Kaukolämmön riskit realisoituivat

Kirjoittelin taannoin huoltovarmuudesta ja pelkkään kaukolämmön kaikkivoipaisuuden harhan  uskomiseen liittyvistä riskeistä. Nyt kuluneen talven aikana nämä riskit ovat realisoituneet.

Olkoon tämä kirjoitus (jälleen kerran) esimerkkinä siitä kuinka viherhöperöiden idealismi on irti todellisuudesta – ja etenkin täällä pohjoisessa Suomessa asuvien ihmisten arjesta.

Tämän talven uutiset ovat kertoneet kaukolämmön ongelmiin liittyviä uutisia enemmän kuin kylliksi.

Olemme lukeneet siitä, kuinka Suomussalmella hytistiin jouluna ruostuneen kaukolämpöputken putken vuoksi. Asuntojen lämpötilat palautuivat normaaleiksi vasta iltapäivästä alkaen tapaninpäivänä Suomussalmella.

Myös Turussa hytistiin viime viikonloppuna.Noin 150 000 ihmistä jäi Turussa lauantai-iltana ilman lämpöä kaukolämpöputken rikkoutumisen takia.

Eikä pääkaupunkiseutukaan ole jäänyt tästä asiasta kokemuksia vaille. Jo ennen tätä talvea nähtiin esimakua pahimmasta mahdollisesta. Vantaalla kaukolämmön toimitus katkesi lähes koko 150 000 asukkaan kaupungissa 20.2.2007 illalla noin kello 18, kun kaukolämpöverkon pääjohto repesi Myyrmäessä Vaskivuorentiellä. Vika saatiin paikattua aamuyöllä puoli kahden aikaan, jolloin pystyttiin aloittamaan myös Martinlaakson lämpölaitoksen lämmönjakelu.

Mitä tästä sitten pitäisi oppia? Se, että lämpö ei aina tule putkesta eikä sähkö välttämättä seinästä. Etenkin silloin, jos tässä maassa noudatetaan vihreiden haihatteluja energiapolitiikassa.

Kaukolämpö on erinomainen tapa hyödyntää muun energiantuotannon (esimerkiksi ydinvoimaloiden)  ja teollisuuden hukkalämpöä, mutta pelkästään sihen ei voi luottaa.Kuten olen aikaisemminkin todennut, Suomen kaltaisessa (kylmässä ja pohjoisessa) maassa olisi hyvä olla myös lämmitykseen liittyviä varajärjestelmiä.

Kun kerran  lainsäädäntömme velvoittaa rakentamaan tietynkokoisiin asuinkiinteistöihin väestönsuojat,  se voisi myös velvoittaa rakentamaan varalämmityslaitteeksi varaavan takan kaikkiin asuntoihin – myös ja etenkin kaukolämmön varassa oleviin  kerrostaloasuntoihin.

Kotimaisen uusiutuvan luonnonvaran energiakäytöstä syntyvät hiukkaspäästöt ovat noissa tilanteissa pienin huolemme- (tai puhumattakaan ilmastonmuutoskuplasta noin yleisesti ottaen). Kun tämä rakennusvelvoite kohdistuisi toteutuessaan ainostaan asuntojen uudistuotantoon – turvallisen, kotoisan lämpimän, viihtyisän ja perinteisesti hieman savulle tuoksuvan – tuloksen saavuttaminen tietysti kestäisi oman aikansa.

Mutta jostainhan on aina aloitettava.

Lähteet: STT, YLE, IL

Advertisement

 

Kaukolämpö – palellaan kimpassa

Eilinen Hyysäri kirjoittaa, että omakotiasujat vaihtavat ryminällä öljystä ja sähköstä kaukolämpöön

Saman uutisen mukaan suurissa kaupungeissa omakotiasukkaiden ryntäys kaukolämpöön on niin suuri, ettei kaikkia halukkaita ennätetä liittää verkkoon. Viime vuonna Rovaniemellä asennettiin sataan ja Oulussa yli neljäänsataan omakotitaloon kaukolämpö, kun aiemmin liittyjiä oli 30–50 vuodessa. Sama tahti on jatkunut tänäkin vuonna. Myös Helsingin Energia on saanut paljon tarjouspyyntöjä kaukolämmöstä.

Huomattava osa liittyjistä on lämmitysjärjestelmän vaihtajia, sillä 1960- ja 1970-luvulla asennetut öljykattilat vaativat uusimista.

Tällä hetkellä tarjouksessa oleva kaukolämpöenergian hinta ja huolettomuus olvat ne seikat, jotka houkuttelevat omakotitalossa asuvia suomalaisia liittymään kaukolämpöverkkoihin. Jatkuvat sähkön ja öljyn hinnankorotukset pistävät ihmiset kyselemään vaihtoehtoja.

Helsingin Energia on tällä hetkellä Suomen suurin kaukolämpöä myyvä yritys. Sen verkossa on noin 13 000 kiinteistöä. Moni öljyllä omakotitaloaan lämmittävä joutuu lähivuosina uusimaan kattilansa. Myös uudisrakentajat ovat ymmällä.

Vaikeutena on se, että asukkaat ovat markkinamiesten armoilla. Puuttuu puolueetonta tietoa.

Kaukolämmön hinta on vuodesta 1986 ollut kaikkein vakainta. Vielä vuoteen 2000 saakka öljy oli kaukolämpöä ja sähkölämmitystä huokeampi omakotitalon lämmitysmuoto. Vertailussa ei ole mukana maalämpöä eikä pellettilämmitystä.

Kysymys kuuluukin, kuinka voikaan huoltovarmuus?

Olen ammattini puolesta nähnyt kauhuskenaarioita kylmästä pakkastalvesta.

Pelkkä talvi ei kuitenkaan hyydä Kullervoa. Mietin kauhulla kuinka kylmä taajamissa olevissa kerrostaloissa on kriisin sattuessa. Kun kaukolämpö katkeaa, niin kaupungissa palellaan yhdessä.

Ja kohta myös maaseudulla.

Tämän tarjonnan ja idean takana täytyy olla varma tieto kasvihuoneilmiön voimistumisesta ja usko siihen, että Suomessa ei ole kohta enää talvia.

Vihreäthän tätä ovat toitottaneet jo pitkään. Tämä sakki on ollut myös varsin kiinnostunut tuomaan maahan vähemmän pakkasta kestävää siirtoväestöä.

Alkaisiko asiassa olla jo hieman salaliittoteorian makua?

Nimittäin:

Tapio ”Jakenpoika” Laakso (uusstalinistit) kirjoitti myös omassa blogissaan oman mielipiteensä tästä aiheesta. Tapsan mielestä tämä on erinomainen asia ilmaston kannalta.

Juuri tämän kehityksen vauhdittamiseen pyritään myös niillä energiaverojen korotuksilla. Varsinaisia korotuksia tärkeämpää on kuitenkin signaali. Sähkön ja öljyn hinta tulee nousemaan myös tulevaisuudessa, joten kaukolämpöön tai muihin järjestelmiin (maalämpö, lämpöpumput, pelletit) vaihtaminen on järkevää. Samoin energian säästämiseen pyrkiminen.

Jep…

Sähkö tulee pistorasiasta, vanha vihreän viidakon sananlasku.

Minä haluaisin ihan noin aikuisten oikeasti nähdä, miten maalämpö ja pelletit ratkaisevat tulevaisuuden energiantarpeemme? Tai miten sitä kuuluisaa ja autuaaksitekevää kaukolämpöä tuotetaan ilman fossiilisia polttoaineita tai ydinvoimaa?

Aivan samoin kuin haluaisin kuulla – en todellakaan nähdä – miten vihervasemmisto aikoo ratkaista ns. työvoimapulan ammatti- ja kielitaidottomalla siirtotyövoimalla?

Ajoittain mieleeni tulee mieleen vahvasti Ruotsin kuuluisan rautakanslerin Axel Oxenstjärnan (1583-1654) kuuluisat sanat kuolinvuoteellaan:

”Poikani, et usko kuinka vähällä järjellä maailmaa hallitaan.”

Tuon väitteen minä muuten allekirjoitan.