Ihan sama kohtelu kauttaaltaan kaikille ei ole kuitenkaan yhdenvertaisuutta.

Eva Lindberg Pakolaisneuvonta ry:n toiminnanjohtaja HS:ssa 26.5.2011. Tässä toinen näkökulma Lindbergin agendaan.

Site Meter

Vähäosaisten kateus parempiosaisia kohtaan on jotenkin käsiteltävissä, mutta hyväosaisten kateus kaikkein köyhimpiä kohtaan vetää sanattomaksi.

Nimimerkki turkulaine Hommafoorumilla 5.4.2011.


Site Meter

… kriittisyys ei tarkoita suvaitsemattomuutta. On myös väärin kuvitella, että kaikki mielipiteet ja mölähdykset ovat yhtä arvokkaita.

Professori Kari Enqvist HS:n järjestämässä elitistien keskustelukerhossa 25.3.2011.

Tästä ajatusmaailmasta on helppo edetä seuraavaan vaiheeseen. Nimittäin siihen, että jos kaikkien ihmisten mielipiteet eivät ole yhtä arvokkaita, myöskään kaikki ihmiset eivät ole yhtä arvokkaita.

Uskomattominta on oikeastaan se, että kun perussuomalaisvihamielistä ja monikulttuurista agendaa ajava HS kysyi näiltä ns. älymystön edustajilta, onko sivistyneistö suvaitsematon perussuomalaisia kohtaan, niin vastaus tulee näinkin suoraan.

Tosin sordiinon pitäminen kansanmurhaa ja eriarvoisuutta ajavien mielipiteiden päällä olisi ehkä ollut fikumpi veto professori Enqvistiltä.

Mene ja tiedä – joko Enqvist pitää suomalaisia aidosti tyhminä ja itseään alempiarvoisina tai sitten hän on niin tyhmä, ettei ymmärrä mitä suustaan päästelee.

Kiitos kuitenkin Enqvist – tämä valaisi ja paljon.

Lähde: HS

Site Meter

Suomalaista menettelyä on vaieta totuudesta ja olla auttamatta köyhää samaan oikeutta.

Jaakko Laurinpoika Teitti joka toimi Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan sihteerinä ja kirjoitti virassa ollessaan vuosien 1555–1557 välillä virallisen valitusluettelon aatelin väärinkäytöksistä.

Teitti oli oikeassa. Tuo valitusluettelo julkaistiin vasta vuonna 1894.

Lähde: Kansallisarkisto

Site Meter

Tyttöjen alistaminen alkaa päiväkodista

09.03.2010 10:35

A. – P. Pietilä

Tämä on tositarina suomalaisesta arjesta: Isä tuo itkevän pikkupoikansa päiväkodin johtajan puheille. ”Poikani kunniaa on loukattu hänen sukunsa edessä”, isä sanoo. Poika on kertonut isälleen päiväkodin arjesta.

”Poikaani ei saa nukuttaa kerrossängyssä, jonka yläpetillä tai viereisessä vuoteessa on tyttö”. Isä vaatii uskontoonsa ja kulttuuriinsa vedoten, että suomalaistytöt on eristettävä oikeauskoisista pojista.

Koska tarina on Suomesta, päiväkodin henkilökunta eristää suomalaistytöt maahanmuuttajapojista. Samassa päiväkodissa opetetaan, että kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia ja kaikkia tulee kohdella yhdenvertaisesti. Tämä perustuu tasa-arvolakiin ja YK:n ihmisoikeuksien julistukseen.

Kellään ei ole erioikeuksia uskontonsa tai ihonvärinsä vuoksi, eikä ketään tulee syrjiä uskonnon, kulttuurin tai ihonvärin perusteella. Tämä perustuu lakiin syrjinnän kieltämisestä.

Koska tarina on Suomesta, päiväkodinohjaajat hyväksyvät maahanmuuttajien erioikeudet. Oikeauskoisia poikia kohdellaan päiväkodeissa jo pienestä pitäen etuoikeutettuina. Naisten alistaminen alkaa jo kapaloiässä, Suomessa. Mitä sanovat lapsi-, nais- ja ihmisoikeusjärjestöt?

Joukko kantaväestöön kuuluvia vanhempia valmistelee kantelua tasa-arvovaltuutetulle lastensa laittomasta kohtelusta päiväkodissa. Jos tuomioita joskus jaetaan, rangaistuksen saavat päiväkodin työntekijät, eivät oikeauskoisten isät.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors, oikeusministeri Tuija Brax ja tasa-arvoministeri Stefan Wallin ovat tietoisia tapahtumista suomalaisissa päiväkodeissa.

Ruohonjuuritason kulttuuritörmäykset ovat arkipäivää, joita maahanmuutosta päättävät poliitikot vähättelevät. Suomalaislasten vanhemmat reagoivat kiihtyvällä tahdilla omilla jaloillaan ja vaihtavat asuinalueita, kouluja ja päiväkoteja.

Haluavatko poliitikot, että Suomessa vahvistuu ulkomaalaisvastainen kansanliike, joka jo riehuu Keski-Euroopassa? Minä en ainakaan halua.

A.-P. Pietilä

a-p.pietila@lehtiyhtyma.fi

Tämä oli harvinaisen suorapuheinen puheenvuoro valtamedian piiristä. Saa nähdä tullaanko Pietilää  rankaisemaan (ja etenkin miten) väärien mielipiteiden esittämisestä julkisuudessa?

Lähde: Vantaan Sanomat

Site Meter

Päivän uutisvuo on tuonut mukanaan kiihtyvään käänteisrasismiin liittyvän uutisen. Tästä samasta aihepiiristä kirjoitettiin myös tässä blogissa pari päivää siten. Kyse on siis ns. positiivisesta syrjinnästä. Tai oikeastaan tämä uuden ajan apartheidin siistimmästä kieliasusta, positiivisesta erityiskohtelusta.

Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Annika Forsander haluaa lisätä maahanmuuttajien määrää kaupungin työvoimassa. Helsinki harjoittaa työhönotossa niin sanottua positiivista erityiskohtelua. Forsander ilmoittaa kaupungin  pyrkivän palkkaamaan maahanmuuttajia työntekijöiksi samassa suhteessa kuin heitä on kaupungin asukasmäärässä.

Helsingillä on maahanmuuttajien palkkaamisesta ohjeet. Ne mahdollistavat aliedustettuina olevien ryhmien hakijoiden lievän suosimisen rekrytoinnissa.


Noin elävässä elämässä ja käytännössä, tämä on alkuperäisväestöä etnisin perustein syrjivää kohtelua – eli rasismia. Syrjintä on aina syrjintää – perustellaan sitä miten tahansa. Tämä positiivinen syrjintä erityiskohtelu on yksi ristiriitaisimmista käsitteistä mitä EU:ssa on koskaan keksitty. Kieliasultaan se muistuttaa pelottavan paljon orwellilaista uuskieltä: sota on rauhaa -> positiivinen syrjintä
erityiskohtelu ->rakkausmurha -> nopea raiskaus ->hymyilevä ryöstö…

Tässä asiassa on erityisen rumaa se, että syrjintä kohdistuu juuri alkuperäisväestöön –  tavallisten ihmisten kotiseudulla ja kotikaupungissa. Kun ohjeet puhuvat lievästä suosimisesta, niin on aika vaikea nähdä miten määritelmä samassa suhteessa kuin heitä on kaupungin asukasmäärässä täyttää tällaisen lievän suosimisen millään mittakaavalla mitattuna.

Kun tuota tarkastelee lähempää, niin eräs päällimmäinen huomio on se, että maahanmuuttajien kohdalla käsitellään heidän koko ryhmänsä prosentuaalista kokoa – kantaväestön kohdalla työvoiman ulkopuolella oleva väestö on hylätty aivan kokonaan.

Minusta sellainen tulevaisuus, jossa esimerkiksi oma lapseni syrjäytetään työnhaussa etnisyytensä (syntyperäinen suomalainen) vuoksi, ei voi olla tasa-arvoinen tulevaisuus. Tuollainen tulevaisuus tulee mukanaan kyvykkyyttä ja ihmisen persoonaa kunnioittamattoman tulevaisuuden apartheidin.

Kun ennen sanottiin, että on lottovoitto syntyä Suomeen, niin tällaisten uutisten ja nykyisen kehityksen polulla asiat ja ajat ovat muuttuneet niin, että on lottovoitto tulla maahanmuuttajana Suomeen – tai syntyä maahanmuuttajataustaiseksi.

Lähde:STT

Site Meter

Vastoin vihervasemmiston luomaa harhakuvaa syrjintä ei sytytä suomalaisia yrityksiä. Maahanmuuttajien suosiminen työvoimaa palkattaessa ei kiinnosta suomalaisia yrityksiä. Jonkin verran myönteisempää suhtautuminen on julkisella sektorilla. Etenkin kunnissa halutaan lisätä maahanmuuttajien osuutta työvoimasta.

STT:n kysely positiivisen erityiskohtelun käytöstä lähetettiin sähköpostilla noin 40 suurelle suomalaiselle työnantajalle lokakuun lopussa. Hieman alle puolet vastasi kyselyyn. Suurin vastausaktiivisuus oli yksityisillä yrityksillä.

Positiivisella erityiskohtelulla tarkoitetaan (engl. Affirmative action) virallisessa kapulakielessä aliedustetun ryhmän suosimista. Suomeksi se tarkoittaa kantasuomalaiseen enemmistöön kohdistuvaa ( ihonvärin, syntyperän, kielen ja kulttuurin perusteella) kohdistuvaa syrjintää meidän omassa kotimaassamme.

Positiivinen syrjintä tarkoittaa perustuslakiinkin kirjatusta  yhdenvertaisuusperiaatteesta luopumista, koska jotakin ryhmää suosiessa syrjitään samalla muiden ryhmien edustajia.

Virallinen Jargon väittää, että tällaisella syrjivällä menettelyllä on tarkoitus tasoittaa esimerkiksi ihmisten mahdollisuutta saada työpaikka erilaisista lähtökohdista huolimatta. Työpaikkoja täytettäessä voidaan suosia esimerkiksi maahanmuuttajaa, jos työpaikalla on maahanmuuttajia erityisen vähän.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki suosii työhönotossa työmarkkinoilla aliedustettuja etnisiä ryhmiä, vaikka näiden ryhmien työnhakijat eivät olisikaan yhtä päteviä kuin paremmin edustettuihin ryhmiin kuuluvat työnhakijat.

Todellisuudessa näin  päästään tilanteeseen, jossa koulutus tai kyvykkyys eivät enää merkitsekään yhtään mitään. Kun ihmisen ihonväri, syntyperä, kieli tai kulttuuri ovat valinnan perusteena, kyseessä on (kaikista kauniista puheista ja EU:direktiivistä huolimatta) puhdas, avoin ja pelkistetty rasismi. Tässä tapauksessa alkuperäisväestön edustajaan tämän omassa kotimaassa kohdistettu sellainen.

Kun lukee tuota direktiivin tekstiä, tulee mieleen sellainen epäilys, että se on skitsofreenikon muotoilema:

“Täydellisen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi käytännössä, yhdenvertaisen kohtelun periaate ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai toteuttamasta erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää henkilöiden rotuun tai etniseen alkuperään liittyviä haittoja.”

Eikä tässä vielä kaikki. Eräisiin julkisiin virkoihin rekrytoitaessa harjoitetaan positiivista syrjintää siten, että virkaan on valittava nainen, mikäli eri sukupuolta edustavat hakijat ovat muilta ansioiltaan samanveroiset. Näin pyritään edistämään sukupuolten tasavertaista edustusta tietyissä valtionviroissa.

Kuten kaikki kiintiöajattelu, tällainenkin malli on yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisuutensa lisäksi lahjakkuutta, kyvykkyyttä ja tehtäviin sopivuutta märällä rätillä päin naamaa huitaistu isku.

Kaiken tämän perusteella, STT:n tekemän kyselyn tulos ei hirveästi yllättä – liikemaailma kun kiinnostuneempi tuloksen tekemisestä kuin positiivisesta syrjimisestä.

Affirmative Action-ajattelu on tasa-arvoisuuskaapuun puettua todellista syrjintää.

Lähteet: VN, SM, STT, Wikipedia

Site Meter

”Huivitetut suomalaisnaiset ovat minulle outo asia. Ihmettelen, miksi vapaat naiset vapaassa Suomessa pukeutuvat 1400-vuotta sitten säädetyn lain mukaan. Vai onko heillä liian vahva ulkomaalaistaustainen mies?”

Iranilaistaustainen nainen nimeltään Azaden Seura lehden kuluvan vuoden numerossa 5 (s.8-9).


Site Meter

SDP hallitsee edelleen (ja täysin suvereenisti) yhteiskunnallisten  ideoiden heittämisen ilmaan – muiden ideoita kopioiden ja ne omikseen julistaen.

Sosiaalidemokraatit liputtavat tänään julkaistun uutisen mukaan sen puolesta, että myös naiset velvoitettaisiin osallistumaan kansalaispalveluun. Sen voisi suorittaa perinteisenä varusmiespalveluna, siviilikriisinhallinnassa tai esimerkiksi ensiapu- tai hoivatehtävissä.

Sdp esittää, että mahdollisuus koko ikäluokkaa velvoittavasta kansalaispalvelusta selvitetään tulevalla vaalikaudella.

Kansalaispalvelua ideoinut Sdp:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen jaosto perustelee ehdotustaan sukupuolten tasa-arvoisella kohtelulla. Työryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman mukaan naisillekin pakollinen kansalaispalvelu voisi olla muutaman kuukauden mittainen.

Onhan se kiva lukea lehdestä, kuinka omat ajatukset kelpaavat jo  demareillekin. muistatte varmaan mitä olen aikaisemmin kirjoittanut esimerkiksi koko ikäluokkaa koskevasta kansalaispalvelusta ja Nato-jäsenyydestä? (noilla hakusanoilla löytyy useampin aiheisiin liittyvä kirjoitus).

Tässä pitäisi varmaan olla imarreltu, mutta jotenkin sellainen tilanne ei tunnu kovin oikealta, jossa toista poliittista laitaa edustava puolue varastaa (jo useampi vuosi sitten)  esittelemäni idean ja esittelee sen omana tuotoksenaan.

Mutta myönnetään toki, että SDP osoittaa enemmän isänmaallisuutta ja tervettä järkeä kuin esimerkiksi työttömyysministeri Anni Sinnemäen luotsaama vihreät.

Sinnetänne (ja takaisin lähtöpisteeseen) periaatteella työvoimapolitiikkaa luotsaava työministerimme on nimittäin kertonut omia näkemyksiään asian tiimoilta Vihreiden verkkosivulla julkaistussa blogikirjoituksessaan.

Päinvastoin kuin vastuulliset ja yhteiskunnallisesta hyvinvoinnista huolissaan olevat tahot,  Sinnemäki  ei ole kiinnostunut kansalaispalveluksen kautta toteutuvasta todellisesta tasa-arvosta. Sinnemäki näkee asian näin:

”Asevelvollisuutta lyhentämällä ja valikoivammaksi muuttamalla saataisiin monet nuoret nopeammin jatko-opintojen pariin. Nyt asevelvollisuuden suoritus kuluttaa ajankohtien hankaluuden vuoksi usein kaksikin opiskeluvuotta”,

Vai niin?

Jälleen kerran työministerimme osoittaa sen, kuinka kauas todellisuudesta –  eliittiin kuuluva (ja päivääkään todellista työtä tekemätön) poliittinen broileri – voikaan Suomessa ajautua.

Yhteiskunnallisesti, sosiaalisesti, terveydenhoidollisesti ja kasvatuksellisesti puolen vuoden varusmiespalvelus on paljon arvokkaampi asia, kuin kahdenkaan vuoden aikaistaminen työuralla.

Lisäksi Sinnemäki unohtaa puolustusvoimien työllistävän vaikutuksen varuskuntapaikkakunnilla, koko kansan armeijan edut sotilasluokan syntymiseen nähden ja noin yleensäkin yhteisen yhteiskunnallisen edun. Tällainen toimenpide olisi omiaan luomaan lisää työttömyyttä – kuten työministerimme kaikki muutkin ideat.

Unohtamatta hetkeäkään sitä ristiriitaa mikä on koko vihreän puolueen puheiden ja tekojen välillä. Vihreät esiintyvät jatkuvasti niin ristiriitaisia kommentteja ja aloitteita esittäen, että tässä herää aito ihmetys siitä, minkälainen ihminen äänestää vihreitä?

Tämä arvoliberalismiaan kovalla äänellä kailottava puolue ajaa todellisuudessa yksilönvapauksien kaventamista ja ihmisten pakottamista haluamiinsa asioihin.

Sinnemäen blogissaan esittämä työvoimapoliittinen ohjelma on – anteeksi karkea ilmaisuni – puhdasta paskaa. Ympäripyöreää, elämästä ja todellisuudesta kaukana olevaa puutaheinää.

…Työkyvystä pitää huolehtia paremmin… Pään pitää kestää… Työtä erilaisissa elämänvaiheissa… Nopeammin uran alkuun… Nuorten syrjäytyminen pitää estää.. mutta myös eläkejärjestelmään tarvitaan muutoksia… blaa, blaa, blaa…

Missä pihvi? Ai niin, eihän sitä vegaanin kirjoituksesta voi (tietenkään) löytyä.

Sinnemäki on tyypillinen vihreä – pinnalta vihreä ja sisältä punainen vesimeloni. On naiivia kuvitella, etteikö kommuunissa asuva kommunistimme pyrkisi aidosti luomaan oman kaltaistaan mallia kommunismista. Älkää edes kuvitelko muuta.

Palataanpa kuitenkin demareihin. SDP:n kohdalla niiden aidosti omien ideoiden tuottaminen jäi aikoinaan ”Jo riittää!” kampanjaan. Sen jälkeen tämä yleispuolue on ollut lähinnä kummallinen punakorporaatioiden peitejärjestö ja savijalkainen poliittinen pikkujättiläinen suomalaisen poliittisen toiminnan kentällä.

Sen ainoa varteenotettava yhteiskunnallinen tehtävä näyttäisi nykyään olevan ainoastaan nostalgisen hurmoksen ja harhaisen tunteen luominen vappumarssien kautta niille ihmisille, jotka luulevat edustavansa ylemmässä keskiluokassa sitä aitoa duunaria.

SDP oli aikoinaan tärkeä tekijä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan luomisessa, nyt se näyttää muuttuneen tarpeettomaksi pyhäinjäännökseksi menneiltä ajoilta.

Oikeastaan tuo puolue näyttäisi muuttuneen toisten ajatuksia ominaan suoltavaksi kopiokoneeksi…

Lähteet: Vihreät, STT

Site Meter

Olen joskus aikaisemminkin kritisoinut Kristiina Kouroksen ohjastaman ihmisoikeusliiton käsittämättömyyksiä.

Tuore luterilaisen kansankirkkomme Kotimaa-lehti kertoo, että ihmisoikeusliiton toimisto selvittää vanhoillislestadiolaisuuden käsityksiä ehkäisystä. Pääsihteeri Kouroksen mukaan tarkoitus on selvittää, onko ehkäisykielto ongelmallinen ihmis- ja perusoikeuksien kannalta.

Selvitämme asiaa ihmisoikeusjuridiikan näkökulmasta, kyse on muun muassa seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta, ei vain naisten osalta vaan myös miesten.

Hetkinen?

Eikö juuri tässä asiassa puututa ihmisten seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen varsin henkilökohtaisella tasolla? Vaikka itse olen abortoinnin kannalla tietyissä olosuhteissa, kyse on kuitenkin ihmisten makuuhuoneissa tapahtuvasta toiminnasta – ja seksuaalisesta itsemääräämisoikeudesta.

Ja kuinka Kouros siveyspoliiseineen aikookaan valvoa tämän ehkäisypakon noudattamista? Interaktiivislla kondomeilla, pimeänäkökameroilla, ilmiantajaverkostolla vai jollain vielä eksoottisemmalla metodilla?

Tämä tilanne on sikäli myöskin tragikoominen, että se osoittaa tiettyjen suvaitsevaistoon kuuluvien piirien omituisen logiikan kierotumisen kaikessa ajatustyössä. Jos joku ryhmä tai ajatus on heidän mielestään hyvä tai tarpeellinen, tämän suunnan edustajat saavat tehdä lähes mitä tahansa. Jos ryhmä tai ajatus on mitenkään suvaitsevaiston maailmankatsomuksesta poikkeava, asia yritetään kriminalisoida.

Kriminalisointi eriarvoistavana yleisavaimena

Eli näin pyritään tekemään vakaumuksesta, uskonnosta tai mielipiteestä rikos. Tällainen toiminta täyttää sitten taas puolestaan – ainakin minun mielestäni – hyvin selvästi kansanryhmään kiihottamisen tunnusmerkistön.

Se on puolestaan kriminalisoitu – tosin kovin ympäripyöreästi ja epäselvästi – rikoslaissa.

Eikö Kouroksen tulisi puolustaa lestadiolaisia eikä syyllistää heitä? Ja jos Kouros jatkaa syyllistämistääm (=kiihottamista uskonnollista kansanryhmää vastaan), tässä on tilanne, johon pitää joko vähemmistövaltuutetun toimiston tai valtakunnansyyttäjänviraston puuttua – heti.

Kouroksen klaanin toiminta asettuu vielä kyseenalaisemmaksi, kun miettii miksi ihmisoikeusliiton ajaman kannan mukaan;

a) Lestadiolaisten seksi ilman ehkäisyä kielletään
b) Katolilaisten seksi ilman ehkäisyä sallitaan
b) Muslimien seksi ilman ehkäisyä sallitaan

Tämä on kysymys mihin oikeastaan haluaisin vastauksen Kristiina Kourokselta itseltään. Etenkin sen jälkeen, kun hän asettui ihmisten silpomisen kannattajaksi.

Lähde: Kotimaa

Jk. Asiasta kirjoittavat myös (ainakin) IDA ja Tacitus.


Site Meter

Vanha sananlasku sanoo, että ensimmäinen sukupolvi kerää omaisuuden ja luo hyvinvoinnin, toinen ylläpitää niitä ja kolmas hävittää ne.

En usko.

Minusta nimittäin näyttää siltä, että nykyisessä Suomessa ensimmäinen sukupolvi (omat isovanhempani) toki loivat (ja saivat) mutta vaikeuksien kautta. Sota ja jälleenrakennus – muistatteko prekaeetut ja soosipäät yhtään mitään tästä, edes historiasta?

Toinen sukupolvi (vanhempani) ylläpitivät ja jopa kasvattivat niitä.


Kolmas sukupolvi
(eli me nykyiset keski-ikäiset), me yritämme kynsin ja hampain taistella noiden asioiden puolesta. Samaan aikaan, kun välisukupolvet – eli suuret ikäluokat ja heidän lapsensa – pyrkivät hävittämään omaisuuden ja yhteisen hyvinvoinnin lisäksi myös kansallisvaltiomme ja yhdenvertaisuuteen perustuvan yhteiskuntajärjestyksemme.

Ja samaan aikaan meidän lapsemme (kolmannen sukupolven) näyttävät omaksuneen terveellä tavalla vanhempiensa arvomaailman.

Eli sen ainoan pysyvän ankkurin, mihin nuo kaksi elämän perusasiaa ovat kiinnittyneet – muuttuvan maailman valtameren takana, kaukaisessa Pohjolassa sijaitsevaan suojaisaan poukamaan.

Jokaisella meillä on vapaus mielipiteeseen. Se ei tarkoita, että meillä kaikilla pitäisi olla oikeus tehdä propagandaa tai julistaa aatteitamme.

Nimimerkki Päivi, HS:n natsilippukeskustelussa.

Eli kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, toiset ovat kuitenkin tasa-arvoisempia kuin toiset? Jösses, mistä näitä päivejä sikiää?

Hyvät ihmiset; käyttäkää kumia, älkääkä hosuko. Jos niitä jälkeläisiä sikiää ja jos ette osaa itse kasvattaa, antakaa nämä lapsiparat sellaisen ihmisen kasvatettavaksi joka osaa.

Kiitos.


Site Meter

Näytelmä osui sieluuni. Miten lapset voivatkin olla niin vilpittömiä ja vastaanottavaisia? Tuollaisia mekin olimme. Taistolaisopettajamme soitti kitaraa ja me oppilaat lauloimme rauhasta ja kansojenvälisestä veljeydestä. Muistan kuinka antaumuksella veisasin lempilauluani ”Seis sotilas, kuule sotilas, rauhaa myös aikuiset kaipaa. Paistaa aurinko aina, taivas kirkas on aina, elää saa äiti aina elää saan minä myös”. Laulun sanat ja sävel synnyttivät tunteen oikealla asialla olemisesta ja tulevaisuuden uskosta.

Nyt niin kaukainen 70-luku oli yhteisöllisyyden aikaa. Peruskoulu keräsi kaikki lapset yhteen sosiaaliseen taustaan katsomatta. Toki oppilaat tiesivät toistensa perhetaustat, mutta eivät ne vaikuttaneet kaverisuhteisiin. Aamuisin marssimme pituusjärjestyksessä aamuhartauteen veisaamaan virttä ja kuulemaan Sanaa. Viikottain hammashoitaja muisti meitä fluoripurskutuksin. Nyt koulu ei ole niin selvästi kansalaisten kasvattamisväline. Samalla yhteisöllisyyden ja tasa-arvon ihanteet ovat haalistuneet.

Päivi Lipponen US:n vaaliblogissaan.

Ainoat asiat mitä tästä idyllistä näyttävät puuttuvan, ovat pienoiskokoiset AK-47:t, polkutankit, sotilasparaatit ”rauhan” edistämiseksi ja pioneerihuivit. Muuten Päivin aika-multaa-muistot ovat kuin suoraan DDR:läisestä todellisuudesta 1970-luvulta.

Päivi näyttää olevan poliittinen vesimeloni.

Jk. Tiedän – toistoa, mutta oli ihan pakko kommentoida uudestaan – etenkin US:n blogissa käydyn keskustelun jälkeen…

Piraattiliiton sivut ovat julkaisseet huolestuttavan – mutta varsin odotetun uutisen. Euroopan Unioni pyrkii todellisuudessa – kaikista korulauseista ja juhlapuheista huolimatta – erittäin päämäärätietoisesti ihmisoikeuksien murentamiseen ja kaventamiseen. Suoralla tulilinjalla on ihmisoikeuksista vallanpitäjien kannalta vaarallisin – mutta myös kaikkien muiden ihmisoikeuksien peruskivi – sananvapaus.

EU-parlamentti harkitsee uusia säädöksiä, joilla eurooppalaiset bloginpitäjät rekisteröitäisiin virallisesti. Rekisterin ylläpitoon perustettaisiin erillinen valtakunnallinen media-asiamies. Näistä yhden asian asiamiehestä ja ombudsmanneista saadut kokemukset ovat olleet tähän mennessä aika ikäviä sananvapaudelle ja kansanvaltaiselle yhteiskunnallemme – ja tämä uusi viranomainen näyttäisi olevan suoraa jatkumoa näille puuhasteluille.

EU parlamentti haluaa faktisesti laajentaa sensuuria. Tämä tarkoittaa suomeksi helpompaa bloggaajien saattamista (näennäis)oikeudelliseen vastuuseen kirjoituksistaan sekä viranomaisten mahdollisuuksia säädellä blogien sisältöä. Tämän perusihmisoikeuksia rikkovan aloitteen takana on EU-parlamentin kulttuurikomitea, jonka asiaa koskevan alustavan raportin muotoilusta on vastannut – hieman yllättäen – virolainen sosialisteja edustava europarlamentaarikko Marianne Mikko.

http://www.europarl.europa.eu

Hieman yllättäen siksi, että virolaisen – jos kenen – luulisi vastustavan pakkovaltaa ja sensuuria. Mikon tapauksessa näyttäisi kuitenkin Homo Sovieticus muuttuneen teoriasta todellisuudeksi – tyypillisen auktoriteettiuskoisen vasemmistolaiseen tapaan.

Mikko puhuu blogeista ja käyttäjien tuottamasta sisällöstä uutena haasteena. Kuten Piraattiliitto asiallisesti huomauttaa:

EU-parlamentti on kiinnostavasti kohdannut tämän vapaamman ja epävirallisemman tiedonvälityksen muodostaman ’haasteen’ juuri, kun se on skandaalimaisesti äänestänyt omia taloudellisia väärinkäytöksiään koskevan tutkimusraportin salaiseksi. Bloggaajia koskeva raportti – jonka kulttuurikomitea hyväksyi kesäkuun 3. päivänä – näkee ”merkittävänä vaarana” sen, että voitontavoittelu voi vaarantaa lehdistön mahdollisuuden toimia demokratian vahtikoirana. Tästä johtuen komitea haluaisi ”selventää blogien ja käyttäjien tuottaman sisällön statuksen, saattaen ne samanlaisen laillisen vastuun kohteeksi kuin kaiken muunkin julkaisutoiminnan.”

Tämä parlamentin näkemys – kuten valheet ja puolitotuudet yleensäkin – on varsin mielenkiintoinen.

Kun tähän mennessä eurooppalaiset vallanpitäjät ovat olleet erittäin kiinnostuneita kartellien ja monopolien purkamisesta, niin tällä lausunnolla pyritään – vastoin täysin kaikkeen muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan otettua kantaa – luomaan tiedonvälitykseen hallittavissa oleva mediamonopoli – tai – kartelli.

Kansalaistiedonvälitys on paikannut esimerkiksi täällä kotimaassa sitä aukkoa, joka on syntynyt kun maassa ei ole kuin yksi – varsin epäluotettava ja asenteellinen – päivälehti. Tuon monopolimedian nimeä lienee turha mainita tässä…

Parlamentti on huolestunut erityisesti niistä bloggaajista, joilla on pahantahtoisia aikeita tai salainen agenda. Mikon mukaan

…blogosfääri on tähän mennessä ollut hyvien aikeiden ja suhteellisen rehellisen viestinnän tyyssija. Mutta kun blogit yleistyvät, myös periaatteiltaan vähemmän ylevät ihmiset haluavat käyttää niitä.

Tästä lauseesta paljastuu karu totuus. Omat illmanistimme eivät ole poikkeus nykyisessä oligarkkien hallitsemassa EU:ssa. Ihmisten luokittelu mielipiteidensä vuoksi hyviin ja pahoihin, on – ikävä kyllä – yleiseurooppalainen suuntaus.

Kun kansalaisyhteiskunnassa joku tai jokin kuppikunta nostaa itsensä muiden yläpuolelle ja ottaa omankädenoikeudekseen määritellä oikea ja väärä mielipide, ollaan matkalla kohti totalitarismia. Kansalaisyhteiskunnassa ja kansanvallassa ei voi olla vääriä mielipiteitä – toimet ja teot ovat sitten asia erikseen. Tämä kehitys – salailun ja välimerellisen hallintokulttuurin lisäksi – on syynä siihen, että EU:sta on muodostunut todellinen ja nykyinen ihmisoikeusongelma.

Uskomattominta näiden oligarkkien ajattelussa on se, etteivät he ymmärtäneet Irlannin Lissabonin sopimuksesta järjestämän kansanäänestyksen ei-tuloksen todellista merkitystä. Heidän mielestään kansa oli väärässä ja äänestystulos oli väärä. Veteraanitoimittaja – ja tosieurooppalainen ajattelija – Erkki Toivonen on kommentoinut tuota äänestyksen jälkeistä tilannetta varsin osuvasti.

Kun MEP Mikolta kysyttiin, näkeekö hän bloggaajat uhkana, hän vakuutti, ettei EU-parlamentti koe heitä uhkana. Samaan hengenvetoon hän totesi, että

nämä bloggaajat ovat asemassa, jossa he voivat saastuttaa kyberavaruutta laajamittaisesti. Kyberavaruudesta löytyy jo entuudestaan aivan liian paljon roskapostia, disinformaatiota ja pahantahtoisia aikeita.

Mielipide ei voi olla rikos kansalaisyhteiskunnassa. Vallananastaminen ja sananvapauden rajoittaminen taas ovat.

Vaihtakaa muuten huviksenne sana bloggaajat sanaan EU-poliitikot ja sana kyberavaruus sanaan kansalaisyhteiskunta – näin pääsette jo varsin lähelle totuutta….

Mikko uskoo suuren yleisön suhtautuvan edelleen hyvin luottavaisesti blogeihin, joita pidetään yleisesti vilpittöminä.

”Ja näin asian täytyy olla jatkossakin”, Mikko painottaa. ”Siksi me tarvitsemme blogeja varten virallisen laatumerkinnän ja tiedon siitä, kuka blogia todella kirjoittaa ja miksi.”

Mihin tätä tietoa tarvitaan? Aina kun joku on valvomassa, rekisteröimässä ja rajoittamassa ilman todellista syytä, on syytä suhtautua tällaiseen tahoon epäillen. Yhteiskunnan toimimisen vuoksi tarvitaan regulointijärjestelmiä ja yhteisiin sopimuksiin sitoutumista, mutta sen toimimisen vuoksi ei tarvita ylimääräistä kontrollia, itsevaltiaita vallanpitäjiä eikä järjettömiä lakeja.

Kuten olen joskus aikaisemminkin todennut, jokainen laki ja asetus, joka on vastoin yleistä oikeudentajua on ainoastaan omiaan alentamaan yleistä lainkunnioitusta ja lainrikkomiskynnystä. EU direktiivitehtaineen ja ylikansallisine päsmäröinteineen tuntuu olevan juuri tällaiseen toimintaan erikoistunut demokratiaa kynnysmattonaan käyttävä vähemmistödiktatuuri.

Etnisyyteen perustuva kansallisvaltio on ainoa yhteiskuntajärjestelmä, jonka voi edes teoriassa kuvitella toimivan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti jäseniään kohtaan.

Se, kuka tai ketkä minkäkin blogin takana on tai ovat on tulevaisuudessa tarkoitus varmistaa media-asiamiehelle tapahtuvalla rekisteröinnillä. Kunkin bloggaajan tarkoitusperien selvittämistä varten komitea puolestaan kaavailee vapaaehtoista merkintäjärjestelmää, jonka avulla bloggaajat kertoisivat ammatillisista ja taloudellisista taustoistaan ja intresseistään sekä paljastaisivat bloggaamisensa motiivit helposti luokiteltavalla tavalla.

Ja jälleen kerran; mihin kansalaisyhteiskunta tarvitsee tällaista tietoa? Vain diktatuuri luokittelee ja rekisteröi alamaisiaan tällaisten asioiden perusteella.Pahasti näyttää siltä, että EU:ssa kansanvalta on vain sumutusta ja kuorta.

MEP Mikolla itsellään on muuten – vähemmän yllättäen – journalistitausta.

Hän on toiminut mm. virolaisen Diplomaatia-lehden päätoimittajana. Tältä pohjalta ei ole vaikeaa kuvitella tämän hankkeen todellisia tavoitteita ja päämäärää.

Kansalaismediat ovat vieneet valtamedian uskottavuuden ja lukijat. Tämä on uskottavuutensa ja valtansa menettäneen valtamedian kostoisku kaikkia sellaisia vastaan, jotka ovat uskaltaneet paljastaa sen, ettei keisarilla ole vaatteita ollenkaan.

Mikä on sitten tämän projektin pääkohde? Kenet ja minkä EU-parlamentti haluaa saada ylivaltiolliseen kontrolliin ja helpommin sensuroitaviksi?

Suora siteeraus Piraattiliiton uutisesta:

Yksi hyvä kandidaatti ovat EU-kriittiset blogit ja blogit – kuten Piraattiliitto – jotka ovat uutisoineet EU-parlamentin omista taloudellisista väärinkäytöksistä. Toinen hyvä kandidaatti ovat islamiin ja monikulttuurisuuteen kriittisesti suhtautuvat blogit. Mahtaisiko esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa ehdokkaana olleen Jussi Halla-Ahon Scripta saada laatuhyväksyntää Suomen media-asiamieheltä uudessa uljaassa EU:ssa? Eikä unohtaa tietenkään sovi p2p- ja piraattiblogeja. Mahtaisiko halu saada perinteisen mediateollisuuden monopolit puretuksi ja tekijänoikeusjärjestelmä uudistetuksi täyttää parlamentin kulttuurikomitean mielessä olevat ”pahantahtoisuuden” kriteerit?

Minulla ei ole tuohon kovinkaan paljon lisäämistä.

Nähtäväksi jää kuitenkin se, kuinka paljon amerikkalaiset ovat valmiita rikkomaan omaa sananvapauskoodistoaan EU:n vaatimuksesta? Veikkaan, että jenkit eivät ole valmiita tekemään sitä tässä tapauksessa ollenkaan.

Totuus lienee se, että suurin osa näistä blogeista, joita tällä lainsäädännöllä halutaan hiljentää, pitää fyysisenä palvelimenaan USA:ssa sijaitsevaa palveluntarjoajaa. 😉

Jotain hyvää sentään löytyy tuosta kansojen ja kulttuurien sulatusuunistakin – siis sananvapaus. 🙂

Miten tästä uutisesta sattuukaan tulemaan mieleen pari aikaisempaa esimerkkiä ihmisten rekisteröinneistä? Saksassa juutalaiset joutuivat rekisteröitymään ja kantamaan keltaista tähteä vaatteissaan – tunnetuin seurauksin. Neuvostoliitossa ihmiset rekisteröitiin etnisen alkuperän mukaan, heidän liikkumistaan rajoitettiin sisäisen passin ja miliisin voimin – ja näitä kokonaisia kansoja siirrettiin kauas Siperiaan kotiseuduiltaan. Tämän luulisi Mikonkin tietävän.

Rekisteröinti helpottaa kontrollia ja kontrolli helpottaa pakkotoimenpiteitä.

Tähän asiaan liittyvä peruskysymys kuuluukin seuraavasti; miksi demokraattisena esiintyvä Euroopan Unioni haluaa totalitarismin työkalut itselleen ja mihin se tarvitsee niitä?

Kuten olen aikaisemminkin todennut, George Orwellin painajaismainen maailma elää ja voi hyvin tämän ajan Euroopassa.

Lähde


Site Meter

Päivän uutisvuo on tuonut tiedon uusien yksityiskoulujen hakijoista ja odotettavissa olevista luvista perustaa näitä Suomeen. Torstaina käsiteltävistä 16 hakemuksesta osa koskee jo luvan ja valtionavun omaavien koulujen laajennusta esimerkiksi peruskoulun yläluokille tai määräaikaisen luvan muuttamista pysyväksi.

Opetusministeriö aikoo esittää 2–4 täysin uutta toimilupaa yksityiskouluille. Lisäksi viisi jo toimivaa koulua on saamassa tavoittelemansa vakituisen luvan määräaikaisen sijaan.

Osa hakemuksista koskee kouluja, jotka jo toimivat niin sanottuna kotikouluna eli ilman valtionapua. Osa koskee kouluja, jotka eivät vielä toimi lainkaan.

Yleisenä periaatteena maassamme on yleinen ja yhtäläinen kunnallinen peruskoulujärjestelmä. Se rinnalla toimii kuitenkin jonkin verran yksityisessä omistuksessa olevia – lähinnä kannatusyhdistysten ja säätiöiden omistamina – eräitä yksityiskouluja. Suomessa on nykyään noin 70 perusopetusta antavaa yksityistä koulua, joita käy alle kolme prosenttia kaikista oppilaista.

Sivuhuomautuksena on toki mainittava, että näiden kunnallisten ja yksityiskoulujen lisäksi maassamme toimii 13 valtion omistamaa normaalikoulua. Niiden tehtävänä on perusopetuksen jakamisen lisäksi toimia opettajankoulutuksen harjoitteluareenoina. Ei normaali- vaan normikouluina.

Nämä yksityiskoulut toimivat yhteiskunnallisen tarveharkinnan pohjalta. Valtioneuvosto voi myöntää esimerkiksi yhdistykselle luvan järjestää perusopetusta. Lupa tuo valtionavun ja oikeuden myöntää todistuksia. Edellytyksenä on, että opetukselle on tarvetta ja kunnan kanssa on sovittu asiasta.

Kunnan kanssa tehtävää sopimusta ei tarvita, mikäli kyseessä on esimerkiksi vieraskielinen tai erityinen maailmankatsomuksellinen tai kasvatusopillinen opetus.

Yksityiskoulun tulee omata myös tarvittavat ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulun pitoon.

Tämänhetkiset hakijat ovat Espoon kristillinen koulu, Keravan kristillinen koulu, Lahden seudun kristillinen koulu, Kuopion kristillinen koulu, Confido – Pohjanmaan kristillinen kasvatus, Jyväskylän kristillinen koulu, Helsingin kansainvälinen kristillinen koulu, Vihdin steinerkoulu, Oriveden steinerpedagoginen Joonas-koulu, Joensuun steinerkoulu, Porvoon steinerkoulu, Kymenlaakson steinerkoulu, Rauman freinetkoulu, Itä-Suomen suomalais-venäläinen koulu, suomen- ja espanjankielinen Mi Casita -koulu ja Sipilän varakoti.

Huomattavaa tässä hakukierroksessa on se, ettei yksikään islamilainen säätiö, yhdistys tai yhteisö ole hakenut lupaa omalle yksityiskoululleen – kuten niin usein aikaisemmin on käynyt.

Miksi muslimit ovat sitten luopuneet tästä hankkeesta – tai pistäneet sen ainakin hetkeksi jäihin?

Kun katsoo Risto Tammen puuhasteluja, mieleen ei hiivi pienintäkään epäilystä siitä, etteikö taloudellinen pohja olisi – ainakin saudeittain järjestettynä – kunnossa. kyse täytyy olla jostain muusta.

Edellisten kierrosten aikana on valtioneuvoston taholta vedottu myös siihen, ettei tarvetta ole. Toinen syy – joka on ajoittain mainittu ja ajoittain jätetty mainitsematta – on se todellisuus, ettei tällaisessa koulussa annettava opetus ole välttämättä sopusoinnussa maamme lainsäädännön ja sopimiemme kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.

Jos islaminuskoiset oppilaat eristetään omaan yhteisöönsä – niin kodin kuin koulunkin kautta – on turha toivoa heidän sopeutuvan mitenkään paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan. Päin vastoin – tällainen koulu loisi pahimmassa tapauksessa yhteiskuntamme sisälle – yhteiskuntamme varoilla toimivan – erillisen islamilaisen yhteiskunnan. Sellaisen, joka ei jaa samoja arvoja yhteiskuntamme enemmistön – siis demokraattisen päätösvallan – kanssa.

Sitähän meistä tuskin kukaan toivoo tosissaan?

Lähteet: HS, Opetushallitus, Wikipedia, STT

Jk. Oppositio on muuten epäillyt, että sinivihreä hallitus alkaa myöntää lupia kasapäin nyt, kun sille ei ole enää vastaavia ideologisia esteitä kuin esimerkiksi sosiaalidemokraateilla on ollut. Yksityisten peruskoulujen määrä ei kuitenkaan ole räjähtämässä käsiin ainakaan ensimmäisen jaon seurauksena.

Ja hyvä näin.

Tarveharkinta on hyväksi kaikkialla siellä missä vaaditaan erityiskohtelua ja -oikeuksia. Peruskoulujärjestelmämme on osoittautunut PISA-tutkimusten perusteella erittäin laadukkaaksi ja tätä samaa järjestelmää noudatetaan myös näissä yksityiskouluissakin.

Yhteiskunnan kannalta homogeenisuus on hyve.

Kotimaan uutiset toivat perjantaina 16.11.2007 meille – omaa parastamme ymmärtämättömille – hallintoalamaisille tiedon, että valtioneuvoston viisaat hallitsijat ovat suuressa viisaudessaan päättäneet ehdottaa – ja Suuriruhtinattaremme Tarja I Halonen – nimittää Johanna Suurpään uudeksi enemmistönvalvonta… ööh – korjaan vähemmistövaltuutetuksi.

Vähemmistövaltuutetun pitäisi hoitaa virkaansa Miniluvin omien kotisivujen mukaan seuraavasti:

Keinoina valtuutettu käyttää ensisijassa suosituksia, ohjeita ja neuvoja. Valtuutettu voi tehdä eri etnisten ryhmien tai ulkomaalaisten asemaa tai yhteiskunnassa esiintyviä epäkohtia koskevia aloitteita. Valtuutetulla on laaja tiedonsaantioikeus. Tarvittaessa, joskin hyvin poikkeuksellisesti, valtuutettu voi myös avustaa perusteellisesti laajakantoisissa syrjintäasioissa etnisen syrjinnän kohteeksi joutunutta henkilöä. Useimmiten oikeusapua annetaan kuitenkin oikeudellisena neuvontana.

Edellinen samaa virkaa hoitanut flagellum populimme – eli Mikko Puumalainen – onnistui oman hallintokautensa aikana irtautumaan kaiken maailman ensisijaisista suosituksista, ohjeista ja neuvoista ja siirtymään ihan itse ns. suoraan toimintaan. Hän pystyi – vastoin julkista mielipidettä ja kansan enemmistön tahtoa – profiloimaan kyseisen tehtävän ja johtamansa viraston suomalaista toisinajattelua vastaan suunnatuksi globalisaation ja rasismin teräskärjeksi. Olen seurannut tuota gloriaa täynnä olevan elämäntehtävän suorittamista useissa typerissä kirjoituksissani – viimeksi täällä.

Hänen hallintokautensa kiistämättömin saavutus on noin neljänkymmenen tutkintapyynnön masinoiminen – ja tätä kautta muutenkin ylityöllistetyn ja esitutkintaa virkansa puolesta hoitavan poliisin työllistäminen näillä yhteiskunnallisesti tärkeillä rikosepäilyillä.


Tosin joku ymmärtämätön alamainen voisi nähdä Mikon puuhastellen lähinnä toisinajattelijoihin kohdistuvan jahdin ja sananvapauden kieltämisen piirissä.

Laki vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta 13.7.2001/660 muuten väittää näin:

2 § (20.1.2004/22)
Tehtävät

Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on:

1) valvoa yhdenvertaisuuslain (21/2004) noudattamista siten kuin mainitussa laissa säädetään;
2) edistää hyviä etnisiä suhteita yhteiskunnassa;
3) seurata ja parantaa ulkomaalaisten ja etnisten vähemmistöjen asemaa ja oikeuksia;
4) raportoida yhdenvertaisuuden toteutumisesta eri etnisten ryhmien osalta sekä eri etnisten ryhmien oloista ja asemasta yhteiskunnassa sekä tehdä aloitteita havaitsemansa syrjinnän ja epäkohtien poistamiseksi;
5) antaa tietoja etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää sekä etnisten vähemmistöjen ja ulkomaalaisten asemaa koskevasta lainsäädännöstä ja sen soveltamiskäytännöistä;
6) suorittaa vähemmistövaltuutetulle ulkomaalaislaissa (378/1991) säädetyt tehtävät.

Vähemmistövaltuutetun tehtävänä on lisäksi valvoa etnisestä alkuperästä riippumattoman tasa-arvoisen kohtelun toteutumista yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

3 §
Valtuudet

Havaitessaan etnistä syrjintää vähemmistövaltuutettu pyrkii ohjein ja neuvoin vaikuttamaan siihen, ettei syrjintää jatketa tai uusita.

Vähemmistövaltuutettu voi tehdä aloitteita ja antaa suosituksia ja neuvoja, joiden tavoitteena on parantaa hyviä etnisiä suhteita ja edistää etnisten vähemmistöjen asemaa.

Etnistä syrjintää koskevan asian voi panna vireille vähemmistövaltuutetun kautta. Vähemmistövaltuutetulla on oikeus asianomaisen suostumuksella siirtää taikka ilmoittaa edelleen toimivaltaiselle viranomaiselle käsiteltäväksi vähemmistövaltuutetulle ilmoitetut etnistä syrjintää koskevat asiat. «Vähemmistövaltuutettu» voi liittää mukaan lausuntonsa siirrettävästä asiasta. Toimivaltaisen viranomaisen tulee ilmoittaa vähemmistövaltuutetulle asian johdosta suoritetut toimenpiteet.

Onneksi olkoon – kuitenkin – Mikko! Näin edistetään hyviä etnisiä suhteita yhteiskunnassa…

Onnistuit laajentamaan – ihan vain ja ainoastaan viranomaistasolta käsin – laintulkinnan oman halusi ja mielialojesi mukaiseksi. Se on – omasta (ilmeisesti) täyttä ymmärrystä vailla olevasta mielestäni – kiistämätön saavutus. Jopa tässä vanhastaan lammasmaisista hallintoalamaisistaan tunnetussa sivistymättömyyden periferiassa.

Perinteiseen suomalaisen virkamiestyyliin Mikkomme nostettiin seuraavaan virkaan apulaisoikeuskansleriksi – valvomaan muita viranomaisia, etteivät nämä hairahdu oikean ajattelun ja tulevan monikulttuurisuuden ihanilta poluilta.

Tässä vaiheessa olisi varmaan laulaa samojen perinteiden mukaan tilaisuuteen sopiva virsi – esimerkiksi Siunaa ja varjele meitä tai Sun haltuus rakas isäni… Puhumattakaan siitä kuuluisasta iltarukouksesta, jonka Väinö Linna omisti eräässä kirjassaan Suomen johtajille.

Hänen tilalleen valittiin siis Johanna Suurpää. Mitä me sitten tiedämme Johannasta?

Lähde:HS

No mehän tiedämme, että OKT Johanna on asialleen omistautunut lakimies… ööh… – lakihenkilö?

Suurpää on toiminut aikaisemmin muun muassa EU:n ja ulkoministeriön ihmisoikeusyksiköissä. Suurpää aloittaa vähemmistövaltuutetun tehtävien hoitamisen joulukuun alussa.

Suurpää luonnehtii uutta tehtäväänsä erityisen haastavaksi, sillä Suomeen on lähivuosina odotettavissa aiempaa enemmän työperäistä maahanmuuttoa.

Tämä on muuten kysymys, johon haluaisin hiljalleen saada jonkin vastauksen muualtakin kuin yleensä lähteenä käytetyistä by Hiha und Hattu.

Astrid Thors maalailee meille muuten näitä samoja asioita – jälleen kerran – Turun Sanomien julkaisemassa haastattelussa. (Kahta en vaihda; uskoa Joulupukkiin ja uskoa Turun Sanomiin…)

Kyse on kokonaisuudessaan nyt siitä, että kaltaiseni hallintoalamaiset ovat ilmeisesti liian tyhmiä ja maahan pitää saada uusi paarialuokka. Sanoohan Johannakin näin:

On tärkeää, että yhteiskunta kokonaisuutena pysyy kehityksessä mukana.

Oikein – demokratia ja sananvapaus eivät sovi meille alkuperäisille suomalaisille. Tänne pitää saada parempi kansa.

Johanna aikoo toimikautensa aikana panostaa erityisesti hyvien etnisten suhteitten ja myönteisen asenneilmapiirin luomiseen.
Virkakausi on viisivuotinen.Diktaattorien kaudet ovat kautta historiankin olleet määräaikaisia – miksi suotta? Suoraa toimintaa näin globalisoituvassa maailmassa, mitä sitä turhaa hieromaan…Valtuutetun toimisto siirtyy työministeriöstä sisäministeriön yhteyteen ensi tammikuun alusta.
Tämähän on kätevää. Saadaanko näin narisevat ja typerät alkuperäisväestöä edustavat työttömät poistettua maasta ja korvattua heidät vähempään – toistaiseksi – tyytyvillä maahanmuuttajilla. Ai – jai – kun meillä on tässä hieno ajatus…