”Valtuustotyö auttaa edustamaan helsinkiläisiä valtakunnan politiikassa”, Astrid Thors sanoo.

Hänen mukaansa Helsingin vahva edustus hallituksessa näkyy esimerkiksi siinä, että hallitus on hyväksynyt länsimetron ja kehäradan rakentamisen sekä Ruotsalaisen teatterin jättiremontin.

Maanmuuttoministeri ja demlisti Astrid Thors (Ankkalammikon elitistivähemmistöseura) kolmoisroolistaan politiikassa (kunnanvaltuutettuna, kansanedustajana ja ministerinä) Hyysärissä 24.8.2009

Tärkein tähän uutiseen liittyvä kysymys kuuluu, että pitäisikö tässä nyt itkeä vai nauraa? Kuten otsikkokuvakin kertoo, etujen valvominen ei ehkä ole onnistunut normaalisti ymmärrettävällä tavalla ministeri Thorsin kohdalla.

Myös Thorsin väite siitä, että hänen kohdallaan valtuustotyö auttaa edustamaan helsinkiläisiä valtakunnan politiikassa on joko surkeaa totuudenvääristelyä tai vaihtoehtoisesti karkeaa pilaa, joka kohdistuu helsinkiläisiin.

Tähän mennessä Astrid Thors on lähinnä edustanut kahta ryhmää – omaa (suomenruotsalaisten enemmistöä pilkkanaan pitävää) Ankkalammikon elitistivähemmistöseuraansa ja jokaista maahamme (vaikka sitten ilman todellista tarvetta) änkeämään pyrkivää sosiaalituristia.

Tarkalleen ottaen, se kuinka suurta osaa helsinkiläisistä (ja suomalaisista) Thors edustaa on tiedossa. Ankkalammikon elitistiseuran (SFP/RKP) jäsenet, myötäjuoksijat, hännystelijät ja tukijat antoivat Astridillemme viime eduskuntavaaleissa kokonaista 5 938 ääntä.

Se, että Thors pääsi tällä äänimäärällä muuttamaan perustavanlaatuisesti suomalaista yhteiskuntaa, on kieltämättä loistava valtapoliittinen saavutus. Sellainen, josta Niccolo Macchiavellikin olisi varmaa tyytyväinen. Helsinkiläisten edustamisen ja kansanvallan kanssa sillä taas ei ole mitään tekemistä.

(Tästä onkin enää askel monikulttuuriseen unelmaan – seuraavaksi Thorsin tavoitteena saattaa olla äänioikeuden (toimeentulotuen lisäksi) jakaminen myös kaikille maahamme humanitaarisen maahanmuuttopolitiikan nimissä saapuville maahantulijoille. Äänioikeuden laajentamisen ehdoksi voi kaavailla esimerkiksi tämän äänen automaattista siirtämistä Astrid Thorsille – näppärää äänimäärän kasvattamista eikö totta?)

Näiden kahden ryhmän etujen ajaminen on varsin kaukana helsinkiläisten edustamisesta valtakunnanpolitiikassa.

Länsimetron ja kehäradan rakentaminenkaan ei muuten liity mitenkään Thorsin persoonaan puhumattakaan sitten hänen tästä kolmoisroolistaan politiikassa.

Vastoin väitteitään, Thors ei ole mitenkään profiloitunut liikenne- tai aluepolitiikkaan Nämä kyseiset Astridin keppihevosenaan käyttämät hankkeet ovat valtakunnallisestikin tärkeitä liikennepoliittisia päätöksiä, joihin on saatu konsensun syntymään – ihan ilman Astrid Thorsia.

Ainoa liikennepolittiinen hanke, johon Thors on osallistunut, on Suomen rajojen ja sosiaaliturvan avaaminen kaikille maahamme haluaville maahantulijoille. Ja siinähän Astrid on onnistunut tunneltulla menestyksellä.

Sokerina pohjalla tässä hassunhauskassa jutussa on sitten tämä Ruotsalaisen teatterin jättiremontti. On aika vaikea nähdä miten tällaiseen elitistiseen hankkeeseen suunnatut rahat hyödyttävät tavallisia helsinkiläisiä – ehkä samalla (tavallisille ihmisille aukeamattomalla) logiikalla kuin Helsingin sosiaaliviraston johtajan Paavo Voutilaisenkin puuhastelut verovaroilla.

Toisaalta kun tarkastelee koko Thorsin poliittista agendaa on aika vaikeaa ymmärtää, miten tavallinen helsinkiläinen (tai suomalainen yleensä ottaen) hyötyy hänen ajamastaan politiikasta.

Ehkä tähän Thorsin kommenttiin sitten kuitenkin liittyi sellainen annos sarkasmia tai ironiaa, että minä en sitä pysty ymmärtämään tai se ei jostain muusta syystä avaudu minulle.

Pelottavaa olisi nimittäin se, että Astrid aivan oikeasti uskoisi noihin puheisiinsa.

Lähde: HS

Jk. Jätin tämän kirjoituksen loppuun ( aivan tarkoituksella)  toisen tuohon uutiseen liittyvän asian.

Kyse on tietenkin Jussi Halla-ahon huomisesta oikeudenkäynnistä. Tuossa samaisessa kirjoituksessa Hyysäri jatkaa (ajoittaen tämän juuri oikeudenkäynnin alle) Jussi Halla-ahon vastaista päähänlyönti- ja propagandakampanjaansa.

Vastoin Hyysärin  penaalien tahtoa, en suostu kommentoimaan moista journalismin nimissä kirjoitettua roskaa, enkä lähtemään mukaan tuohon lokauskampanjaan. Toivotan Jussille ja hänen perheellensä voimia ja jaksamista.

Kuten olen jossain aikaisemminkin todennut, tässä on kyse näytösoikeudenkäynnistä. Tämä on de facto Halla-ahon julkisen vihamiehen (valtionsyyttäjä Mika Illmanin) virka-asemaansa väärinkäyttäen käynnistämä poliittinen ajojahti, joka jatkunee (tuomiosta huolimatta) tästäkin eteenpäin.

Ja se jatkuu juuri niin pitkään, kunnes Suomen nykyinen uussuometunut poliittinen kultuuri muuttuu. Toivottavasti Jussi Halla-ahon tapaus pystyy muuttamaan tätä suuntaa huomenna kohti takaisin kansanvaltaisen kansalaisyhteiskunnan säännöillä toteutettavaa poliittista ja oikeudellista kulttuuria – oikeudenmukaisesti.

Tässä maassa olisi tilausta totuuskomissiolle.

Site Meter

Kullervon lempihörhölauma – Virheet De Dorka – kunnostautuu taas vähemmistöjen puolustamisen ja yhteiskunnallisesti elintärkeiden hankkeiden käynnistämisen jalolla rintamaosuudella.

Ehei – nyt ei ole kyse vasenkätisten transseksuaalisten yliopisto-opiskelijoiden eikä työperäisten inuittiimaahanmuuttajien asioiden huolehtimisesta.

Kyse on tällä kertaa siitä, että tämä kyseinen ponipoppoo vaatii omaa edunvalvojaa eläimille.

Vihreät nimittäin ehdottavat eläinasiavaltuutetun viran perustamista. Vihreiden mielestä tämä olisi yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka edistäisi eläinten oikeuksia ja hyvää elämää samaan tapaan kuin lapsiasiain- ja vähemmistövaltuutettu tekevät omalla alallaan.

Tottahan toki eläimetkin tarvitsevat oman valtuutettunsa. Miten nämä puolustuskyvyttömät luontokappaleet ovatkaan pärjänneet tässä Suomi-nimisessä hirveässä totalitarismissa näin kauan ilman omaa valtuutettuaan?

Ehdotus sinne Virheiden suuntaan – älkää nyt unohtako ajaa seuraavaksi kivi-, sieni- ja kasviasiavaltuutettua.

Vihreiden puoluehallitus ehdotti lauantaisessa kannanotossaan, että Suomessa alettaisiin edistää eläinkokeiden korvaamista vaihtoehtoisilla menetelmillä. Puolue perustaisi Suomeen kansallisen vaihtoehtomenetelmäkeskuksen.

Kaunis ja hieno ajatus – aivan tosissaan.

Kullervoa tosin ihmetyttää miksi Virheet eivät ole kiinnostuneet siitä, millaista tuskaa eläimille tuotetaan Halal-teurastuksella.

Aika mielenkiintoista – tosiaan.

Kullervo tosin kaipaa nyky-yhteiskunnan rattaisiin enemmän asialleen omistautuneita – ja jo olemassaolevia – virkamiehiä ja sellaista reipasta anja-eerikäis-henkeä näissä asioissa. Turhia virkoja ja kaiken maailman vähemmistöjen asioita -muka – ajavia valtuutettuja on tässä maassa jo nytkin aivan liikaa…

Kullervo on muuten vannoutunut koiramies ja suuri luonnon ja eläinten ystävä. Ja juuri sen vuoksi Kullervon mielestä tällainen puuhastelu on yhtä tarpeellista kuin koko luonnosta ja todellisuudesta kauas
vieraantunut ns. punavihreä liike – etenkin Suomessa.

Tämä punavihreä hölmöily on yleensä täysin älytöntä ja aika useien myös yhteiskunnallisesti vahingollista ja/tai haitallista.

Seuraavaksi odotamme sitä, että tämän hassun puolueen – vieläkin hassummasta – eduskuntaryhmästä kuuluu:

Ja sit toi äänioikeus eläimille, niinku. Se on, niinku, oikeudenmukaista ja tosi, niinku, ihquu…

Lähde: STT