – tai pistäkää se leikiksi – mielenkiinto loppuu siihen.

Varsin yksinkertaista.

Hyysärin vaippavasemmistolaiset zuurnalistit ovat kunnostautuneet aikaisemminkin.

Samaan asiaan on niputettu viime keväällä julkaistu uutinen, joka oli varsin raflaavasti otsikoitu Natsisymbolien julkinen käyttö on lain harmaata aluetta.

Tuossa uutisessa taivastellaan Pravdan julkaisemaa – edelleen varsin provosoivaa – kuvaa natsisymboleihin sonnustautuneista pikkutytöistä Helsingin Asema-aukiolla. Penaali Teppo Moision mukaan kuva järkytti monia Helsingin Sanomien lukijoita tiistaiaamuna.

Näin zuurnalistimme olivat saavuttaneet erään tavoitteen – ihmisten järkyttämisen asioiden liioittelulla, pelottelulla ja kontekstista irti repimisellä. Suoraan erään V.I. Leninin oppien mukaisesti.

Kaiken jeesustelun ja sooseilun jälkeen kyseisessä uutisessa todetaan sitten kuitenkin, että voimakkaasti muukalaisvihamielisten symbolien avoin käyttö julkisella paikalla voi olla sopimatonta, mutta laitonta se ei Suomessa ole.

Rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio Helsingin yliopistosta toteaa hyvin selvästi, että laillisuusperiaatteen mukaan natsisymbolien käyttö on sallittua, koska sitä ei ole suoraan kielletty.

Penaalimme Moisio yrittää tämänkin kuitenkin hakea tässä uutisessa tukea valtakunnaninkvisiittori Mika Illmanilta. Ilman keskittyy näpräämään T-paitoja.

Illman muistelee, että vuonna 1990 torikauppias tuomittiin sakkoihin ”Suosi suomalaista, potki pakolaista” -paitojen myynnistä. Vuosituhannen vaihteessa joensuulaiset skinheadit saivat tuomion vastaavassa tapauksessa.

Pelkän natsisymbolin käyttö julkisella paikalla ei kuitenkaan riitä Suomessa kriminalisoidun ”tiedonannon levittämiseksi”, toteaa myös Illman.

Nuotio toteaa myös, että lain lisäksi oikeuskäytäntö vaikuttaa siihen, mikä käytännössä on tuomittavaa ja mikä ei. Hän ei kuitenkaan lähtisi venyttämään nykyisten lakien tulkintaa, etenkään kun toisella puolella vaa’assa on sananvapauden rajoittaminen.

Moniarvoisessa yhteiskunnassa rikosoikeudella ei voida lähteä torjumaan kaikkia epämiellyttäviä ilmiöitä

muistuttaa Nuotio, ollen täysin eri kannalla Illmanin ja hänen kyseenalaisten virkatoimiensa kanssa.

Demokratian halveksuntaa

Mielenkiintoiseksi asian tekee näinkin mitättömän – ja laillisen – asian käsittämätön paisuttelu sekä selkeä yritys vaikuttaa oikeuskäytäntöön.

Tästä kokonaisuudesta on luettavissa myös nykyisen vasemmiston demokratiaa halveksiva asenne.

Tunnettu sosialidemokraatti Paavo Lipponen arvosteli varsin kovalla kieltä käyttäen vasemmiston tapaa sivuuttaa demokraattiset pelisäännöt. Varsinkin silloin, kun vastustajan mielipide ei ole ns. oikea. Tämä kirjoitus julkaistiin jokin aika sitten Suomen Kuvalehdessä

Lipposen väite tulee todistetuksi erittäin hyvin tässä valtamediamme masinoimassa uutisessa ja siihen liitetyssä ja paisutetussa keskustelussa.

Summa summarum: jos olen vasemmistolainen ja ja ajattelen ns. oikein, minulla on oikeus määritellä koko se lainsäädäntö mitä noudatan vain ja ainoastaan sen perusteella mitä itse pidän oikeana.

Saan rikkoa toisen ihmisen kotirauhaa sekä henkilön koskemattomuuden- ja omaisuudensuojaa, jos hän on eri mieltä kanssani.

Vasemmistolaisuus pyhittää keinot ja demokratia on ainoastaan keino alistaa toisinajattelijat ja väärään sosiaaliseen viiteryhmään syntymään sattuneet. Vasemmistolaisuus ja siihen liittyvä sosialismi perustuvat lähtökohtaisesti kateuteen, ihmisoikeuksien alistamiseen yhteisön orjuuden alle ja yksityisen ihmisen omaisuuden varastamiseen.

Nykyisen HS:n omistajatahon kannattaisi ehkä hieman avata silmiään ja heräillä rahakasansa päältä. Rengit ja piiat ovat aktiivisesti tekemässä vallankumousta ja sosialisoimassa Suomea – ja sen mukana myös omistajan rahasampoa.

Tämä on toisaalta ymmärrettävää – nämä vaippavasemmistolaiset kun eivät muista mitään Neuvostoliitosta eivätkä reaalisosialismin kauhuista.

Tästä lähtökohdasta katsoen, olisi äärimmäisen tärkeää opettaa historian totalitaristista järjestelmistä myös virallisen totuuden ulkopuoliset asiat.

Silloin ne menettäisivät kiinnostavuutensa – toisin kuin HS:n nykyinen toimitus toivoo.

Lähteet: HS, US, Suomen Kuvalehti


Site Meter

Tämän päivän Totuuden Vieraskynässä julkaistu Tuija Braxin kirjoitus osoittaa sen, kuinka kauas hänkin on ilmeisesti valunut suomalaisen elämän todellisuudesta – ja lainsäädäntöämme säätelevästä yhdenvertaisuusperiaatteesta.

Sananvapauden rajoittamispyrkimyksissä on aikaisemmin käytetty keppihevosina pedofiliaa ja etnisiä kansanryhmiä (tässä herää taas kysymys; miten esimerkiksi polynesialainen turisti voi muuten edustaa Suomessa suomalaista kansanryhmää?).

Brax on avannut uuden sivun taistelussa sananvapautta ja kansalaisoikeuksia vastaan. Hän käyttää – varsin odotetusti – homoseksuaaleja keppihevosenaan vetämään monikulttuurisen agendansa nelikulmaisin pyörin varustettuja rattaita.

Hän kirjoittaa otsikolla EU:n on tartuttava kovin ottein suvaitsemattomuuden kasvuun. Olen henkilökohtaisesti myös huolestunut tästä asiasta – tosin hieman toisin perustein kuin Brax.

Ns. viharikos – tekosyy mielipidevainolle ja sensuurille

Brax liittyy – kuten muutama virkamieskin aikaisemmin – ristiretkeen sananvapautta vastaan määrittelemällä ihan itsekseen Suomen laissa tuntemattoman viharikoksen. Oikeusministeri Braxin mukaan viharikoksiksi kutsutaan rikoksia, joiden motiivina on viha tietynlaisia ihmisiä tai tiettyä väestönosaa kohtaan. Brax varmaan tietää -ministerinä, kansanedustajana ja juristina – että Suomessa lainsäädäntö tehdään eduskunnassa. Yksinkertainen ratkaisu tähänkin ongelmaan, olisi viedä käsite viharikos eduskunnan käsiteltäväksi lainsäätämisjärjestyksessä. Henkilökohtaisesti minua tökkii se, että yksi sun toinen tuntuu nykyään omaavansa tarpeeksi valtaa kävelyyn eduskunnan ylitse näissä lainsäätämiseen sekä sen tulkintaan liittyvissä kysymyksissä.

Yrittäkää säätää laki lainsäätämisjärjestyksessä ja lopettakaa kaikki muu omankäden oikeus ja mutuilu lainsäädäntöasioissa – kiitos.

Vasemmistojuristit matkalla kohti Eurostoliittoa.

Koko touhun perimmäisenä tarkoituksena näyttää entistä vahvemmin olevan pyrkimys lakkauttaa eurooppalaiset kansallisvaltiot ja luoda kasvoton, imperialistinen sekä hyvin rajatun oligarkkien joukon hallitsema monikulttuurinen Euroopan Yhdysvallat.

Ja mikä pelottavinta, tämä kansalaisyhteiskunnalle vieras oikeuslaitoksen muokkaaminen vihervasemmiston yksisilmäiseksi käsikassaraksi, mielipidesensuuriksi ja poikkeavien ajatusten esittäjien rangaistusautomaatiksi, näyttää olevan hyvin vakaasti vasemmistolaisten juristien käsissä. Puumalainen, Illman, Suurpää, Thors ja nyt sitten rintamavastuuseen juuri siirtynyt Brax.

Braxin mukaan nämä ns. viharikokset näyttävät lisääntyvän Euroopassa huolestuttavasti. Tämä ei ole sattumaa vaan johtuu erilaisten, esimerkiksi uskonnollisten tai rasististen, ääriryhmien vaikutusvallan kasvusta.

Tässä päättelyketjussa on ristiriita. Rasismi ei ole sisäsyntyistä eikä geneettisesti periytyvää. Rasismia tavataan kaikkialla missä kulttuurit kohtaavat toisiaan. Kulttuurien kohtaamisesta syntyy kitkaa, kitkasta syntyy kilvoittelua, kilvoittelusta syntyy riitaa ja riita johtaa pahimmillaan avoimeen väkivaltaan.

Ei tarvitse olla kovinkaan suuri ajattelija, pystyäkseen näkemään esimerkiksi Eurooppaan julistaen, vaatien, leviten ja laajenevan islamin sekä spontaanin eurooppalaisen islamkielteisen liikehdinnän keskinäisen yhteyden. Uskallan myös väittää, että joutilas maahanmuuttajaväestön osa aiheuttaa katkeruutta ja sen kautta asenteiden kovenemista veroja maksavassa ja veloissaan kituuttavassa alkuperäisväestöä edustavassa veronmaksajassa.

Kun tähän lisätään alkuperäisväestölle – omien hyysäreiden taholta – esitetyt tiukkenevat vaatimukset taloudellisesta tuesta ja alistumisesta vähemmistön tahtoon sekä muuttajien alkuperäisväestöön – joissain tilanteissa, paikoissa ja olosuhteissa, ei yleistäen – kohdistama ylimielisyys, käänteisrasismi, rikollisuus ja halveksunta, on varsin turha ihmetellä enää mistä johtuu viha, väkivalta ja rasismi.

Syy ja seuraus sekaisin

Brax on sotkenut vahvasti syyn ja seurauksen. Hänen mielestään suvaitsemattomuuden lisääntyminen Euroopassa näkyy muun muassa uhkailevana ja väkivaltaan vähemmistöjä kohtaan yllyttävänä propagandana. Hän väittää, että liian monet joutuvat elämään sen pelossa, että heidän kimppuunsa hyökätään ihonvärin, uskonnon tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi.

Kuten jo totesin kulttuurien kohtaaminen aiheuttaa rasismia – rasismi ei aiheuta kulttuurien kohtaamista. Lisäksi on syytä muistaa, että rasismi ei todellakaan ole valkoisen heteromiehen yksityisomaisuutta. Siihen pystyvät – ja sitä harjoittavat – kaikki rodut, kulttuurit ja kansat. Ja – kuten tuli jo todettua – tehokkain tapa luoda rasimia on kerätä mahdollisimman eri kulttuureista tulevia ihmisiä yhteen paikkaan ja alistaa – alkuperäisväestöä edustavaa – enemmistöä ns. positiivisen syrjinnän kautta – muualta tulleen – vähemmistön hyväksi.

…ja tulihan se homofobiakin sieltä…


Uusi Uljas Keppihevonen

Braxin omin sanoin:

Pidän tänään Tukholmassa Europride-tapahtuman yhteydessä järjestettävässä kansainvälisessä konferenssissa viharikosten vastaisen alustuspuheenvuoron. Ruotsin ympäristöpuolueen järjestämä konferenssi avaa keskustelua uskontojen edustajien, asiantuntijoiden ja aktivistien kesken eri menetelmistä viharikoksien ehkäisemiseksi.

Kuinka tärkeä ja vaikutusvaltainen sitten on Ruotsin ympäristöpuolueen järjestämä sateenkaarikonferenssi on tietysti henkilökohtainen arvostuskysymys. Henkilökohtaisesti pidän tuota Ruotsin ympäristöpuoluetta samanlaisena joukkona kuin sen suomalaista vastinetta Virheet De Rodaa.

Toki on varsin mielenkiintoista huomata mihin tuota viherhihhulijoukkoa edustava ja koko kansan puolesta verorahoja käyttävä oikeusministerimme priorisoi aikansa, kirjoittelunsa ja työnsä.

Tällä viikolla Tukholmaan on kokoontunut kaikkialta Euroopasta homo-, bi- ja transseksuaaleja. Braxin mukaan useat heistä joutuvat päivittäisessä elämässään kätkeytymään ja elämään jatkuvassa fyysisen ja psyykkisen väkivallan pelossa.

Tästä päästääkin keppihevosella hilpeästi laukaten yli aasinsillan.

”Arvostelu on sallittua, jos sitä ei sanota ääneen”

Brax kirjoittaa, että monissa maissa perustavanlaatuinen suoja viharikoksia vastaan puuttuu, ja etenkin itäisessä Keski-Euroopassa homofobiaa käytetään jopa sisäpoliittisena aseena. Esimerkiksi Puolan presidentti on useissa yhteyksissä esittänyt homovastaisia mielipiteitä, ja Liettuan pääkaupunki Vilna kielsi EU:n Moninaisuuden puolesta syrjintää vastaan -kampanjan pääsyn kaupunkiin.

Mikä tuossa on nyt omituista? Ilmeisesti se, että Brax & Co ajavat tosissaan ihmis- ja kansalaisoikeuksien kaventamista. Mitä pidemmälle tämä ristiretki etene, sitä painokkaammin vihervasemmistossa vaaditaan ns. väärien mielipiteiden kieltämistä – tai ainakin turvan kiinni pitämistä niitä esitettäessä.

Muistattehan mitä Mika Illman sanoi:

Demokraattisessa maassa hallitusta ja sen harjoittamaa politiikkaa tulee voida arvostella voimakkaastikin ja ulkomaalaispolitiikka on yksi sen osa. Jos siihen sisältyy samalla ulkomaalaisten arvostelu, sekin on hyväksyttävä, jos sitä ei ääneen lausuta.

Hyvin ovat Lenin-sedän opit pureutuneet otolliseen maaperään…

Ihan hypoteettisesti – jos nämä vasemmistoänkyrät pääsevät valtaan, kaukana ei ole se helvetti mitä todellisuudessa Itä-Eurooppa oli kommunismin kynsissä. Macchiavelliläisyyttä näissä jutuissa edustaa demokratian tynnyrin kovaääninen kolistelu – silloin kun se halutaan nimen omaan hävittää ja siirtyä Oikeiden Ajatusten Järjestelmään (viivaa tarvittaessa tarpeeton yli; homofobisesti/uskonnollisesti/kansanryhmää vastaan motivoitu viharikos. Puhumattakaan porvarillisesta ajatusrikoksesta… ).

Ja toisaalta – Suomi ihmisoikeuksineen ja kansalaisyhteiskuntineen on – vielä toistaiseksi -eri asia kuin itäinen Keski-Eurooppa. Ministeritasolla olisi muutenkin hyvä muistaa se, ettei Suomen kokoisen valtion edustajien ole syytä ryhtyä mestaroimaan muiden asioita – omissakin on vielä kaikesta ulkokultaisesta hyvinvoinnista huolimatta paljon tekemistä. Se tuntuu jotenkin hassulta, että hymäänisyydestään pullistuva vihervasemmistolainen poliitikko on – noin yleisestikin ottaen – kiinnostuneempi Romanian romaneista, itäisen Keski-Euroopan homoseksuaaleista sekä EU:n ilmastopäästöistä, kuin suomalaisista asunnottomista ja syrjäytyneistä, suomalaisen sananvapauden tilasta ja ilmastomuutoksen ja väestöräjähdyksen kiihdyttämisestä siirtämällä teollisuus ja kylvämällä kehitysapurahaa kehitysmaihin.

Juokse sinä humma….

Tehdäänpä tässä nyt ja saman tien selväksi eräs perusasia – minulle on aivan herttaisen yhdentekevää mitä aikuiset ihmiset puuhastelevat vapaaehtoisesti keskenään – niin kauan, kuin siitä ei aiheudu häiriötä, vaivaa, tuhoa tai kuluja minulle – tai edustamilleni tahoille.

Tämä koskee kaikkia ryhmiä – myös homoseksuaaleja.

Aikuiset saavat toki mielestäni tehdä vapaaehtoisesti keskenään lähes mitä tahansa – niin kauan kuin se on vapaaehtoista eikä koske lapsia tai sellaisia, jotka haluavat pysytellä moisten touhujen ulkopuolella.
Yleensä kun – Suomessa – homoseksuaalit joutuvat ongelmiin, kyse on siitä, että he aiheuttavat – ainakin osan – näistä ongelmistaan ihan itse .

Näin on tapahtunut esimerkiksi silloin, kun äänekäs homovähemmistö on levittänyt heteroihin kohdistuvaa vihaa ja vihapropagandaa.

Jotenkin tämän ajan perverssiyttä kuvaa myös se, että biologisesti luonnoton nostetaan luonnollisen yläpuolelle. Minua ei häiritse – edelleen henkilökohtaisesti – homoseksuaalinen avoliitto tai edes rekisteröity parisuhde. Se mikä minua häiritsee – ja tämä on edelleen henkilökohtainen mielipiteeni – ovat yhteisillä rahoilla lesbopareille annettavat hedelmällisyyshoidot (l.keinohedelmöitys), homopariskuntien laillistettu lapsenryöstö biologisilta vanhemmilta (l. homoparien adoptointi) ja röyhkeä nuoriin kohdistuva homoseksuaalinen kiihotus (l.feminismi-lesbo-eläinsuojelu-anarkismi-aktivismi).

Tehkää mitä haluatte, mutta jättäkää edes lapset ja nuoret rauhaan.

Homoparien häät ja avioliiton siunaus kansankirkkomme tiloissa loukkaavat kaltaiseni luterilaisen traditionalistin lisäksi varmaan muidenkin ns. kristinuskoisten ihmisten vakaumusta. Edelleen – tehkää mitä haluatte omissa nurkissanne, mutta älkää tuoko niitä perversioitanne kirkkoon. Raamatussa puhutaan miehestä ja naisesta – ei naisesta ja naisesta, eikä miehestä ja miehestä.

Tai tulkaa pois – sen jälkeen, kun pystytte näyttämään, miten täytätte kehotuksen täyttäkää maa – ilman adoptiota ja keinohedelmöitystä.

Kuten jo totesin – minulla ei ole sinänsä mitään homoseksuaaleja vastaan eikä mielestäni keneenkään saa kohdistaa väkivaltaa seksuaalisen suuntautumisen vuoksi – ei myöskään kansan, kielen, kulttuurin, poliittisen mielipiteen ja niin edelleen…

Silloin kun julistaa Jihadia heteroita kohtaan, saattaa olla, että kyseistä viestiä ei oteta kovinkaan positiivisesti vastaan heteroleirissä.

Kun Brax puhuu lämpimästi suvaitsevaisuuden puolesta, hänen kannattaa muistaa, että eräissä Euroopan ulkopuolelta ekspansiivisesti Eurooppaan suuntautuvissa uskonnoissa, kulttuureissa ja filosofioissa pyritään naisen alisteiseen asemaan, ei-eurooppalaiset normit täyttävään oikeudenkäyttöön torturatiivisine fyysisine rangaistuksineen sekä ruumiin mutilointeineen ja lopullisine eksekutiointeineen.

Nämä samat ismit ja opit suhtautuvat myös erittäin kielteisesti homoseksuaalisuuteen. Homoseksualismi kuuluu eräiden Eurooppaan levittäytyvien uskontojen pyhien kirjojen mukaan kuolemantuomiolla rangaistaviin tekoihin. Jo olisin oikeusministeri Brax, olisi erittäin huolestunut tällaisesta kehityksestä – pohjaltaan juutalais-kristillisille moraalille yhteiskunnallisesti rakennetussa – Euroopassa.

Miettikää muuten sitä, jos tuon alussa olevan flyerin tekstin muuttaisi homofobiseksi… Sitä ei – mitä suurimmalla todennäköisyydellä – otettaisi myötämielisesti vastaan tai pidettäisi vaarattomana tai joihin suhtauduttaisi välinpitämättömästi.

Minusta vaikuttaa siltä, että myös Brax on unohtanut suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvan yhdenvertaisuusperiaatteen. Positiivinen syrjintä on myös syrjintää, kaikki kiintiöt ovat isku lahjakkuutta ja kyvykkyyttä keskelle otsaa ja vähemmistön nostaminen enemmistön yläpuolelle on vastoin kansalaisyhteiskunnan periaatteita.

Lähde: HS


Site Meter

Osa meistä muistaa edelleen hyvin 1990-luvun alussa maatamme vaivanneen taloudellisen lamakauden. Tuolloin poliitikkojen edesvastuuttomuuden ja pankkien moraalittoman ahneuden vuoksi kansamme ajautui kuilun reunalle.

Kymmenet tuhannet terveet yritykset ajettiin selvitystilaan, valuuttalainoja ottaneet ihmiset joutuivat pakkoluovuttamaan kotinsa, kymmenet tuhannet – jopa sadat tuhannet – suomalaiset joutuivat maksamaan toisilleen takaamia velkoja. Perheet hajosivat, ihmiset joutuivat ahdinkoon ja osa teki jopa itsemurhan.

Yhtenä syynä oli lisäksi se edesvastuuton tuhlauspolitiikka, mitä Suomessa 1980-luvun loppupuolella harrastettiin. Julkiset menot paisuivat älyttömiin mittapuihin ja päättäjät jakoivat rahaa mitä älyttömimpiin projekteihin – eläen kuin pellossa, pätkääkään välittämättä tulevan taantuman merkeistä.

Tulos oli hirvittävin suomalaista yhteiskuntaa kohdellut kurimus sotien jälkeisenä aikana – ja todellisuudessa hirvittävin tuho 1800-luvun nälkävuosien ja vuoden 1918 tapahtumien jälkeen.

Osa kansastamme ei ole edelleenkään noussut siitä suosta, johon he vajosivat tuolloin – eivätkä varmaan tule koskaan nykyisen egosentrisen ja ahneen ilmapiirin aikana nousemaankaan. Yrittäjyydestä ja takauksien kautta velkavankeuteen – ja sitä kautta elämän loppumiseen – päätyneitä ihmisiä on edelleen sankoin laumoin joukossamme. Pitkäaikaissairaat, mielenterveyspotilaat ja pitkäaikaistyöttömyyden loukkuun pudonneet yli 50 mutta alle 65 vuotiaat kituuttelevat pienen yhteiskunnallisen subvention ja leipäjonoista heruvan hyväntekeväisyyden varassa.

Samaan aikaan maahan raahataan sellaisia maahanmuuttajia, jotka eivät osaa maamme kieltä, eivät tunne tapojamme ja kulttuuriamme ja heidän työllistymisensä on varsin epätodennäköistä. Heille varataan samanlainen – jopa parempi maahanmuutto-osan sisältävä – tuki kuin alkuperäisväestölle (sille kuka on rakentanut tätä maata itselleen ja toisille samanlaisille). He saavat automaattisesti kalustetun asunnon ja suomalaisen sosiaaliturvan – tekemättä asian eteen yhtään mitään.

Samaan aikaan osa omasta kansasta on jätetty täysin oman onnensa ja lähimmäisten hyväntahtoisuuden varaan.

Samaan aikaan monikulttuurisuuden bakkanaaleihin on lähtenyt riemusta hihkuen myös kansankirkkomme. Lähimmäisen määritelmä näyttää muuttuneen siten, että mahdollisimman kaukainen ihminen on nykykirkolle ja – ainakin osalle – sen työntekijöistä lähellä kärsivää lähimmäistä läheisempi.

Samaan aikaan Helsingin Sanomat – ja etenkin toimittaja Kimmo Oksanen – propagoivat täysin tuulesta temmatun ja käsittämättömän väitteen (Suomi ja suomalainen hyvinvointi kuuluvat ihan kaikille) puolesta – ymmärtämättä, että hyvinvointi perustuu työntekoon ja veronmaksuun. Jos veronmaksajat korvataan sosiaalituristeilla, myös hyvinvointi romahtaa.

Samaan aikaan Tasavallan presidentti kääntää selkänsä omalle kansalleen ja järjestää kuudennen Presidenttifoorumin lempiaiheistaan monikulttuurisuudesta ja suvaitsevaisuudesta.

Samaan aikaan RKP näyttää todelliset rasistiset kasvonsa ja pyrkii korvaamaan suomenkielisyyttä englannilla ja toivoo saavansa maahanmuuttajista uusia ruotsinkielisiä täyttämään kuolevaan kansalliskieleen perustuvaa etuoikeutettua asemaansa.

Samaan aikaan Helsingin Uutiset kertoo meille, että edellisen laman pankkikriisin sontakeosta löytyy vielä uusia salaisuuksia. Suomalaiset pankit olisivat saattaneet 1990-luvun alussa kaatua verorästeihin, kertoo Antti-Pekka Pietilän tänään torstaina julkaistava, pankkikriisistä kertova kirja. Tieto perustuu pankkikriisin aikana valtiovarainministerinä toimineen Iiro Viinasen (kok) päiväkirjoihin.

Vuonna 1993 verohallituksesta tuli tieto, jonka mukaan kaikki pankit olivat systemaattisesti kiertäneet sijoitustodistusten leimaveroja. Maksamattomien verojen potti arvioitiin noin kymmeneksi miljardiksi markaksi. Verovelat annettiin anteeksi lailla kesällä 1993, lehti kirjoittaa.

Nyt tulee miljoonan taalan kysymys:

Miksi näiden – rikolliseen liiketoimintaan perustuneiden – pankkien ei annettu kaatua konkurssiin tuolloin? Miksi veronmaksajien piti maksaa niille tukia?

Siksi, että rikolliset pääsivät kuin koira veräjästä ja veronmaksajat lahjoittivat veroina ruotsalaisille ja tanskalaisille pankeille pankkijärjestelmämme.

Nyt näyttää taas siltä, että mitään ei ole opittu – ymmärrätte, kun katsotte mitä ympärillänne tapahtuu.

Kotimaantoimittaja Minttu Mikkonen on mainio esimerkki siitä millaiseksi Hyysäri on muuttunut muutaman viimeisen vuoden aikana.

Lähde:HS

Joukko Tampereen yliopiston vallankumoustieteidenlaitoksen käyneitä toimittajabroilereita- ja kanoja istuu lasihäkissä – heitellen kiviä ruokkivaa kättä kohden lasin läpi.

Mikkonen kommentoi C.G.E. Mannerheimista väkisin tehtyä keskustelua otsikolla Sotapäällikkö ja suvaitsevaisuusharha.

Yhteisön suvaitsevaisuus mitataan toden teolla vasta silloin, kun puheeksi tulevat sen ikonit. Siitä mittarista katsottuna 2000-luvun Suomen ilmapiiristä on viime viikkoina saanut surullisen kuvan.

Kun moneksi haukutun ministerin kimppuun käydään takaapäin ja hänet kaadetaan jäätikköön, se on vitsi. Useassa lehdessä tätä ruumiillista väkivaltaa on kutsuttu ”leikkisästi” kääpiönheitoksi.

Kun edesmenneestä sotamarsalkasta tehdään fiktiivinen nukkeanimaatio, jossa tämä esiintyy korsetissa, kenraalit ja keskustelupalstoja täyttävät kansalaiset pitävät hahmon homoseksuaalisuutta rienauksena.

Yhtä paljon kuin suhtautumisesta Mannerheimiin ja Pekkariseen, näiden keskustelujen sanavalinnat kertovat suhtautumisesta homoihin, lyhytkasvuisiin ja vähemmistöjen edustajiin ylipäätään.

Ensimmäinen asia jossa Mikkonen menee metsään, on suhteellisuudentaju – tai itse asiassa sen puuttuminen.

Mannerheim oli suurmies – Pekkarinen ei. Mannerheim on kansallinen ikoni. Mies, joka yhdisti kansan huonoina aikoina ja luotsasi Suomen tulevaisuuteen – epäitsekkäästi.

Pekkarinen tunnetaan – valitettavasti – lähinnä välistävedoistaan, iltalypsyistään, kotiin päin vetämisestään ja poliittisesta nepotismistaan – itsekkyydestään.

Lisäksi Mannerhein on kuollut – Pekkarinen on elossa.

Näiden asioiden niputtaminen yhteen osoittaa toimittajalta suhteellisuudentajun ja asiakokonaisuuksien hahmottamiskyvyn puuttumista.

Seuraava asia jossa hän eksyilee – on edelleen suhteellisuudentaju.

Mikkosella – ja aika monella hänen toimittajakollegallaan – on sellainen varsin omalaatuista oikeudentajua edustava käsitys, että enemmistöä ja sen arvoja saa pilkata ihan niin paljon kuin haluaa – ja se on heidän mielestään jopa toivottavaa.

Näin nämä mikkoset – taktikot – asettavat vähemmistön – aina ja kaikkialla – enemmistön edelle. Näin nämä mikkoset – taktikot – asettavat vähemmistön – aina ja kaikkialla – enemmistön edelle. Pilkkaamalla enemmistön edustajia, arvomaailmaa, esikuvia ja maailmankatsomusta, pyritään hiljalleen tuhoamaan se kulttuuri joka nämä mikkoset on hoitanut, kouluttanut ja kasvattanut.

Suomen kaltaisessa enemmistödemokratiassa vähemmistö sopeutuu enemmistön tekemiin päätöksiin – ja enemmistö kunnioittaa vähemmistön oikeuksia.

Yhteiskunta tarvitsee esikuvia ja sankareita yhtä paljon, kuin se ei tarvitse omahyväisiä ja itsekkäitä poliitikkoja hoitamaan koko maan ja kansan yhteisiä asioita.

Eräs logiikka Mikkosen jutussa on kuitenkin kohdallaan. Se, miten hän on vetänyt Mannerheimin vertauspariksi nimen omaan Pekkarisen. Pekkarinen sopiikin vallan mainiosti näiden mikkosten maailmankuvaan.

Hän edustaa juuri sellaista arvomaailmaa, mitä nämä mikkosetkin edustavat. Jokainen päätelköön itse.

Kokeilepa Minttu-tyttö sananvapauden rajoja ihan huviksesi joskus tosissasi. Ei vaadi kovin suurta rohkeutta arvostella kansallisia instituutioita tällä 1970-lukua muistuttavalla hölmöläisten ja yleiseen huudon aikana.

Jos todella haluat testata suvaitsevaisuuden ja sananvapauden rajoja, kirjoitapa provosoiva nukkenäytelmä – tai vaikka ihana journalistinen juttu siitä – esimerkiksi käyttäen sanoja M*hammed, n*ekeri, s*mali, m*slimi tai m*stalainen. Ja lisäämällä vielä noihin sanan homo.

Veikkaan, että tulos saattaisi yllättää jopa Sinut.

Lähde: HS

Jäin tässä ajatuksiini miettimään erästä varsin omituista asiaa.

Miten on mahdollista, että Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa pyritään kriminalisoimaan yhteiskuntaa säilyttävä toiminta ja legalisoimaan yhteiskunnan perusteita järkyttävä – todellisuudessa kumouksellinen – toiminta?

Tiedän , että tämä on hieman toistoa – mutta pohjustuksen vuoksi pakollista sellaista.

Kun valtionsyyttäjänä touhuava Mika Illman sanoo näin:

… positiivinen lausunto, esimerkiksi suomalaisten paremmuudesta, ilman ääneen lausuttua vertailukohtaa tulee sallia sananvapauden nimissä. Ei se kovin sympaattista tietysti ole, koska siihen sisältyy ääneen lausumattomana ajatus, että ulkomaalaiset ovat huonompia, Illman sanoo.

Kyse on siitä, että hän samalla pyrkii kieltämään kansallistunteen ilmaisemisen ja sitä kautta muuttamaan Suomen kansallisvaltion aivan joksikin muuksi yhteiskunnaksi. Ei se kovin sympaattista tietysti ole, koska siihen sisältyy halu muuttaa yhteiskuntamme perusrakenteita.

Tai silloin kun hän sanoo näin:

Illman ottaa toiseksi esimerkiksi hallituksen ulkomaalaispolitiikan. Demokraattisessa maassa hallitusta ja sen harjoittamaa politiikkaa tulee voida arvostella voimakkaastikin ja ulkomaalaispolitiikka on yksi sen osa. Jos siihen sisältyy samalla ulkomaalaisten arvostelu, sekin on hyväksyttävä, jos sitä ei ääneen lausuta.

Mikä tekee ulkomaalaisesta arvostelun yläpuolella olevan ihmisen, käsitteen tai instanssin? Illmanin yksityinen mielipide. Sellainen, jota on alettu käyttää laintulkintana De Facto.

Eikö ole hieman omituista, että Valtakunnansyyttäjänvirastossa työskentelevä valtionsyyttäjä käyttää toimintaohjeenaan omaa väitöskirjaansa? Selkokielellä sanottuna, hän pyrkii kaappaamaan lainsäädäntövallan ainakin osittain itselleen.

Illmanin mielipiteet – ja myöskin hänen väitöskirjansa – ovat yksityisen ihmisen mielipiteitä. Vieläpä kansalaisyhteiskunnan kannalta vaarallisia sellaisia. Niihin sisältyy sananvapauden kaventaminen vastoin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kantaa :

Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Se loukkaa myös YK:n yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta – sitä julistusta jota on totuttu pitämään ihmisoikeuksien perustana:

18 artikla. Kaikilla henkilöillä on ajatuksen, omantunnon ja
uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vallan uskonnon tai va-
kaumuksen vaihtamiseen sekä vallan uskonnon tai vakaumuksen
ilmaisemiseen yksin tai yhdessä toisten kanssa, sekä jul-
kisesti että yksityisesti, opettamisella, hartausmenoilla,
palvonnalla ja uskonnonmenojen noudattamisella.

19 artikla. Kullakin yksilöllä on oikeus mielipiteen- ja
lausunnonvapauteen; tähän sisältyy oikeus häiritsemättä pitää
mielipiteensä sekä oikeus rajoista riippumatta hankkia, vas-
taanottaa ja levittää tietoja millä keinoin hyvänsä.

Samaan aikaan kun konservatiivisen väestönosan sananvapautta pyritään rajoittamaan, radikaalit vähemmistöt saavat päästellä suustaan lähes tulkoon mitä tahansa – valtakunnansyyttäjän taputtaessa vieressä karvaisia käsiään yhteen.

Itselläni onkin herännyt kysymys siitä, että emmehän toivottavasti muslimeina tavallaan toteuta ei-valtaväestönä ollessamme minkäänlaista ”Setä Tuomon tupa-ajattelua”? Eli ollaksemme mieliksi kuffaareille kannatamme ja hyväksymme vain silkoisesti ajattelevia ja valtaväestön hyväksymiä poliiittisia ja muita arvoja??

Olet oikeassa, että ei saa sitoutua äänestäjänä kuffaarpuolueen päätöksiin, vaan vain vaatia (ja seurata toteutumista) ehdokasta toimimaan koko ajan islamilaisittain, islamin arvojen mukaisesti.

Kuffaar – Kafir? كافر , كفّار . Uteliaat voivat käydä vilkaisemassa täällä.

yaz

Kuolemantuomiot?

Hei,

Kysyisin että mitkä teot ovat Islamissa tuomittavia kuolemanrangaistuksella? Ja onko sen toteutustapa jotenkin Koraanissa määritelty? Haluaisin myös tietää noudattavatko esimerkiksi Iran ja Pakistan Islamin mukaisia kuolemanrangaistuksia? Ja voidaanko raiskauksen uhri tuomita kuolemaan?

Anteeksi tietämättömyyteni, mutta en ole löytänyt näihin mistään selkeää vastausta. Mielestäni Islam kuulostaa hyvältä ja oikeudenmukaiselta uskonnolta, mutta nämä asiat ovat olleet minulle täysin kysymysmerkkejä…

Kiitos, jos joku ehtisi minua valaista.

ummuyusuf

Hei,

Kiitos mielenkiinnostasi asiaa kohtaan. Tässä lista rikoksista, jotka sharian (islamilaisen lainsäädännön) mukaan ansaitsevat kuolemantuomion.

1. Tappo, jolloin uhrin vanhemmilla/suvulla mahdollisuus valita verirahan maksu tai kuolemantuomio.
2. Fasad fil-ardh (”pahuuden levittäminen maailmassa”) joka sisältää mm. riddah = islaminuskon jättäminen, homoseksuaalisuus, huumeet (käsittääkseni niiden myyminen), aviorikos, raiskaus.

Raiskauksen uhri ei tietenkään ole kuolemaan tuomittu. Usein maiden kulttuuriset tabut menevät ristiin ja maailmalla käsitys puhtaasta islamista muuttuu näistä johtuen. Kunniamurhat eivät siis ole osa islamia.

Ja muutkin voivat lisätä jos tulee jotain muita rikoksia mieleen.

Jep…

Tätä shariaan perustuvaa lainsäädäntöä on muuan Ristokin vaatinut äänekkäästi suomalaisen lainsäädännön pohjaksi.

Mahtavaa?

Odotan mielenkiinnolla, nostaako Illman syytteitä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta ateisteja, islamista luopuneita tai homoseksuaaleja vastaan. Siis siinä tilanteessa, kun nämä yrittävät puolustautua shariaa vastaan.

Lähteet: YK-liitto, Wikipedia, Fredman & Månsson, islamtieto.com, STT, HS

Nimimerkki Elina toi J H-a:n vieraskirjassa esille eräitä Opetushallitukseen liittyviä – täysin julkista lähteistä kerättyjä – hieman kyseenalaisia ohjeistuksia.

Lainataanpa suoraan Opetushallituksen kotisivuilta:

Musiikkikysymys on islamin sisällä monitulkintainen. On olemassa yksi yleinen, kaikkia yhdistävä periaate: sellainen musiikki, joka ei ole rokkia tai diskoa ja jonka sanoituksessa ei ole islamin vastaisia asioita, on sallittua. Tällaisia ovat muun muassa perinteiset lastenlaulut. Tiukemmankin tulkinnan omaavia muslimivanhempia löytyy. Muslimille hyväksyttävää ei myöskään ole muun uskonnon kuin islamin hengellinen musiikki. Kuvataiteeseen suhtautuminen vaihtelee muslimien parissa, sillä ei ole olemassa vain yhtä tulkintaa. Yleinen periaate on kuitenkin, ettei patsaita tai muotokuvia tule tehdä.

Taideaineiden ja luovuuden kieltäminen maailmankatsomuksen perusteella on omasta mielestäni varsin surullista. Jos lapsi ei pääse tuomaan luovuuttaan esiin ja toteuttamaan itseään, katson sen olevan varsin suuri askel taaksepäin – kohti uutta pimeää keskiaikaa. Sellaista joka näennäisestä suvaitsevaisuudestaan huolimatta on varsin epäinhimillinen, rajoittunut ja rajattu.

Eikä sellainen kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan ja elämänmenoon.

Erilaiset muoti-ilmiöt ovat löytäneet tiensä myös alaluokille. On muotitansseja ja diskoiltoja ja muuta vastaavaa. Useimmat muslimivanhemmat suhtautuvat näihin kielteisesti eivätkä ne islamin kannalta olekaan hyväksyttäviä. Kouluihin ovat tulleet myös elokuvissa käynnit. Joidenkin elokuvien sisältö saattaa olla paikoin kyseenalaista. Toki hyvät lastenelokuvat ovat hyväksyttäviä, mutta kaikki vanhemmat eivät suhtaudu myönteisesti esimerkiksi noituutta käsitteleviin elokuviin.

Tämä ongelma koskettaa jo muitakin. Tällaisissa tilanteissa pieni – mutta suvaitsematon ja äänekäs – vähemmistö pääsee kieltämään myös valtakulttuuria edustavien lasten taide- ja luovuusharrastukset. Minusta tähän ei pidä alistua, vaan suvaitsevaisuuskasvatuksenkin vuoksi myös näiden suvaitsemattomien ihmisten lasten pitää olla ainakin mukana – jos ei kuitenkaan pakosta osallistua – näissä normaaliin suomalaiseen elämänmenoon liittyvissä asioissa.

Tekemällä ja matkimalla aikuisia lapsi oppii.

Haluaisin tietää miten nämä vanhemmat aikovat suojella jälkikasvuaan suomalaiselta elämänmenolta? Sulkeutumalla omiin ghettoihinsa vai kieltämällä suomalaisilta omaan kulttuurinsa kuuluvat asiat?

Nämä noitaelokuvat ilmeisesti tarkoittavat Harry Pottereita. Olen sitä mieltä, että jos nykypäivän lapsi kiinnostuu informaatio- ja pelitulvansa keskellä lukemisesta, niin Potter-elokuvien oppilasnäytökset ovat tehneet tehtävänsä.

Monessa koulussa leirikoulut alkavat jo ensiluokalta paripäiväisinä ja yökoulujakin toteutetaan. Useimmat muslimiperheet eivät halua lapsensa olevan yötä poissa kotoa olosuhteissa, joissa asioiden toteutuminen islamilaisittain hyväksyttävästi ei ole aivan varmaa. Herää myös kysymys, voisiko edes pienten oppilaiden kohdalla toteuttaa ennemminkin yhden päivän luokkaretkiä, jolloin myös muslimilapset pääsisivät mukaan.

Tässä tulemme jälleen siihen, että vähemmistön pitää demokratian periaatteiden mukaisesti alistua enemmistöpäätöksiin. Näissä leirikouluissa on aina vanhempiakin mukana. Miksi joku muslimikin ei voisi lähteä mukaan leirikouluun tekemään yhteistä työtä lasten eteen?

Tämä väite lapsen olevan poissa kotoa olosuhteissa, joissa asioiden toteutuminen islamilaisittain hyväksyttävästi ei ole aivan varmaa on järjettömyydessään jo vertaa vailla.

Jos näin olisi, koulujärjestelmämme olisi islamilainen ja jokaisella oppitunnilla pitäisi olla islamilainen valvonta varmistamassa, että opetus toteutuu islamilaisittain hyväksyttävästi.

Islamin ja oman äidinkielen tunnit ovat lapsille tärkeitä, sillä ne ovat hetkiä, jolloin lapsi saa olla enemmistössä.

Anteeksi vain – nyt luen kuin piru raamattua tätä tekstiä – onko näin, että muslimien pitää olla – Opetushallituksen mielestä – enemmistönä Suomessa?

Kaikki nämä ovat asioita, joita esimerkiksi Isra Lehtinen on jo hetken aikaa vaatinut. Ikävä kyllä nyt näyttää siltä, että näihin vaatimuksiin ollaan suostuttu tai suostumassa.

Asiasta tekee mielenkiintoisen näihin ohjeisiin ja suomalaisen yhteiskunnan arvomaailmaan liittyvä paradoksi.

Minusta on varsin kummallista, että julkisella taholla puhutaan maahanmuuttajien sopeutumisesta ja sopeuttamisesta suomalaiseen yhteiskuntaan, kun samaan aikaan hyväksytään eristäytyminen pieniin – toisilleen ja kantaväestölle jopa vihamielisiin – kuppikuntiin.

Kantaväestöltä vaaditaan loputonta nöyrtymistä ja suvaitsevaisuutta. Valtakulttuuria pilkataan ja sen vaaditaan alistuvan vähemmistön tahtoon. Vähemmistön tahtoon taipuminen saa jo ajoittain aika groteskit mittasuhteet.

Tuoreimpana esimerkkinä nämä maahanmuuttajien suljetut uimavuorot julkisissa uimahalleissa.

Mutta mikä onkaan vielä pahempaa koko kehityskulussa?

Se, että näillä ohjeilla saadaan aikaan suomalaisiin arvoihin perustuvan koulutus- ja oppimisjärjestelmän asteittainen tuho. Kun lapsille ei voida suvaitsevaisuussyiden vuoksi opettaa suvaitsevaisuutta omasta maailmankuvasta poikkeavia asioita ja ilmiöitä kohtaan, ollaan syvällä suossa.

Tällaisella kaikkien ja kaiken ymmärtämisellä saadaan aikaan aluksi se, että eräiden suvaitsemattomien vähemmistöjen lapset jäävät vaille sellaista siedätyshoitoa joka avaa ikkunoita toiseuden suvaitsemiseen. Heidän ei tarvitse – itse asiassa heiltä kielletään se – muodostaa sellaista kaikelle avointa maailmakuvaa, johon suomalainen yhteiskunta perustuu.

Seuraavassa vaiheessa valtaväestön – vähemmistön ja heidän tukijoidensa mielestä – vähemmistöä loukkaavat traditiot ovat vaarassa. Esimerkkejä on nähty jo kuusijuhla- ja kevätvirsijupakoiden yhteydessä.

Jossain vaiheessa muutkin vähemmistöt alkavat vaatia ns. oikeuksiaan ja kaikki kaatuu keskenään kilpailevien privilegioiden mahdottomuuteen. Ateistit vaativat koulun sekularisointia ja fundamentalistikristityt alkavat vaatimaan – USA:n malliin – Darvinin evoluutio-opin kieltämistä Raamatun vastaisena.

Ja tässä vaiheessa he saavat aika 100%:n varmasti islamisteista tukea.

Koulunkäynnistä katoaa punainen lanka ja koko yhteiskunta muuttuu keskenään etuoikeuksista taistelevien eturyhmien ja vähemmistöjen taistelukentäksi.

Lopullisessa vaiheessa maassa on joukko vähemmistöjä, joiden yleissivistyksessä ja toiseuden suvaitsemisessa on vakavia puutteita – vain ja ainoastaan sen vuoksi, että heillä ei ole tarvittavaa kokemuspohjaa tai yleissivistystä edes ymmärtää asioita tai erilaisuutta suomalaisittain kokonaisvaltaisesti.

He ketkä kirjoittavat näitä ohjeita kouluille, tekevät mielestäni varsin suuren karhunpalveluksen – sekä maahanmuuttajille – kuin myös alkuperäisasukkaille.

On varsin mielenkiintoista lukea ns. suvaitsevaiston kommentteja esimerkiksi täällä nettiavaruudessa.

Tämä suvaitsevaisto hyväksyy – yleisesti ottaen – vapaan maahanmuuton, globalisaation kaikkine vaikutuksineen, maailman väestöräjähdyksen kiihdyttämisen, vähemmistöjen enemmistöön kohdistaman uhkailun ja painostuksen sekä kulttuurilla perustellun suomalaisen lainsäädännön rikkomisen – ihan esimerkkeinä.

Suvaitsevaisto ei kuitenkaan suvaitse omasta totuudestaan poikkeavia mielipiteitä. Kun joku on heitä vastaan, mielipiteenvapaudella eikä vastapuolen oikeusturvalla – ihmisoikeuksista puhumattakaan -ole enää mitään merkitystä.

Otetaanko pari esimerkkiä?

Kaikkiaan varsin korkealle arvostamani Ode Soininvaara otti kantaa blogissaan Hyysärissä käytyyn nollakeskusteluun siitä, ovatko älykkyystutkimukset tieteellisiä?

Hyysärissä käydyn keskustelun voi jokainen käydä halutessaan tarkistamassa. En suosittele – tyhjän saa pyytämättäkin. Jos tätä ns. keskustelua käy keskenään lauma punertavia hymänisti-intellektuelleja, keskustelu on täysin tarpeeton ja turha. Luonnontieteellinen asiantuntemus loistaa tuossa luonnontieteisiin liittyvässä ns. keskustelussa poissaolollaan.

Samaa keskustelua on jatkettu sittemmin tuolla mainitsemassani Soininvaaran blogissa. Yleisesti asiallisessa keskustelussa on muutamia minua henkilökohtaisesti – taas kerran – rasittavia piirteitä.

Jos näihin keskusteluihin ei säntää paikalle olette rasisteja ja sen vuoksi kaikki ja kaikissa asioissa väärässäJussi K. Niemelä.

blogger.com

Tai pasifistiksi julistautuva Panu ”jos ajattelet toisin kuin minä, käyn kiinni” Höglund,

plaza.fi

niin ihme on.

Panun käytöstapoja, maailmankuvaa ja suhtautumista hänen kanssaan eri mieltä olevin ihmisiin voi käydä ihmettelemässä esimerkiksi täällä.

Niin, asiaan. Tällä kerralla ei kestänyt kovinkaan kauan, kun keskusteluun ryntäsivät mukaan Pekka ” Stora Enson tehtaiden lopettaminen Suomessa on kuitenkin asia, joka on helppo nähdä tarpeelliseksi ja samalla erittäin tervetulleeksi ilmiöksi.” Raukko sekä – hyvänä beesinä -nimihärkki Tiede ”kemian tietämykseni on joskus ollut vahvimmillaan räjähdysaineiden suhteen” mies

Herrat repäisivät esiin – noin heti kättelyssä – ns. natsikortin.

Kun Catilina nimimerkkiä käyttävä – oman avoimen ilmoituksensa mukaan – Turun suunnassa vaikuttava ja lääketieteellistäkin koulutusta saanut keskustelija esitti seuraavan omaan ajatteluunsa perustuvan kommentin,

Ajatus siitä, että pigmentti todellakin jotenkin liittyisi älykkyyteen, ei ole niin mieletötön, miltä se ensi arvaamalta kuulostaa. Aivot ja iho nyt sentään _ovat_ kehityksellisesti samaa ektodermaalista kudosta, ja aina taloudellinen luonto _on_ pyrkinyt käyttämään samoja rakennuspalikoita monissa paikoissa. Esim. pro-opiomelanokortiinigeenin toiminta todellakin näyttäisi liittyvän monella tavalla myös kognitioon. Yhteys on täysin mahdollinen.

niin näiden setien kommentit olivat seuraavaa tasoa:

Catilinan näennäistieteelliset heitot voi jättää omaan arvoonsa.

(Yleisökysymys: Kun herra Raukko edustaa – omasta mielestään – todellista akateemisuutta ja oikeaa tieteellisyyttä, niin etsikääpä ne Raukon tekemät muutkin argumentointivirheet. Vihjeitä löydätte esimerkiksi täältä.

ja tätä

Ei voi olla niin, että rotukiihkoilijat ovat ainoa ryhmä, joka tarjoaa jotain vaihtoehtoa viralliselle totuudelle. Catilinan kaltaiset uusnatsit ovat tällä hetkellä ainoa porukka, joka jotenkin kiinittää asiaan vakavissaan huomiota.

Ja niin edelleen…
Hyvinhän te vedätte….

Keskustele sitten näiden suvaitsevaisten kanssa.

Jatketaanpa sitten samaa aihetta – siis suvaitsevaisuutta – sivuten. Käykää katsomassa Suomalian Sanomien blogi. Tuossa blogissa kirjoittaa muun muassa Mikko Ellilä.

Ellilän muistamme libertalistina. Tässä vaiheessa muistuttaa siitä, että en jaa samaa poliittista näkökantaa hänen kanssaa, mutta hyväksyn sen, että sananvapaus koskee myös Ellilää. Siis nykyisessä Suomessa ja nykyisen lainsäädännön puitteissa.

Toisin kuin nämä tosisuvaitsevaiset ja Mikko.

Suomalian Sanomat kertoo siis monikulttuurisuuden harharetkestä suomalaiseen mustikkametsään varsin nasevasti.

Se on aiheuttanut närästystä suvaitsevaiston piirissä. Herr valt.yo nimittäin uhkailee Ellilää seuraavasti:

Hyvä Mikko Ellilä,

Pyydän, ettet enää koskaan tule Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kirjaston (U35) tietokoneille kirjoittelemaan näitä älyllisesti ala-arvoisia blogikommenttejasi.

Kyseiset koneet on tarkoitettu tiedekunnan ja yliopiston opiskelijoiden työskentelyyn, ei pikkunatsien kehärunkkaukseen. Mikäli et ole onnistunut hankkimaan itsellesi opiskelupaikkaa, et ole enää tervetullut akateemisen tiedeyhteisömme työskentelytiloihin.

Jos vielä kerran tapaan sinun epämiellyttävän naamasi ja heiveröisen runkosi kyseisiltä koneilta samoissa puuhissa, pyydän jotain kirjaston henkilökuntaan kuuluvaa poistamaan sinut paikalta tai teen sen itse. Se tulee olemaan helppoa, usko pois.”

On se kiva huomata taas kerran totuus siitä, mitä suomalainen suvaitsevaisto ajaa takaa todellisuudessa.

Onnea ja menestystä valitsemallenne tielle. Toivottavasti ette törmää koskaan noin satakiloiseen taistelulajeja harrastavaan ammattisotilaaseen uhkailujenne kanssa.

Siitä nimittäin saattaa tulla nenä – noin aikuisten oikeasti – kipeäksi.

Lähteet: By hiha und hattu, Suomalian sanomat, Soininvaara.fi, Wikipedia

Me suomalaiset olemme saaneet viimeinkin vastauksen siihen kysymykseen, kuka on todellinen ja aito suomalainen? No, sehän on tietysti Wali Hashi.

Lähde: Turun ylioppilaslehti

Petri Rautiainen on kirjoittanut artikkelin Hashista ja tosisuomalaisuudesta Turun ylioppilaslehteen. Tämä totuuden torvi palauttaa meidät geneettisesti sisäsiittoiset ja epäisänmaalliset suomalaiset omalle paikallemme: loistavien moniosaajien alapuolelle.

Herra Hashi on eräs loistava moniosaaja. Tämän todistaa se, että hän on työllistynyt yhteiskunnallisesti erittäin tärkeälle alalle – nimittäin tekemään ohjelmaa maahanmuuttajista maahanmuuttajille.

Wali Hashi tekee itse työtä mm. Turku-TV:n Jambo-ohjelmassa, jossa hän käsittelee maahanmuuttaja-asiaa huumorin keinoin. Idea ohjelmaan lähti tilanteen pakosta. ”Kun näin, miten media kohteli maahanmuuttajia, sanoin itselleni: jos me haluamme asua tässä maassa, mustien on pakko päästä toimittajiksi. Näin omin silmin mitä roskapuhetta meistä oli kirjoitettu. Meitä leimattiin raiskaajiksi ja sanottiin, että pidämme naisia alistettuina huntujen alla. Se on median keksimä juttu. Se ei pidä paikkaansa, se ei ole meidän kulttuuriamme.”

Niinkö? Somalinaiset eivät ole hunnutettuja ? Pyydän anteeksi – näössäni on ilmeisesti jotain pahempaakin vikaa…

Naisen asema islamissa ei ole alisteinen? Pyydän anteeksi – ymmärryksessänikin on ilmeisesti jotain vikaa…

Palataan kuitenkin Hashiin.

Hashin elinkeinotoiminta on todellakin ensisijaisen tärkeää yhteiskunnallista toimintaa – se ylittää tärkeydessään perustuotannon, teollisuuden, peruspalvelut sekä kaupan. Innovaatioalasta nyt tässä puhumattakaan.

Hashin kaltaiset maahanmuuttajat ovat korvaamattoman arvokkaita kohta työvoimapulassa riutuvassa Suomessa. Hashi tuottaa siis suomalaisen yhteiskunnan kustantamana palveluita maahanmuuttajille ja näin saadaan tuo kuuluisa työvoimapulakysymys ratkaistua. Huoltosuhde ilmeisesti paranee, kun maahan tuodaan Astrid T:n toivomusten mukaan muutamia kymmeniä tuhansia samanlaisia waleja vuosittain.

Minä luulin aikaisemmin, että tämä ns. kuuluisa työvoimapula koskisi lähinnä terveydenhuoltoalaa ja sitäkin vain suurten ikäluokkien elinkaaren lopun ajan.

Mutta väärässähän minä olin.

Todellinen työvoimapula syntyykin siitä, ettei maassamme ole tarpeeksi paljon maahanmuuttajataustaisia henkilöitä tuottamaan palveluja toisille maahanmuuttajille – pienevän alkuperäisväestöä edustavan veronmaksajakunnan kustannuksella.

Hän on löytänyt nyttemmin myös todellisen suomalaisuuden ytimen – vaviskaa kaikki Te itseänne aikaisemmin isänmaallisina pitäneet liian kalpeat, rasistisen ja epäisänmaallisen ulkonäön omaavat ja väärän ajatusmaailman omaksuneet alkuperäisasukkaat.

Puhumattakaan ristipohjaisesta Suomen lipusta. Hyi – moinen rasistinen tunnus pitää kieltää heti ja ottaa tilalle esimerkiksi Somalian rauhanomaisen valtion lippua muistuttava lippu.

Wali on aloittanut ristiretken väärää suomalaisuutta edustavaa Suomen Sisua sekä kaikkia kaljupäisiä suomalaismiehiä vastaan.

”Minulle riitti ensimmäiset kaksi riviä foorumista. Luin vähän ja huomasin, että he keskustelevat sellaisista asioista, joista heillä ei ole minkäänlaista käsitystä. Siellä on kaikennäköistä aivan hirveää keskustelua.”

Wali on loistava moniosaaja. Hän osaa muodostaa mielipiteensä kahden rivin perusteella. Ja tokihan sananvapaus pitää kieltää kaikilta epäisänmaallisilta rasistin näköisiltä alkuperäisasukkailta.

”Jos haukut tänne saapuneita pakolaisia ja olet vihamielinen todella pientä ryhmää kohtaan, et ole mikään isänmaallinen. Suomalaisuus on sitä, että kunnioittaa muita ihmisiä, sanoo asiat vääristelemättä ja osaa kohdella muita ihmisiä oikein. Arvostan sotaveteraaneja, mutta nämä tyypit jotka leikkaavat hiuksensa, pistävät Suomen lipun hihaansa, tappelevat kadulla ja haukkuvat naisia ja lapsia – eivät he ole isänmaallisia.”

Vapise haudassasi Urkki… kaljupäisyys on epäisänmaallista.

Nyt taisi Hashilta lipsahtaa pieni paradoksi. Jos veteraanit aikoinaan puolustivat Suomea ase kädessä vierasta kulttuuri-imperialismia vastaan, miten nykyiset rauhanomaisiin keinoihin luottavat Suomen puolustajat eroavat heistä?

Ai niin … toki, toki.

Nuorisoseuralaisilla ei ole asetta kädessä eivätkä he usko suomalaisuuden puolustamiseen väkivallalla. Veteraaneilla oli – kuten suurimmalla osasta Somaliassa asuvasta Hashin miespuolisesta sukulaisväestöstä on vieläkin – ase kädessä. Ajat olivat Suomessa veteraanien nuoruudessa hieman toiset…

Ehkä Hashin on entisen kulttuuritaustansa kautta helpompi samaistua sotaiseen veteraaniin kuin nykypäivän Suomea rakentavaan veronmaksajaan.

Wali Hashin suomalaisuus perustuu monikulttuurisuuteen – ja nimenomaan ei-valkoiseen ulkonäköön. Mikään ei ole niin rasistista ja väärää suomalaisuutta edustavaa kuin vaalea iho ja siniset silmät – hyi! . Puhumattakaan sitten kaljusta päästä.

Hänen mielestään maahanmuuttajia edustavat ja mahdollisimman kaukana perinteisestä – l. rasistisesta – suomalaisesta kulttuurista olevat vähemmistöt ovat arvokkaampia kuin enemmistö, eikä enemmistöllä ole tähän asiaan mitään sanottavaa.

Jos jo ulkonäkö on epäisänmaallinen ja rasistinen, eihän sellaisella henkilöllä ole edes oikeutta mielipiteenvapauteen.

Jos asiat olisivat kiinni Hashista hän lakkauttaisi Suomen Sisun kaltaiset fasistiset ja rasistiset järjestöt. Samassa kylpyvedessä menisivät myös todennäköisesti martat, vapaa-ajattelijat, partiolaiset ja kaljupäiset syöpäsairaat. Noin varmuuden vuoksi.

Hashin mukaan suuri osa maahanmuuttajien ongelmista valtaväestön kanssa juontaa juurensa juuri median luomista stereotypioista.

Media – etenkin Pravda 😉 – ja rasistinen alkuperäisväestöhän ovat syypäitä kaikkeen. Maahanmuuttajillahan ei ole mitään tekemistä sen kanssa minkälainen julkinen kuva heistä on muodostunut.

”Olin töissä järjestyksenvalvojana Raumanmeren juhannuksessa. 90 000 suomalaista, kaikki kännissä, ilman vaatteita, nukkumassa kadulla, oksentelee, tappelee ja harrastaa seksiä. Ajattelin, että jos tekisin dokumentin tästä tilanteesta, veisin Afrikkaan ja sanoisin heille: ’katsokaa näitä suomalaisia’, niin mitä he ajattelisivat suomalaisista? Kuka haluaisi tulla tänne sen jälkeen?”

On se hyvä, että Hashi osaa kertoa asiansa ilman kansanryhmää vastaan kohdistuvaa yleistystä. Rasismi ja yleistäminen ovat aika ikäviä asioita.

Ja se vasta onkin todella hyvä, ettei Hashi ole tehnyt tuota dokumenttia. Kuinka me raukkaparat pärjäisimme, jos Afrikassa loppuisi halu tulla Suomeen?

Suomalaisempi kuin suomalaiset?

”Tämä on hauska kohta. Makkaraa pitää syödä ja viinaa pitää juoda. Suomessahan lähes kaikki rikollisuus tapahtuu alkoholin vaikutuksen alaisena. Jopa kansanedustaja [Tony Halme] juo viinaa ja ajaa autolla päihtyneenä. Suomihan on Euroopan unionin tilastoissa korkealla naisiin kohdistuvassa väkivallassa ja täällä vähätellään sitä.”

Niin?

Makkaran syönti ja alkoholihan ne ovatkin maailman suurin väkivaltaa aiheuttava tekijä ja alkuperäissuomalaiset noine piirteineen ovat maailman rauhan suurin riski ja ongelma.

”Olen ylpeä siitä, millä tavalla olen itse suomalaistunut ja millä tavalla me yritetämme sopeutua. Esimerkiksi Helsingin lentokentän passintarkastaja oli somali ja puhuimme keskenään somalia. Se oli todella hienoa.”

Somalin kielen taitohan se edustaa suomalaisuuden parhainta kulminoitumaa ja on kaikille meille suomalaisille se must taito. Onkohan Hashille tullut mieleen vaihtaa pakkoruotsi pakkosomaliksi?

”Me olemme töissä, me toimimme mediassa ja me olemme ravintoloissa – vaikka muslimit eivät edes juo alkoholia.”

Nyt olen ilmeisesti jälleen joutunut väärän informaation kohteeksi. Minulle on muodostunut julkisista lähteistä sellainen käsitys, että aikuisikäisestä somalitaustaisesta – eli tosisuomalaista – suurin osa on työttöminä. Korjatkaa ihmeessä jos olen oikeasti väärässä.

Ehkä kyse on kuitenkin suomalaisen median pahantahtoisuudesta…

Kiitos muuten Petri Rautiaiselle tästä artikkelista. Toivon vilpittömästi, että mahdollisimman moni alkuperäisväestön edustaja lukee tuon jutun – ja tekee siitä omat johtopäätöksensä.

Totuus kun ei tunnetusti pala tulessakaan…

Lähde: Turun ylioppilaslehti

Päivitys 1: Sain kipinän tuleen Etnohelvetin kirjoituksesta. Kiitos etnis. 😉