Yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan eläke on henkilön saamaa tuloa työuran jälkeen. Eläkeestä eläkeläiselle siirrettävä tulo maksetaan tavallisesti julkisen järjestelmän puitteissa kerätyistä varoista, jotka voivat olla aikaisemmin rahastoituja tai verovaroista kerättyjä.

Työssä olleiden eläkkeet ovat sidoksissa aikaisempiin tuloihin. Eläkettä voi myös säästää yksityisen järjestelmän kautta, jolloin kyseessä on yleensä eläkevakuutus.

Tällä hetkellä Suomessa on 1,2 miljoonaa eläkeläistä eli eläkkeensaajaa. Ja tämä määrä ei näytä pienevän edes suurten ikäluokkien luonnollisen poistumankaan jälkeen eikä ikuisesti tuloaan odottavan työvoimapulankaan vuoksi.

Suuret ja viisaat päättäjämme ovat ihan kaikessa hiljaisuudessa laajentaneet eläkeläisen määritelmän sekä syntyperäisen suomalaisuuden, että työelämässä ansaittujen tulojen ulkopuolelle – kansalta asiaa kysymättä tai sille asiasta mitenkään kertomatta.

Kansaneläkelaitoksen (kavereiden kesken KELA:n) kotisivuilta nimittäin ilmenee, että kansaneläkettä voi saada, jos hakija kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ja täyttää muut kansaneläkelaissa säädetyt ehdot:

* hakija on asunut Suomessa vähintään kolme vuotta 16 vuoden iän täyttämisen jälkeen
* hakijan muut eläkkeet ja korvaukset jäävät alle tulorajan, jolla kansaneläkettä voi saada.

Eikä tässä vielä kaikki. Jotta systeemissä ei syntyisi minkäänlaista mahdollisuutta sille, että kukaan Suomeen saapuva ja määräajan täällä asuva (ja esimerkiksi toimeentulo- ja työmarkkinatuella itsensä muutaman vuoden elättävä) maahanmuuttaja, ei missään nimessä pääse putoamaan suomalaisen rahanjakoaparaatin ulkopuolelle, Kelalla on olemassa myös maahanmuuttajan erityistuki.

Tämän erityistuen tarkoitus on turvata maahanmuuttajan toimeentulo vanhuuden ja työkyvyttömyyden aikana. Tuen saaminen ei edellytä Suomen kansalaisuutta.

Lähes kuka tahansa voi Kelasta maahanmuuttajan erityistukea, edellytykset ovat seuraavat:

* Olet 65 vuotta täyttänyt tai
* olet työkyvytön 16-64 -vuotias ja
* olet asunut Suomessa vähintään 5 vuotta 16 vuotta täytettyäsi yhtäjaksoisesti ja välittömästi ennen erityistuen alkamista
* et saa täysimääräistä kansaneläkettä, koska et ole asunut Suomessa riittävän pitkää aikaa
* olet hakenut Suomesta ja ulkomailta kaikki eläkkeet ja muut etuudet, joihin sinulla voi olla oikeus.

Eikä tässäkään vielä kaikki. Jotta suomalaisen veronmaksajan kukkarosta lähes kenelle tahansa kustannettava toiminta- ja discoraha lisäisi houkuttelevuuttaan, päättäjämme ovat rakentaneet systeemiin lisähoukuttimen.

Erityistukea maksetaan Suomessa asuvalle henkilölle. Tämä Suomessa asuva henkilö voi kuitenkin tilapäisesti oleskella ulkomailla – edellyttäen että hänen (virallinen) oleskelunsa kestää enintään 90 päivää kalenterivuodessa. Kun 90 päivää on täyttynyt, saman kalenterivuoden aikana tehty yhdenkin päivän matka voi johtaa tuen maksamisen keskeyttämiseen sen kuukauden ajalta, jolloin Suomessa asuva henkilö oleskelee (virallisesti) ulkomailla.

Suomessa asuvan henkilön on selvitettävä (ihan kunnian ja omantunnon mukaan) Kelalle ulkomailla oleskelunsa viimeistään tuen vuosittaisen tarkistuksen yhteydessä. Suomessa asuvan henkilön pitäisi (Kelan toivomuksen mukaan) ilmoittaa Kelalle ulkomaille lähdöstä, kun ulkomailla olopäiviä kertyy matkan aikana tai on jo kertynyt saman kalenterivuoden aikana 90 tai enemmän.


Eipä ole tosiaan ihme, että Suomen kiinnostavuus sosiaaliturismin kohdemaana
on kasvanut nykyisen hallituksen aikana suorastaan räjähdysmäisesti.

Erityinen kiitos tästä kuuluu puuhakkaalle (suomalaisen yhteiskunnan romuttamisen tavoitteekseen asettaneelle) maanmuuttoministeri Astrid Thorsille ja hänen monikulttuurista pahoinvointiyhteiskuntaa rakentavalle esikuntapäällikölleen Ritva Viljaselle.

Mutta meidän ei tule unohtaa myöskään Tasavallan presidenttinä viimeistä kauttaan kulttuuriamme, perinteitämme ja yhteiskuntaamme repivää Tarja Halosta.

Jos joku nyt ei muista, niin tämä Haloska on se sama eukko, joka ilmoitti presidentinvaalikampanjassaan olevansa koko kansan presidentti ja hieman myöhemmin osallistui vuoden 1918 muistotilaisuuksiin ainoastaan punaisten tilaisuuksien osalta. Tuolloin (keväällä 2008) tämä koko kansan presidenttimme perusteli Vapaussodan muistojuhlasta pois jäämistään kahdella sanalla – tulen työväenluokasta.

Niin – palataan takaisin Haloskaan. Koko kansan presidenttimme järjesti itselleen suomalaisten veronmaksajien kustantaman syyslomamatkan Lähi-Itään jokin aika siten. Samalla reissulla hän kävi esiintymässä Egyptissä suomalaisen sosiaaliturismin markkinointihenkilönä.

Jotenkin sopivasti ja somasti tämän reissun jälkeen, egyptiläinen verkkojulkaisu Egypt Today julkaisi sivuillaan laajan Suomea koskevan sosiaaliturismimainoksen.

Nyt näyttää siltä, että vastoin sitä periaatetta, että jokainen valtio on luotu ensisijaisesti omia kansalaisiaan varten, päättäjämme ja osa virkamiehistä ovat hyvää vauhtia tekemässä maastamme jonkinlaisen koko maailman köyhät, syrjäytyneet ja vaivaiset rajojensa sisälle keräämään pyrkivän sosiaalitukien jakokoneiston.

Enää ei riitä se, että maahan houkutellaan olematonta työvoimapulaa paikkaamaan ammatti- ja kirjoitustaidottomia lisääntymisiässä olevia ei-suomalaisia ihmisiä (tekemään sosiaaliturvasta ja etenkin  lapsilisistä tulonlähteen)  ja lisääntymään kuin kanit.

Nyt tähän maahan halutaan myös heidän ikääntyneet sukulaisensa, tuttavansa ja kaverinsakin – rasittamaan entisestään huoltosuhdettamme.

Tämän kehityksen huipentuma on vielä näkemättä. Tässä tulee vinkki sinne näennäissuvaitsevaistolle.

Kun te kukkahattutädit matkustelette siellä eksoottisissa maissa, nyt on oiva tilaisuus tuoda myös ne käpelykeppien varassa keikkuvat elähtäneet gigolot nauttimaan suomalaisen rollaattorin varaan pystytetystä maahanmuutajien erityistuesta.

Se, että kuinka kauan meillä riittää (todellisia) veronmaksajia kustantamaan tämän kasvavan sosiaaliturismin kulut, ei tunnu päättäjiä eikä näennäissuvaitsevaisia kiinnostavan.

Nyt meidän jokaisen olisi syytä huomata se, kuinka meitä todellisuudessa kusetetaan.  Vapaa maahanmuutto Suomeen on hiljalleen siirtynyt toiseen vaiheeseensa.

Lainsäädäntö on (puolisalassa)  muutettu jo sellaiseksi, että kuka tahansa maahan laillisesti päässyt voi heittäytyä yhteiskunnalisen turvaverkon kannattelemaksi 3-5-vuoden oleskelun jälkeen.

Ritva Viljasen nimitys poliisin ja rajavartiolaitoksen valvojaksi ja käskyttäjäksi oli aivan looginen seuraava toimenpide. Näin päästiin kiinni isänmaastaan välittävien ja laillisuutta valvovien tunnollisten virkamiesten toimiin (toisaalta missä tahansa oikeassa demokratiassa Viljasen oman maansa vastainen  politikointi virka-asemastaan käsin käynnistäisi todennäköisesti erottamisprosessin).

Halosen, Thorsin ja Viljasen johtama kansallisyhteiskunnan romutusarmeija käy nyt seuraavaa taisteluaan, pyrkimyksenään avata Suomen rajat koko maailman elintasoaan ilman työntekoa nostamaan haluaville tulokkaille.

Yksi egyptiläinen mummo on näissä tavoitteissa ainoastaan välttämätön tappio – tilanne joka voidaan kuitenkin korjata kansallisvaltion tuhon tullessa.

Kun tämä kupla puhkeaa, olen toivottavasti kuollut ja jälkeläiseni elävät jossain muualla – kuten esimerkiksi Sveitsissä.

Lähde: KELA

Site Meter
Advertisement
    Kuva:Helsingin vihreät
Kuva: Helsingin vihreät

Helsingin asuntolautakunnan puheenjohtaja Vesa Peipinen (vihr) ehdottaa, että kaupunki ostaa isoja asuntoja vapailta markkinoilta majoittaakseen suuria maahanmuuttajaperheitä.

Etenkin somalialaistaustaiset maahanmuuttajat asuvat pääkaupungissa liian pienissä asunnoissa, kun kaupungilla ei ole tarjota heidän vaatimustensa mukaisia  suuria vuokra-asuntoja.

Peipinen ehdottaa Helsingin vihreiden verkkosivuilla, että kaupungin asuntohankintayhtiö (Oy Helsingin Asuntohankinta Ab) voisi ostaa isoja asuntoja asunto-osakeyhtiötaloista ja vuokrata ne tarpeessa oleville perheille. Peipisen mukaan suunnitelmaa tukee, että isoja asuntoja on pitkään ollut myymättä.

Mitä tämä sitten tarkoittaa todellisuudessa? Tähän kohtuuttomaan vaatimukseen liittyvällä juttusarjalla on testattu yleisön reaktiota – vaikka kabinetissa on jo tehty  päätös somalien asuttamisesta arvoasuntoihin ja arvokaupunginosiin. Heittäydyn tässä jälleen kerran ennustajaksi ja kerron näkemykseni siitä, mitä tulee tapahtumaan.

Tällainen päätös tulee lisäämään suoraa rasismia somaleita kohtaan. Naapuriston vastustus tulee myös  kasvamaan – tästä nähtiin esimerkkejä jo Punavuoren ja Kallion vastaanottokeskusten tapauksissa. Tästä arvoasuntojen luovuttamisesta yhteiskunnallisilla tukimuodoilla eläville maahanmuuttajille tulee nousemaanvielä suurempi haloo kuin vastaanottokeskuksen sijoittamisesta Helsingin keskustaan.

Tällaisen eriarvoisuuden kautta tapahtuva katkeruuden ja vihan lisääntyminen normivirtasissa somaleita (ja vihreitä) kohtaan on ilmeisesti vihreiden mielestä OK – tai sitten sieltä puuttuu aidosti ymmärtämiskykyä.

Tätä ei voi ymmärtää mitenkään edes sellaisen sanahirviön kuin positiivinen syrjintä kautta. Tässä tapauksessa ei löydy mitenkään todellisen tasa-arvon luomista, ei vaikka tarkastelisi asiaa miltä kannalta tahansa.  Päin vastoin tämä on syrjintää sen kuvottamimmassa muodossaan.

Tässä nostetaan maahanmuuttajataustaiset (pääsääntöisesti sosiaalisilla tuilla elävät) ihmiset tavallisia alkuperäisasukkaita ylemmälle sosiaaliselle tasolle – verovaroin subventoituna.

Tällainen tietyn maahanmuuttajaryhmän sijoittaminen yhteiskunnan hankkimiin ja kustantamiin  luksusasuntoihin ehkäisee tehokkaasti integraatiota suomalaiseen yhteiskuntaan.Ei kai kukaan todellisuudessa kuvittele, että tällaiset maahanmuuttajataustaiset heimoperheet pystyisivät (suomalaiseen tapaan) itse kustantamaan asumisensa tämänkokoisissa asunnoissa Helsingin keskustassa?

Juuri tämän vuoksi äänekkäät vaatimukset ovat lisääntyneet ja kukkahattusakki juoksee perässä nöyryyttämässä itseään ja omaa kansaansa. samaan aikaan tavalliset helsinkiläiset joutuvat mietimään kuinka moneen lapseen ja kuinka isoon asuntoon (kaukana keskustasta) heillä on varaa.

Kun yhteiskunta hyväksyy paimentolaiskulttuurin kuuluvan heimokäsitteen perhemalliksi, asuttaa heimoperheet kaupungin parhaimmille alueille  ja syytää avokätisesti rahaa lisääntymiseen (lapsilisät ovat progressiivisia lapsimäärän kasvaessa) , on aika vaikea kuvitella, että minkäänlaista muutosta suomalaisen yhteiskunnan arvoihin tai edes vapaaehtoiseen työntekoon, ilmenee edunsaajien joukossa missään muodossa.

Eräs heimoperhemallin tukemista  vastaan puhuva tosiasia on se, että Suomessa ei tarvita vanhuuden vuoksi lukuisaa lapsiparvea. Sen on korvannut eläkejärjestelmä. Samaa järjestelmää Kelan osuudelta kuormittavat ja hyväksikäyttävät lapsilisien ja yhteiskunnallisten etujen kautta myös tällaiset heimopohjaiset maahanmuuttajaperheet.

Tukemalla tällaisia heimoperheitä, yhteiskunta hyväksyy myös moniavioisuuden eli polygamian, mutta vain ja ainoastaan maahanmuuttajaperheiden osalta.

Peipistä ja hänen viiteryhmäänsä ei tunnu kiinnostavan todellinen asuntopoliittinen häpeäpilkkumme – nimittäin alkuperäisväestöä edustavat asunnottomat.

Asunnottomuuden ongelma keskittyy meillä suuriin kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle. Asunnottomien määrä on laman mukana ollut kasvussa. Suomessa on ainakin 10000 alkuperäisväestöä edustavaa vasunnotonta, joista joka toinen elää pääkaupunkiseudulla.

Täältä katsellen tarkastellen Peipisen ja vihreiden ajama asuntopolitiikka on rasistista ja ihmisen asunnon saaminen perustuu etnisyyteen ja ihonväriin – eli se on de facto suomalaisia syrjivää.

Toisaalta epäluuloinen ja nykyistä korruptiokehitystä huolissaan seurannut mieli herää miettimään myös sitä, miksi Peipistä kiinnostaa se, että isoja asuntoja on pitkään ollut myymättä.

Onko Peipisellä tai Peipisen lähipiirillä oma lehmä ojassa?

Niin tai näin. Yksi asia näyttää olevan tosi. On näköjään lottovoitto olla maahanmuuttaja Suomessa.


Lähteet:HS, Tilastokeskus

Site Meter

Päivitys 20112009 1612: Myös (ainakin) Octavius kirjoittaa samasta asiasta.

Päivitys 20112009 2056: Myös Jaska Brown kirjoittaa aiheesta.

Nimimerkki Kalevi lähestyi tätä blogia tänään omalla tarinallaan.

Se, että Kalevia ottaa päähän, on varsin ymmärrettävää.  Kullervoblogi haluaa kuulla edelleen myös muiden kokemuksia suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan todellisuudesta ja siitä miten elämä ei Suomessa menekään ihan siten kuin mediassa kerrotaan.

Tästä aiheesta on tekeillä laajempi kirjoitus, osallistukaa anonyyminä jos haluatte, mutta osallistukaa ihmeessä.

Site Meter

Jos Hyysäriin on enää yhtään nykyään luottamista, olemme saaneet uuden vierastyöläisiin liittyvän –  etukäteen ennustetun, aika kalliin ja varsin vakavan – ongelman.

Aamun HS kertoo, että sadat ulkomaalaiset työttömät ovat pudonneet toimeentulotuen hakijoiksi Pohjois- ja Itä-Helsingissä.Toimeentulotuki on perusturva, jota maksetaan vain välttämättömiin menoihin kuukausi kerrallaan.

Valtaosa näistä avun tarvitsijoista on virolaisia rakennusmiehiä, siivoojia ja kotipalvelutyöntekijöitä. He tulivat Suomeen muutama vuosi sitten, saivat töitä ja hankkivat asunnon.

”He ovat 99-prosenttisesti Virosta. He ovat työperustaisesti Suomessa olevia EU-kansalaisia”,

Näin kertoo Helsingin kaupungin sosiaaliviraston sosiaalisen ja taloudellisen tuen päällikkö Leila Palviainen (joka saattaa lukijoille olla tuttu aikaisemmin lähinnä Harri Eerikäisen tapauksen yhteydestä).

”Mutta miten kauan Helsinki maksaa heille toimeentulotukea, kun työttömyys pitkittyy?”

Palviainen kysyy- nyt tällä kerralla varsin asiallisesti.

Nykyisessä iloisessa paneurooppalaisessa para(siit)tissa, kaikki europroletaarit EU-maiden kansalaiset voivat vapaasti tulla Suomeen töihin, jos heillä on työsopimus ja he pystyvät elättämään itsensä. Kuitenkin tilanne on todellisuudessa se, että lama koskee myös alipalkattuja vierastyöläisiä ja  hyvin harvalla EU-työläisellä on olemassaolevaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa, joten he päätyvät lähes suoraan suomalaisen yhteiskunnan tukiluukulle.

Lainsäädäntö ja ohjeistus ovat Palviaisen mukaan niin ympäripyöreitä, että sosiaalivirasto kaipaisi ohjeistusta täysin uuden asiakasryhmän takia.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä ei ole pyynnöstä huolimatta saatu ohjetta, kuinka kauan Suomen sosiaaliturva voi kannatella EU-tulijoita.

”Olemme nyt yksin sen tulkinnan etsimisessä, koska Helsinki joutuu tietenkin ensin tällaisen ilmiön eteen”


Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaakko Ellisaari on ottanut jotain kantaa tähän kysymykseen. Häneltä on kysytty, kuinka kauan kaupungin pitäisi maksaa toimeentulotukea työttömäksi jääneelle EU-kansalaiselle.

Palviainen ei saanut ratkaisua ongelmaan, Ellisaari vastasi kysyttäessä kuitenkin näin:

Miksi te ette ole reagoinut avunpyyntöön?

”Me ei yleensä palvella yhtä kuntaa. Jos kunnalla on vaikeuksia toimeentulotuen kanssa, kyllä se lääninhallituksen kanssa asioi ensin.”

Onko Helsinki ensimmäinen kunta, joka joutuu tällaiseen tilanteeseen?

”Eikä ole. Hallinto-oikeuksissa ei vain ole vielä kunnolla päätöksiä niistä.”

Onko tämä uusi toimeentulotukijärjestelmää koetteleva asia, johon ei ole lakia tai ohjeistusta?

”On meidän toimeentulotukioppaassa ohjeita siitä.”

Eli mitä tässä tilanteessa pitäisi tehdä?

”Toimeentulotukioppaassa on tämä käsitelty, 2007/11 STM-julkaisu. Voit etsiä sen osoitteesta http://www.stm.fi.”

Jos tähän on selkeä ohjeistus, voit kertoa sen minulle.

[Lukee tekstiä äänettä.] ”Lähtisin siitä, ettei STM:n tai sosiaalityöntekijän ensisijainen ongelma ole, onko henkilö luvallisesti Suomessa vai ei, se on poliisin asioita.”

Miten vastaus liittyy siihen, että työluvalla Suomessa oleva EU-kansalainen jää työttömäksi ja joutuu toimeentulotukiasiakkaaksi?

”Tässä käy kuin Romanian romaneille: jos poliisi havaitsee, että hän muodostaa kohtuuttoman rasituksen sosiaalihuollolle, he karkottavat.”

Onko tämä ainoa vastaus?

”Kallistahan se on kunnalle. En ihmettele, että kunta alkaa miettiä, lähetetäänkö ihminen Eestiin vai mitä. Toimeentulotuesta päättää kunta: ensisijaisesti sosiaalityöntekijä ja toissijaisesti sosiaalilautakunta.”

Minusta on aika ihmeellistä (tosin varsin hyvin nykykäytäntöä noudattelevaa) se, että lainsäädäntö on kirjattu niin epäselväksi, että nykyään jokaisen asian kohdalla tarvitaan poliisin tulkinta, syyttäjän päätös, alemman oikeusasteen käsittely ja lopulta ylemmän oikeusasteen muodostama ennakkopäätös.

Tiedän toki, että Napoleon Bonaparte totesi aikoinaan, että hyvä (perustus)laki on lyhyt ja epäselvä. Jos tämä on nykyisen 2000-luvun lainsäätäjän ohjenuora, niin lainsäätäjä ei ole ajan,paikan eikä tilanteen tasalla.

Yksinvaltiuden periaatteet soveltuvat erittäin huonosti kansanvaltaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan. Jokainen yleisen oikeustajun vastainen (tai tarpeeksi epäselvä) laki tai asetus, on omiaan murentamaan  lainkunnioitusta ja laskemaan lainrikkomiskynnystä alemmalle tasolle.

Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijät ovat myöntäneet muutamia kuukausia toimeentulotukea tapaus kerrallaan, mutta EU-tulijat ovat pisimmillään olleet asiakkaina jo lähes vuoden.

Helsingin talousarvioon varattiin toimeentulotukeen 92,7 miljoonaa euroa vuoden 2009 tarvetta varten. Nyt (lokakuussa) tiedetään jo varmaksi se, että tämä budjetti ylittyy (ainakin) noin 125 miljoonaan euroon.

Kuluva talvi tulee näyttämään miten tämä ongelma kehittyy. Ainakin kaupungin sosiaalivirasto suhtautuu asioihin varsin sinisilmäisesti.

Se lähtee tilanteesta, jossa  työttömyydessä ei tule uutta isoa piikkiä. Tämän ruusunpunaisen tulevaisuudennäkymän perusteella  sosiaalivirasto arvioi 125 miljoonan euron riittävän toimeentulotukeen myös ensi vuonna.

Eräs tähän asiaan liittyvä mielenkiintoinen juttu on se, että edellisen laman aikana erittäin monet vaikeuksiin joutuneet perheet joutuivat eroamaan tai myymään (esimerkiksi konkurssiin osattoman vaimon omistaman) asunnon – päästäkseen toimeentulotuen piiriin ja pysyäkseen hengissä.

Ennen oli ennen ja nykyään mennään (miten mennään) sitten näköjään tässä todellisuudessa eteenpäin tässä hyvinvointivaltiossa nimeltään Suomi:

”Ihmiset tulivat olettaen, että työtä riittää. Nyt heidät on irtisanottu, eivätkä asumistuet ja perustyöttömyysturva riitä asuntolainojen maksuun”,

Näin nykyistä tilannetta kuvaa pohjoishelsinkiläisen Malmin toimipisteen johtava sosiaalityöntekijä Eija Huovila.

Nyt on siis sellainen tilanne, että näköjään fatta maksaa omistusasuntojenkin lyhennykset. Minusta tämä – etenkin kun tämä tulonsiirto kohdistuu väliaikaisesti maassa oleskeleviin siirtotyöläisiin – ei ole mitenkään oikein.

Eli Valde maksaa sitten loppupelissä työttömän virolaisen Suomeen hommaaman omistusasunnonkin?

Eräs lukija on lähestynyt asian tiimoilta sähköisen viestin muodossa blogin ylläpitoa.

Lukija oli lukenut kyseisen jutun ja lukee myös tätä palstaa. Lukijan mukaan kantasuomalainen joutuu edelleen (jonkun tietyn ajanjakson sisällä) myymään asuntonsa, jos hän haluaa jatkaa toimeentulotuen asiakkaana.

Hän väitti myös, että suomalaiset joutuvat heti kättelyssä myymään autonsa pois, koska auto ei kuulu niihin ns. välttämättömiin asioihin. Ulkomaalaisen ei tarvitse (yleensä) tätä tehdä, koska heidän autonsa ovat (yleensä) rekisteröityjä ulkomaille.

Lukija kertoo olleensa rakennuksilla töissä ja olevansa nyt työtön. Hän väittää, että osalla näistä vierastyöläisistä on kiinteää omaisuutta Suomen rajojen ulkopuolella. Suomeen rakennetut asunnot ovat lähinnä sijoituskohteita.

Tässäkin tapauksessa (ja etenkin tässä) pitäisi puhua suomalaisen veronmaksajan kustantamasta sosiaaliturismista. Tämä tapahtuu samaan aikaan kun itse asiassa noin 10000 kantasuomalaista on asunnottomina. Minusta tämä on paheneva kansallinen häpeäpilkku, etenkin tämän uutisen luomassa valossa.

Lähde:HS

Site Meter

Etäisesti liittyen aikaisimpiin kirjoituksiini – kun kysyin sitä, että mitä saa 12000:lla eurolla ja mitä saa puolestaan 57000:lla eurolla – on ihan pakko jatkaa sarjaa kysymyksellä, mitä sitten saakaan 72000 eurolla?

Sillä rahalla saa Helsingin kaupungin sosiaalijohtaja Paavo Voutilaiselle uudet ja uljaat 72 000 euron toimistokalusteet upeisiin toimistopuitteisiinsa.

Sosiaalijohtaja Voutilainen katsoo puheiden mukaan kauas eteenpäin. Hänellä on kirkas visio Helsingin tulevaisuudesta ja hän kantaa huolta Helsingin maahanmuuttajista (kantaväestö pärjätköön sitten vaikka siltojen alla ja skutseissa) ja hän haluaa monikulttuurista stadia (vaikka stadilaisten enemmistön mielipiteen vastaisesti) .

Yhdennentoista kerroksen avarista ikkunoista onkin varmasti helppo nähdä pitkälle. Edessä avautuu upea maisema yli Kaisaniemen lahden. Tokoinranta on kuitenkin lähellä.

… niinpä niin….

Voutilainen teetätti arkkitehdilla sisustussuunnitelman ja hankitutti (vastoin kaupungin ohjeita) kilpailuttamatta suurjohtajatasoisen ökysisustuksen (moottoroitune työpöytineen) työtilaansa. Voutilaisen lakeijat ja alamaiset ovat jo ehtinet hänen puolestaan selittämään, että edellisen (160 cm pitkän) johtajan jälkeen (190 cm pitkälle) äijänköriläälle piti saada sopivammat kalusteet.

Toki, toki… mutta; niitä löytyy myös normaaleista konttorikalustevalikoimista.

Unohtamatta sitä, että tämä sosiaalijohtajan tekemä ökyilevä kalustehankinta on ristiriidassa sosiaalivirastolle asetettujen tavoitteiden, kaupungin toiminnalle määriteltyjen arvojen ja eettisten periaatteiden sekä hankintalain ja kaupungin hankintasäännön kanssa ja toisaalta unohtamatta sitä, että se rikkoo ilman kilpailuttamista hankintalaissa ja Helsingin kaupungin valtuuston hyväksymässä hankintasäännössä määriteltyjä kynnysarvoja ( joiden mukaan hankinnat on kilpailutettava 15 000 eurosta alkaen) niin asiassa on eräs vielä tärkeämpi näkökulma.

Nimittäin se, että onko ihminen joka tekee sosiaalijohtajan asemassa näinä vaikeina aikoina tällaisen päätöksen, täysin (tai mitenkään) sopiva tehtäviensä tasolle?

Millaisen signaalin tällainen sosiaalijohtaja antaa niille ihmiseille, jotka joutuvat henkensä pitimikseen nöyrtymään ja pyytämään mitättömiä sosiaalisia almuja sosiaalivirastolta?

Etenkin kun sama sosiaalijohtaja vaatii samaan aikaan päivähoidon, harkinnanvaraisen toimeentulotuen, vanhustenpalvelujen ja muiden menojen leikkaamista.

Ja etenkin, kun tämä sama sosiaalijohtaja on aivan samassa tilanteessa asiakasjoukkonsa kanssa – hän ei nimittäin ole sanan varsinaisessa merkityksessä mikään veronmaksaja – hän saa palkkansa samoista varoista joista maksetaan myös sosiaalituet.

Tuolla 72000:lla olisi saanut (taas lyhyen laskutoimituksen jälkeen, 72000 jaettuna kuukauden toimeentulotuella 375 euroa) 192:lle ihmiselle kuukauden toimeentulotuen.

(Turha tulla itkemään – budjetoitu yhteiskunnallinen raha on aina jostain muualta (tässä tapauksessa ihmiseten toimeentuloedellytyksistä) pois.)

Tässäkin nähdään taas kerran se, mitä tarkoittaa suomalainen priorisointi.

Sosiaalijohtajalle on tärkeämpää ostattaa kaupungilla (eli meillä veronmaksajilla) omaan käyttöönsä johtajatason kalusteita sekä suunnitteluttaa työhuoneensa sisustus arkkitehdilla – kuin huolehtia perustehtävästään, eli hädänalaisten ihmisten auttamisesta.

(Jumalauta!)

Samaan aikaan yhteiskunnallemme on tärkeämpää auttaa jokaista maamme rajojen takaa tänne rantautuvaa ihmistä, kuin taata hyvinvointiyhteiskunnna tarjoama hyvinvointi ja turvallisuus kaikille omille jäsenilleen.

(Oksettaa…)

Luojalle kiitos, että vanhempieni eikä isovanhempieni tarvitse nähdä tätä nykyistä järjettömyyden kilpalaulantaa. Hullu on maailma nykyään ja hulluja olemme me, jotka hyväksymme tämän hulluuden.

(Perkele!)

Lähde: IS

Jk. Myös (ja ainakin) kanssasyyllinen Octavius kirjoittaa samasta taudista.


Site Meter

Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pysyvässä tarkoituksessa toiseen maahan hankkiakseen sieltä toimeentulotukensa.

Pudasjärven kaupunginhallituksen pöytäkirjasta 18.11.2008

(Kiitokset nimimerkki Quo Vadis, Finlandialle ja alkuperäiselle kansalaisjournalistillemme Octaviukselle.)