Viikon mokutus 17/11

Kirjavassa joukossa on helppo hengittää

Annukka Oksanen

HELSINGIN SANOMAT

Virkailija kysyi, haluanko nais- vai mieslääkärin.

”Naislääkärin, kiitos”, sain kakistettua. Virkailija klikkaili hiirtään ja alkoi pahoitella, että lähimmälle naislääkärille minulla kertyisi matkaa 1,4 kilometriä.

”Toivottavasti etäisyys ei ole liian pitkä”, hän sanoi hymyillen ja toivotti tervetulleeksi maahan.

Olin juuri muuttanut Kööpenhaminaan. Kysymys esitettiin, kun hain sosiaaliturvatunnusta. Aiempien ulkomaillemuuttojeni perusteella hermoilin maahanmuuttobyrokratian kohtaamista. Turhaan, näköjään.

Tanskassa on ehkä Euroopan kirein ulkomaalaislainsäädäntö, mutta me pohjoismaalaiset pääsemme sen läpi kuin koira veräjästä pohjoismaisen vapaan liikkuvuuden ansiosta. Tanskassa tehdään selväksi, ketkä ovat tervetulleita.

Mutta millaista on asua Pohjoismaassa, jossa noin joka kymmenes asukas on maahanmuuttajataustainen?

Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat Kööpenhaminassa läsnä aivan eri tavoin kuin Helsingissä. Palasin Suomeen viime kesänä. Kuuden Tanskan-vuoden jälkeen Suomi on vaikuttanut häkellyttävän vaalealta, yhtenäiskulttuuriselta ja eristäytyneeltä maalta.

Kööpenhaminan-kotini sijaitsee Etu-Töölöä vastaavassa kaupunginosassa. Talossamme asuu tanskalaisten lisäksi amerikkalaisia, italialaisia ja iranilaisia.

Lähikaduilla ei voi kävellä niin, ettei kohtaisi muitakin kuin valkoisia eurooppalaisia. Helsingin katukuvaan nähden on toinenkin ero: Kööpenhaminan keskustassa näkee paljon enemmän lapsia, vammaisia ja vanhuksia. Erilaisia ihmisiä näkee niin paljon, ettei heihin jaksa kauan kiinnittää huomiota.

Jos haluaa kunnon vilskettä, voi mennä opiskelijoiden, kulttuuriväen ja siirtolaisten kansoittamiin Nørrebrohon ja Vesterbrohon keskustan kyljessä. Alueet pursuavat baareja, halal-lihakauppoja, trendiputiikkeja ja katuelämää. Myös moskeijoita ja vanhojen miesten puistoparlamentteja löytyy.

On sellainen olo, että on mukana menossa, kun syö etnisissä ravintoloissa, tapaa monenmaalaisia ihmisiä ja aistii niin sanotusti kaupungin sykettä. Monikulttuurisuutta parhaimmillaan siis.

Tällaista tunnelmaa moni taitaa mennä hakemaan kaupunkilomiltaankin.

Sitten on se toinen puoli, jota kepeiltä kaupunkipyrähdyksiltä ei etsitä. Vesterbrolaisen kivitalon kellari-ikkunasta vilahtavat tumman naisen kasvot. Ihmiskaupan uhri siellä tekee töitä prostituoituna, jottei häntä tapettaisi. Nørrebrossa ammuskellaan mielivaltaisesti, kun jengit jakavat huumemarkkinoita. Aseita riittää, sillä Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa on paljon Balkanin levottomuuksia aikoinaan paenneita.

Maahanmuuttajien kerrostalogetoissa työttömiä voi olla 60–70 prosenttia työikäisistä. Kunniaan liittyvää väkivaltaa esiintyy, pakolaislapsilla on vakavia mielenterveysongelmia, ja uusnatsit ottavat yhteen heitä vastustavien aktivistien kanssa. Monet toisen polven maahanmuuttajanuoret turhautuvat, kun eivät saa töitä. He syrjäytyvät, ajatuvat rikoskierteeseen ja päätyvät vankilaan.

Oikeistopopulistinen, maahanmuuttoa vastustava Tanskan kansanpuolue kommentoi tätä kaikkea kärkkäästi ja muokkaa samalla tanskalaisten kielenkäyttöä rasistisempaan suuntaan. Puolueen mielestä jokseenkin kaikki on pahojen ulkomaalaisten vika.

Ulkomaalaisviha ja maahanmuuttajien ongelmat näkyvät paljon tiedotusvälineissä. Aika moni ajattelee, että Tanskassa kaikki olisi paremmin ilman maahanmuuttajia.

Mutta olisiko?

Minun mielestäni ei. Yhteiskunnan saumat kieltämättä välillä ratkeilevat, mutta maahanmuuttajaväestö luo Tanskaan sellaista dynamiikkaa, jota yhtenäiskulttuurisessa Suomessa kasvanut ihmettelee kateellisena.

Musiikki- ja muukin kulttuurielämä kuhisee, kihisee ja kuplii.

Tanskalaistuneen puolalaisperheen tytär Caroline Wozniacki on pidellyt tänä vuonna tenniksen maailmanlistan ykkössijaa.

Ja se ruoka! Kööpenhaminalainen Noma valittiin jo toistamiseen maailman parhaaksi ravintolaksi. Sen keittiömestari on albanialais-tanskalainen Rene Redzepi. Hänen ja muiden taitureiden ansiosta ruokakulttuuri on nyt merkittävä turistivetonaula.

Paras viimeiseksi: kokemukseni perusteella valtaväestönkin on helpompaa hengittää kirjavassa porukassa. Kynnys kokeilla uutta madaltuu, kun näkee ympärillään muitakin kuin vain itsensä kaltaisia.

Syntyy yrityksiä, vientituotteita ja uudenlaisia palveluita. Yhteiskunta pysyy vireänä ja siinä sivussa kilpailukykyisenä.

Kirjoittaja annukka.oksanen@hs.fi on HS:n taloustoimituksen esimies – joka ymmärtää varmasti harmaan ja puoli-ilmaisen työvoiman merkityksen.

Lähde: HS

Advertisement

 

Viikon mokutus 48/09

Toivotan Sinut tervetulleeksi rakennusfoorumiimme, joka pidetään tiistaina 1.12.2009 klo 16.00–18.00

Joulukuun rakennusfoorumin järjestämme yhteistyössä YTK:n URBA-hankkeen kanssa ja sen aiheena on Maahanmuuttajat ja rakennettu ympäristö. Miksi vanhat mallit eivät kelpaa? Mitä tulisi tehdä toisin? Miten?

Keskusteluun johdattelevat alustuksellaan

– tutkija Hanna Dahlman, Helsingin yliopisto: Kaksi olohuonetta ja tilaa riisisäkille? – Asumisen suunnittelu maahanmuuttajien näkökulmasta.
– toimitusjohtaja Johannes Kangas, Forenom: Kansainvälistymisen vaatimukset asumisen suunnittelussa ja rakentamisessa.
– professori Kimmo Lapintie TKK Arkkitehtuurin laitos: Ihminen ei ole kaiken mitta. Biopoliittisesta suunnittelusta kulttuuriseen suunnitteluun.

Osallistumisesta pyydän ilmoittamaan viimeistään 27.11.2009 Merja Laitiselle, sähköposti: merja.laitinen@rakennustieto.fi, fax 0207 476 320, puh. 0207 476 301.
Tilaisuudessa on kevyt tarjoilu.

Tervetuloa!

Rakennustietosäätiö RTS
Matti Rautiola
yliasiamies

Rakennustietosalissa, Runeberginkatu 5, Helsinki, 2. kerros.

Rakennustietosäätiön yliasiamies Matti Rautiola kutsussaan RTS:n rakennusfoorumiiin teemalla : ”Maahanmuuttajat ja rakennettu ympäristö”.

Nyt täytyy sitten varmaan viimeistenkin skeptikkojen  jo  uskoa, että rakennusteollisuudessa on todella syvä laskusuhdanne ja siellä tartutaan jokaiseen eteen tulevaan oljenkorteen.

Vai miten muuten on selitettävissä, että yli 90 %:sti samaa väestöä edustavassa kansallisvaltiossa mennään jo liike-elämänkin toimesta syvälle rähmälleen muutaman prosentin kovaäänisen vierasperäisen vähemmistön edessä?

Minusta jo pelkkä kysymyksenasettelu on tässä asiassa suoraan sanoen päälaellaan. Ei pidä kysyä sitä mitä uusi kotimaasi voi tehdä Sinun hyväksesi, vaan maahanmuuttajilta pitää kysyä mitä Sinä voit voit tehdä uuden kotimaasi hyväksi?

Maahanmuuttajat ja rakennettu ympäristö. Miksi vanhat mallit eivät kelpaa? Mitä tulisi tehdä toisin? Miten?. Tällaiset kysymykset ja niiden takana oleva ajattelu eivät edistä maahanmuuttajien kotoutumista/sopeutumista/integraatiota mitenkään.

Päin vastoin – tällainen nuoleskelu ja huonoa itsetuontoa osoittava kumartelu ja brownnosing valtaväestön suunnalta, aiheuttavat, voimistavat ja lisäävät kaikkia niitä maahanmuuttosta aiheutuvia kielteisiä ilmiöitä – niitä joista on saatu jo muualta esimerkkiä.

White Flightia, maahanmuuttajalähiöitä, eriarvoisuutta, islamisaatiota, naisten aseman huonontumista, järjestäytynyttä etnistä rikollisuutta, ihmiskauppaa, monikulttuurista rasismia, väkivaltaa, turvattomuutta ja hyvinvointiyhteiskunnan luhistumisen loppupeleissä.

Nimimerkki imulippo  kiteytti erinomaisesti nykyisen kehityksen suunnan ja pahimmat uhkakuvat erään toisen kirjoituksen kommenttiosiossa:

Tuli mieleen tätä lukiessa, että ehkä konsensus oli kasvanut ennen väestönvaihdon aloittamista liiankin suureksi. Meistä tuli naivin luottavaisia siihen, että kaikki hoituu omalla painollaan. Emme enää ymmärtäneet suojella omaamme. Ei ymmärretty, että jokainen yhteiskunta on yhteisresurssi jonka olemassaolon mahdollistaa vain se, että ulkopuoliset voidaan sulkea ulos ja että omien puolta pidetään viimeiseen asti.

Surullista huomata nyt, miten painajainen on käymässä toteen…

Lähde: Homma/Kiitokset jälleen Roopelle.

 

Ritva Viljanen – eroa!

Jos joku ei muista mitä sisäministeriön  kansliapäällikkö Ritva Viljanen vakuutti kansalaisille paloturvallisuudesta reilu viikko sitten, niin olkaa hyvät.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen korostaa, että palotarkastuksissa on pakko miettiä resurssien järkevää käyttöä. Nyt on määrä katsoa, missä kohteissa riittää pelkkä valvontasuunnitelma.

Nyt näyttää sitten viikonloppuna  Naantalista kuuluneiden suru-uutisten jälkeen siltä, että Viljanen on ylimielisyytensä lisäksi ilmeisen epäpätevä ja edesvastuuttomasti tehtäviinsä suhtautuva – mutta mitä muuta voikaan odottaa henkilöltä, joka ohitti valtioneuvoston yksimielisesti suositteleman ja kyvykkäämmän hakijan  Tasavallan presidentin tyrannimaisella päätöksellä.

Mielestäni Halosen olisi tässä vaiheessa syytä katsoa peiliin ja miettiä sitä, kuinka suuri vastuu hänellä on yhteiskunnallisesta turvallisuudestamme – etenkin näiden hänen toteuttamiensa – kansanvallankin kannalta katsottuna -käsittämättömien ylimarssiensa jälkeen.

Halonen tuskin miettii eroamistaan. Hän on kovaksi keitetty suomalainen valta- ja tahtopoliitikko – sellainen joka viis veisaa kansanvallan pelisäännöistä, kuten olemme saaneet huomata. Mutta Viljasen olisi syytä tehdä johtopäätös ja suksia vaikka ns. Sudaniin ja erota virastaan.

Tai mikä vielä parempaa – nyt porvarihallituksella on miljoonan taalan paikka käynnistää Viljasen erottamisprosessi – hänkään kun  tuskin kykenee ymmärtämään omaehtoisen eroamisensa välttämättömyyttä.

Kysytään nyt vielä Teidänkin mielipidettännne:

Haluan vielä välittää tässä syvimmän osanottoni kaikille niille, joita tämä Naantalin tragedia on koskettanut joko suoranaisesti tai välillisesti.

 

Kansanvallan loppu – Lissabonin sopimus

Irlanti on hyväksynyt pitkän vastarinnan jälkeen EU:n oligarkkien hallitsemaksi liittovaltioksi lähitulevaisuudessa muuttavan  ns. Lissabonin sopimuksen. Dublinin linnassa tänään illansuussa julistettu tulos kertoi, että peräti 67,1 prosenttia irlantilaisista äänesti sopimuksen puolesta – väsytyksen, uhkailun, kiristyksen ja painostuksen jälkeen.

Meiltä suomalaisilta ei edes kysytty asiaa, vaan hallitus väänsi asian haluamaansa muotoon eduskunnassa – vastoin Suomen perustuslakia ja kansan enemmistön tahtoa.

Juuri tuon tiedossa olleen enemmistön kannan vuoksi, omat oligarkkimme eivät uskaltaneet järjestää edes neuvoa-antavaa kansanäänestystä.

”Tämä on hyvä päivä Irlannille ja Euroopalle”, Irlannin pääministeri Brian Cowen julisti  neuvoa-antavaa kansanäänestystäijo iltapäivällä

– ja jätti sanomatta, että tämä on todellisuudessa hirveä päivä irlantilaisille ja eurooppalaisille – puhumattakaan eurooppalaisesta kansanvallasta.

Myös  nykyisen EU:n puheenjohtajamaan Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt jatkoi samaa ennalta sovittua poliittista jargonia luonnehtimalla Irlannin äänestystulosta ”tärkeäksi voitoksi Irlannille – ja Euroopalle.”

– ja jätti myös sanomatta sen, että tämä on todellisuudessa hirveä päivä irlantilaisille ja eurooppalaisille – puhumattakaan eurooppalaisesta kansanvallasta.

”On enää lyhyen ajan kysymys, kun voimme lopultakin saada entistä paremman eurooppalaisen yhteistyön”

Bildt sanoi myös.

Bildtin lausumaa on syytä tarkastella lähemmin. Hänen tarkoittamansa parempi eurooppalainen yhteistyö tarkoittaa kansanvaltaisuudesta luopumista, paikallisen päätöksenteon alistamista keskushallinnolle, pienen oligarkkien joukon valtaan päästämistä, kansallisesta päätöksenteko-oikeudesta luopumista ja kaiken demokratian pyhimpien arvojen lokaan vetämistä.

EU:n komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso selitti omasta puolestaan, että Irlannin selvä äänestystulos kertoo  siitä, että eurooppalainen projekti saa kansalaisten tuen, jos sitä vain jaksetaan selittää.

Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että jos kansa ei suostu alistumaan päättäjien tahtoon, se joko väsytetään tai sen mielipide ohitetaan täydellisesti (kuten Suomessa on tapahtunut).

Nämä nykyiset liittovaltio-oligarkit ovat suora ja selvä Neuvostoliitossa vallinneen tyrannian henkinen perillinen – eivät ehkä vielä tässä vaiheessa (tai milloinkaan) aivan yhtä suora ja brutaali terrorissaan kuin NL oli KGB:n ja Vankileirien saariston muodossa, mutta nykyaikaisella tavalla varmasti vielä huomattavasti edeltäjiään ja esikuviaan tehokkaampi  – esimerkiksi tietotekniikkaa hallitusti käyttävä – todellinen tulevaisuuden orwellilainen isoveli.

Lissabonin sopimus on nyt hyväksytty kaikissa EU-maissa joko parlamentissa tai kansanäänestyksessä. Tämä kertoo myös omaa karua kieltään parlamentarismin eurooppalaisesta konkurssista.

Suomalaisen ei tarvitse kuin katsoa sanaa ”Karto” ja miettiä sitä kuinka monta adressia, surunvalittelua ja onnentoivotusta hän onkaan vilpittömässä mielessä  lähettänyt – ja tukenut samalla keskustalaista korruptiota.

Eikä keskusta ole ainoa, koko parlamentaarinen järjestelmämme on vaalirahoituksen jälkeen sotkenut ihan itsensä mustavetiseen suomalaiseen aapasuohon.

Jos EU:ssa (tai edes Suomessa) noudatettaisiin todellista kansanvaltaa – eli suoraa demokratiaa – tällaista valtiosopimusta ei olisi koskaan tehty- ratifioinnista puhumattakaan.

Paneurooppalainen hyvinvointi, vapaa markkinatalous ja turvallisuus on näyttänyt tässä sopimuksessa todelliset januksenkasvonsa – kaiken tuon hintana on kansanvallasta luopuminen ja askel askeleelta siirtyminen pienen poliittisen yläluokan hallitsemaan (muitakin ihmisoikeuksia kuin sananvapautta polkevaan) tyranniaan.

Eurooppalaisilla on vielä kaksi teoreettista mahdollisuutta kaataa tämä hirvittävin vuonna 1939 solmitun Molotov-Ribbentrop-sopimuksen jälkeen tehty valtiosopimus (Lissabonin sopimuksen lisäpöytäkirjaa ei ole vielä julkaitu). Ne mahdollisuudet ovat siinä, että tämän sopimuksen ratifiointiprosessi on kesken vielä Puolassa ja Tsekissä.

Käytännössä sopimuksen voimaantulon esteenä on enää Tsekki, jonka EU-skeptinen presidentti Vaclav Klaus on viivytellyt allekirjoitustaan. Tsekissä sopimusta syynää myös perustuslaillinen tuomioistuin.

Tällä Lissabonin sopimuksella saattaa olla tulevaisuudessa suurempiakin ja laajempiakin vaikutuksia. Kun kansalaisilta viedään mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, vaihtoehtoja on kolme; alistuminen vallanpitäjien tahtoon, passiivinen vastarinta tai aktiivinen vastarinat.

Otetaan esimerkiksi vaikka Baltian maat – ja etenkin Viro. Kuvitteellisessa skenaariossa saattaa käydä niin, että EU pakottaa virolaisia (myös lätteja ja liettualaisia) polkemaan omien kansalaistensa oikeuksia ja etuja – ainoastaan Venäjän maakaasuun liittyvien (ranskalaisten ja saksalaisten) kauppapoliittisten etujen vuoksi.

Tällainen tilanne tullee historian kokemusten perusteella nostattamaan paikallisissa vastustusta ja pahimmillaan (kuten on jo nähty) etnistä väkivaltaa.

Tilanne saattaa jatkua siten, että Brysselistä käsin toimiva EU:n komissio määrää Suomen rauhoittelemaan kyseistä tilannetta voimakeinoin – eli kukistamaan alkuperäisväestön vastalauseet ja vastarinnan.

Todellisempaa tosin on se, että parin vuoden sisään huomaamme olevamme Darfurissa myös – nykyisen YK:n  peiteoperaation lisäksi – Ranskan ja Saksan johtaman Eurostoliiton käsikassarana – valvomassa Ranskan ja saksan uuskolonialistisia etuja Kiinaa vastaan.

Se tietää myös sinkkiarkkujen ja suomalaisten uhrien tasaista virtaa – hintana Uudesta Uljaasta Eurostoliitosta.

Jokaisen täysijärkisen, joka on tarkastellut parlamentarismin syvään juurtunutta kansanvallanvastaisuutta, hyväveli-kerhotoimintaa, omien etujen härskiä ajamista ja suoraa mädännäistä korruptiota, pitäisi ymmärtää, että jos nykyiset 5 miljoonan ihmisen 200 edustajaa ovat vetäneet kansanvallan näin syvälle lokaan, miten hän voi edes kukaan kuvitella, että hieman toistakymmentä edustajaa pystyisi ajamaan 500 jäsenen EU-parlamentissa suomalaisten asioita (edes sitä halutessaan)?

Edelliset sukupolvet antoivat raskaan uhrin Suomen itsenäisyyden puolesta ja rakensivat suurin ponnistuksin kansallisen hyvinvointivaltiomme.

Nyt mattivanhaset ja alexstubbit tulevat ja antavat sen ilmaiseksi pois. Siksikö nämä uhraukset on tehty aikoinaan?

Tuskin.

Katsokaa – vaikka huviksenne ja ihan yleissivistyksen vuoksi – tämä puheenvuoro:

Itse asiassa kuultuna – A.F. Airo

Lähteet:STT, HS

 

Kysymys kansliapäällikkö Ritva Viljaselle

Arvoisa sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen, haluan kysyä teiltä (lukijani pyynnöstä) aivan suoraan, että oletteko Te virkatehtävienne tasalla?

Olette eilen ilmoittanut julkisuudessa, että yleisistä palotarkastuksista ollaan luopumassa:

Sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen korostaa, että palotarkastuksissa on pakko miettiä resurssien järkevää käyttöä. Nyt on määrä katsoa, missä kohteissa riittää pelkkä valvontasuunnitelma.

Lukijani haluaa varsin aiheellisesti muistuttaa siitä, että palontorjunta on perinteisesti perustunut ennaltaehkäisyyn. Tällainen aloite on täysin mielipuolinen paloturvallisuuden kannalta.

Hän kirjoittaa myös, että Suomi taitaa nousta nykyään asiassa kuin asiassa ns. persaus edellä puuhun. Missä Ritva Viljanen, siellä on ongelma – ja kohta myös roihu.

Haluan omasta puolestani tiedustella myös sitä, miten on mahdollista, että Suomen kaltaisessa kehittyneessä ja turvallisuudestaan tunnetussa länsimaassa, turvallisuusministeriön kansliapäällikkönä istuu kaltaisenne (yhteiskunnallisesti haitallinen) diledantti?

Johtuisiko se  mahdollisesti siitä, että olette kenties ns.lipaissut valtioneuvoston yksimielisen päätöksen (kansanvallan periaatteiden vastaisesti)  yli lyllertänyttä tasavallan tankkitätiä presidenttiä, Tarja Halosta ja tullut nimitetyksi virkaanne ohi huomattavasti pätevämmän (ja etenkin sopivamman) hakijan?

Miten on mahdollista, että lähes kontrolloimattomaan maahanmuuttoon ja ns.internetrikollisuuden  valvontaan pystytään lisäämään valtion lisäbudjetissa käsittämättömiä summia, kun samaan aikaan romutetaan kansalaisten perusturvallisuutta – poliisi ei tutki enää vähäisiä omaisuusrikoksia ja paloturvallisuuskin ollaan jättämässä tuurin varaan?

Olisiko tässä kuitenkin mahdollisesti kyse siitä, että haluatte saattaa Suomen kehitysmaiden tasolle niin moraalin, korruption, toisinajattelijoiden kohtelun,  paloturvallisuuden kuin rikostilastojenkin suhteen ?

Lähde

 

Tappajan tuntomerkit valtamedian silmin

Hyysäri julkaisi tänään tällaisen uutisen:

Poliisi etsii Britanniassa etsintäkuulutettua naista Suomesta

Poliisi etsii Suomesta naista, joka on etsintäkuulutettu Britanniassa. Nainen on tuomittu Britanniassa 3,5 vuodeksi vankeuteen lapsen pahoinpitelystä.

Lisäksi hän on saanut tuomion perättömästä lausumasta. Nainen on syyttänyt synnytyssairaalan kätilöä syntymättömien kaksostensa kuolemasta, vaikka hänen epäillään aiheuttaneen itse lasten kuoleman.
STT

Ja  PunaYleisradiomme beesailee tovereitaan  Pravdan punatoimituksessa näin:

Poliisi pyytää yleisön apua löytääkseen Ison-Britannian etsintäkuuluttaman naisen. Nainen on saapunut Suomeen viime elokuussa ja hänen uskotaan oleskelleen maassa siitä asti.

Noin 35-vuotias nainen on mahdollisesti liikkunut pienen vauvan tai pienten lasten kanssa.

Nainen on tuomittu Isossa-Britanniassa 3,5 vuodeksi vankeuteen lapsen pahoinpitelystä. Lisäksi hänellä on tuomio perättömästä lausumasta: nainen syytti sairaalan kätilöä syntymättömien lastensa kuolemasta, vaikka hänen epäillään aiheuttaneen itse lasten kuolemat.

Naisesta on tehty eurooppalainen pidätysmääräys. Viranomaisten mukaan naisella on yhteyksiä Suomeen.

Keskusrikospoliisilla on viitteitä siitä, että nainen on asunut Suomessa eri henkilöllisyyksillä ja että hän on voinut paeta Ison-Britannian tuomiota Suomeen. Hän oli raskaana kadotessaan Isosta-Britanniasta ja on voinut synnyttää Suomessa.

Ison-Britannian viranomaiset ovat huolissaan lapsen hyvinvoinnista.

Naisella on ollut yhteyksiä ainakin Helsinkiin, Vantaalle ja Tampereelle.

Havainnot pyydetään ilmoittamaan KRP:lle 046-896 7806 tai lähimmälle poliisille.

YLE

Eli uutisesta saa sellaisen kuvan, että poliisi etsii (valkoihoista) brittiläistä pahoinpitelystä ja perättömästä lausumasta tuomittua naista ja että tämä asia olisi varsin tuore.

Väärin.

Iltalehti uutisoi tästä viime elokuusta saakka karkuteillä olleesta rikollisesta ja samasta asiasta jo (sic!) 5.5. ja kertoi samalla hieman laveammin etsintäkuulutetun naisen tuntomerkeistä:

Piileskeleekö hän Suomessa?
Tiistai 5.5.2009 klo 11.20

Keskusrikospoliisi etsii naista, joka tuomittiin vankeuteen Englannissa.

PAKOMATKALLA The Daily Mail -kertoi perjantaina Faiso Sahilista, joka väitti syyttömän kätilön aiheuttaneen lastensa kuoleman. (WWW.DAILYMAIL.CO.UK)

Nainen, joka surmasi syntymättömät vauvansa ruiskuttamalla itseensä lääkettä, tuomittiin perjantaina vuosien vankeustuomioon Englannin Bristolissa.

Brittimedian tietojen mukaan poissaolevana tuomittu Faiso Sahil, 35, piileskelee sukulaistensa luona Suomessa.

– Kyllä häntä on etsitty täältä. Vielä ei ole saatu täyttä varmuutta siitä, että hän olisi Suomessa. Nainen esiintyy nykyään ehkä uuden henkilöllisyyden suojissa, mikä vaikeuttaa etsintöjä, rikostarkastaja Seija Havukainen keskusrikospoliisista sanoi eilen Iltalehdelle.

Syytti kätilöä kuolemista

Sahil odotti kaksosia bristolilaisessa Southmeadin sairaalassa keväällä 2007.

Koska Sahil pelkäsi, että viranomaiset ottavat lapset huostaan, hän halusi aikaistaa vauvojen syntymää kolmella viikolla. Aiemmassa kotimaassaan Somaliassa kätilön koulutuksen saanut Sahil otti hoitajien kärrystä Syntometrine-nimistä lääkettä ja ruiskutti sitä itseensä, jotta synnytys käynnistyisi.

Lääke tappoi vauvat hapenpuutteeseen pian pistoksen jälkeen. Sahil väitti, että häntä hoitanut kätilö Caroline Randall oli antanut hänelle lääkkeen. Syytös johti kätilön pidättämiseen ja määräaikaiseen erottamiseen.

Pahoinpiteli yhdeksänvuotiasta

Sahil tuomittiin perjantaina Randalliin kohdistamastaan perättömästä syytöksestä 14 kuukauden vankeusrangaistukseen. Sahil sai myös 3,5 vuoden tuomion yhdeksänvuotiaan tytön pahoinpitelyistä, jotka hän oli tunnustanut aiemmin.

Oikeudessa kerrottiin, että Sahil pieksi usein tyttöä, joka oli annettu hänen hoidettavakseen.

Kun lääkäri näki lapsen hän sanoi, että vammat olivat pahimmat, joita hän oli nähnyt kymmenen vuoden uransa aikana. Sahil ei saanut tuomiota vauvat surmanneen lääkkeen ruiskuttamisesta.

Oikeuden päätös oli suuri helpotus kätilölle, jota Sahil syytti kuolemista.

– Olen onnellinen tuomiosta. Tämä on piinannut minua kahden vuoden ajan. Nyt voin jättää tämän kaiken taakseni, Randall kertoi julkisuuteen antamassaan tiedotteessa.

Ja se alkuperäinen uutinenhan menee näin:

Niinpä niin…

Tällä kerralla näyttää siltä, että HS ja YLE eivät tyytyneet pelkkään salailuun ja poliittisesti korrektien puolitotuuksien syöttämiseen kansalle.

Tällä kerralla ylittyi suoran valehtelun kynnys – onneksi olkoon, nilkit…

* * *

Kommentoimatta sen kummemmin tätä asiaa yhtään tässä tätä enempää, esitänkin päivän kysymyksen:

Lähteet: STT, HS, IL, YLE, Daily Mail.