Tapaus Matti Vanhasen tekemiksi epäiltyihin   ministeririkoksiin liittyvä tutkinta on polkaistu sitten viimeinkin odotetusti liikkeelle.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkan mielestä Vanhanen oli esteellinen osallistumaan valtioneuvoston yleisistuntoihin, joissa päätettiin Raha-automaattiyhdistyksen avustusten myöntämisestä Nuorisosäätiölle. Tämän perusteella oikeuskansleri lähettää Vanhasen mahdollisen esteellisyyden eduskunnan perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Vanhanen voi joutua valtakunnanoikeuteen.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi ilmoitti puolestaan, että Vanhasta koskevaa asiaa käsitellään tiistaina. Ensi vaiheessa Vanhaselta pyydetään vastinetta. Vastineen laatimiselle ja jättämiselle annetaan aikaa normaalisti pari kolme viikkoa.

Vähemmän yllättäen Vanhanen itse ei halunnut vielä kommentoida asiaa mitenkään..

Oikeuskansleri on selittänyt näkemystään lehdistötiedotteessa. Hänen näkemyksensä mukaan asia on varsin yksinkertainen :

Pelkistetysti asiassa on kyse siitä, että Matti Vanhanen oli saanut Nuorisosäätiöltä yli 20 000 euron taloudellisen tuen vuoden 2006 presidentinvaalikampanjaansa varten. Vanhanen puolestaan oli pääministerinä toistuvasti vuosina 2006–2009 ollut valtioneuvoston yleisistunnossa myöntämässä Raha-automaattiyhdistyksen varoista miljoonaluokan avustukset samaiselle säätiölle. Näin on muodostunut asetelma, joka hallintolain esteellisyyssäännöksen tarkoittamalla tavalla on vaarantanut luottamuksen Vanhasen puolueettomuuteen. Vanhanen on siten menetellyt lainvastaisesti.

Tämä on mielenkiintoista. Mielenkiintoista siksikin, että Jonkka tarvitsi kuukausia aikaa, pystyäkseen tekemään tämän  yksinkertaisen johtopäätöksen.

Oikeuskansleri Jonkka sai nimittäin jo vuosi sitten kantelun, jossa oikeuskansleria pyydettiin selvittämään pääministerin esteellisyyttä RAY:n varojen jakamisessa valtioneuvostossa.

Hitaita ovat herrojen kiireet…

Keskusrikospoliisissa on parhaillaan vireillä Nuorisosäätiön antamia vaalitukia koskeva laaja esitutkinta.  KRP:n tutkinnalla on  rakenteellinen yhteys nyt oikeuskanslerin käsittelemään tapaukseen. Vanhasen saamaa tukea olisi oikeuskanslerin mielestä syytä tarkastella osana esitutkinnassa olevaa asiakokonaisuutta.

Oikeuskanslerin käsitys on, että ilman tämän yhteyden huomioon ottamista ei Vanhasen osallistumisesta avustuspäätöksien tekemiseen Nuorisosäätiölle saada oikeaa kuvaa

Oikeuskansleri on tehnyt yhteistyötä keskusrikospoliisin kanssa ja pyytänyt kahteen otteeseen selvitystä Vanhaselta. Oikeuskansleri halusi tietää, oliko Vanhanen tietoinen Nuorisosäätiöstä saamastaan vaalituesta silloin kun hän oli päättämässä valtioneuvostossa Nuorisosäätiölle menevistä avustuksista.

Tässä vaiheessa oikeuskansleri ei halua kuitenkaan julkistaa Vanhaselta saamiaan selvityksiään. Ne eivät kuitenkaan ole ilmeisestikään vakuuttaneet oikeuskansleria, koska tämän mukaan Vanhanen on nyt toiminut lainvastaisesti.

Jos eduskunnan perustuslakivaliokunta päättää aloittaa rikostutkinnan, sen suorittaa käytännössä keskusrikospoliisi. Syytteen nostamisesta valtakunnanoikeudessa päättää eduskunnan täysistunto. Tämä mahdollinen (jopa todennäköinen) syyte käsitellään valtakunnanoikeudessa, jossa syytettä ajaa valtakunnansyyttäjä.

Se mikä tässä asiassa ei vakuuta on oikeuskanslerin rooli. Jonkka panttasi kantaansa varsin pitkään, antaen näin (ainakin teoriassa) Vanhaselle aikaa ja mahdollisuuden hävittää jälkiään.

Ja vielä huolestuttavampaa on se, että miksei Jonkka ole hoitanut virkaansa siten kuin laki edellyttää? Hän nimittäin istuu jokaisessa valtioneuvoston kokouksessa – valvomassa kokouksen ja valtioneuvoston tekemien päätösten laillisuutta virkansa puloesta.

Olisiko syytä tutkia myös Jonkan rooli tässä valtakunnan ylimmälle tasolle saakka levinneessä korruptiovyyhdissä?

Tai ainakin se, on hän syyllistynyt tässä ja/tai jossain muussa asiassa virkavirheeseen ja onko hän sopiva sekä kykenevä hoitamaan virkaansa?

Yhtäkaikki, tämä ei ole omiaan nostamaan luottamusta suomalaisen poliittisen kulttuurin uskottavuuteen – eikä korkeimpiin virkamiehiin. Nyt olisi (etenkin näin vaalien alla) aika käynnistää puolueettoman perustuslakituomioistuimen luominen viimeinkin Suomeen sekä tarkastella vallan valvontaa myös suoran demokratian näkökulmasta.

Lähteet: Finlex, US, YLE, OKV

Site Meter
Mainokset

Pääministeri Matti Vanhanen antoi viikonloppuna meriselitystä muistuttavan  haastattelun. Tämä haastattelu julkaistiin aika laajasti ns. Vli-Suomen keskustavetoisten lehtien lisäksi myös muualla.

Hän alkaa ilmeisesti viimeinkin itsekin ymmärtää, että hän ei ehkä ole ollut mikään onnellinen sattuma Suomelle pääministerinä toimiessaan. Nyt alkaa näköjään Masalle tulla hätä siitä, että ehkä hän saattaakin (vastoin kaikkia odotuksia) päätyä jossain vaiheessa henkilökohtaisesti vastaamaan tekosistaan.

Haastattelussa pääministerimme kertoo pelkäävänsä sitä , että Suomeen tulevien turvapaikanhakijoiden määrä kasvaa rajusti. Vanhasen mukaan  Suomeen saattaa pian pyrkiä yhtä paljon hakijoita kuin muihin Pohjoismaihin.

Ei pitäisi julkisesti sanoa, mutta jos meidät löydetään yhtä laajasti kuin muut Pohjoismaat, hakijoita voi olla jopa 20 000.


Vanhanen jatkaa selitystään määrittelemällä tilanteen sellaiseksi, jolle ei ole mitään tehtävissä:

Osa kansalaisista asennoituu maahanmuuttoon hyvin tunneperäisesti. Heille se on joko-tai-kysymys. Se vaihe on ohi, sillä maahanmuutto on tosiasia.

Vai niin? Eli suomalaisten mielipiteellä ei ole tämän asian suhteen mitään merkitystä? Tällainen ilmoitus pääministerin suusta kuultuna vahvistaa niitä epäilyjä, että EU:ssa on sovittu salaisesti siitä, että Suomi ottaa huomattavasti enemmän turvapaikanhakijoita vastaan – vastoin kansan tahtoa.

Uskallan ennustaa (yleisönosastojen palautetta seuranneena), että Matin kommentilla on päinvastainen vaikutus kuin se mitä Vanhanen haluaa.

Maahanmuutto (etenkin humanitaarinen)  tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä olemaan seuraavien eduskuntavaalien kuumin peruna. Mattikin (tai hänen taustaryhmänsä) on huomannut sen. Matti sanoo nimittäin, että hän siirtäisi painopisteen pakolaisista työperäiseen maahanmuuttoon.

Vanhanen haluaa myös muistuttaa, että maahanmuutolla voi vaikuttaa huoltosuhteeseen vain pieniltä osin. Hän toivoo kuulevansa valtaväestöltä maltillisia mielipiteitä maahanmuutosta.

Minä puolestani toivon Vanhasen hallituksen aiheuttamaa tuhoa siivoamaan joutuvalta seuraavalta hallitukselta tarttumista asioihin Juho Kusti Paasikiven ohjeen mukaisesti ja muistavan sen, että kaiken viisauden alku on tosiasioiden tunnustaminen.

Seuraavan hallituksen kannattaa (ihan jo yhteiskuntarauhan ja suomalaisen yhteiskunnan yleisen tulevaisuuden vuoksi) irtisanoutua mahdollisista EU:n ja Suomen välisistä humanitaarista maahanmuuttoa koskevista  uuden ajan ribbentropsopimuksista.

Tässäkin voitaisiin noudattaa jatkotoimien kohdalla Paasikiven näyttämää esimerkkiä. Kun tällaisesta sopimuksesta ja sen solmineesta pääministeristä päästään eroon, niin seuraavassa vaiheessa on syytä istuttaa Matti Vanhanen valtakunnan oikeuteen vastamaan ministerivastuunsa perusteella tekosistaan.

Toisin kuin Risto Rytin kohdalla, tässä ei taida olla kuitenkaan kyse näytösoikeudenkäynnistä eikä valtakunnan ja kansan puolesta uhrautumisesta.

Päivän kysymys kuuluu näin:

Lähde: STT

Site Meter