Ahvenanmaalainen ajatusleikki

Viikon uutisvuo on tuonut uutisia myös kansainvälisten sopimusten mukaan Suomeen  maakuntana kuuluvasta luodosta nimeltään Ahvenanmaa.

Joku valopää kyseisen maakunnan paikallishallinnossa on saanut idean. Tuon idean mukaan Suomen viranomaisilta kiellettäisiin suomen kielen käyttäminen Suomessa tehdyissä kartoissa.

Tämä ahvenenmaalainen ajatusleikki on hieman samaa tasoa kuin sellainen, että Suomen hallitus vaatisi Venäjän federaatiota käyttämään julkaisemissaan kartoissa ainoastaan latinalaisella aakkostolla suomeksi kirjoitettuja paikannimiä.

Toisaalta meidän hallintomme olisi syytä ottaa oppia eräässä asiassa ahvenanmaalaisilta. Meidänkin tulisi vaalia omia kansalliskieliämme ja ahvenanmaalaisten tavoin kieltää muiden kuin suomen ja ruotsin käyttäminen kaikissa virastoissa ja julkisissa palveluissa.

Ahvenanmaalaista ajatusleikkiä voi jatkaa myös eteenpäin. Meidän olisi syytä miettiä sitä, että riittääkö pelkkä suomi kansalliskieleksi – ja luoda erikseen vähemmistökieliä koskeva lainsäädäntö ruotsia, saameja muita pikkukieliä varten.

Ja jos jatketaan vielä tätä samaa ajatusleikkiä, seuraavaksi voidaan miettiä sitä, pitäisikö meidän vaihtaa verovaroja syövä ja suomalaisiin (virallisesti) rasistisesti suhtautuva Ahvenanmaa johonkin muuhun?

Esimerkiksi luovutettuihin alueisiin Venäjän kanssa?  Tai Länsi-Pohjaan Ruotsin kanssa?

Tai kenties muutamaan lomasaareen Kreikan saaristossa?

Asiasta kirjoittaa myös Hampaankolosta-blogi.

Jk. Miettiköön kukin ihan itse sitä, miten suhtautuu seuraaviin toimittajiin ja yrityksiin tämän ajatusleikin valossa:

HP

Advertisement

 

Näin Jyrki Katainen laskee valtionbudjetin

Jos nyt joku vielä ihmettelee sitä, kuinka Suomi on joutunut taloudelliseen ahdinkoon markkinatalouden lippua heiluttavan kokoomusjoukkion kanssa, niin kysymykseen löytyy vastaus kokoomuksen vaaliohjelmasta.

Kenenkään ei todellakaan tarvitse enää ihmetellä sitä, miksi olemme taloudellisesti kaulaamme myöten kusessa

Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa:

Valtionvarainministeriksi päässyt kansakoulunopettaja on ilmeisen suurpiirteinen – eikä nykyaikainen tietojenkäsittely näköjään kuulu Kataisen agendaan tai menetelmiin.

Vanha viisaus kuuluu niin , että suutarin pitäisi pysyä lestissään. Sen tuoreempi versio kuuluu;, että kansakoulunopettajan pitää pysyä Siilinjärvellä – siellä tämä diletantti saa vähemmän vahinkoa aikaan.

Lähde: Kokoomus

 

Pekka ja Pätkä merirosvojahdissa

Nykyaikaan liittyvä todellisuus alkaa jo peitota älyttömimmätkin fiktiot tässä rakkaassa isänmaassamme.Se alkaa itseasiassa ylittämään jo jopa jo pahimman suomalaisen elokuvan rillumarei-kauden surkuhupaisimmat saavutukset.

Ja se jos mikä on jo todellinen saavutus.

Odotan jo kieli pitkällä tätä nykyaikaista Pekka ja Pätkä-leffojen nykyaikaistettujen versioiden esiinmarssia.Koska en halua olla mitenkään olla uuden ja uljaan kehityksen esteenä, haluan kantaa oman korteni kekoon ja esitellä oman ehdotukseni siitä, miten suomalaisen elokuvan unohdettu aarteisto saataisiin muutettua poliittisseti korrektiksi ja samalla saataisiin sadun keinoin muutettua suomalaisten enemmistö läpisuvaitsevaisiksi.

Elokuvan ohjaajana voisi toimia vaikka anonyymillä nimimerkillä esiintyvä Ali Quu ja tuottajana (samoin vaikka  peitehenkilöllisyydellä esiintyvä)  YLE:n tavat oppinut suomalaisvihaaja Wali Hoo. Kuvaajana voisi toimia esimerkiksi Käkkis Arhinmäki, jolla on asiaan liittyvää kokemuspohjaa ilmeisen riittävästi.

Nyt tarkkana kaikki muutkin uuden polven wannabe-tarantinot ja -coppolat,  tässä teille loistava business-idea  – etenkin kun vanhat rahoituslähteet ovat kuivuneet. Jos tälle projektille ei heru fyrkkaa YLE:stä, kulttuuriarkistosta ja elokuva-arkistosta – niin sitten ei kyllä heru millekään muulekaan produktiolle.

… ja onhan tietysti aina olemassa RAY ja UM…

Tämän uuden elokuvan nimeksi voitaisiin laittaa integroitumisen (sekä vanhan yksikulttuurin muuttamisen monikulttuuriseksi) merkeissä esimerkiksi Pekka ja Pätkä  merirosvojahdissa.

Pekan rooliin sopisi aivan itseoikeutetusti Afrikkaan verovaroin suuntautuneen turismin kuningaskuluttaja Pekka Haavisto ja hänen aisaparikseen Pätkäksi voitaisiin (turhaa castingia tekemättä) ottaa esimerkiksi Osmo Soininvaara. Odella nimittäin  taitaa olla juuri nyt ylimääräistä aikaa, kun hänen ajamansa Päijät-Hämeen slummiuttamissuunnitelma…  hmmmm… sanoisimmeko vaikka, että ajoi karille.

Tai kuten asiaa kuvaili:

Soininvaara epäonnistui minun mielestäni täysin. Tuommoinen ylimielinen stadin kundi tulee maalaisia opettamaan. Se tuli viestinä kaikilta, että selvittäjä pyörii samat kalvot kainalossa ympäri kuntia. Ja sitten kun selvitysmies tuli ulos valmiin pakettinsa kanssa, niin ne oli taas ne samat kalvot.

Osmo saisi tässä elokuvahassuttelussa kerrankin toteuttaa itseään ja jauhaa jargoniaan ”… asiahan ei kuulu mitenkäään minulle, mutta …”

Naispääosaan – kapteeni Akuliinaksi – sopisi (kuin poliisin nyrkki anarkistin  nenään) työministerinä touhottava Anni Sinnemäki. Annikin saisi kerrankin oikeita töitä, eikä hänen tarvitsisi enää huolehtia työttömyyden lisäämisestä, nuorille ja syrjäytyneillä käytävän ihmiskaupan  laajentamisesta  ja suomalaisen elinkeinoelämän kurjistamisesta.

Jos Haavisto on projektissa mukana, pakollinen homokiintiölin on täytetty, mutta jos hän ei jostain syystä ehdi tai halua osallistua tähän projektiin, tuon kiintiön täyttäminen voitaisiin huoletta uskoa aidon Akuliinan harteille.

Tämän uutta, uljasta ja kaunista uussuomalaista  monikulttuuria edustavan elokuvan synopsis menee suurin piirtein näin:

Kun kaukaa viisas ja täydellinen hallituksemme on komentanut  huonosti Somalian merialueille sopivan   Kaleerilaiva Puuhamaan seikkailuretkelle kapteeni Akuliinan komennossa alkaa käsittämätön hössötys, kaahaus ja sekoilu – kunnon b-farssin tyyliin. Puolustusvoimat palkkaa Kaleerilaiva Puuhamaalle sopivan joukon (noin 50) Suomessa asuvaa somalia  ”yhteyshenkilöiksi ja tulkeiksi”.

Näille annetaan väliaikainen erikoisupseerin vakanssi ja komea uniformu. Hassujen kommeltusten ja kahden upotetun valaanpyyntialauksen jälkeen, kapteeni Akuliinan komentama alus pääsee kuin pääseekin Somalian rannikolle. Kun suomalaiset ottavat ensimmäisen kerran kiinni somalimerirosvoja, todetaankin  yllättäen, että nämä vesselithän kuuluvatkin perheidenyhdistämisohjelman piiriin.

Jokaisessa  kunnon  merirosvotarinassa on aarre – niin myös tässä.  Elokuvan loppukohtauksessa Puuhamaa purjehtii auringonlaskuun kultamunien kanssa.

Lähteet: UM, KU, City, HS

 

Radio Jore Vaan: Kööpenhaminan tappio

Hyvää päivää, täällä jälleen Radio Jore Vaan, Absurdistan. Ehdottoman stalinistisen luotettava lähteenne –  joka yleensä vastaa kysymyksillä ja aniharvoin  vastaa kysymyksiinne, mutta siirtää aina ja ehdottomasti  siirtää vastuun kaikesta (jopa Bodomjärven murhista) kuulijalle.

Kysykää meiltä mitä te haluatte, me vastaamme teille mitä me haluamme.

Meiltä kysytään;  mikä oli Kööpenhaminan ilmastonmuutoskokouksen suurin tappio?

Me vastaamme;  se, että meille ystävällismielisen Suomen tasavallan suurin sisäinen ongelma presidentti Tarja Halonen joutui odottamaan turhaan (Suomelle niin kovin tärkeän) Malediivien presidenttiä Mohamed Nasheedia ilmastokokouksen pitkityttyä.

Suurelle Äiti Aurinkoiselle tuotetun henkilökohtaisen surun lisäksi pahoittelemme sitä, etteivät suomalaiset  veronmaksajat päässeet (ainakaan vielä)  kustantamaan johtajansa henkilökohtaista elämysmatkaa Malediiveille.

Radio Jore Vaan vaikenee tältä illalta – hyvää ötyä, muistakaa kansalaiset, että kansanvalta on pötyä…

Lähde: HS

 

Viikon mokutus 18/09

Itse pidän Punavuorta sopivampana paikkana vastaanottokeskukselle kuin Kontulaa, koska Itä-Helsingissä on jo entuudestaan suhteellisen paljon maahanmuuttajia.

Vesa Hack US-blogissaan 28.4.2009

Kun Vesan tällä kerralla ulospäästämää idiotismia tutkii lähemmin, huomaa että tässähän meillä puhuu aito komentotaloutta edustava uusstalinisti – Vesan olisi ehkä syytä tutustua käsitteen White Flight merkitykseen.

Tämän sijoittamisen suurin ongelma on siinä, että nämä sinänsä pienet etnisyydestään kynsin hapain kiinni pitävät ryhmät eristäytyvät nyt yhteen kerättyinä tasaisesti ympäri kaupunkia – eli muodostavat näitä pienempiä (ja tiiviimpiä) ghettoja myös ns.paremmille alueille.

Olin eräässä suljetussa kokouksessa muutama vuosi taaksepäin. Tuossa kokouksessa erittäin korkeassa toimeenpanevassa asemassa oleva kaupungin asuntovirkamies kertoi meille, että tulevaisuuden asuntopoliittinen tavoite on vähintään 14% maahanmuuttajia jokaisessa Helsingin kaupunginosassa.

Kysymyksiin aikooko kaupunki laajentaa sosiaalista asuntotuotantoa myös näille ns. paremmille alueille, kyseinen virkamies sanoi, että siihen ei ole tarvetta – kaupungilla on olemassa Helsingin Asuntohankinta Oy. Tämä yhtiö on kaupungin omistama, mutta siihen ei päde sama poliittinen valvonta kuin kaupungin virastoihin ja laitoksiin. Sen tehtävänä on hankkia omistusasuntoja perinteisistä asunto-osakeyhtiöistä sosiaalisin perustein ja kaupungin työsuhdeasuntoiksi jaettaviksi vuokra-asunnoiksi.

”Näihin me tulemme ensisijaisesti tulevaisuudessa asuttamaan sosiaalisin perustein asuntoa tarvitsevia maahanmuuttajia, saadaksemme tavoitteemme (tuon mainitun vähintään 14%) toteutumaan”

Ei tarvitse tosiaan mennä Kontulaan saakka – käykääpä huviksenne näin keväällä tai kesällä iltaisin katsomassa esimerkiksi mallikaupunginosien Pikku-Huopalahden tai Ruoholahden ympäristöä (urheilukenttiä, metroasemaa jne), niin saatte erinomaisen kuvan siitä mistä on kysymys.

Kun nyt sitten puhutaan näistä vastanottokeskuksista, joissa asuu maahan vasta saapuneita ihmisiä vailla minkäänlaista tulevaisuutta (laman alla taistelevassa ja omalaatuisen alkuperäiskielen ja -kulttuurin piirissä) niin jokainen voi sitten kuvitella tuollaisen keskuksen vaikutuksen omaan naapuristoonsa ja asuntojen arvoon.

Ihmisillä on oikeus itse saavuttamaansa elintasoon – tällainen päättäjien taholta tehty pakkosijoituspolitiikka ei ole mitenkään yhndenvertaisuusperiaatteen eikä kansanvallan perusteiden mukaista.

Mutta eihän Vesa sitä ymmärrä – virhe mikä virhe…