(Useat lukijat ovat pyytäneet meiltä  tämän postauksen uusintaa tänään. Olkaapa hyvät.)

 

Työministeri Anni Sinnemäki on ottanut lisäaikaa selvittääkseen, miten valtion palkkatuen muutokset vaikuttaisivat (sosiaalisten ja humanitaaristen) järjestöjen työllistämiseen.

Nykyistä voimassa oleva palkkatukilakia pitää uudistaa, jotta se vastaisi EU:n säädöksiä. Uudistusta koskeva lakiesitys piti antaa eduskunnalle jo kuluneella viikolla. Sen on määrä tulla voimaan ensi keväänä.

Sosiaali- ja terveysalan (vapaaehtois)järjestöt ovat nyt hermostuneet tästä hankkeesta. Ne pelkäävät, että niiden mahdollisuudet työllistää ihmisiä romahtavat. Järjestöt työllistävät palkkatuella vuosittain 14 000 pitkäaikaistyötöntä tai muuten vaikeasti työllistettävää henkilöä.

Näiden työllistettyjen avulla esimerkiksi Suomen Punainen Risti pyörittää muun muassa Kontti-kierrätystavaratalojaan sekä vanhusten ystäväpalvelua.

Se mikä tässä on erittäin olennaista on määrittely. Nämä järjestöt puhuvat työllistämisestä – nämä järjestöjen palkkaamat ihmiset puhuvat orjuudesta.

Ja orjuudestahan tässä on asiallisesti ottaen kyse.

Homma toimii niin, että tällekin toiminnalle on kehitetty oma järjestelmänsä ja järjestelmän avainsana on palkkatuki. Palkkatuki (eli todellisuudessa työllistämistuki) on teoriassa tarkoitettu siihen, että yritys (eli tässä tapauksessa todellisuudessa järjestö) saa yhteiskunnallista tukea työttömän päivärahan suuruisen summan työllistäessään vaikeasti työllistettävän pitkäaikaistyöttömän.

Palkan tulisi olla taulukon mukainen ja työn kokopäivätyötä, mutta näin ainakaan järjestömaailmassa todellisuudessa tapahdu eikä näin myöskään ole. Palkkatukea hyväksikäyttävät yhdistykset ja järjestöt toimivat niin, että ne maksavat työehtosopimuksen mukaista palkkaa mutta teettävät niin paljon lyhyempää päivää, että palkan maksuun riittää pelkkä palkkatuki.

Toinen yleisesti käytetty metodi on se, että saadulla rahamäärällä pyritään teetättämään työtä mahdollisimman monta tuntia vuorokaudessa. Jos työehtosopimuksen vähimmäispalkaksi on määritelty 8 euro /tunti, niin useista työehtosopimuksista löytyy nykyään (kiitos punakorporaatioiden) lisäklausuuli, jonka mukaan työllistämistuella työllistetyn työttömän palkkaa voidaan alentaa 15% pitkäaikaistyöttömyyden perusteella.

Eli työllistetyn tuntipalkaksi määräytyy 8 – (0,15 * 8   ,) = 6,8 e / h
Nyt työtöntä voidaan työllistää 6,8 eurolla tunti sen sijaan, että siitä pitäisi maksaa 8 e / h. Näppärää.

Kyseinen järjestö ei joudu siis ottamaan minkäänlaista taloudellista vastuuta työntekijästään, koska palkka maksetaan pelkästään yhteiskunnan subventoimalla palkkatuella.

Ja mitä tapahtuukaan yksilölle? Pitkäaikaistyötön saattaa menettää tällaiseen palkkatukityöpaikkaan siirtyessään myöskin mahdollisuutensa toimeentulotukeen.

Käytännössä hänen käteensä jää vähemmän rahaa kuin hänen ollessaan työttömänä ja hänen maksettavakseen lankeavat myös terveydenhoitokulut, lääkkeet ja sähkölaskut. Tämä asia on sinänsä erittäin merkittävä monelle ihmiselle, koska valtaosa näistä pitkäaikaistyöttömistä on myös pitkäaikaissairaita, joita ei haluta päästää työkyvyttömyyseläkkeelle.

Koska (usein työkyvytön) työtön joutuu köyhyydessään entistä suurempaan ahdinkoon mennessään pelkästään palkkatuella palkattuun osa-aikatyöhön, kyse on puhtaasta puolustuskyvyttömän orjuuttamisesta.

Jotta elämä ei olisi tuosssa vaiheessa tarpeeksi vaikeaa, palkkatukiorjuudesta irtisanottu työtön saa myös ns. R7-merkinnän. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen on oltava 5 kuukautta töissä vapailla työmarkkinoilla tai sitten työelämävalmennuksessa ennen kuin hänen oikeutensa työttömyyskorvaukseen palautetaan.

Palkkatukiorjuus on klassista orjuutta pahempaa ja raaempaa. Entisaikojen maaorjien omistajat huolehtivat orjistaan koska he olivat hänen omaisuuttaan ja siis arvokkaita työntekijöinä – ja he perustivat bisneksensä omaan toimintaansa, eivät yhteiskunnalta saatuun tukeen ja yhteiskunnan maksamaan maaorjaan.

Nykyaikaisen palkkatukiorjan saa myös halutessaan (sosiaalista ja humanitaarista toimintaa harjoittava järjestö) irtisanoa koska tahansa (aivan mistä tahansa) mitättömimmästäkin syystä ja uuden palkkatukiorjan saa heti tilalle.

Ja näitä orjia riittää.

Hieman vanhahtavasta tilastosta nähdään, että erilaisissa työvoimapoliittisissa toimenpiteissä (eli huuhaakoulutuksen ja palkkaorjuuden piirissä) oli vuonna 2008 yli 81 000 henkeä. Jos tähän lasketaan vielä mukaan Työ- ja elinkeinoministeriön rekisterissä olevat työttömät ja työttömyyseläkeläiset, saadaan vapaana olevan työvoiman määräksi noin 330 000 henkeä.

Ja jos ei riitä, otetaan käyttöön uudet keinot. Nykyinen hallitus on käyttänyt myös huomattavasti työaikaa ja yhteiskunnallisia varoja siihen, että ulkomailta saadaan haalittua näiden tilalle uusia orjia – uuden maahanmuuttolain puitteissa.

Nämä toimet tarkoittavat sitä, että inhimillinen surkeus jatkuu ja kasvaa. Kun tämä 330 000 orjan joukko on sitten ajettu hautaan, voidaan siirtyä uuden ulkomailta haalitun paarialuokan hyödyntämiseen.

Tämän Astrid Thorsin (koko nykyhallituksen tukemana) junaileman ulkomaalaispolitiikan seurauksena saadaan sitten hoidettua (ilmeisesti varsin nopealla ajanjaksolla) nykyisen alkuperäisväestön syrjäytyneiden aiheuttama ongelma ja poistettua kauneusvirheet tehokkuuteen pyrkivästä yhteiskunnastamme.

Miinusmerkkisenä voi tosin joku iljettävä toisinajatelija nähdä sen, että tämä kehitys luo suurempia yhteiskunnallisia jänniteitä, tuo tullessaan aidon monikulttuurisen rasimin, lisää turvattomuutta ja rikollisuutta, kaventaa demokratiaa sekä sananvapautta ja tuhoaa suomalisen yhteiskunnan ja kulttuurin.

Mutta eihän se mitään. Tuohan on pieni hinta kansainvälisestä kilpailukyvystä – tosin joku voi taas ihmetellä, että mitä sillä tehdään kun ei ole enää mitään vientiteollisuuttakaan

Samasta aiheesta aikaisemmin ansiokkaasti kirjoittanut Kari Laurila esittää erinomaisen kysymyksen orjan juridisesta asemasta blogissaan:

Mielenkiintoinen ajatusleikki on myös, onko pitkäaikaistyötön rikollinen? Käräjäoikeuksien rikoksista tuomitsemat sankiot ovat teon vakavuusasteen mukaan sakko, ehdollinen vankeustuomio tai ehdoton vankeustuomio. Vakavimman, ehdottoman vankeustuomion voi muuttaa yhdyskuntapalveluksi jos vankeusrangaistus on lyhyehkö.

Yhdyskuntapalvelussa työtä tehdään näissä samoissa järjestöissä jotka järjestävät palkkatukitöitäkin, mutta työtä tehdään vain kolmena päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan. Tunti yhdyskuntapalvelua vähentää yhden vankeuspäivän. Yhdyskuntapalvelu ei vaikuta tuomitun taloudelliseen asemaan esimerkiksi silloin, kun tuomittu sattuu olemaan työtön.

Palkkatukityöllistetty saa siis pahemman rangaistuksen kuin vankeusrangaistukseen tuomittu, koska hän joutuu tekemään pitempää päivää ja saa käteensä vähemmän rahaa. Onko pitkäaikaistyötön siis rikollinen vai vain kolmannen luokan kansalainen, rikollistakin pahempi?

Tämä on erittäin hyvä kysymys – mikä on palkkatukiorjan oikeudellinen asema Suomessa (taitaa tosin olla myös aika turha kysymys….)?

Jotta tältä palkkatukiorjuudelta ei katoaisi uskottavuus, käytännön jatkuvuutta vakuutellaan valtiovallan taholta. Työministeriön jallitus hallitusneuvos Päivi Kerminen vakuuttaa SPR:lle ja muille järjestöille, että palkkatukeen tulee rajoituksia vain silloin, jos järjestöt tuottavat sellaisia maksullisia palveluja, jotka kilpailevat yritysten kanssa.

Nyt on käynyt sitten niin, että EU pyrkii lopettamaan tämän perustus- ja yhdenvertaisuuslakia vastaan sotivan palkkatukiorjuuden hienon ja loistavan työllistämismuodon.

Nyt haluan antaa hallitukselle neuvon – jotta ette taas joutuisi häpeämään nurkkaan EU-kokouksissanne (yhden tai kahden lautasen kanssa), yrittäkää hieman keskittyä työhönne.

Se kannattaa tämän kysymyksen kohdalla aloittaa siitä, että poistatte tällaiset kilpailua vääristävät ja ihmisoikeuksia rikkovat tukimuodot, päästätte sairaat työkyvyttömyyseläkkeelle, alatte kantaa todellista huolta suomalaisesta elinkeinoelämästä, suljette rajat ei-toivotulta sosiaaliturismilta ja katsotte hieman sen perään, että oikeasta työstä maksetaan myös oikeaa palkkaa.

Ei siten kuin Erkki Tuomioja asian näkee:

yritykset jotka palkkaa paljon väkeä pitäisi olla kevyt verotus ja päinvastoin

Järjestöiltä tekee mieli kysyä, että onko tämä palkkatukiorjuus mielestänne toimintanne kannalta todellakin kynnyskysymys?

Onko toimintanne muuttunut yhteiskunnan tukemaksi (ja markkinoita vääristäväksi) orjuudella pyöritetyksi bisnekseksi? Se, että esimerkiksi SPR on tehnyt suomalaisella verellä bisnestä ei ole sinänsä uutinen. Se, että muutkin ovat mahdollisesti lähdössä mukaan, on taas ihan ilmeinen jatko tälle kehitykselle.

Kansalaisesta orjaksi ja sen jälkeen elinkaupan kohteeksi – tämäkö on tulevaisuudenkuva syrjäytyneiden osalta?

Lähteet: HS, IS, IL, EK, SAK; SPR, Kepa, Kari Laurila, anonyymi lukija

Haters-Gonna-Hate-Meme-Leonardo-12

Näyttää siltä, että osa nettipunakaartin väkivaltasiivestä ei ole lukenut tämän sivuston kirjoitusohjeita. Seurauksista saa sitten syyttää ihan omaa tyhmyyttään.

Eipä siinä mitään, nämä vasemmistolaiset väkivallan saarnaajat ovat suostuneet siihen, että julkaisemme heidän IP-osoitteensa täällä. Sitä saa mitä tilaa. Julkaisemme muutaman IP-osoitteen tässä. Jospa poliisikin kiinnostuisi näistä tuoreen lupauksensa mukaisesti.

Meitä on lähestytty tappouhkauksin Ip-osoitteesta 85.76.76.189. Fantasiat ihmisten kuristamisesta kuuluvat tämän henkilön seksuaalisuuteen varsin vahvasti tyylinäytteen perusteella..

Myös IP-osoitteesta 88.192.45.197  on joku Keravan nettipunakaartin jäsen  muistanut meitä törkypostilla. Samoin Kaarinassa sijaitsevasta  IP-osoitteesta 83.245.233.167 on muistettu ylläpitoa vihapostilla.

Unohtamatta vihervasemmistolaista ketjuvihaaja Joni Pelkosta, joka on muistanut meitä vaahtosuisella kuolauksellaan tällä kerralla IP-osoitteesta 82.181.173.241.

Onhan näitä muitakin. Julkaisemme jatkossa valikoituja otteita IP-osoitteiden ja nimien kera kulloisenkin uhkailijan ja/tai vihapostittajan aktiivisouuden ja törkypostin luovuuden perusteella.

Hyvää kesäpäivän jatkoa, höpönassut.

T: Kullervoblogin toimitus

85e49dde679a749617bfaa4136582a492182b69fc1c001ebdaa30bb241f7ec41

”Hän oli 31-vuotias Mohamed Lahouaiej-Bouhlel. Henkilöllisyys selvisi autossa olleista papereista.”

Eilen illalla ajettiin Nizzassa ihmisjoukkoon räjähtein ja asein lastatulla kuorma-autolla. Kuolonuhrien määrä on noussut 84:ään,ainakin 50 taistelee hengestään ja loukkaantuneita on yli 100. Joukossa kaiken ikäisiä ranskalaisia, jotka olivat kokoontuneet juhlimaan Ranskan kansallispäivää avoimelle bulevardille.

Tämän vastenmielisen teon tekijänä  oli tunisialainen muslimi (joka sai asua vapaasti Ranskassa valmistellen terroria ranskalaisia vastaan).

Näin olemme jälleen tilanteessa, jossa jälleen on 0 päivää viimeisestä muslimiterrori-iskusta. Ylläpito lähettää syvimmän osanottonsa uhrien omaisille ja uhreille.

Niinpä niin. Tämä ei juuri yllättänyt.

Ranska sai hoidettua jalkapallon EM-mestaruuskisat mallikkaasti, mutta heti sen jälkeen eurooppalaisen suvaitsevaiston erityisessä suojelussa olevat islamistit hyökkäsivät ns.pehmeään kohteeseen, tavallisten

Yllättävää on se, ettei YLE ja/tai muu valtamedia  syyttele iskusta uhreja tai (varsin normaalisti)  ns.äärioikeistoa ja rasismia (sekin tulee vielä, olkaa huoletta).
Vastuullisia tästä ovat todellisuudessa ne, jotka ovat islamilaisen terrorismin päästäneet Ranskaan ja Eurooppaan. Ns. suvaitsevaiset ja liberaalit päättäjät,  poliitikot ja poliittiset virkamiehet.
 
Kun ensimmäinen tällainen teko tapahtuu Suomessa syyllisiä tuskin heti päästään tuomitsemaan, koska he pitävät vallasta kiinni. Mutta he ovat tiedossa. Syyllisiä ovat kaikki ne päättäjät, jotka ovat päästäneet laittoman maahanmuuton seurauksena Suomeen kuulumattomia ihmisiä Suomeen.

Ei saa myöskään unohtaa sitä kovaäänisten jorieskolinien ja sakaritimosten ”suvaitsevaa” laumaa. Sitä todellisuudesta vieraantunutta ja kuolaavaa laumaa, joka levittää vihapuhetta suomalaisia vastaan ja pyrkii propagandallaan tekemään tilaa islamilaiselle ääriajattelulle ja terrorille (tuskin hämmästyttäisi sekään, että nämä puhuvat päät syyttäisivät nationalismia, koska hyökkäys sattui Ranskan kansallispäivänä).

 

Tämän sakin olisi syytä olla hieman huolissaan EU:n hajoamisen alettua. Sellainen päivä saattaa olla lähellä jolloin teot tutkitaan ja perseet tervataan.

0-days-since-last-muslim-terrorist-attack-congrats-european-union-meme-clapping-bravo

KK

Hyvää päivää, täällä jälleen Radio Jore Vaan, Absurdistan.

Ehdottoman stalinistisen luotettava lähteenne –  joka yleensä vastaa kysymyksillä ja aniharvoin  vastaa kysymyksiinne, mutta siirtää aina ja ehdottomasti vastuun kaikesta (jopa Bodomjärven murhista) kuulijalle.

Kysykää meiltä mitä te haluatte, me vastaamme teille mitä me haluamme.

Meiltä kysytään; miksi suomalainen äärivasemmisto on todellinen yhteiskunnallinen ongelma?

Me vastaamme; siksi, että äärivasemmistolaiset ymmärtävät täydellisesti sen, että suomalainen kansalaisyhteiskunta  on pystytetty laillisuuden, sananvapauden, omaisuudensuojan, yksilön vapauden ja tasa-arvon perustalle, mutta he ovatkin päättäneet, ettei tämä järjestelmä sovi erityisen hyvin heille.

Radio Jore Vaan vaikenee tältä illalta – hyvää ötyä, muistakaa kansalaiset, että kansanvalta on pötyä…

Site Meter

Hyvää päivää, täällä jälleen Radio Jore Vaan, Absurdistan.

Ehdottoman stalinistisen luotettava lähteenne –  joka yleensä vastaa kysymyksillä ja aniharvoin  vastaa kysymyksiinne, mutta siirtää aina ja ehdottomasti vastuun kaikesta (jopa Bodomjärven murhista) kuulijalle.

Kysykää meiltä mitä te haluatte, me vastaamme teille mitä me haluamme.

Meiltä kysytään; Miksi Tuija Brax haluaa muuttaa Supon Valpoksi?

Me vastaamme; siksi, että muu osa poliisista on saatu jo ulostettua vallan kolmijako-opista suoraan kulloisenkin hallinnon sylikoiriksi. Suojelupoliisin muuttamisella valtiolliseksi rakkauspoliisiksi, saadaan nykyisin käynnissä oleva  äärioikeiston kuriinsaattaminen sekä vallan, omaisuuden ja tilan uudelleenjakaminen vietyä loppuun nopeammin. Lisäksi  kaikki hassut toisinajattelijat saavat yhteiskunnallisesti tärkeää tehtävää uudelleenkoulutusleireillä. Vihreät tietävät paremmin, mikä on Sinulle hyvää, sopivaa ja parasta. Pakko on tässä tapauksessa aitoa demokratiaa.

Radio Jore Vaan vaikenee tältä illalta – hyvää ötyä, muistakaa kansalaiset, että kansanvalta on pötyä…

Site Meter

Hyvää päivää, täällä jälleen Radio Jore Vaan, Absurdistan.

Ehdottoman stalinistisen luotettava lähteenne –  joka yleensä vastaa kysymyksillä ja aniharvoin  vastaa kysymyksiinne, mutta siirtää aina ja ehdottomasti vastuun kaikesta (jopa Bodomjärven murhista) kuulijalle.

Kysykää meiltä mitä te haluatte, me vastaamme teille mitä me haluamme.

Meiltä kysytään; Miksi pakollinen kasvisruokapäivä ei ole pakko, vaan ymmärtämättömän etuoikeus?

Me vastaamme; siksi, että Helsingin Vihreät tietävät paremmin, mikä on Sinulle hyvää, sopivaa ja parasta. Pakko on tässä tapauksessa aitoa demokratiaa.

Meiltä kysytään; Miksi juureksille ja pähkinöille allergisen lapsen pitää syödä pakosta noista aineista tehtyä kasvisruokaa?

Me vastaamme; siksi, että tämä lapsi on heikko ja äärioikeistolainen. Jos se kuolee, se on vihreän ideologian mukaan ainoastaan hyväksi. Pakko on tässä tapauksessa aitoa demokratiaa.

Meiltä kysytään; Onko kukaan lihalle (pääsääntöisesti) allerginen?

Me vastaamme; Hiljaa, äärioikeistolainen. Illalla Sinut ja vanhempasi haetaan uudelleenkoulutusleirille. Helsingin Vihreät tietävät paremmin, mikä on Sinulle hyvää, sopivaa ja parasta.

Radio Jore Vaan vaikenee tältä illalta – hyvää ötyä, muistakaa kansalaiset, että kansanvalta on pötyä…

Site Meter

Eilen tehtiin eräs virstanpylvään alitus suomalaisessa nettimaailmassa. Tähän samaa WordPress-palveluun ( jota mekin käytämme alustana) ilmestyi (mahdollisesti, todennäköisesti ja ilmeisesti)  ensimmäinen osa viime kesänä erään vasemmistopoliitikon suustaan lipsauttamasta laittomasta henkilörekisteristä (hän ei ilmeisesti sitten uskaltanut julkaista sitä omissa nimissään).

Julkisuuteen levitetyssä rekisterissä kerrotaan hyvin yksityiskohtaisesti ihmisen koko nimi, henkilötunnus, kotiosoite, yrityssidonnaisuudet ja niin edelleen – kaikki sellaisia tietoja joiden julkaiseminen ( jo pelkästään bona fide-aikein) on rangaistavaa lainsäädännössämme.

Poliisi tekee tietysti oman harkintansa mukaan omat johtopäätöksensä, mutta tässä tapauksessa on kuljettu sen viivan yli, minkä jälkeen poliisin olisi syytä puuttua kyseisen henkilörekisterin pitäjien ja julkaisijoiden toimiin.

Yksinkertaistaen, jos poliittinen johto hyväksyy kaikesa hiljaisuudessa tällaisen äärivasemmistolaisen toiminnan, eivätkä lakia valvovat viranomaiset, aika vauhdilla,  puutu tähän touhuun, silloin poliitikot ja viranomaiset sallivat poliittisen sisällissodan syttymisen tässä maassa.

Niin se vinkki. Kun kerran Antifaa ei ole Suomessa eikä selin Adidas-veryttelytakissa kuvaajaan päin seisovalla vasemmistolaisella (laittoman?) henkilörekisterin pitäjällä ole mitään tekemistä kyseisen (hänen ilmoituksensa mukaan olemattoman) anarkistijärjestön kanssa, kannattanee tutkia herran tietokoneen kovalevy (josta viimeksi Oulussa tunnistettiin, julkisuuteen päässeen tiedon mukaan, ihmisiä ihan ikiomasta henkilörekisteristä) ja kyseisen poliitikon suhde tähän sivustoon (joka julkaisi tässä kirjoituksessa mainitun laittoman henkilörekisterin internetosoitteen ensimmäisenä).

Copyright Kari Halkola via Hommaforum

Site Meter

KK

Niin? Mikä on suomalainen anarkisti pähkinänkuoressa?

Yksinkertaistaen:

***

Suomalainen anarkisti ei ole mikään anarkisti – hän surullisenhupaisa pahaaoloaan ja rahattomuuttaan ympäristöönsä purkava angstinen teini.

Site Meter

KK

Hyvää päivää, täällä jälleen Radio Jore Vaan, Absurdistan.

Ehdottoman stalinistisen luotettava lähteenne –  joka yleensä vastaa kysymyksillä ja aniharvoin  vastaa kysymyksiinne, mutta siirtää aina ja ehdottomasti vastuun kaikesta (jopa Bodomjärven murhista) kuulijalle.

Kysykää meiltä mitä te haluatte, me vastaamme teille mitä me haluamme.

Meiltä kysytään;  Millainen on suomalaisen vasemmiston käsitys sanan- ja mielipiteenvapaudesta?

Me vastaamme; suomalaisen vasemmiston käsityksen mukaan sanan- ja mielipiteenvapaus kuuluu kaikille – paitsi nille, joiden ajatusmaailma poikkeaa vasemmistolaisesta ajatusmaailmasta.

Radio Jore Vaan vaikenee tältä illalta – hyvää ötyä, muistakaa kansalaiset, että kansanvalta on pötyä…

 

Site Meter

Tulipahan tuossa viimeinkin luettua paljon mainostettu Jarkko Tontin esseekokoelma ”Koti, Uskonto ja Isänmaa”.

Komea ja raflaava suomen kielen osaaminen ei pysty tässä sepustuksessa peittämään sitä, että kyse on kuitenkin hieman sofistikoidummin kuin Suomi24:llä (Kansakunnan Vessanseinällä) kirjoitetusta  – sisällöltään aivan yhtä yksisilmäisestä – tekstistä.

Lisäksi sellainen seikka, että kirjoittaja korostaa olevansa liberaali ja monipuolisesti sivistynyt, ei herätä kovinkaan syvää luottamusta – etenkin kun Tontin liberaalius on huonosti peiteltyä vihaa toiset arvot ja mielipiteet omaavia kanssakansalaisia kohtaan.

Yleensä ottaen ympäristö määrittelee yksilön – ei yksilö itse.

Saman roskan on muuten voinut lukea Tontin blogikirjoituksista aikaisemmin.

Aika turha kirja – muuten kuin sanavapauden piiriin liittyvänä mielipidekirjoituskokoelmana.

Tosin julkaistaanhan tässä maassa myös Vartiotorniakin,  joten sen valossa tämäkin julkaisu lienee jollekin tarpeellinen.

Site Meter

HP

Tämän tekstin kirjoittajan  takaraivossa on jyskyttänyt jo hetken ajan sellainen kysymys, että mitä yhteistä on poliitikoilla Juha Mäki-Ketelä, Ossi Mäntylahti ja Teuvo Hakkarainen?

Näennäisesti ei mitään, mutta pinnan alta saattaa (mahdollisesti ja ehkä)  löytyä jotain aivan muuta kuin mitä se pinta antaa ymmärtää. Vähän siten kuin vesimeloninkin kohdalla – pinta on vihreä, mutta sisus tulipunainen.

Palataan asiaan…

Site Meter

JK

Heti ja välittömästi savun hälvettyä Pekka Haaviston (Suurta Kusetusta ja joukkohysteriaa muistuttavan)  vaalikampanjan ympäriltä,  vihreän politiikan todellisuus ryömii taas synkistä koloistaan esiin.

Suuri helsinkiläinen vihreä ajattelija Markus Wasara esittelee varsin erikoista ja todellisuudesta tukevasti irrallaan olevaa käsitystään sosialismista US-blogissaan. Hän valaisee myös käsitystään ihmisten oikeudesta päättää itse kotipaikastaan ja elää vapaasti muualla kuin ratavarsiin rakennettavissa betonislummeissa. Tuosta leperryksestä saa myös erinomaisen käsityksen vihreästä kansantalouden ymmärtämisestä.

Kahvit lensivät kirjoittajan tietokoneen näytölle, tämän  hirnahtaessa luettuaan Wasaran avauksen sosialismista. Wasara kirjoittaa sanasta sanaan seuraavasti;

On liian kallista kustantaa autoilijoiden vaatima infra sosialismin keinoin.

Ööh?  Sosialismin keinoin?

Tämän lauseen rakentaminen osoittaa varsin vapaata todellisuuskäsitystä. Yksityisautoilu on rankimmin verotettuja asioita alkoholin ja tupakan lisäksi tässä maassa. Yksityisautoilija maksaa suorina ja välillisinä veroina myös vihreiden vaatimat polkupyörätiet – ja niiden kunnossapidon ja hoidon.

Aivan vastaavanlaisesti minä voisin vaatia lopettamaan vihreiden tukemisen sosialismin keinoin – tarkoittaessani verorahojen käyttöä minun haluamiini kohteisiin ja vain erään (tietyn punavihreän) poliittisen ryhmän saamien julkisten tukien maksamisen lopettamista.

Kautta koko Wasaran kirjoituksen paistaa läpi usko oman asian oikeutukseen, todellisuuden vääristely ja toisten ihmisten oikeuksien ja mielipiteiden täydellinen halveksunta.

On liian kallista suunnitella yhdyskuntarakennetta sen mukaan, että ihmiset näköjään haluavat autoilla – tai julkista liikennettä sen mukaan, että tarvitaan joku hätävara köyhille.

Näin myös vähävaraisempia ohjataan autoiluun. Kallein liikenneratkaisu on se, jossa yhteiskunnalle hintavin vaihtoehto on myös houkuttelevin – ja kaikki maksavat.

Ongelmana on se, että juuri Wasaran edustaman poliittisen kuppikunnan suuntauksen toimien vuoksi joukkoliikenne on suurimmassa osassa maata tehotonta, liian kallista ja yksityisautoilun kanssa kilpailukelvotonta – ja mikä vihreästä näkökulmasta on haluttu vaientaa – ympäristöä suhteellisesti yksityisautoilua enemmän kuormittavaa.

Tuosta kuormituksesta ja vihreiden joukkoliikenne väitteiden paljastumisesta kuplaksi on kirjoitwettu aikaisemminkin. Kirjoitus tutkimuslinkkeineen löytyy täältä.

Wasaran kirjoitus on  varsin tervetullut. Se poistaa viimeisetkin maskeeraukset ja naamioinnit vihreiden edustaman yhteiskuntajärjestyksen edestä. Vihreät edustavat vasemmistolaisuutta siinä suhteessa, että he eivät kunnioita toisinajattelijoita, muiden oikeuksia eivätkä toisen omistamaa yksityisomaisuuttakaan.

Tätä Wasaran myllystään puristamaa  kompostijätettä  kannattaa makustella ymmärtääkseen olennaisen myös vihreästä käsityksestä markkinataloudesta ja sosialismista.

Loppukevennykseksi vielä Wasaran näkemys toimivasta markkinataloudesta:

Toimivaa markkinataloutta on se, että yhteiskunta järjestää kestävimmän tavan – ja sen päälle omia vapauksiaan haluavat maksavat niistä.

😀

Site Meter

HP

Vihreää intelligentsiaa edustava Jukka Relander osoitti pidäkkeetöntä ja suoraa vihaa kirjoituksessaan.  Veronmaksajien masokistisesti rahoittaman YLE:n ja (tavallisesta elämästä ja ihmisten arkiongelmista ymmärtämättömän miljonäärin pyörittämän) US:n julkaisema kirjoitus piti sisällään  seuraavanlaisen varsin suorasukaisen totalitarismia ja vihaa edustavan katkelman:

Mutta aika outoa on se, että peräti 51 prosenttia perussuomalaisten kannattajista vastasi siihen kyllä.

Toivottavasti kyse on vain asenteesta. Toistaiseksi nuo vastaukset kertovat lähinnä sen, että 51 prosenttia perussuomalaisten kannattajista ei oikein sovellu elämään modernissa yhteiskunnassa. Muu jää nähtäväksi.

Mikä  on sitten Reladerin lupailema nähtäväksi jäävä ratkaisu tähän hänen maailmankatsomustaan noin pahasti  järkyttävään väärinajatteluun?

Onko se uudelleenkoulutus- vai tuhoamisleirien perustaminen ja perussuomalaisten äänestäjien niihin kerääminen? Vai onko Relanderilla kenties joku uusi ja luovempi tapa päästä eroon kiusallisista toisinajattelijoista?

Niin tai näin – tuollaisella ajatusmaailmalla ei kannata  alkaa arvostelemaan toisia kanssakansalaisia suvaitsevaisuuden puutteesta.

Tässä sitten odotellaan hengitystä pidätellen Vihreät De Grönan puoluejohdon irtisanoutumista moisesta totalitaristisesta ja epädemokraattisesta vihapuheesta…

Lähde: US

Site Meter

KK

Mikähän muuten  mahtaa olla se sotilaallinen koulutus,   jonka pohjalta Pekka Haavisto esiintyy sotilasasioiden asiantuntijana?

Kun tämä vihreiden (ihan itse itsensä nimittämä) sotilasasiantuntija otti kantaa taannoin Ottawan sopimukseen ja jalkaväkimiinoihin, puurot ja vellit ainakin ovat hyvin sekaisin.

Suomi ei ole osa Afrikkaa, ei käy sotaa, on kansainvälisesti korkealle rankattu kansanvalta ja tärkeimpänä kaikista seikoista – suomalaiseen jalkaväkimiinaan kävelee ainoastaan Suomeen hyökkäävä vihollisvaltion sotilas. Tämän lisäksi ainoa potentiaalinen vihollinen ei ole sitoutunut luopumaan jalkaväkimiinoista.

Toisaalta (todellisuuskuvan vuoksi) on ihan kiva huomata vihreiden epärehellisyys tässäkin asiassa.

Se kuka on käynyt joskus  Kaunialan sotavammasairaalassa on  nähnyt sen, mitä vastuuntunnottomien ja ajattelemattomien poliitikkojen toimet ovat tehneet niille tavallisille suomalaisille miehille.  Niille tavallisille suomalaisille reserviläisille,  jotka lähetettiin kotimaisten  1930-luvun rauhanpoliitikkojen toimesta sotaan puutteellisesti varustautuneina.

Kun tänään on tullut myös julkisuuteen tieto siitä, mitä poliittinen päätös puolustusvoimien supistuksista ja säästöistä tarkoittaa puolustusvoimien komentajan näkökulmasta katseltuna, myös poliittisten päättäjien olisi syytä kertoa mitä nämä kaksi asiaa tarkoittavat yhteen ynnätytyinä.

Vaikka poliitikot ovat päätöstensä seurauksista hiljaa, niin ainakin everstiluutnantti (evp) Jarmo Niemisen US-blogissa on käyty varsin suoraa ja rehellistä kansalaiskeskustelua tästä muutoksesta ja sen todellisista seurauksista.

Lainaan tähän Ilari Kerttuojan varsin reipasotteista näkemystä:

”Tuo suunnitelma virallistaisi nykyisen poliittisen johdon näkemyksen siitä, että koko Suomea ei enää kriisitilanteessa puolustettaisi.

Arktinen prikaatikin olisi todellisuudessa (valmiusjoukkona) lähinnä hidastamassa etenemistä Ruotsin pohjoisosien kautta (Atlantin kuljetusten vuoksi Natolle elintärkeään) Pohjois-Norjaan.

Ajattelin tässä, että on ehkä ihan hyvä herättää ajatuksia siitä,mitä puolustusvoimien alasajo tarkoittaa elävässä elämässä. Hyvän avauksesi jälkeen.

Siinä voi Tarvaisen Kyösti olla ihmeissään pientilallaan siellä Nilsiän Nipasessa,kun aamulla herää ”kärjistyvään kriisiin”.

Jos kriisi onkin yllättäen kärjistynyt siihen, että Igor tyhjentää perheen arvoesineitä,Sergei jääkaappia ja Nikolai vie perheen dievustkaa väkisin banjaan…

Ja alueellinen puolustus on samaan aikaan kadonnut kuin pieru Saharaan ja Naton 10000 miehen iskujoukko odottelee jossain Nova Scotiassa lähtöä Suomen avuksi – Pohjois-Norjaan.”

Juuri tästä on kyse.

Lisäksi Haavisto aatetovereineen (etunenässä Tarja Halonen ja Erkki Tuomioja) tekee näiden virallisen maanpuolustuksen hylkäämien ihmisten itsensä, omaistensa ja omaisuutensa puolustamisesta käytännössä mahdotonta – viemällä halvimman ja tehokkaimman asejärjestelmän näiden ulottuvilta – siis jalkaväkimiinat.

Onko todellakin näin, että vihreät haluavat ihan kaikessa erotella suomalaiset ihmiset parempiin (vihreisiin, jotka asuvat slummeissa radan varressa tai hienoilla omakotialueilla taajaman läheisyydessä) ja huonompiin (maaseudulla ja taajamien ulkopuolella asuvat ihmiset)?

Onko myös näin, että vihreät näkevät puolustusvoimien tehtäväksi suojella sosiaalisilla subventioilla eläviä kaupunkilaisia (sosiaalipummeja), niiden omavaraisten ( veroja maksavien) ja  syrjäseudulla asuvien kansalaisten kustannuksella?

Onko näin, etytä vihreiden lanseerama ns. kansalaistottelemattomuus (rikollisuus) on laajennettu koskemaan lainsäädäntöä yksityisen omistusoikeuden lisäksi myös esimerkiksi yhdenvartaisuuslain kohdalle?

Onko näin, että vihreiden maailmassa kaikki ovat toki yhdenvertaisia, mutta toisaalta vihreät ovat yhdenvertaisempia kuin muut?

Kaikkea tätä todellisuutta vasten tarkasteltuna Haaviston mahtipontinen julistus muuttuu aika groteskiksi:

”Toinen asia on Suomen kansallinen puolustuskyky. Siitä on tärkeä kantaa  huolta. En usko, että meidän puolustuksemme tulevaisuus on yhden asejärjestelmän varassa. Tämän syksyn aikana on tarkasteltava Suomen koko turvallisuuden kuvaa, myös uusia turvallisuusuhkia.”
”Maamiinakeskustelussa korostetaan vain yhtä turvallisuusuhkaa: massiivista maavoimien hyökkäystä itärajan ylitse Suomeen. Tänä päivänä meidän haasteemme ovat aivan muualla.”

Toisin kuin tämä presidenttiehdokas (ja vihreiden Ylin Ja Korkein Sotilasasiantuntija) Haavisto väittää., puolustusvoimien haasteet ja päätehtävät eivät ole missään muualla. Ja vaikka Haavisto olisikin jotain muuta mieltä, laki puolustusvoimista kertoo puolustusvoimien päätehtävät  (ja niihin liittyvät haasteet) varsin selvästi:

2 §
Puolustusvoimien tehtävät

Puolustusvoimien tehtävänä on:

1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu:

a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen;

b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen;

c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen

Toki toisessa momentissa mainitaan ne muutkin tehtävät – ne jotka ovat yleishyödyllisiä muiden viranomaisten avustamistehtäviä (muiden viranomaisten tukeminen). Tähän kategoriaan lasketaan laissa mukaan myös osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan.

Mutta – huomio tähän – nämä ovat siis vain ja ainoastaan kakkosluokan tehtäviä.  Maanpuolustus on puolustusvoimien tärkein tehtävä.

Rehellisesti ottaen, minun on erittäin vaikea ymmärtää tällaista ajattelua Suomen puolustamisesta käytävän keskustelun yhteydessä:

”Toiseksi alueiden raivaaminen sataprosenttisesti kaikista miinoista oli lähes mahdotonta. Raivaustyötä ammatikseen tekevien rauhanturvaajien ja humanitääristen miinanraivaajien mukaan maastoon jää aina miinoja, joista syntyy ongelmia siviiliväestölle.”

Haavisto varmaan kertoo meille muille (sotilasasioista hänen tasollaan ymmärtämättömille höpsöille alamaisilleen) , kuinka moni siviili on kuollut suomalaisten joukkojen Suomen alueelle viime sodissa tekemiin miinoitteisiin?

Tässä syntyy sellainen mielikuva, että Haavisto halveksii avoimesti suomalaista maanpuolustajaa – ja tämän ymmärrystä.

Annetaan Haaviston kuitenkin jatkaa valitsemallaan polulla:

”Liittymällä Ottawan sopimukseen Suomi voi omalta osaltaan heikentää jalkaväkimiinojen markkinoita ja näin vähentää niiden tuotantoa kaikkialla maailmassa. Tämä heijastuu suoraan Aasian, Kaukasuksen ja Afrikan konfliktialueille. Näillä alueilla toimivilla ryhmittymillä ei ole varaa hankkia korvaavia järjestelmiä, vaan siviiliväestöä vahingoittava asetyyppi jää hiljalleen kokonaan pois käytöstä.”

Roskaa. Suomi ei myy maailmalle jalkaväkimiinoja, niitä valmistetaan ainoastaan omaa (kriisin aikaista) käyttöä varten.

Niin kauan kun Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat toimittavat jalkaväkimiinoja (ei siis maamiinoja kokonaisuutena, panssari- ja viuhkamiinat ovat tuon sopimuksen ulkopuolella myös muiden osalta) kehitysapuna ja sille joka haluaa ostaa, niin Suomen liittyminen Ottawan sopimukseen aiheuttaa mahdollisen sodan alettua ainoastaan turhia suomalaisten ihmishenkien menetyksiä.

Vallattuaan munattoman miinattoman Suomen suurvaltavihollinen kylvää kyllä maaperämme täyteen jalkaväkimiinoja estääkseen vastatoimemme. Siitä ei ole minkäänlaista epäselvyyttä.  Ja noita miinoja ei merkitä karttoihin, toisin kuin suomalaisia.

Haavistolle tämä tuntuu olevan sivuseikka, koska hän polkaisee aivan omiin sfääreihinsä:

”Suomen esimerkkiä ja toimia seurataan. Sillä, miten menettelemme kansainvälisten aseistariisuntasopimusten kohdalla, on merkitystä myös Suomen asemalle haettaessa YK:n turvaneuvoston jäsenyyttä.”

Kysymys kuukin, että miksi ihmeessä Suomen pitäisi saada olla yksi kausi YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä?

Etenkin kun kyseisellä neulontakerholla ei ole juurikaan sanomista suurvaltojen asioihin ja tekemisiin.

”Jalkaväkimiinat jäävät konfliktin jälkeen omien siviilien uhkaksi vuosikymmeniksi. Suomessakin on kokemusta tästä Lapin sodan jäljiltä. ”

Rehellisyyden nimissä nuo miinat olivat saksalaisen suurvaltavihollisen kylvämiä. Haaviston historiantietämys ja logiikka  ontuvat tässä myös – ja pahasti (sodankäynnin perustiedoista nyt puhumattakaan).

Suomen liityttyä Ottawan sopimukseen maahamme hyökkäävä suurvaltavihollinen voi hyökätä rauhassa ylivoimansa turvin. Jalkaväkimiina edustaa passiivista tulta. Passiivisella tulella pyritään vihollisen liikkumisen hidastamisen lisäksi suuntaamaan vihollisen liike sille alueelle, jossa itse haluamme heikentämisen jälkeen käydä lopullisen tuhoamistaistelun.

Haaviston ajama ratkaisu ei siis luo lisää rauhaa maailmaan eikä  ei myöskään vähennä jalkaväkimiinojen määrää kuin yksipuolisesti (puolustajan puolelta) sotaa käyvässä Suomessa.

Vihollinen muistaa kyllä miinoittaa valtamansa alueet jalkaväkimiinoilla.

Haaviston mainostamaan ICRC:n raporttiin tämän kirjoituksen kirjoittaja suhtautuu aivan samalla tavalla kuin vihreiden näkemyksiin yleiselläkin tasolla  –  molemmat ovat yksisilmäistä propagandaa, joka on vahingollista  tavallisille suomalaisille ihmisille.

Ja jos nyt ollaan ihan rehellisiä, nykyisen taistelijan peruskoulutuksen saaneet suomalaiset taistelijat pystyvät rakentamaan saatavilla olevista ja tilapäismateriaalista huomattavasti teollllisesti valmistettuja jalkaväkimiinoja ilkeämpiä, tehokkaampia ja huonommin havaittavia miinoja ja ansoja.

Eikä miinantuotannon aloittaminen uudestaan ole todellakaan teollisestikaan mitään rakettitiedettä.

Lisäksi muistutan siitä, että Haavistolta on aikamoista hurskastelua väittää, että jotkut valmistajat ovat lopettaneet tuotannon sen vuoksi, että kaupallista kysyntää tälle asetyypille ei enää ole. Jos tämä vähentää jalkaväkimiinojen harkitsematonta käyttöä maailmalla, niin se on erinomainen asia.

Erinomainen asia olisi se, että Suomessa kuunneltaisiin kansan ääntä ja tietyt asiat alistettaisiin sitovan kansanäänestyksen alaisiksi.

Silloin kansalaiskeskustelu pitää huolen siitä, että näin vakavasta asiasta ja sen seurauksista on riittävästi tietoa saatavilla, ennen päätöstä.

Plus se, että Haaviston, Tuomiojan ja Halosen  kaltaiset ihmiset eivät tee päätöksiä (ainakaan kuulematta) meidän muiden puolesta.

Site Meter

KK

Helsingin seudulla palveluiden osuus on erittäin suuri, mutta elektroniikkaan sekä kone- ja laiteteollisuuteen painottuva teollisuus sekä rakentaminen vaikuttavat suhdannevaihteluihin hyvin merkittävästi.

Helsingin seudulla tarvitaan jatkossa entistä enemmän väkeä muualta maasta ja maamme rajojen ulkopuolelta sekä asuntoja radan varteen.

Helsingin seudun elinkeinoelämän kehitys on eläkkeelle siirtyvien ikäluokkien kasvaessa entistäkin riippuvaisempaa ulkomailta ja muualta Suomesta tulevasta työvoimasta. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saatavuus korostuu entisestään. Kaikki eivät voi asua työpaikan vieressä, joten on tärkeää keskittää metropolialueen kauempana olevat asunnot raideliikenteen varteen.

Varatoimitusjohtaja Jorma Nyrhilä Helsingin seudun kauppakamarista US:n mukaan.

Tällä tavalla vihreiden betonilähiö-radan-varressa-politiikka ja kokoomuksen puoli-ilmaista-orjatyövoimaa-politiikka löytävät toisensa. Seurauksena kasvava yhteiskunnallinen pahoinvointi, eriarvoistumisen lisääntyminen, yhteiskunnallinen levottomuus, slummiutuminen ja aito rasismi.

Kaikki tämä samaan aikaan, kun nämä(kin)  työpaikat muuttavat Suomesta edelleen ulos, maassa on virallisesti noin 350000 työtöntä – joista Helsingin seutua koskee Uudellamaalla viimeisimmän virallisen tilaston mukaan löytyvät  53719 työtöntä ja  ns. aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpiteisiin piilotetut  n. 25000 henkeä.

Tämä on vain virallista tietoa, joka jättää ilmaan kysymyksen siitä, että kuinka moni  todellisista  työttömistä on virallisten tilastojen ulkopuolella?  Toimitus veikkaa varovasti noin 25000 kaiken työvoimapolitiikan ulkopuolelle ajautunutta potentiaalista työntekijää  – näitähän löytyy esimerkiksi ja etenkin  keski-ikäisten ja nuorten kasvavasta syrjäytyneiden joukosta.

(Tämä syrjäytyminen  taas on puolestaan sellainen yhteiskunnallinen ongelma,  joka näyttää olevan yhteiskunnan arvottamana täysin marginaalinen – tärkeimmän yhteiskuntaamme uhkaavan ongelmanhan on jo presidenttimmekin nimennyt.)

Nämä luvut tekevät varovastikin yhteenlaskettuina  noin 100000 työtöntä Helsingin seudulla –  samaan aikaan  avoimia työpaikkoja on  jaossa 16128 .

Tästäkin huolimatta virallisen propagandan mukaan Helsingin seudulla tarvitaan jatkossa entistä enemmän väkeä muualta maasta ja maamme rajojen ulkopuolelta sekä asuntoja radan varteen.

Site Meter

 Avoin kirje Suomen jääkiekkojoukkueelle,

Ja oikein paljon onnea maailmanmestaruudesta. Katsoimme peliä yhdessä ystävien kanssa ja iloitsimme yhdessä monien muiden kanssa hienoa saavutusta.

Iloa kuitenkin synkensi kaupungilla kuuluneet juhlijoiden rasistiset huudot ja aggressiivinen käytös. Bussipysäkille kuului ensin huutoa, että uskaltaako joku täällä tunnustaa olevansa ruotsalainen ja hieman myöhemmin toinen porukka möykkäsi, että tänään saa kaikki ulkomaalaiset pataan. Meitä suututti ja harmitti, eikä juhlatunnelma enää palannut.

Raitiovaunussa kotimatkalla todella isokokoinen mies uhkaili kahta tummaa poikaa, haukkui näitä terroristeiksi ja huusi Suomen jääkiekkojoukkueen näyttävän kaikille. Hommasimme poikakaverini kanssa tälle riidanhaastajalle häädön raitiovaunusta ja pyysin anteeksi vaivaantuneesti hymyileviltä pojilta kaikkien meidän suomalaisten puolesta, jotka kyllä iloitsivat teidän voitosta, mutta joita hävetti kaduilla rasistisesti ja uhkaavasti käyttäytyvät suomalaiset.

Olisin todella kiitollinen, jos kertoisitte mitä mieltä itse olette rasismista ja siitä kenellä on oikeus iloita voitostanne, kenellä on oikeus turvassa kävellä juhlinnan keskellä? Toivottavasti vastaatte; voitte tehdä sen vaikka tänään siellä kuuluisalla torilla, jonne monet kokoontuvat teitä onnittelemaan.

Tässä adressi, jonka allekirjoittaneet toivovat teidän ottavan kantaa voitonjuhlinnassa esiintyvään rasismiin ja rasismiin yleisestikin: http://www.adressit.com/suomen_jaakiekkojoukkue_-_ota_kantaa_rasismiin

ystävällisin terveisin

Paloma Hannonen

Huomionkipeä Anni Sinnemäen neverheard avustaja Facebookissa 16. toukokuuta 2011.

Site Meter


Näin sanoi vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki 18.4.2011, kun häneltä kysyttiin, että onko mahdollista, että vihreät jossain tapauksessa olisivat tulevassa hallituksessa? Oliko virhe rajata hallitusyhteistyön mahdollisuus pois jo ennen vaaleja siinä tapauksessa, ettei vaalivoittoa tule?

Hallitukseen meno on täysin poissuljettu, enkä ole kenenkään muunkaan kuullut sanovan toisin. Näin ison tappion jälkeen puolueen ei pidä mennä tekemään hallitusyhteistyötä vaan sen pitää kartoittaa tilanne ja alkaa rakentaa uutta kannatusta omin ehdoin ja omin päämäärin. Hallituksessa pitää keskittyä neuvotteluihin, kompromisseihin ja yhteistyöhön eikä siihen, että missä me olemme ja mistä haemme kadonnutta kannatusta takaisin. Siksi oli perusteltua tehdä tämä linjaus. Neljä vuotta sitten oli jo selvää, että hallitustaival tulee olemaan meille raskas, ja siksikin oli perusteltua linjata, että hallitukseen mennään vain, jos sinne voidaan mennä voimakkaampina.

Samainen Sinnemäki kuukautta myöhemmin  18.5.2011:

Viime päivinä monia vihreitä on myös muistutettu siitä, että linjasin vuosi sitten meidän menevän hallitukseen vain, jos kasvamme vaaleissa. On aivan totta, että tuo lupaus tulee nyt rikotuksi, jos hallitukseen lopulta lähdemme.

Vuosi sitten en pystynyt ennalta näkemään koko suomalaisessa poliittisessa historiassa ainutlaatuista siirtymää, joka johti siihen, että vaalit voitti ainoastaan yksi puolue. Tuo puolue ilmoitti, ettei se halua kantaa vastuuta.

Itse ajattelen, että tässä tilanteessa – kun ainuttakaan vaalivoittajaa ei ole hallitukseen tarjolla – tuntuisi väärältä jäädä ajamaan kunnianhimoisia tavoitteitamme oppositiosta käsin, jos samalla tietäisin, että olisimme voineet myös tehdä näille samoille asioille jotain hallituksessa. Tässä vaiheessa siis haluan puskea kaikella sillä voimalla mitä meillä on niitä tavoitteitamme eteenpäin. Jos voimamme eivät riitä vihreiden näköiseen ohjelmaan, jäämme ulos hallituksesta.

Tällainen on siis vihreiden moraali, rehellisyys, demokratian kunnioittaminen – sekä poliittinen muisti. Valta on pilannut vihreät. Se on muuttunut äärivasemmistolaiseksi laitospuolueeksi – sellaiseksi, jolle on tärkeintä roikkua vallassa hinnalla millä tahansa.

Kiitos. Todistitte juuri itse sen, mikä on koko vihreiden ns. kansalaistottelemattomuuden ja muunkin arvomaailman tärkein kulmakivi.

Lähteet: VL, Vihreät

Site Meter



Moni muukin on varmaan pitkään pähkäillyt sitä, miten puristaa Vihreät De Gröna rp. nimisen järjestön olemus pähkinänkuoreen. Niin liukas ja amebamainen tuo puolue on.

Vihreiden touhu puolueena menee julkisuudessa niin, että aina silloin kun vihreille sopii  erityisesti vihreiden kansanedustajaehdokkaat                (esimerkiksi Jukka Relander ja  Husein Muhammed) ovat vaatimassa, että Suomessa pitää noudattaa ainoastaan suomalaista lainsäädäntöä. Maahanmuuttajataustainen Suomen kansalainen Muhammed on mennyt niinkin pitkälle, että hän kieltää suomalaisen kulttuurin ja siitä versoavan ns. maan tavan  – ymmärtämättä, että juuri se on lainsäädäntömme ja oikeuskäsityksemme perusta.

Tämä tiukka laillisuusperiaate koskee vihreästä näkökulmasta heitä vain silloin, kun se on heidän agendalleen hyödyllinen. Vihreiden poliittisia vastustajia se sitoo vihreiden mielestä myös muulloin.

Kun laillisuusperiaate on vihreille puolueena hyödytön, vihreät siirtyvät varsin nopeasti pakottamisen, komentamisen, kansalaistottelemattomuuden (l. lainsäädännön rikkomisen)  tai muunlaisen ahdistelun linjoille.

Erinomainen esimerkki parin päivän takaa liittyy ViNo:n puheenjohtajan  Paloma Hannosen huomiohakuiseen vaatimukseen. Hän nimittäin vaati, että Suomen jääkiekon MM-joukkueen tulisi irtisanoutua rasismista – asiasta joka ei kuulu koko lajin tai joukkueen toimintaan mitenkään.

Tuollainen vaade on aivan samanlainen, kuin jos joukkuetta kehotettaisiin sitoutumaan  olematta syyllistymättä pedofiliaan tai kannibalismiin. Tuollainen vaatimus jääkiekkojoukkueelle irtisanoutua jostain sellaisesta, joka ei edes tule tuollaisen ryhmän toiminnassa mieleen, tuo puolestaan mieleen sen, että pitääkö kaikkien vastata “kyllä” tai “ei” sellaiseen kysymykseen, jossa kysytään “joko olet lopettanut puolisosi hakkaamisen”

Tuo touhu on typerää ja yksisilmäistä omien poliittisten arvojen ajamista ja muiden syyllistämistä siitä ilosta, että sattuu olemaan sen kansakunnan jäsen, joka voitti maailmanmestaruuden.

Nyt päästäänkin siihen pähkinänkuoreen. Vihreissä noin yleensäkin korostuu erinomaisesti sellainen käsite kuin voimauttaminen.

Tuo termi tulee feministien luomasta sanasta Empowerment. Sen merkitsee arroganttia ja epäoikeudenmukaista tapaa muuttaa kielletty sallituksi huutamalla mulla on oikeus!  Tuon huudon jälkeen vääryydestä tai väärin ymmärretystä välttämättömyydestä tulee hyve. Jos nainen on huora tai mies spurgu,  niin voimaannuttamisessa huoraaminen ja retkuilu nähdäänkin arvokkaana asiana – sellaisena joka on itselle sallittua ja josta ollaan ylpeitä.

Tämä on siis koko vihreiden ns. kansalaistottelemattomuuden ja muunkin arvomaailman tärkein kulmakivi.

Site Meter

Anni Sinnemäen eduskunta-avustajana toimiva Paloma Hannonen pääsi historiaan sillä, että hän oli tällä kerralla se ensimmäinen ylimielinen elitisti, joka ehti härskisti ratsastamaan toisten urheilusaavutuksilla oman konkurssissa olevan poliittisen agendansa vuoksi. Hannosen suoritusta korostaa erityisesti se, että hän nappasi käteensä rasistikortin ja löi sillä 92,7 %:a  suomalaisista päähän –  siis kaikkia meitä normivirtasia, jotka emme äänestäneet vihreitä.

Tällainen huomiohakuisuus herättäisi normaalisti lähinnä myötähäpeän ja hilpeyden tunteita, mutta kun kyseessä on meille normivirtasille  (ja meidän tulevaisuudenuskollemme ja maailmankuvallemme) varsin  tärkeä jääkiekon maailmanmestaruus, niin jotenkin tuntuu siltä, että hymy muuttuu irvistykseksi.

Hannonen päätti siis napata tilaisuudesta kiinni ja kirjoitti eilen Facebookiin vaatimuksen siitä, että jääkiekkomaajoukkueen pitää irtisanoutua rasismista.

Vihreiden älyllinen epärehellisyys ja poliittinen kieroilu ovat muuttuneet omaksi surulliseksi palasekseen  ns. suomalaista poliittisen kulttuurin joutomaalle. Se, että vihreät ratsastavat urheilulla ja joukkuemestaruuden nostattamilla kansallisylpeyden tunteilla on irvokasta, kuvottavaksi se muuttuu silloin, kun vihreiden taholta esitetään, että jos joku ei irtisanoudu vihreiden pakottaessa irti julkisesti rasismista, hän ja häntä kannattavat ihmiset ovat rasisteja.

Vihreiden tärkein (aina Koijärveltä saakka alkanut lakia, omistusoikeutta, mielipiteenvapautta ja yhteisesti sovittuja tapoja rikkovaa) perinne  on ratsastaa jokaisella pienintäkin positiivista mediahuomiota saavalla asialla – oman  nollaa kohti syöksyvän kannatuksensa säilyttämiseksi.  Kotimaiset suuronnettomuudet, maanjäristykset, tsunamit, urheilu – mikä tahansa (kuten tässä tapauksessa nationalistisia tunteita herättävä jääkiekon maailmanmestaruus) on sopiva välikapistus alistettavaksi vihreän pakkopolitiikan käyttöön. Vihreän agendan mukaan oikeuksia kun ei ole muilla kuin vihreillä ja kaikki muut ajattelevat väärin.

Hannosen huomiohakuisuus jatkuu. Tänään hän kirjoittaa Facebookin seinällään, että ‎6400 allekirjoitusta, Mikko Koivun vastaus ja valtava määrä positiivista palautetta on hieno osoitus siitä, että välitämme mitä täällä tapahtuu. Eli rivien välistä, suomeksi  – Olen tyytyväinen siitä, että noinkin monta ihmistä lähti minun  juttuuni mukaan.

Juttu ei muuten mene, siten kuin Hannonen sen esittää.Mikko Koivu ei muuten – vastoin Hannosen väitettä – irtisanoutunut rasismista tai lähtenyt Hannosen mukaan. Todellisuudessa Koivu totesi omaan selkeään tyyliinsä, että


Meidän vahvuus on se, että jokainen on tuonut oman panoksensa ja kaikki ovat pystyneet olemaan omia itsejään. Jokainen on joukkueessa kuin kotonaan, ja se on ollut meidän voima tässä turnauksessa.

Ihmisellä täytyy olla aika voimakas mielikuvitus, jos tuon pystyy tulkitsemaan irtisanoutumiseksi rasismista. Toisaalta, ei Koivun tai muunkaan maajoukkueen tarvitse irtisanoutua mistään. Urheilu on urheilua, eikä se muutu vihreiden vaatimuksistakaan politiikaksi.

Vuorokausi pakotusyrityksen ja Hannosen kertoman  tarinan jälkeen alkaa näyttämään yhä vahvemmin siltä, että Paloman kuvailevat tapahtumat taitavat siten olla sepitettyjä. Eli nyt näyttää entistä vahvemmin siltä,  Paloma Hannonen ei ole pysynyt totuudessa. Pieni taustaselvityskierros ei vahvista Hannosen tarinaa todeksi, eikä hän ole itse myöskään pystynyt osoittamaan väitteitään tosiksi. Tosin pitää muistaa, että Palomalla on tässä asiassa  asiansa hallitseva oppiäiti.

Vihreiden moraalittomuus on tällä hetkellä esitettyjen väitteiden ja todisteiden pohjalta dyykannut tässä tapauksessa syvemmälle kuin koskaan aikaisemmin –  ja se on jo sinänsä saavutus edellisten moraalittomuuksien ketjussa.

Loppukaneetiksi toimitus ilmoittaa, että se  ei aio irtisanoutua rasismista. Me emme aio myöskään irtisanoutua kommunismista, kannibalismista, karaokelaulamisesta, homoseksualismista tai edes feminismistä.

Me emme näe siihen tarvetta – kuten emme myöskään siihen, että pilkkaisimme jonkun toisen saavutuksia omilla vaatimuksillamme.

Lähteet: Facebook, HKL, IL

Site Meter

Olen itse sitä mieltä, että Vihreiden on mahdollista tehdä hallitusyhteistyötä ainoastaan, jos kasvatamme vaaleissa kannatusta ja painoarvomme on hallitusneuvotteluissa edellistä kertaa suurempi

Näin totesi vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki ennen vaaleja puolueensa hallitukseen osallistumisesta.

Site Meter

HS julkaisi hetki sitten uutisen. Tuossa uutisessa kerrottiin, että Timo Soini on ilmoittanut tänään, että perussuomalaiset eivät lähde mukaan Jyrki Kataisen (kok) ja Jutta Urpilaisen (SDP) puuhaamaan EU:n Suomessa toimivaan nukkehallitukseen.

Onneksi olkoon, päätös oli oikea ja edusti korkeaa poliittista selkärankaisuutta ja moraalia nykyisessä ajassa. Vaikka osa äänestäjistä varmasti pettyikin, niin kannattaa miettiä sitä kumpi on parempi vaihtoehto, suoraselkäisyys vai sanojensa ja periaatteidensa myyminen.

Kukaan ei voi vaatia persuja ja Soinia pistämään Kataisen ja edellisen hallituksen tekemien lupausten takia päänsä uskottavuuden hirttoköyteen. Tämä taakka tulee (ja sen pitääkin tulla)  pääasiassa  kokoomuksen maksettavaksi ja siinä sivussa osansa saavat kaikki ne, jotka lähtevät mukaan tähän historiamme suomettuneimpaan ja nöyristelevimpään kuvernööripuuhasteluun mukaan.

Viisas johtaja ei hyökkää vastustajan päämäärien  puolesta –  eikä etenkään silloin, kun tuollainen hyökkäys on selvästi turha ja aiheuttaa itselle tarpeettomia ja omien tavoitteiden vastaisia tappioita. Oppositio on tässä tilanteessa ihan hyvä vaihtoehto – etenkin jos vanhat puolueet eivät vieläkään ymmärrä sitä, kenen asiaa ne palvelevat pistämällä päästämällä  persut oppositioon.

Edellinen hallitus on antanut EU:n todellisille hallitsijoille (salaisia) lupauksia (suljetuissa) kabineteissa. Sellaisia, jotka antamalla Katainen on antanut pallinsa EU:n kassakaappiin. Kataisen kohdalla on kyse kasvojenpelastukselta näyttävästä velallisen kiirastulesta. Kataisen on ilmeisesti henkilökohtaisesti pakko vetää edustamansa puolue ja jopa Suomen kansa itse aiheuttamaansa sotkuun mukaan. Tätä on jokaisen tervepäisen, isänmaataan ja lastensa tulevaisuutta ajattelevan suomalaisen syytä kuitenkin vastustaa.

EU tulee (vastoin siinä sitkeästi roikkuvien oligarkkien vaateita, ilmoituksia ja toiveita) ajautumaan taloudellisen kriisin kautta myös todelliseen olemassaolokriisiin. Todellisuudessa kyse on siitä, että Suomessa vuonna 2011 käydyt EU-vaalit pistivät liikkeelle sen kiven, joka aiheuttaa vyöryn.

Jos nyt joku epäilee vielä kansan poliittisen muistin lyhyttä, niin kannattaa pistää merkille se, että poliittinen kulttuuri on muuttumassa – perussuomalaisten oppositioon jäämispäätös on osa tätä kehitystä. Kun  persut eivät lähteneet takinkääntämisen tielle, se on (poliittisesta suunnitelmallisuudestaankin huolimatta) selvä merkki siitä, että tuuli on kääntynyt ja poliittinen kulttuuri on oikeasti muuttumassa.

Kataisen tiukasti EU:n hallitsijoiden tahdon mukaan ajaman hallitustunnustelun ja sen ehtojen seurauksena oli lopputulos, jossa kansan vapaissa vaaleissa osoittaman mielipiteen yli käveltiin ja demarit käänsivät takkiaan. Tulevan hallitusratkaisun välittömänä seurauksena on Suomen sitominen tiukemmin mukaan yleiseurooppalaiseen konkurssiin.

Kotimaassa (poliittisia) seurausvaihtoehtoja on tasan kaksi.

1. Kansa menetti uskonsa parlamentarismiin ja ryhtyy vaikuttamaan tulevaisuudessa ulkoparlamentaarisesti.
2. Kansa uskoo edelleen parlamentarismiin ja äänestää seuraavissa vaaleissa persuille murskavoiton.

Jos (niin kuin nyt näyttäisi)  sama meno jatkuu ja vaalitulosta ei kunnioiteta edes periaatetasolla, joko lainkunnioittamattomuus tai vaihtoehtoisesti suora kansanvalta ovat loikanneet jo kunnallisvaaleihin mennessä ison askeleen eteenpäin.

Nyt on loistava hetki näyttää suomalaisen parlamentarismin mädännäisyys ja antaa näiden vanhassa ajassa elävien veijareiden kiertää itse sitä silmukkaa vielä kireämmälle. Edellisen hallituksen kaikille-vähemmistöille-jotain-ja maksumiehiksi-enemmistö-politiikka tulee nykyisessä vaalien jälkeisessä ( ja EU:ssa kulman takana häämöttävän mahdottomuuden kera) jatkuessaan oksennuksena sitä jatkavien syliin.

Kokoomuksen korpitaival Kekkosen aikana on muuten klassinen esimerkki siitä, miten päähän potkittu poliittinen puolue saa Suomessa kansan sympatiat – etenkin kun kansan vaaleissa antama ääni sivuutetaan ja mitätöidään.

Me suomalaiset olemme hitaasti syttyvää sorttia, mutta emme tyhmiä. Vaikka Eurostoliitto ja uussuomettuminen olivat tavallaan ironisia väliheittoja, niin ironia näyttää muuttuvan parodiahorisontin ylitettyään todellisuudeksi.

Jos Katainen ja Urpilainen eivät ole oppineet mitään tähän mennessä, on jatkoläksyn aika. Kun tässä olen fundeerannut näitä asioita, niin mikään ei ole tosiaan  niin hieno alkuasetelma uudelle läksylle, kuin Sinipunahallitus vahvistettuna vihreillä ja ankkalammikon rasistipoppoolla.

Henkilökohtaisesti haluan (koko tämän shown jälkeen) nähdä vihreät edelleen hallituksessa. Eväätkin ovat valmiina. Uskokaa pois, tässä tulee hetki jolloin todetaan, että keisarilla ei ole vaatteita.

Kun vielä Thors, Brax ja Sinnemäki jatkaisivat ministereinä, niin asetelma olisi täydellinen.

*  *  *

Voin toki olla väärässäkin – kaikessa muussa kuin siinä, että EU:ta nuoleskelevan quislinghallituksen takuumiehen paikka ei ole persujen etujen mukainen.

Aika näyttää.

Site Meter

Tänään jokaisen meistä äänioikeutetuista suomalaisista on syytä muistaa muutama asia äänestäessämme tänään siellä uurnilla. Nykyisessä parlamentarismissa äänestäminen on ainoa asia, jossa kansan ääni kuuluu edes kerran neljässä vuodessa, joten äänestämättä jättäminen palvelee ainoastaan valtiaiden etuja.

Jokaisen on syytä  miettiä hyvin tarkkaan minne äänensä antaa. Äänen saajan pitäisi edustaa äänestäjän maailmankuvaa – ei mainostoimiston luomaa mielikuvaa jostain olemattomasta. Kun meidän näennäisdemokratiamme ei ole vielä rapautunut Ruotsin ns. pitkien listojen tasolle, äänestäjän väkevin ase on sellaisen ehdokkaan äänestäminen, joka on valmis rikkomaan ryhmäkuria sekä seisoo edustamiensa äänestäjien, arvojen ja asioiden takana.

Kun katsoo nykyisen eduskunnan suruillista saldoa, niin huomaa että pitkien puukkojen listojen aika on perinteisten puolueiden agendassa ja heille yksityinen kansanedustaja on ainoastaan puoluejohdon tahdoton marionetti – käytännössä kumileimasin. Tällaisella toiminnalla ja lainsäätämisellä ei ole mitää tekemistä kansanvallan kanssa.

Haluan erityisesti kiinnittää huomion näin vaalipäivänä kokoomuksen suuntaan. Kokoomus on erinomainen esimerkki siitä, miten markkinamiehet ovat pystyneet käyttämään kokoomuksen perinteisiä teemoja Koti, Uskonto ja Isänmaa niiden alkuperäistä merkityksestä katsoen  täysin päinvastaiseen tarkoitukseen

Nykyisellä kokoomuksella on koti veronkiertosyistä Espanjan rannikolla, uskonto ahneuteen ja orjatyövoiman maahantuontiin perustuva monikulttuuri ja isänmaa on EU:n liittovaltio (jonka rajoja vartio Yhdysvaltojen johtama Nato).

Uskottelu siitä, että äänestämällä muutamaa äänekästä ns. maahanmuuttokriittisenä esiintyvää ehdokasta kokoomuksen listoilta eduskuntaan, saataisiin kokoomuksen sisällä muutos aikaan on edesvastuutonta äänestäjien harhaan johtamista. Mikään ei muutu ennen kokoomuksen massiivista vaalitappiota ja oppositiotaivalta. Ainoa tapa saada Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin edustama linja palautettua isänmaalliseen suuntaan on Kataisen johdon kärsimä murskatappio.

Muiden puolueiden kohdalla negatiivisten asioiden kiteyttäminen on myös varsin selvää. Äänestämällä mitä tahansa kolmesta perinteisestä puolueesta (kokoomus, keskusta, SDP), äänestäjä antaa nykyiselle kähminnälle ja pienen joukon vallalle äänensä. SDP:lle äänensä antava äänestää lisäksi komentotalouden, lipposöyhötyksen ja jatkuvan holtittoman jakamisen puolesta. Keskustaa äänestävä tukee lähinnä järjestäytynyttä huijausta, ihmisten alistamista maaseudulla, verorvarojen tuhlaamista ja jatkuvaa kusetusta.

Ääni vihreille on ääni vääristyneelle tasa-arvolle, kehityksen ja talouden taantumalle, laillistetulle lastenryöstölle, anarkialle, lainkuuliaisten kansalaisten oikeuksien supistamiselle, holhousyhteiskunnalle, vähemmistöjen nostamiselle enemmistön yläpuolelle, omistusoikeuden murenemiselle, sananvapauden murentamiselle ja mielipidevankien aikakauden saapumiselle.

Ääni RKP:lle on ääni vähemmistödiktatuurille ja hallitsemattomalle sosiaaliturismille Suomeen. Ääni vasemmistoliitolle on henkinen myötätunnonosoitus kommunismille ja sen tekemille rikoksille.

Ääni perussuomalaisille on ääni ja teko muutoksen sekä paremman huomisen toivon puolesta.

Muista puolueista ei ole muuta sanottavaa, kuin se, että ääni niille on ääni Kankkulan kuuluisaan kaivoon.

Hyvää vaalipäivää suomalaiset – käyttäkää äänioikeuttanne ja käyttäkää sitä harkiten.

Site Meter

Maahanmuutto on luonnollinen prosessi ja Suomen pitäisi ottaa johtoasema ihmisoikeuksien kunnioittamisessa ja antaa kaikkien ihmisten elää ihmisarvoista ja kunniakasta elämää. Suomi kunnioitettuna jäsenenä YK:ssa on oikeutettu suojelemaan vähemmistöjä ja Suomen perustuslaki on tarpeeksi vahva antamaan oikeuden kaikille.

Turvataksemme riittävän suojan vähemmistöille, joitakin paikkoja on varattava eduskunnasta näiden yhteisöjen edustajille, jotta he voivat ilmaista asiansa ja kohtaamansa ongelmat. Keski-ikä Suomessa on kasvanut tasaisesti ja se tulisi saada supistumaan ilmoittamalla suuria etuja ja kannusteita lapsiperheille, joiden avulla voitaisiin luoda ennennäkemätön ”baby boom” tulevaisuudessa.

Vihreiden intialaistaustainen kansanedustajaehdokas Aruna Somani Kalevassa.

Site Meter

Antidemokraattinen ja elitistinen Vihreät De Gröna on luetellut kotisivuillaan kuluneen hallituskautensa saavutuksia. Vihreiden tyylilaji on hieman falski, joten tässä saavutukset suomeksi kirjattuina:

  • Perheen sisäinen adoptio riistää sateenkaariperheiden lapsilta oikeuden molempiin biologisiin vanhempiinsa – ja toiselta vanhemmalta oikeuden omiin lapsiinsa. Se mahdollistaa myös laillistetun lapsenryöstön ja luovuttamisen seksuaalista vähemmistöä edustavalle lapsenryöstäjälle.
  • Suomi leikkaa ilmastopäästöjä vähintään 80 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä – samaan aikaan teollisuus muuttaa päästöistä piittaamattomiin maihin, jonka seurauksena päästöt lisääntyvät ja suomalaiset työpaikat vähenevät.
  • Länsimetro, kehärata ja Pohjanmaan rata: hallituskauden suurimmat liikennehankkeet ovat ratoja. Joista seuraa muun julkisen liikenteen rapistuminen ja kuihtuminen. Tästä taas seuraa se, että vihreiden tavoite pakottaa kaikki suomalaiset asumaan betonilähiöihin radan varteen (ja tyhjentää samalla maaseutu vihreän euroeliitin puuhamaaksi) on entistä lähempänä toteutumistaan.
  • Nuorisotyöttömyys on todellisuudessa kasvanut – lähinnä työministerinä hääränneen  viherpolitrukki Anni Sinnemäen typerien työvoimapoliittisten päätösten, pakkotyön, kilpailun vääristämisen ja tilastokikkailun seurauksena. Vihreät ovat olleet erityisen ahkeria vääristämään kilpailua pakottamalla työttömiä itseään lähellä olevien veronkiertoyhdistysten palvelukseen puoliorjatyöhön. Näin on saatu pienillä paikkakunnilla epäterveen kilpailun (ja yhteiskunnan vääristyneiden tukien avulla) ajettua pienyrittäjiä konkurssiin – ja näin edelleen entinen yrittäjä halpatyövoimaksi vihreiden veronkiertopajoihin.
  • Turvapaikkapäätöstä odottava saa tehdä töitä. Ja tämä seurauksena hämäräbisnes saa lisää uutta puoliorjatyövoimaa.
  • Energiaverotusta on kiristetty ja muutettu näennäisesti ympäristölähtökohtiin perustuvaksi. Todellisuudessa tällä toimella on kasvatettu  välillisiä veroja  jotka kohdistuvat  pienituloisiin kaikkien ankarimmin.
  • Vihreä verouudistus eteni – tämä tulee jokainen vähätuloinen tai taajaman ulkopuolella tuntemaan vielä nahkoissaan.
  • Vihreät väittävät saaneensa haja-asutusalueiden jätevesiasetuksella pohjavedet ja rannat kuntoon. Todellisuudessa mitään muuta kuin vahinkoa ei tälläkään saatu aikaan. Ihmiset, jotka pitävät asetusta oikeustajunsa vastaisena eivät tehneet mitään ja ne korostetusti lainkuuliaiset ihmiset, jotka lähtivät tähän idotismiin  mukaan, sijoittivat huomattavia summia teknisesti toimimattomiin jätevedenpuhdistusyksiköihin.
  • Vaikka Suomen lainsäädäntö ei tunne rasismirikosta ja sananvapaus on suojattu perustuslaissa, vihreät tuulettavat lauseella
    rasistisista rikoksista ja muista viharikoksista rangaistaan useammin ja entistä ankarammin. Todellisuudessa kyse on orwellilaisen dystopian esiasteeseen siirtymisestä – väärästä mielipiteestä rankaisemisesta, mielipidekontrollista ja ennakkosensuurista. Paradoksaalisinta tässä on se, että kun Tuija Braxin johtamassa oikeusministeriössä nähdään kansalaisen mielipide (kuten Seppo Lehdon tapauksessa) yli kahden vuoden ehdottoman vankeusrangaistuksen arvoiseksi ja pyritään rankaisemaan useammin ja entistä ankarammin vihreiden omista mielipiteistä poikkeavia mielipiteen lausujia, niin samaan aikaan (samassa ministeriössä) pyritään muokkaamaan oikeuskäytäntöä ja lakia siten, että   väkivaltarikolliset pääsevät oikeudesta pelkällä sakkorangaistuksella (tai korkeintaan parin kuukauden ehdollisella vankeudella).
  • Syöttötariffeilla tuulivoiman tuotanto yli kymmenkertaistetaan – käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että marginaalisella energialähteellä saadaan pilattua tunturi- ja saaristomaiseman koskemattomuus, aiheutettua melusaastetta ja aikaansaatua lintujen joukkoteurastus.
  • Perustuslain uudistus vähentää kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia, siirtää kansallista valtaa eduskunnalata EU:lle ja ajaa Suomen EU:n liittovaltion provinssiksi.
  • Naapurin suojaamattoman langattoman verkon käytöstä ei enää rangaista – ja näin saatiin murrettua ensimmäinen pala perustuslaissa suojatusta omistusoikeudestakin. Seuraavana kohteena olikin Niklas Herlinin omistama Uusi Suomi ja sen rekisteröity tavaramerkki.
  • Kehitysyhteistyön määrärahat ovat nousseet – ja näin lisätään maailman väestöräjähdystä kolmannessa maailmassa. Unohtamatta huussiyhdistyksiä ja muita projekteja, joista näistä rahoista on saatu ujutettua yhteiskunnan varoja vihreitä lähennä oleville liikemiehille ja muille hämärän talouden erityisosaajille.
  • Apurahansaajilla on nyt eläketurva – samoin kuin sellaisella maahanmuuttajalla, joka ei ole tehnyt  päivääkään töitä Suomessa.
  • Pakolaisten vastaanotosta maksettavaa kuntakorvausta korotettiin – näin luodaan kulttuurikonflikteja ja avointa rasismia ja lisätään Suomen houkuttelevuutta sosiaaliturismin kohteena.
  • Käännetty arvonlisävero lisää veropetoksia ja kasvattaa harmaata taloutta. Kun nykyisin Suomessa on 30000 ulkomaalaista työntekijää – joista vain parisataa maksaa veronsa – tulevaisuudessa vihreät visiot tuovat Suomeen miljoona ulkomaalaista (joista kukaan ei maksa mitään veroja minnekään).

Kaikki tämä vain neljässä vuodessa – aika uskomatonta. Miettikää sitä teoreettista mahdollisuutta, että vihreät olisivat esimerkiksi pari kolme kautta peräkkäin hallitusvastuussa.

Tätä maata ei tuntisi tuollaisen progression jälkeen enää entisekseen.

Site Meter

EU on juuri pienituloisten ja köyhien etu

Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi 2.4.2011 Vihreän Langan mukaan.

Site Meter

Tulevat eduskuntavaalit näyttäisivät olevan eräs virstanpylväs suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa. Suuri osa kansalaisista on väsynyt poliitikkojen kähmintään, epärehellisyyteen ja kansan  selän takana tapahtuneeseen  itsenäisyyden ja suomalaisten myymiseen EU:lle. Eräs tärkeä aihe on myös paisunut (ja edelleen paisuva) maahanmuutto.

Vaikka tietyt maahanmuuttokriittiset piirit melskaavat kuuluvasti ns. humanitaarisesta maahanmuutosta, pitää muistaa myös sellainen asia, että hapankaalivyöhykkeeltä Suomeen suuntautuva työperäinen maahanmuutto on suoraa myrkkyä suomalaiselle duunarille –  ja myös pienyrittäjälle.

 

Ja tästä päästäänkin siihen, että kuka ajaa sitten tällaista kehitystä Suomeen? kaikki vakiintuneet puolueet – Keskusta, SDP, RKP, Vihreät ja jopa Vasemmistoliitto – mutta tärkeimpänä kaikista; kansainvälisen kasvottoman kapitalismin, monikulttuurin, halvan työvoiman, veronkierron, luokkayhteiskunnan, epäisänmaallisuuden ja EU:n liittovaltiokehityksen nimeen häikäilemättä kärryjä työntävä Kokoomus.

Kokoomus on näissä(kin) vaaleissa se puolue, johon kuluttajasuojavaltuutetun tulisi aidosti puuttua. Kokoomusta ajetaan hallitusvastuuseen ja suurimmaksi puolueeksi mainostoimisto BOB:in markkinamiesten luomalla humpuukikampanjalla.  Uusi valhetta peittävä  taikasana on maahanmuuttokriittisyys . Se on varsin taitavasti lanseerattu käsitteiden  Työväen puolue, Suomen Toivo, kansallinen ja isänmaallinen raiskauksen ja vääristelyn rinnalle uudeksi atrapiksi äänestäjien kalastukseen.

Jokaisen tulee muistaa, että toisin kuin suomalainen ruoka, kokoomuksen sisältö on hyvin tiedossa. Jos kokoomuksen olemusta nyt ja tässä  johonkin ruokaan pitäisi verrata, ruoka olisi nykytiedon mukaan roiskeläppämallinen kinkkupizza – se  nimittäin ei ole pizza eikä sisällä kinkkua.

Toisaalta tämä tieto on kuluttajalle hyödyllinen – jos hän nyt ihan kaikista varoituksista huolimatta tahtoo mättää suuhunsa ns. kinkkupizzaa, hän on ainakin tietoinen siitä, ettei syö pizzaa eikä kinkkua.

Samoin kokoomuksen kohdalla. Jos nyt joku vielä haluaa tunnesyistä äänestää kokoomusta (joka ei aja Jorma Ollilan lisäksi kenenkään suomalaisen etua), hänen ainakin pitäisi olla tietoinen siitä, että kokoomus ei ole isänmaallinen eikä maahanmuuttokriittinen.

Hämäyksen tuoreimpana ilmiönä on ollut kokoomusnuorten kampanja muka-maahanmuuttokriittisten ehdokkaiden puolesta. Tätä kampanjaa (esimerkiksi Wille Rydmanin puolesta) on ajanut erityisen aktiivisesti Italiassa lapsuudessaan ja nuoruudessaan  sekä  Unkarissa avioliitossa suomalaisuuteen syvällisesti tutustunut Helsingin kokoomusnuorten varapuheenjohtaja Elisa Siekkinen.

Tällainen kokoomuksen-muka-nuivien-ehdokkaiden esittely ja kokoaminen on tällä foorumilla ja  tässä ketjussa nähdyn (lähinnä surkuhupaisan ja myötähäpeää aiheuttavan)  kokoomuksen markkinointistrategian seuraava vaihe.

Tässäkin on syytä muistaa, että saattaahan niitä aidosti maahanmuuttokriittisiä ehdokkaitakin olla myös kokoomuksen riveissä. Todellisuudessa on kuitenkin aivan sama kuinka  henkilökohtaisesti maahanmuuttokriittinen (tai isänmaallinen)  joku kokoomuksen ehdokas on. Jos hän pääsee eduskuntaan hänestä tulee Jyrki  Kataisen kumileimasin – tahdoton marionetti.

Vielä vaarallisempaa on antaa ymmärtää (poliittisten kilpailijoiden toimesta), että nämä olisivat ihan ok-hemmoja. Jokainen kokoomukselle annettu ääni on pois kansallismielisiltä, aidosti suomalaisista välittäviltä ja aidosti maahanmuuttokriittisiltä.

Maahanmuuttokriittisyys on monen kohdalla ainoastaan keppihevonen, jolla yritetään ratsastaa eduskuntaan. Wille Rydman on muutaman kuluneen päivän aikana paljastanut omat kasvonsa ja niiden kasvojen takana ei todellakaan ole mikään maahanmuuttokriittinen ihmelapsi.

Kokonaisuutena kannattaa todellakin tarkkaan katsoa, kenelle sen äänensä antaa tämän muka-maahanmuuttokriittisyyden kilpahuudon keskellä.

Tämä koskee sitten myös muita puolueita kokoomuksen lisäksi. Se mikä edelleen ihmetyttää on havainto siitä, kuinka läpinäkyvä teennäisyys menee läpi muka-koulutetun ja muka-omilla-aivoillaan ajattelevan väestön keskuudessa.

Jo nyt näkee, kuinka kusi kiipeää vauhdilla kuulaan eräissä osoitteissa – jo ennen sitä mahdollista  kansanedustajapaikan saamistakin. Jos jonkun asian varaan kannattaa tässä maassa lyödä vetoja, niin se on ihmisten pikkusieluisuus, ahneus ja omaneduntavoittelu.

Monet ehdolla olevista kavereista ovat aitoja poliittisia pyrkyreitä. Tyypillinen pyrkyri näyttäisi olevan esimerkiksi sellainen, että kun se ura ei auennutkaan , niin siirryttiin rivakalla vauhdilla PerSuihin – tai SDP:sta Muutokseen.

Tällainen pyrkyri on sinänsä helpompi tapaus, kuin samaa puoluetta edistänyt vääjäämättömän kehityksen tulos –  sitä ne loput näistä harkinnanalaisista  arvoisista ehdokkaista ovat sitten  aika suurelta osin. Ja jos eivät ole aikaisemmin  olleet, niin ainakin heistä on sellaisia politiikan rattaissa on tullut.

Tämä taas johtuu myös aika pitkälle olemassa olevista rakenteista.  Kun alunperin mädälle parlamentarismin mutamaalle rakennettua perustaa on korjattu vuosikymmenet mädin rakennustarvikkein, lopputuloksen voi ennustaa ihan ilman rakennusmestarin koulutustakin.

Tilaisuus tekee varkaan – sanotaan sananlaskussa. Suora kansanvalta ehkäisisi näiden tilaisuuksien syntymistä ja pistäisi poliitikot siihen asemaan, johon he kuuluvatkin – kansanedustajiksi.

Tosin siinä tilanteessa (valvotussa luottamustehtävässä) kiinnostus poliitikoksi pääsemiseen saattaisi romahtaa (kun se ei olekaan enää yksiselitteisesti omien etujen ajamista ja kähmintää).

Joka tapauksessa; äänestäkää – mutta äänestäkää oikein ja huolellisesti harkiten.

PÄIVITYS 060411: Tässä seuraava vaihe kokoomuslaisessa markkinointihumbuugissa. Ja täällä sitten totuus siitä kokoomuksen markkinoimasta työperäisestä maahanmuutosta.

Site Meter

Maahanmuuttajaperäinen  Husein Muhammed (joka on Helsingin vaalipiirissä vihreiden eduskuntavaaliehdokkaana) ja työskentelee osittain verovaroin subventoidussa järjestötyöpaikassa (joka taas olisi Suomessa täysin tarpeeton puolijulkinen menoerä ilman Huseinia ja hänen kaltaisiaan maahanmuuttajia),  avautuu tänään US-blogissaan otsikolla Epätasa-arvo on epäsuomalaista.

Tuossa sepustuksessaan Husein muistaa tapansa mukaan toitottaa omia näkemyksiään totuutena ja opastaa meitä suomalaisia siitä, kuinka me omat asiamme hoidamme.

Otsikon ja kirjoituksen välinen ristiriitaisuus hyppää silmille heti otsikon jälkeistä pilakuvaa katsellessa:

Tästä kuvasta ei voi saada hyvälläkään tahdolla juuri muuta kuvaa, kuin se mitä siihen on raapustettu.  Nimittäin sen, että Husein pitää itseään kantaväestöä edustavaa Kalle Keskivertoa hyödyllisempänä ja tarpeellisempana asujana Suomessa.

Suomeksi sanottuna, tämä kuva (jos nyt mikään) henkii suoranaista kiihottamista kansanryhmää vastaan. Siis kantasuomalaisia vastaan-

Kuvassa esitetyillä stereotypioilla luodaan kantasuomalaisista ihmisistä mielikuva verovaroin elävinä loisina.  Kuvassa annetaan ymmärtää myös se, että Husein (ja hänen kaltaisensa) ovat hyödyllisempiä ihmisiä, kuin kantasuomalaiset.

Jos tätä Huseinin esittämää ajatusta jatketaan, looginen johtopäätös on se, että Husein haluaa korvata /(verovaroin elävät ja hyödyttömät) kantasuomalaiset kaltaisillaan maahanmuuttajilla.

Se mikä jää epäselväksi on kysymys siitä, mitä Husein sitten tekee meille hyödyttömille kantasuomalaisille sen jälkeen, kun hän on saanut muutettua Suomen kuvassaesitettyjen tavoitteidensa mukaiseksi?

Pogromit, keskitysleirit – vai kenties jokin  ihan uusi vaihtoehto kansanmurhalle lopulliselle ratkaisulle hyödyttömän kantaväestön poistamiseksi ja uuden väestön  Suomeen tuomiseksi?

Lähde: US

Site Meter

”arroganssin puute” tuota voi sanoa perussuomalaisten vaaliohjelmasta.

Ana María Gutiérrez Sorainen 27.1.2010 kello 19.13   osui sitten  kerrankin naulan kantaan US Puheenvuorossaan.

Site Meter


Suomi on täynnä järviä. Miksi ei voitaisi kehittää vesivoimaloita?

Vihreiden nicaragualaistaustainen kansanedustajaehdokas Ana María Gutiérrez Sorainen kokoomuksen kansanedustajaehdokkaan Sirpa Asko-Seljavaaran US-blogissa.

 

Site Meter

Jokainen meistä on varmaan ymmärtänyt sen, että Suomi elää nykyisten EU-kuvernöörien (Mari Kiviniemi, Jyrki Katainen, Alexander Stubb, Tuija Brax,  Anni Sinnemäki, Astrid Thors, Anne Holmlund,  Paavo Väyrynen, Jyri Häkämies, Tapani Tölli, Henna Virkkunen, Stefan Wallin, Sirkka-Liisa Anttila,  Anu Vehviläinen, Suvi Lindén,  Mauri Pekkarinen, Juha Rehula, Paula Risikko,  Paula Lehtomäki, Jan Vapaavuori)  myöntyväisyyssenaatin johtamana tällä hetkellä täysin edesvastuuttomasti yli varojensa ja syö velaksi.

Kassan täytyy jossain vaiheessa tällä menolla tyhjentyä ja kun likvideetti loppuu niin luottokin loppuu – tai siitä tulee huomattavasti kalliimpaa. Tämän asian luulisi olevan ymmärrettävissä ihan normaalin tietämyksen, ymmärryksen ja sivistyksen pohjaltakin. En ryhdy tässä sen enempää tonkimaan kansantalouden teoriaa tai nykytilanteen seurauksia. Kanssasyyllinenblogisti Octavius tekee sen paremmin ja ymmärrettävämmin kuin tämän blogin toimitus, joten tutustukaapa todellisuuteen täällä.

Otsikkokysymys kuului siis, onko kassa jo nyt tyhjä?

Ikävä kyllä siltä alkaa vaikuttamaan – ja vahvasti.

Uutiset ovat parin viime viikon aikana kertoneet toistuvasti OP-Pohjolan ja  eräiden pienten kotimaisten pankkien (Säästöpankit, paikallisosuuspankit ja Aktia)  tietoliikennevaikeuksista ja siitä, että rahat eivät siirry asiakkaiden tileille – tai jos siirtyvät, asiakas ei pysty käyttämään omia varojaan.

Suomen kaltaisessa korkean teknologian ja syvän luottamuksen maassa on totuttu siihen, että sekä yksilöt että yhteisöt pitävät kiinni velvoitteistaan sekä siihen, että omaisuudensuoja on lähestulkoon pyhä asia. Esimerkkinä sen pyhyydestä voitaisiin käyttää 1990-luvun alun pankkikriisiä. Tuolloin veronmaksajat maksoivat pankkien holtittoman rahankäytön seuraukset (itse laman alla kärvistellessään) ja mahdollistivat kuntoon pumpattujen pankkien (siis kansallisomaisuuden) myynnin pilkkahintaan ulkomaille.

Mikään ei tosiaan näytä muuttuvan tässä piilokorruption ja häikäilemättömän saalistuksen maassa. Hälyttävintä tällä kerralla ei ole rahan kylväminen konkurssikypsiin liikelaitoksiin. Hälyttävintä tässä ja nyt  on  se, että itse (aikoinaan omalla työllään) tekemänsä eläkkeen varassa elävät vanhukset eivät ole saaneet eläkettään siten kun se on luvattu. Kaikista kauniista puheista ja lupauksista huolimatta, nyt näyttää tosiaan siltä, että ongelma näyttäisi vain laajenevan ja leviävän.

Eräs eläkkeellä oleva (elämäntyönsä tehnyt, eläkkeensä ansainnut ja kohtuullisen korkean iän saavuttanut) lähisukulaiseni soitti tänään hädissään ja sanoi, että hänen eläkkeensä ei ollut tullut Ilmarisesta hänen Nordeassa sijaitsevalle tililleen.

Läheiselläni on rahaa ja varallisuutta, joten hänellä ei sinänsä ole hätää, mutta tulipa mieleen siivoojana elämänsä töitä tehnyt (kuvitteellinen) Hilja tai Hilma. Hän on joutunut tinkimään pienestä eläkkeestään ja kituuttamaan tämän kuukauden alkuun. Hänellä ei olekaan rahaa nyt ostaa ruokaa eikä mahdollisesti lääkkeitäkään. Puhumattakaan siitä, että minkälaisena häpeänä hän kokee sen, ettei pysty maksamaan vuokraansa /tai yhtiövastikettaan) ajoissa.

Kävin ruokatunnillani sitten selvittelemässä läheiseni  tilannetta ja näin oli tosiaan tapahtunut. Ilmarisen asiakaspalvelunumeroon soitettaessa nauha kertoo selitellen pankkiyhteyshäiriöstä ja Ilmarisen pyrkimyksestä maksaa eläkkeet tämän päivän aikana eläkkeensaajille.

Arvatkaa miltä tämä minusta katsoen näyttää? En ole ollenkaan vakuuttunut näistä selvityksistä. Nämä kuulostavat aivan hätävalheilta, sellaisilta joita yleensä on totuttu kuulemaan taloudellisissa vaikeuksissa (kassakriisissä)  olevien pienyrittäjien suusta; asiakas ei ole maksanut laskujaan, maksoin laskun vahingossa väärälle tilille, pankin tietoliikenneohjelma ei toiminut…

Olisikohan todellisuus se, että eläkeyhtiöiden ja tiettyjen pankkien kassavaranto on huvennut ja näillä on ajoittain todellisia kassakriisejä – eli rahat ovat aidosti lopussa.? Jos näin on käynyt, tekevätkö nämä (tällaisessa tilassa olevat) lisää velkaa korkealla korolla?

Ja odottavatko nämä potentiaaliset kriisipesäkkeet (jotka ovat mahdollisesti tuhlanneet oman ja asiakkaidensa omaisuuden lisäksi  koko säästetyn eläkekassan),  että valtio tulee taas kerran pelastamaan ne?

Ja veronmaksaja maksaa – taas kerran.

Lähteet: Valtioneuvosto, Wikipedia, TS, US, ESS, YLE

Site Meter

”Jotkut suomalaiset ajattelevat niin, että ensin meille töitä ja vasta sitten muille, kuten keväällä Eero Heinäluoma ilmaisi. Joulu oli juuri ja moni kutsui sukulaisia tai kavereita juhlimaan. Haluaisin kysyä, että teettekö samalla ajatuksella niin, että ensin tarjoatte ruokaa ja juomia itsellenne, omille perheenjäsenille ja vasta sitten vieraille?”

Ana María Gutiérrez Sorainen kloonipuolue Vihreiden huonokopiofoorumisivuilla.

Site Meter

Jussi Halla-aho on kirjoittanut erinomaisen oivaltavan kirjoituksen Kokoomuksen nykyisestä olemuksesta. Tuo kirjoitus on luettavissa Scriptasta,  joten toimitus ei  sitä tänne ja kehottaa Kullervoblogin lukijoita lukemaan  sen ennen kuin jatkatte tämän kirjoituksen tutkimista (myös Kullervoblogin tämän aihealueen kirjoituksiin voi lukija tutustua halutessaan).

Täältä suunnasta katsottuna Halla-ahon kirjoitus pitää sisällään erään erittäin suuren totuuden. Nimittäin sen, että epäkansallisen markkinapuolueen markkinointiosasto on onnistunut syöttämään monimielikuvaisen pullamössön (nykyisen monikulttuuri- ja globalisaatiouskon nimissä, tietenkin) suomalaiselle normivirtaselle.

Tämän todellisuuden valossa nykyisen Kokoomuksen äänestäjäkunta vaikuttaa joko jääräpäiseltä Kokoomuksen jo hylkäämiin arvoihin uskovalta eilisen ryhmältä tai (mitä todennäköisemmin) Suuren Kusetuksen nielaisseelta arvostelukyvyttömältä jees-ihmisten hölmöläislaumalta.

Oikein mikään muukaan ei tule mieleen, kun tarkastelee tuon puolueen äänestäjien ydinryhmää. Kokoomuksen uskollisin äänestäjäkaarti koostuu edelleenkin virkamiehistä ja PK-yrittäjistä. On aika vaikeaa nähdä yhteisiä intressejä heidän ja kokoomuslaisen politiikan suurimman hyötyjän – kasvottoman globaalin kapitalismin – välillä.

Virkamiehet kaivavat itselleen kuoppaa siirtämällä kokoomuslaisen Eurooppa-politiikan kautta päätösvaltaa (ja myöhemmin myös virkoja) pois Suomesta. PK-yrittäjät hirttävät puolestaan  itseään hitaasti (mutta varmasti) äänestämällä Kokoomusta – ja sen myötä PK-yritykset tuhoavia ylikansallisia suuryhtiöitä.

Duunari joka äänestää Kokoomusta saa satavarmasti tässä pelissä käteensä Musta Pekan. Kokoomusta äänestämällä hän pitää huolta harmaan ja alipalkatun ulkomaalaisen työvoiman osuuden kasvusta suomalaisilla työmarkkinoilla – ja sen toimimisesta hänen työpanoksensa syrjäyttäjänä.

Ottamatta tässä ja nyt sen enempää muihin puolueisiin kantaa (vaaleihin on vielä aikaa ja jokainen tulee varmasti saamaan osansa…) haluan muistuttaa lukijoita siitä paradoksista, jossa suomalainen vasemmisto elää nykyään.

Oma vasemmistomme elää edelleen vuoden 1918-juoksuhaudoissaan ja on tukevasti kiinni jo kaksikymmentä vuotta sitten romahtaneessa kommunismissa ja siihen kiinteästi kuuluvassa internationalismissa (vihreät puolestaan elävät iloisesti irti todellisuudesta LSD-huuruisessa ihmemaassaan).

Suomalainen duunari puolestaan on aito patriootti ja monesti tiukkaakin tiukempi nationalisti. Hänen maailmankuvansa on aika helvetin kaukana jonkun Paavo Arhinmäen tai Eero Heinäluoman maailmasta – ja hänen isänmaalisuutensakin on konkreettisuudessaan aivan jotain muuta kuin tekoisänmaallisen liberaaliporvarin.

Aitoon nationalismiin nimittäin kuuluu olennaisena osana oman kansan ja kulttuurin rakastaminen ja suojeleminen – muita kansoja ja kulttuureja kunnioittaen näiden omilla alueilla.

Tämän asian ymmärtäminen tuntuu olevan nykyisille poliitikoille – niin oikealla kuin vasemmallakin – täysin mahdoton asia ymmärrettäväksi.

Site Meter

Niinpä niin… Pätkiikö eurokansanedustaja Heidi Hautalan lähimuisti? Tältä alkaa nimittäin vaikuttamaan, kun tarkastelee Hautalan kommentointia itsenäisyyspäivän juhlien jatkoilla tapahtuneen omaa-päätä-lasin-läpi-ja-tappouhkauksia-ilmaan-tapahtuman tiimoilta.

Olisi varmaan kohtuutonta syyttää edes vihreää poliitikkoa (ja etenkin kansalaistottelemattomuuden käsitettä Suomeen aikoinaan lanseeranneen ns. Pyhän Perheen jäsentä) suoranaisesta valehtelusta julkisessa mediassa, joten tässä on pakko taipua sellaiseen johtopäätökseen, että Hautala sairastaa pitkäaikaisesta poliittisesta toiminnasta johtuvaa ns. poliittista dementiaa.

Miten niin? No siksi, että vaikka Hautala esiintyy alkuillasta kohun keskipisteen ns. beesissä:

… hän ei kysyttäessä muista koko miestä mitenkään:

Toimittaja: ”Onko hän kuitenkin mahdollisesti ollut linnaan kutsuttujen joukossa?”
Hautala: ”Mä en voi tietää, mutta asusta päätellen vois olla…”

Silviissii…

Eräs selitys voisi tietysti olla sekin , että vihreän poliitikon silmissä kaikki toista ihonväriä edustavat ihmiset näyttävät samanlaisilta.  Kukapa sen  tietää…

Lähteet: YLE, MTV3, Iltalehti. Kiitokset Make M

Site Meter

Kullervoblogin toimitus toivottaa hyvää itsenäisyyspäivää lukijoilleen. Kaiken nykyisen pimeyden keskellä on hyvähuomata kuitenkin eräitä asioita, jotka saattavat nopeuttaa nykyisen hölmöläisten ajan päättymistä ja paluuta normaaliin itsenäiseen kansallisvaltioon.

EU on osoittautunut mahdottomuudeksi ja omat päättäjämme sen kuvernööreiksi, jotka viis veisaavat Suomen ja suomalaisten tulevaisuudesta. Nykyinen talouskriisi on vasta alussa ja se tulee (toivottavasti) kaatmaan koko luonnottoman  valtioiden yhteenliittymän.

Kotimaassa etenkin vihreät naulaavat itse itseään ristille. Kaiken läpinäkyvän typeryyden ja suomalaisten etujen vahingoittamiosen viimeisin episodi oli varastaa suojattu tuotenimi ja runnoa Suomen vaakunaleijona vihreän miespoliitikon näköiskuvaksi.

Oksennuksen ja/tai islamin vihreäksi sekä munattomaksi irvikuvaksi alkuperäisestä leijonasta.

Ehkä meillä (ainakin galluppien valossa tarkasteltuna) on vielä toivoa ja suomalaiset alkavat uudelleen arvostaa itsenäisyyttä ja riippumattomuutta.

Itsenäisyys on kuitenkin  on arvoista suurin.

Kuva: Wikicommons

Site Meter

Olemme kaikki varmaan huomanneet, että päivän uutisoinnissa on kiinnitetty huomiota Suomesta löytyneeseen uudehkoon rikollisjärjestöön.

Kuten STT asian muotoili, Suomen alamaailmassa on meneillään myllerrys. Rikollisuuteen (etenkin järjestäytyneeseen sellaiseen) liittyy aito halveksinta lainsäädäntöä kohtaan ja hyvin usein viranomaisten ja poliitikkojen lahjonta tai kiristys.

Piittaamattomuus lainsäädännöstä ja yhteisesti sovituista säännöistä on aiheuttanut jo tällaista (pahempaa odotellessa) ja viranomaisten ja poliitikkojen lahjonta/kiristys on aiheuttanut tällaista .

(”v*tut niistä muutamasta tuhannesta helsinkiläisestä, , jotka kärsivät samasta ongelmasta”. Kaupunginjohtaja J.Pajunen ja Punavihreä kabinettiorkesteri).

Lähteet: STT, IS, US

Site Meter

Menestystä yhdyskunnalle ja imaamille!

Toivotan parasta menestystä ja onnea uudelle imaamille!
Suomen islamilainen yhdyskunta ja koko islaminuskoinen väestö Suomessa on mielestäni hieno osoitus arkipäivän monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden merkityksestä ja rikkaudesta maassamme. Meillä on ollut onnea saada hyvin sivistyneitä ja korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia juuri islamilaisista maista.
Toivoisin että islamilainen yhdyskunta paljon rohkeammin esittäisi omia näkemyksiään.


Vapaa-ajattelija Joni Pelkonen HS:n keskustelussa 09.11.2010 15:16.

(Kiitos Joni, annoit juuri esimerkin siitä, mitä vihreä kulttuurirelativismi tarkoittaa. )

Site Meter

Suomalaista menettelyä on vaieta totuudesta ja olla auttamatta köyhää samaan oikeutta.

Jaakko Laurinpoika Teitti joka toimi Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan sihteerinä ja kirjoitti virassa ollessaan vuosien 1555–1557 välillä virallisen valitusluettelon aatelin väärinkäytöksistä.

Teitti oli oikeassa. Tuo valitusluettelo julkaistiin vasta vuonna 1894.

Lähde: Kansallisarkisto

Site Meter

Päivän Hyysäri uutisoi työvoimapolitiikkaan liittyen, että nykyisistä työttömistä jopa puolet uhkaa jäädä pysyvästi työttömiksi.

Alkusyksyllä uutisoitu työttömyyden aleneminen on erilaisen tilastokikkailun ja lomautusten vähenemisen ansiota. Muu työttömyys kasvaa edelleen. Myös pitkäaikaistyöttömyys on kasvussa, eli yhä suurempi joukko on ajautumassa lopullisesti työmarkkinoiden ulkopuolelle.

Yli puolet Suomen työttömistä eli peräti 150 000 ihmistä kiertää työttömyyden ja erilaisten työllistämistoimenpiteiden kehää. Ministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan he eivät välttämättä enää palaa työelämään.

Ja samaan aikaan eräät tahot hehkuttavat työvoimapulaa ja ajavat kiihkeästi työperäistä maahanmuuttoa. Kokoomuksen, keskustan ja RKP:n kohdalla motiivi on selvä ja peittelemätön; halu lisätä tuottoa ja katetta halvemman työvoiman kautta.

Vasemmistoliiton ja vihreiden kohdalla syy on ideologinen; internationalistien mielestä maailmassa ei ole rajoja ja kaikki on yhteistä (paitsi tietysti oma omaisuus johon toimitus palaa vielä).

Tämän kaiken keskellä valtapuolueet ovat unohtaneet kokonaan suomalaisen ihmisen.  Erityisesti työministeri Anni Sinnemäki on pitänyt loistavasti huolta todellisen työttömyyden lisääntymisestä ja keskittynyt virkansa hoitamisen kannalta ilmeisen tärkeisiin asioihin.

Jotenkin aikaan sopivana anekdoottina voisi nähdä kaiken tämän homohysterian, maahanmuuttopakon ja itsekeskeisen sekoilun aikana esimerkiksi sen, miten hoitokulttuuri saattaa muuttua varsin radikaalisti ulkomaisen hoitohenkilökunnan saapuessa massoittain paikkaamaan tätä työvoimapulaa.

Päivän kysymykset kuuluvatkin  seuraavasti:

Lähteet: HS, IS, Meidän Mökki, US

Site Meter

Helsingissä vietetään tänään autotonta päivää. Sitä perustellaan ympäristönäkökohdilla ja sillä pyritään joukkoliikenteen lisäksi puffaamaan myös kaupunkipyöräilyä.

Joukkoliikenteen ympäristöystävällisyydestä
sekä kaupunkipyöräilyn siunauksellisuudesta voidaan tietysti olla montaa mieltä.

Site Meter

Anni Sinnemäen mielestä Kreikkaa on tuettava samoin kuin kaveria, joka on ollut vähän holtiton, ja jolta ei välttämättä saa rahoja takaisin, mutta jonka silti haluaa pääsevän jaloilleen.

Työministeri Anni Sinnemäki virheiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa 7.5.2010 HS:n mukaan.

Mielenkiintoisinta tässä uutisessa ei ole se, että Sinnemäki olisi jotenkin valmis ottamaan henkilökohtaista velkaa maksaakseen kavereidensa hölmöilyt – koska se ei pidä paikkaansa.

Sinnemäki haluaa tulla Sinun lompakollesi ja ottaa Sinun lastesi maksettavaksi jäävää velkaa rahoittaakseen edesvastuutonta talouspolitiikkaa ja  ahneita spekulaattoreita sekä   pankkeja, jotka rahastavat tilaisuuden tullen auliisti suomalaistakin veronmaksajaa.

Ihan kertauksen vuoksi; liiketoiminta on liiketoimintaa ja sen sääntöjen pitää vapaassa markkinataloudessa koskea kaikkia tasapuolisesti. Ei voi olla mitenkään moraalisesti hyväksyttävää, että eurooppalaisten veronmaksajien varoja siirretään tilanteen aiheuttaneiden spekulanttien ja riskirahoittajien taskuun. Riskin pitää realisoitua juuri sinne mihin se kuuluukin – itsekkäisiin sijoittajiin sekä kasvottomaan ja isänmaattomaan kapitalismiin.

Todellisuutta vasten peilaten tuollainen ”kaverin velkojen maksaminen” -verukkeella  tapahtuva avoimen velkakirjan kirjoittaminen kriisin aiheuttaneille ahneille rahastajille, on aika omituista puhetta – jopa Sinnemäen sorttisen  sosialistin suusta esitettynä.


Lähde: HS

Site Meter

(Matti Vanhanen) kertoi pitävänsä Heinäluoman puheita vastenmielisinä. Tuon sanan hän toisti pariin kolmeen kertaan.

Vanhanen kertoi epäsuorasti yllyttämisestä muukalaisvihamielisyyteen, ja sanoi keskustan pysyvän tällaisen ulkopuolella. Hän sanoi kysymyksen olevan arvovalinnasta.

(Anni) Sinnemäki sanoi, ettei hän ymmärrä Heinäluoman logiikkaa rasismin kasvamisesta ulkomaalaisten määrän mukana.


Näin siis pääministeri Matti Vanhanen (kesk) ja työministeri Anni Sinnemäki (vihr) HS:n mukaan kommentoidessaan Eero Heinäluoman (SDP) -kieltämättä hieman opportunistista, mutta perusasioiltaan asiallista –  huolenkantamista työperäisestä maahanmuutosta ja sen vaikutuksista suomalaisten työllisyyteen..

Kun Vanhanen otti arvovalinnat pöydälle, hän tuli samalla kertoneeksi myös sen, että hänen arvomaailmassaan ulkomaalainen halpatyövoima menee korkeammalle sijalle, kuin suomalaisesta äänestäjäkunnasta koostuva alkuperäisasukkaiden (ja Suomen kansalaisten) etu. Toivottavasti mahdollisimman moni äänestäjä muistaa tämän kommentin seuraavissa vaaleissa.

Sinnemäen ymmärtämättömyys puolestaan ei ole sinänsä mikään uutinen. Suojattua elämää eläneelle (ja edelleen elävälle ihmiselle) on usein kovin vaikeaa pystyä hahmottamaan tavallisten normivirtasten elämässään kohtaamia vaikeuksia ja ongelmia. Anni on niitä ihmisiä, joille Nousukausi-tyyppinen elämysmatka saattaisi avata aivan uusia ulottuvuuksia elämään (… tai sitten ei…).

Onnea kummallekin voittajalle ja etenkin kaikille suomalaisille – sitä me nimittäin tarvitsemme tällaisen hallinnon aikana…

Lähteet: HBL, IL, HS

Site Meter

Rasismi on Suomessa pelottavan voimakasta ja estotonta, kun ministeri saa sontaa niskaansa pelkästään siksi, että vastaa maahanmuuttoasioista, ja kun maahanmuuttoasioihin perehtyneet tutkijat saavat viharyöpyn vastaansa aina julkisuudessa esiinnyttyään.

Entinen stalinisti ja nykyinen vihreä MEP Satu Hassi US-blogissaan 23.3.2010.

Tuo kirjoitus kannattaa lukea kokonaisuudessaan läpi. Se valaisee hyvin viime viikolla mediassa pinnalle paukahtanutta rasismi-sitä-rasismi-tätä-teemaa.  Ainakin tämän pienen huomion  kirjoittajalle jäi sellainen kuva, että Hassi on sisäistänyt syvällisesti stalinismin ajatusmaailman.

Erilaisilla keppihevosilla (mukana tämä tutkijoihin liittyvä väite) ympyrää noitarovionsa ympärillä ratsastava Hassi pyrkii (rasismiksi leimaamalla) kieltämään kaiken maahanmuuttoon kriittisesti suhtautuvan keskustelun.

Jo tuo lause  kun ministeri saa sontaa niskaansa pelkästään siksi, että vastaa maahanmuuttoasioista, kertoo pelkästään kaiken tarvittajan kirjoittajastaan. Hassin maailmassa ministeri on ilmeisesti hallitsija kansa alamaisia. Hallitsija on arvostelun ulkopuolella ja kansa pitäköön suunsa kiinni?

Tässä rasismiin liittyvän käsitteen  iloisessa inflaatiossa on Hassin poliittisessa viiteryhmässä tosin edetty jo harppoen (ja mielikuvitusta käyttäen) vieläkin kauemmas – jopa ilmastonmuutoskritiikki niputetaan hallituksen (itsensä julistaneen) ilmastoasiantuntijan puheenvuorossa iloisesti samaan nippuun rasismin kanssa.

Surkuhupaisinta koko farssissa on  akateemisten tutkijoiden vetäminen mukaan tähän sanavapaudenvastaisen viikon agendaan. Joukko tutkijoitahan esiintyi mediassa ja oli huolissaan siitä, että heitä uhkaillaan ja painostetaan kuin Stalinin ajan Neuvostoliitossa.

Kannanottona uhkailuun ja painostamiseen haluan kertoa varsin selväsanaisesti sen, että tämän kirjoituksen kirjoittaja (ja koko blogin toimitus) tuomitsee uhkailun, häiriköinnin ja painostuksen – kohdistuu se sitten keneen keskustelun osapuoleen tahansa.

Se mikä tekee asian (sen vakavuudesta huolimatta) nurinkuriseksi, on asioiden kääntäminen päälaelleen.

Jos tutkija asettautuu jonkun tutkimuksensa kohteena olevan eturyhmän intressien taakse, hän on menettänyt samalla hetkellä uskottavuutensa. Sen voi tosin tehdä myös tuon tutkimuksen ulkopuolellakin – leimautumalla julkisuudessa jonkin osapuolen jäseneksi.

Osaan tutkijoista kohdistuu näihin asioihin liittyviä (aivan oikeutettuja) epäilyksiä ja keskustelun tukehduttaminen kuuluu aika huonosti akateemiseenkin maailmaan.

Helsingin yliopiston kansleri Ilkka Niiniluoto väitti siis viime viikon sananvapaudenvastaisen kampanjan yhteydessä HS:ssa, että:

“Sitä voi verrata sellaisiin historiallisiin tilanteisiin kuin Stalinin ajan Neuvostoliitto tai se, kun Galileo Galilei joutui katolisen kirkon inkvisition uhriksi”


MTV3:n toimittaja Timo Haapala lohkaisi  asian ytimeen varsin osuvasti blogissaan:


Voi herrajumala.

Stalinin ajan Neuvostoliitossa oli kyse valtioterrorismista omia kansalaisia kohtaan. Filosofian tohtorin itkunparahdukset ymmärtäisi, jos tieteenharjoittaja haettaisiin kotoaan sisäministeriön mustalla umpiautoautolla aamuyöstä ja vietäisiiin valtioelimen toimesta kylmään selliin odottamaan aamuista pikaoikeudenkäyntiä, johon ei olisi valitusoikeutta, mutta luodin hinta perittäisiin omaisilta. Sellaista se oli Stalinin ajan Neuvostoliitossa. Toinen vaihtoehto saattoi jollekin filosofian tohtorille tai matemaatikolle olla, että reilut parikymmentä vuotta kului Gulagissa Siperian takana metsätöitä harjoittaessa.

Olisi mielenkiintoista nähdä, kuka valtion edustaja on tieteenharjoittajaa uhkaillut niin reippaasti, että tulee Stalinin Neuvostoliitto mieleen… Nytkin toisen päähallituspuolueen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri oikein toivoo keskustelua aiheesta…

Niinpä niin…

Koko kupletin juoni on varsin selvä – maahanmuuttokritiikin vaimentaminen ja virallisen linjan kanssa eri mieltä olevien toisinajattelijoiden uhkailu, painostus ja loppupelissä suora rankaiseminenkin.

Tällainen ei kuulu kansanvaltaiseen demokratiaan ja se sotii ihmisoikeuksien perustana olevaa sanan- ja mielipiteenvapautta vastaan. Rasimin käsitettä laajentamalla ja sananvapauden olemuksen  (kansalaisen suoja hallitsijan mielivaltaa vastaan) päinvastaiseksi hallitsijoiden toimesta kääntämällä astummekin sitten aimo askeleen kohti poliisivaltiota – ja orwellilaista dystopiaa 1984.

Se mihin se kuuluu on esimerkiksi juuri Hassin nuoruudessaan aktiivisesti ja avoimesti kannattamaan stalinismiin.

Kysymys kuuluukin – pääseekö koira koskaan karvoistaan?

Lähteet: US, HS, STT, MTV3, VL

Site Meter

Verkko on vihaa täynnä. Keskustelupalstoja dominoivat atavistiset maahanmuuttokriitikot ja tiedelukutaidottomat ilmastoskeptikot.

Vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen Piikkilangassa 23.3.2010.

Site Meter

”Kuka uskaltaa perehtyä maahanmuuttajien asemaan ja puhua siitä julkisesti, kun seurauksena on se, että saa sähköpostinsa täyteen tätä vihakuormaa tappouhkauksineen”

Vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi on huolissaan nousevasta maahanmuuttovihasta. Hänen mukaansa poliitikkoihin verkossa kohdistuvat uhkailut ja vihaposti vaikuttavat myös maahanmuuttopolitiikkaan.

Laturin huoli suomalaisen yhteiskuntarauhan murentumisesta ja kansan  sisäisen yhtenäisyyden murenemisesta on akuutti ja aiheellinen. Se kohta taas, missä Laturi kahauttaa rantapuskan kautta Koijärven suohon, on kansalaisten (l. hallintoalamaisten) syyttely poliitikon asemasta käsin.

Vihreiden ei-julkinen  poliittinen agenda ilmeisesti pitää sisällään sananvapauden rajoittamiseen (ja vastapuolen poliittisten mielipiteiden hiljentämiseen) kuuluvan tavoiteohjelman. Siitä on saatu aikaisemminkin jo esimakua Laturin oikeusministerinä toimivan puoluetoverin Tuija Braxin kummallisten lausuntojen, poliittisten operaatioiden ja hänen asettamansa poliittisesti yksisilmäisen työryhmän kautta.

(Hassu sattuma (jos nyt joku aikuinen vielä sattumaan uskoo) oli  sinänsä, että nämä uhkailut, jotka ovat jo vanhaa kauraa, tulivat sopivasti julkisuuteen tuon työryhmän tulosten jättämisen yhteydessä.)

Laturin tavoite on ilmeisesti käyttää tätä tilannetta hyväkseen ja pyrkiä rajoittamaan suomalaista sananvapautta tätäkin vastenmielistä asiaa keppihevosenaan käyttäen. Hänen kommentistaan paistaa vahvasti  myös tavoitteet, jotka ovat politiikkojen arvostelun kieltäminen ja hallitsijoihin kuuluvan kritiikin ja siihen liittyvän sananvapauden rajoittaminen – vastoin perinteistä sananvapauden käsitettä, jonka tehtävänä on ollut suojella hallintoalamaista hallitsijan mielivallalta.

Myös se perinteinen vihreiden osoittama besserwisseröinti ja pakko-pakko on mukana Laturin puheenvuorossa. Vanhan totuuden mukaan kukaan ei puhu rivaalistaan eikä opponentistaan ilman vahingoittamisen tarkoitusta. Laturi totesi samassa yhteydessä myös näin:

”Varsinkin kokoomuksesta olen huolissani, sillä puolueessa on ollut vallassa liberaalimpi siipi ja nyt näyttää, että vanha konservatiivikokoomus on tekemässä vastaiskun nuorten kautta”

Minusta tuo asia on sellainen, joka ei oikeastaan kuulu mitenkään kilpailevan puolueen puoluesihteerille. Eiköhän tuo asia lähinnä kuulu kokoomuksen jäsenille – ja äänestäjille.

Laturin ymmärrys varmaan riittäisi, mutta poliittinen tarkoituksenmukaisuus on korvannut sen. Kun Laturi on huolissaan väkivaltaisuuksien puhkeamisesta Suomessa, hänen olisi hyvä vilkaista ympärilleen ja peiliin.

Totuus nimittäin on se, että vihreitä julkisena suojamuurina käyttävä epämääräinen joukkio ns.kansalaisaktivisteja ja soosipäitä on se joukko, joka on syyllistynyt rikoksiin, tuhotöihin ja väkivaltaisuuksiin tässä maassa.

Se mikä ihmetyttää on eräs peruskysymys. Jos Laturi haluaa sulkea omaa mielipidettään vastaan olevien ihmisten suut ja kieltää asiallisen kritisoinnin, miten hän luulee näiden sen jälkeen kommunikoivan hänen kanssaan?

Laturi ja vihreät tanssivat  sillä kapealla terällä, mikä erottaa tyrannin demokraatista. Nimittäin se, että sananvapaus (ja vapaudet yleensäkin) loppuvat siihen kohtaan, jossa sananvapautta astalona käyttäen pyritään estämään jonkun muun sananvapaus.

Lähde: VL

Site Meter


Vasemmistonuorten puheenjohtaja Dan Koivulaakso on julkisesti ilmoittautunut Hommawatch-nimen foorumin tukijaksi. Samaa poliittista viiteryhmää edustava vantaalainen Teemu Hiilinen kirjoittelee tuolla foorumilla (oman ilmoituksensa mukaan)  omalla nimellään.

Samaisen foorumin äänekkääseen kirjoittajakuntaan kuuluvat vuosikausia nettikeskusteluja häiriköineet vihreitä edustavat nimimerkki Ciclista ja melkein varavaltuutettu Joni Pelkonen.

Kyseistä foorumia voi hyvällä syyllä pitää änkyrävasemmiston omana hiekkalaatikkona. Huvittavinta tuossa touhussa tosin on se, että vaikka kyseisen foorumin äänekkäimmät möykkääjät vastustavat metakeskusteluja, kokofoorumi on rakennettu metakeskustelun (ja silmittömän vihan) perustalle.

Perinteiseen vasemmistolaiseen tyyliin Koivulaakso ei ilmeisesti  kunnioita omasta mielipiteestään eroavia mielipiteitä, toisten vakaumusta, sanan- ja mielipiteenvapautta, yhdistymisvapautta eikä kansanvaltaistatapaa päättää asioista:

Yleinen paheksunta ei kuitenkaan hyödytä ketään, joka toivoo äärioikeiston katoavan poliittiselta kartalta. Poliittisten tavoitteiden eteen on tehtävä poliittista työtä. Tämän johdosta päätin haastatella tiedonlouhintatyötä tekevän Hommawatch-verkkosivuston taustayhteisöä, joka ilmoittaa tavoitteekseen estää oikeistopopulismin nousun valta-asemaan.

Se mitä tuolla foorumilla puuhaillaan ja mitä siellä suunnitellaan tuon tavoitteen saavuttamiseksi, selviää varmaan itse kullekin parhaimmin muutaman esimerkin kautta. Vihervasemmistolaista ja monikulttuurista vihapuhetta vuoden 2010 Suomessa, Olkaa hyvät:

Panu Hglund:

En pidä sinua ihmisenä, vaan osana murhanhimoista vihollista, jonka on kadottava, jotta minä voisin elää.

Panu Hglund:

…Toisin sanoen jos aiot hyvin suunnitelmallisesti antaa vanhalle vihamiehellesi Mauno Munapään-Mulkkuselle (keksitty nimi) opetuksen vetämällä häntä lujasti motoon, etsit hänet käsiisi ja toteutat aikeesi, niin et ole Suomessa murhaaja, jos Mauno liukastuu turpaanvedostasi, kaatuu selälleen, lyö takaraivonsa rotvallin reunaan ja kuolee kallonpohjan murtumaan. Jossain englanninkielisessä maassa luultavasti olisit murhaaja, koska olit tekemässä suunniteltua rikosta häntä vastaan; meillä et ole, koska et suunnitellut tekeväsi murhaa.


Registered User:

Hompansseja kohtaan on osoitettava armotonta kovuutta, kun Mikko Ellilän ”katoilta äänestäminen”, Juha Mäki-Ketelän ”1918” tai Palautus.orgin ”Operaatio Ulos” alkavat. Laillisen esivallan on iskettävä takaisin kaikilla konsteilla. Siinähän sitä kovuutta on, kun Eiran bunkkeriin pudotetaan täsmäpommi Hornetista ja Hommakerhon seinän läpi ajaa Leopard 2.

Olen ehdottomasti samaa mieltä kovuudesta hompanssien kanssa. Hompanssit kolmannen asteen kuulusteluun! Hompanssit internointileirille! Rypälepommeja! Sähköshokkeja! Napalmia! Ihanaa! Hompanssi don’t surf! Smells like victory!


Panu Hglund (vastauksena edelliseen):


Jos nyt kuitenkin jätät ne rypälepommit ja sen napalmin pois. Ne tulisivat kysymykseen, jos hommalaiset olisivat vetäytyneet maaseudulle käymään sissisotaa.


Kuuma peruna:

Kaikki hompanssit suljettava viipymättä kiven sisään.


Joni Pelkonen:

Pyssyjen kanssa on toki tullut heiluttua enempi vähempi. Jotkut kehuskelevat kuinka raskaalla kaliiperilla ovat ampuneet mutta miun mielestä se on ihan se ja sama oliko S&W malli 27 vai 17.


Panu Hglund:

”Valitse Homma tai elämä” ei ole tappouhkaus.


Kuuma peruna:

Rikoksen suunnittelu ei sen sijaan ole Suomessa rikos.


Registered User:

Vähemmistökriitikkojen mielipiteillä ei ole minkäänlaista merkitystä.


Registered User:

… itse asiassa suurin osa hommalaisista on sosiaaliturvan varassa eläviä ammatti- ja taparikollisia.


Panu Hglund:

Ilmiselvä terroristi siis. Pamppua vaan tuollaisille.

Taha Islam:

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Oulaa on saatava sanoa huoranpenikaksi

Ja niin edelleen… Ehtymätön lietekaivohan tämä Hommawatch näyttäisi olevan.

Toisaalta tällainen julistautuminen vihan puolustajaksi ja omankädenoikeuden julistaminen antaa vihervasemmistostamme aika selvän kuvan. Rikos tai siihen yllyttäminen näyttäisivät kuuluvan kiinteästi tuohon toimintaan – siitä käytetään tosin  yleensä tuossa leirissä peitenimeä kansalaistottelemattomuus.

Täytyy toivoa, ettei muuan tuolle foorumille patotumiaan purkava komisarion poika kavereineen ryhdy aidosti toteuttamaan noita aikomuksiaan. Se olisi todennäköinen ja erittäin ikävä jatkumo jo nyt nähdyille murroille, mellakoille ja muulle ns.kansalaistottelemattomuudelle.

Tähän kirjoitukseen voi muuten sitten  lähetellä lisää tuota vihapostia.

Site Meter

Työministeri Anni Sinnemäki alkaa tavoitella jo todella vahvasti Suomen tasavallan   Kaikkien aikojen turhin ministeri -titteliä. Tähän mennessä jokainen hänen suustaan työministerinä (tai poliitikkona) päästämä sammakko, lause tai ehdotus on ollut omiaan lähinnä vähentämään rehellistä yritteliäisyyttä ja todellisia työpaikkoja.

Tämäkään päivä ei sitten tuonut poikkeusta tähän sääntöön. Sinnemäki nimittäin loihe lausumaan Vihreän Langan verkkouutisten mukaan näin:

” Poliittisilla) nuorisojärjestöillä on paljon tuntemusta ja tietämystä nuorten työttömyyteen liittyen. Pidän niiden ehdottamia neuvotteluja ihan mahdollisina”

Jaha? Opportunistiset ja omaa etuaan ajavat pyrkyrikakarat mukaan ajamaan työvoimapolitiikkaa? Ai jaa, siis näillä päivääkään työtä tai työttömyyttä nähneillä poliittisilla broilereilla on  sitten paljon tuntemusta ja tietämystä nuorten työttömyyteen liittyen?

Hohhoijjaa… Täytynee myöntää, että meillä taitaa olla todellakin aivan aito pula-aika ympärillämme ja elämässämme…

Kun nyt nimittäin näyttää siltä, että homejuustostakin puuttuu home…

Ehkä eräs ennustukseni vielä toteutuu tällä menolla…

*   *   *

En muuten olisi uskonut, että olen jostain asiasta samaa mieltä vasemmistonuorten puheenjohtajan Dan Koivulaakson kanssa. Nyt näitä asioita on sitten yllättäen ilmestynyt jo kaksikin. Ensimmäinen liittyi Lex Braxiin ja toinen tähän asiaan.

Koivulaakso sanoi tänään, että vasemmistonuoret eivät allekirjoita tätä poliittisten nuorisojärjestöjen julkilausumaa, jonka tavoitteena on käynnistää niin sanotun nuorisosopimuksen sorvaaminen yhdessä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa.

”Viime vuonna 320 000 ihmistä teki ilmaistyötä harjoittelun muodossa, tätä emme voi hyväksyä. Vasemmistonuorten mielestä hätäaputyöt kuuluvat historiaan”

”Nuorisosopimuksen kanssa on oltava tarkkana, ettei se johda erillistyömarkkinoihin, joilla työehdot heikkenevät entisestään.”

Koivulaakso varoitti siitä, että palkaton työharjoittelu on vakiintumassa osaksi työmarkkinoita. Hänen mukaansa tämä tarkoittaa riskien ja joustopaineiden ulkoistamista työntekijöille.

Olen aika pitkälle samaa mieltä Koivulaakson kanssa. Minusta kaikkien rehellisten ihmisten (sekä yrittäjien että työntekijöiden) etu on se, että työelämässä pelataan rehellisin säännöin (kunhan tämä saataisiin vielä kitkettyä pois koko Suomesta).

Eikä tällaisenkaan touhun laajentaminen nuoriin – elämänsä alussa  oleviin – toivorikkaisiin ihmisiin, ole minusta mitenkään asiallista. Jos ihminen lyödään tuollaiseen muottiin heti työelämän alussa, lopputulos ei voi olla alkua parempi.

Tuollainen epäterve järjestöjen harjoittama liiketoiminta on omiaan vääristämään rehellistä kilpailua ja kuuluu lähinnä kategoriaan liikevoiton luominen ihmisten hyväksikäytöllä. Orjuus, pakottaminen ja alistaminen eivät kuulu kansalaisyhteiskuntaan. Kuten olen todennut aikaisemminkin, että jos työnantaja on maksavinaan palkkaa, myös työntekijä on tekevinään töitä.

Lähteet: STT, VL

Site Meter

Kirjoittelin taannoin huoltovarmuudesta ja pelkkään kaukolämmön kaikkivoipaisuuden harhan  uskomiseen liittyvistä riskeistä. Nyt kuluneen talven aikana nämä riskit ovat realisoituneet.

Olkoon tämä kirjoitus (jälleen kerran) esimerkkinä siitä kuinka viherhöperöiden idealismi on irti todellisuudesta – ja etenkin täällä pohjoisessa Suomessa asuvien ihmisten arjesta.

Tämän talven uutiset ovat kertoneet kaukolämmön ongelmiin liittyviä uutisia enemmän kuin kylliksi.

Olemme lukeneet siitä, kuinka Suomussalmella hytistiin jouluna ruostuneen kaukolämpöputken putken vuoksi. Asuntojen lämpötilat palautuivat normaaleiksi vasta iltapäivästä alkaen tapaninpäivänä Suomussalmella.

Myös Turussa hytistiin viime viikonloppuna.Noin 150 000 ihmistä jäi Turussa lauantai-iltana ilman lämpöä kaukolämpöputken rikkoutumisen takia.

Eikä pääkaupunkiseutukaan ole jäänyt tästä asiasta kokemuksia vaille. Jo ennen tätä talvea nähtiin esimakua pahimmasta mahdollisesta. Vantaalla kaukolämmön toimitus katkesi lähes koko 150 000 asukkaan kaupungissa 20.2.2007 illalla noin kello 18, kun kaukolämpöverkon pääjohto repesi Myyrmäessä Vaskivuorentiellä. Vika saatiin paikattua aamuyöllä puoli kahden aikaan, jolloin pystyttiin aloittamaan myös Martinlaakson lämpölaitoksen lämmönjakelu.

Mitä tästä sitten pitäisi oppia? Se, että lämpö ei aina tule putkesta eikä sähkö välttämättä seinästä. Etenkin silloin, jos tässä maassa noudatetaan vihreiden haihatteluja energiapolitiikassa.

Kaukolämpö on erinomainen tapa hyödyntää muun energiantuotannon (esimerkiksi ydinvoimaloiden)  ja teollisuuden hukkalämpöä, mutta pelkästään sihen ei voi luottaa.Kuten olen aikaisemminkin todennut, Suomen kaltaisessa (kylmässä ja pohjoisessa) maassa olisi hyvä olla myös lämmitykseen liittyviä varajärjestelmiä.

Kun kerran  lainsäädäntömme velvoittaa rakentamaan tietynkokoisiin asuinkiinteistöihin väestönsuojat,  se voisi myös velvoittaa rakentamaan varalämmityslaitteeksi varaavan takan kaikkiin asuntoihin – myös ja etenkin kaukolämmön varassa oleviin  kerrostaloasuntoihin.

Kotimaisen uusiutuvan luonnonvaran energiakäytöstä syntyvät hiukkaspäästöt ovat noissa tilanteissa pienin huolemme- (tai puhumattakaan ilmastonmuutoskuplasta noin yleisesti ottaen). Kun tämä rakennusvelvoite kohdistuisi toteutuessaan ainostaan asuntojen uudistuotantoon – turvallisen, kotoisan lämpimän, viihtyisän ja perinteisesti hieman savulle tuoksuvan – tuloksen saavuttaminen tietysti kestäisi oman aikansa.

Mutta jostainhan on aina aloitettava.

Lähteet: STT, YLE, IL

Site Meter

Hyvä tarkoitus kääntyy (valitettavasti ja säännöllisesti) Jarkko Tontin käsittelyssä jokaisen hänen käsittelemänsä aiheen kummallisesti vääristyneeksi irvikuvaksi. Kun lukee (lähes mitä tahansa)  Tontin kirjoittamaa tekstiä, niin  olo on kuin vaeltaisi  Liisana Ihmemaassa tai kuin olisi joutunut vahingossa sisään Tim Burtonin ohjaamaan elokuvaan.

Kuten tässäkin Tontin kirjoittamassa kansalaisyhteiskuntaa haikailevassa tekstissä. Tontti näkee (aivan oikein) Suomen liian autoritaarisena ja meritokraattisena yhteiskuntana. Allekirjoitan tuon – mutta hieman toisin perustein kuin Tontti ja lisää siihen mukaan oligarkia. Ennen sitä on hyvä tarkastella kirjoittaja Tonttia ja sitä, miten kansanvaltainen hänen oma historiansa on.

Tontti itse on kouluttanut  oikeustieteen tohtoriksi
, yhteiskunnan maksaessa hänen opintona. Tämän jälkeen hän on jättänyt tämän ammatinsa ja ryhtynyt ”vapaaksi kirjailijaksi”. Kovin kauas sivuladulle kulkematta voisi kai sanoa, että Tontin kohdalla yhteiskunnan tarjoama opetus on mennyt suoraan Kankkulan kaivoon.

Voisi varmaankin sanoa myös, että Tontti on vienyt joltain sellaiselta ihmiseltä opiskelupaikan joka olisi aidosti ja kutsumuksesta halunnut olla juristi.

Jarkko Tontti järjesti itsensä varusmiespalveluksensa aikana RUK:un ja jätti sen kesken. Tuhlaten jälleen yhteiskunnan varoja ja vieden joltainaidosti motivoituneelta ja sodanaikaisiin tehtäviin pystyvältä reservinupseerilta paikan tuossa koulussa.

Jarkko Tontti on toiminut myös oman toimensa ohella kirjailijoiden sananvapausjärjestön – PEN:in – varapuheenjohtajan. Jussi Halla-ahon (vähintään kuuluisan) farssioikeudenkäynnin aikana tämä(kansalaisyhteiskuntaa halajava) suuri humanistimme ja sananvapauden airueemme oli valmis poistamaan sananvapauden omista mielipiteistään poikkeavien mielipiteiden kohdalta.

Unohtamatta sitä, että kun Tontti puhuu kansalaisyhteiskunnasta, niin se työ mitä hän on tehnyt Tuija Braxin avustajana, on kaikkien mittaustapojen mukaan kaukana kansalaisyhteiskunnan todellisuudesta.

Voisikohan tuollaisesta toiminnasta käyttää sanaa aito poliittinen elitismi? Vai pitäisikö tässä lainata Tontin omaa määritelmää;

Kirjoittaja on kirjailija ja lakimies, joka on jättänyt taakseen kirkon, yliopiston ja virkamieselämän.

Ja viulut maksoi suomalainen kansalaisyhteiskunta veronmaksajineen…

Kun Tontti tarkkaillee kirjoituksessaan Helsingin senaatintoria, hän  sivuuttaa historialliset muistomerkit  ja keskittyy omasta mielestään perinteiseen ja traditionaaliseen. Näin kuva siitä millaista kansalaisyhteiskuntaa Tontti haluaa, kirkastuu entisestään.

Kävin äskettäin jäähyväiskahvilla Senaatintorin laidan Café Engelissä. Perinteinen kahvila sulkee ovensa remontin takia…

… Café Engelin vaatimaton rooli torin kokonaisuudessa kuvaa sitä hyvin. Kun modernia kansalaisyhteiskuntaa 1700-luvulla Euroopassa synnytettiin, kahvilat olivat keskeisessä roolissa. Niissä kokoonnuttiin, väiteltiin ja luettiin. Syntyi moderni julkisuus, kansalaiskeskustelun foorumi, kuten filosofi Jürgen Habermas on esittänyt.

Haluamatta viilailla hirveästi (tässä ja nyt) pilkkuja, niin pitää muistaa, että juuri Cafe Engel on näistä Tontin luettelemista Senaatintorin nähtävyyksistä nuorin. Se on perustettu  erinomaisen rikkaan suomenruotsalaisen  perijän (ja Tontin puoluekaverin ) toimesta 1980-luvulla.

Sitä ennen tuossa korttelissa toimi esimerkiksi Stockmannin tavaratalo – ja Helsingin poliisi.

Lyhyt (ja viherpoliittisesti tarkoituksenmukainen) on siis se metodi, miten Tontti määrittelee kulttuurin, tradition, historian ja perinteisen.

Tontti on siis huolestunut siitä, että Suomessa kansalaisyhteiskunta on aina ollut alikehittynyt. Minustakin se on huolestuttavaa, mutta minä hakisin hieman eri suunnasta syitä alikehittymiseen kuin Tontti.

Tontin mukaan:

Kansalaisjärjestöjen, kuten Amnestyn tai Greenpeacen jäsenmäärät ovat väkimäärän nähden vähäisiä. Vastaavasti poliisiin ja armeijaan luotetaan vertailumaita enemmän, presidentistä puhumattakaan. Edelleen puhutaan kansasta, ei kansalaisista.

Tässä tulikin sitten enemmän kuin riittävästi tietoa siitä, mikä on tämä Tontin haikailema kansalaisyhteiskunta.

Kun Tontti haikailee Amnestyn jäsenmäärän kasvua, hänen pitäisi muistaa se, että suomalainen normivirtanen on kansainvälisestikin hyvin koulutettu ja hän on osaa lukea nykyisin varsin mediakriittisesti – jotain hyötyä oli näköjään suomettuneisuudenkin ajasta.

Amnesty on lisäksi onnistunut viemään pohjan julkiselta uskottavuudeltaan Suomessa ihan itse. Se mitä Tontti näkee kyseisen järjestön Suomen osaston toiminnassa kansalaisyhteiskunnallisena, on todellisuudessa vahvasti poliittisesti leimautunutta ja elitististä.

Puhumattakaan sitten tästä Tontin toisesta keppihevosesta. Jos joku väittää, että Greenpeace kuuluu toimintatavoiltaan tai hallinnoltaan kansalaisyhteiskuntaan, hänen olisi syytä tarkastaa pikaisesti kalenterinsa ja karttansa.

Greenpeacen toiminta muistuttaa tavoiltaan suuresti eräitä Länsi-Euroopassa 1970-luvulla  toimineita painostus- ja terrorijärjestöjä ja sen demokratiaa halveksiva  hallinto on kuin suoraan eilisen Neuvostoliitosta.

Kertauksen vuoksi,  totuus on edelleen se, että Greenpeace ei ole avoin kansalaisjärjestö .

Tavallinen suomalainen ei voi liittyä Suomen Greenpeacen jäseneksi ja vaikuttaa yhdistyksen toimintaan ja päätöksentekoon paikallisosastojen, piirijärjestöjen ja viime kädessä yhdistyksen yleiskokousten kautta.

Greenpeace ei siis ole demokraattinen järjestö, eikä sillä ole demokraattisen järjestön moraalista voimaa.

Suomen Greenpeace on osa Greenpeace Nordenia, jossa yhdistyksen toiminnasta päättää 20 äänestävää jäsentä. Tämä 20 hengen joukko täydentää itse itseään.

Greenpeacella on kyllä Suomessa 24 000 maksavaa tukijaa. He rahoittavat Suomen Greenpeacen toimintaa, mutta he eivät voi yhdistyksen päätöksiin tai yhdistyksen toiminnan sisältöön vaikuttaa.

Tällainen on siis se kansalaisyhteiskunta, jota Jarkko Tontti haluaa. Minun täytyy todeta, että minä elän aivan toisenlaisessa todellisuudessa kuin Tontti.

Tontin mukaan:

Jo nyt valtiovalta on nivelletty osaksi Euroopan unionia. Nationalistiset fantasiat ovat kohdanneet todellisuuden. Ihmiskunnan kohtalonkysymykset ovat globaaleja ja niihin voidaan vastata vain globaalilla politiikalla.

Eli Tontin kansalaisyhteiskunnassa kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevii nasioihin on siirtetty muutaman harvan päättäjän käsiin – Euroopan Unionin ytimeen. Minusta tällainen ei ole kansalaisyhteiskunta – se on painajaismainen irvikuva aidosta kansalaisyhteiskunnasta.

Minun kansalaisyhteiskunnassani toimisi suora (alhaalta ylöspäin ohjattu)  aito ja alueellisesti pilkottu suora kansanvalta.

Minun kansalaisyhteiskunnassani  tärkeimmät paikalliset (ja valtakunnalliset) siviiliviranhaltijanimitykset  alistettaisiin hakijoiden  koulutus- ja soveltuvuus- ja taustaselvityksen  jälkeen sitovan kansanäänestyksen alaisiksi ja näistä viroista tehtäisiin määräaikaisia.

Minun kansalaisyhteiskunnassani jokaisella olisi oikeus tehdä lakialoite saatuaan sovitun määrän kannatusääniä ja jokaisella olisi oikeus äänestää hyväksymisen tai hylkäämisen puolesta jokaisen lain kohdalla.

Minun kansalaisyhteiskunnassani ei olisi poliittista joutosakkia ja kansanedustajilta vaadittaisiin aitoa osaamista ja ammatitaitoa.

Mutta tämähän nyt on ilmeisesti tähän mennessä tullut aivan selväksi – se mitä Tontti haluaa ja edustaa, on pois normaalilta normivirtaselta ja on omiaan edistämään harvainvaltaa.

Mutta tämänkin me jo tiesimme.

Lähde: Vihreä Lanka

Site Meter

Kaikista kauniista puheista huolimatta hallitus aikoo ilmeisesti jatkaa orjien välittämistä vihreitä lähellä oleville veronkierto- ja rahankeruujärjestöille. Ainakin, jos työministeri Anni Sinnemäen tahto tulee huomioiduksi.

Päivän uutisvuo kertoo, että järjestöjen palkkatukityöllistämisen ehtoja aiotaan muuttaa. Hallitus antoi esityksensä asiasta torstaina.Kyse on kuitenkin ns. nahkapäätöksestä tai kaurapuurokompromissista.

Näistä lupauksista ja nykyiseen käytäntöön kohdistuneesta kritiikistä huolimatta, suurin osa järjestöistä saa myös tulevaisuudessa palkkatukea (l. orjia palvelukseensa)  pääsääntöisesti aivan kuten ennenkin Näin siksi, että valtaosa järjestöistä ei harjoita elinkeinotoimintaa. Näin meille vakuutetaan  hallituksen tiedotteessa .

Samainen jallitus hallitus ehdottaa, että palkkatuki myönnetään elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle joko yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännösten mukaisena tukena tai de minimis -tukena. Starttiraha ehdotetaan myönnettäväksi de minimis -tukena. Ehdotuksella täytetään EU:n valtiontukisäädökset.

Tämän ns. uudistuksen kyseenalaisin kohta on kentällä tapahtuva elinkeinotoiminnan harjoittamisen määrittely eli mikä on elinkeinotoimintaa ja mikä ei. Sinnemäki selittää:

Ehdotus jättää harkintavaltaa TE-toimistoille. Ne arvioivat toiminnan luonnetta tapauskohtaisesti. TE-toimistot tullaan ohjeistamaan lain tulkinnasta tältä osin kevään aikana.

Eniten nämä muutokset vaikuttaisivat niihin kilpailuolosuhteissa maksullisia tuotteita ja palveluja tuottaviin yhdistyksiin ja säätiöihin, jotka ovat nykyisin voineet kattaa työntekijän palkkauskustannukset kokonaan palkkatuella.

Esityksen mukaan yksityinen työvoimapalvelua harjoittava yritys voisi edelleensijoittaa palkkatuetussa työssä olevia työntekijöitään muille työnantajille. Nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi palkkatuen ehtoja ehdotetaan määräaikaisesti lievennettäviksi alle 25-vuotiailla.

Työministeri Sinnemäki  toteaa.

Moni työtön on saanut työtä järjestöjen avulla. Lakiesityksen valmistelussa on lähdetty siitä, että järjestöjen tekemä hyvä työ ja mahdollisuudet työllistää ihmisiä eivät vaarannu.

Hallituksen päätös on käsittämätön veto – etenkin näin taloudellisen taantuman aikana. Juurikin nyt  joukoittain ihmisiä joutuu ilman oma syytään  kilometritehtaalle, hallitus siirtää lopunkin teollisuuden Kiinaan ja Intiaan, pääministeri Matti Vanhanen jakaa surutta väheneviä verovaroja maailmalle,  valtionvaraiministeri Jyrki Katainen ottaa surutta valtiolle velkaa  ja yritykset kamppailevat olemassaolostaan.

Samaan aikaan hallitus on päättänyt suuressa viisaudessaan tukea vihervasemmistolaista ihmisten riistoa, veronkiertoa, harmaata taloutta ja kilpailun vääristämistä.

Tämä ei ole työllistämistä – tämä on epätoivotun kehityksen kiihdyttämistä.

Lähde: HS

Site Meter

Toimittaja Riku Jokinen on noussut ajoittain esille ihan asiallisilla kirjoituksillaan – kaiken sen normaalin Hyysärin edustaman vasensilmäisen mielipidekirjoittelun keskellä.

Jokinen kirjoittaa Kaupungin laidalla vihreiden hajaannuksesta.

Vihreät repesivät insinööreihin ja maailmanparantajiin

Mitä saadaan, kun Arabianrannassa asuva diplomi-insinööri ja käpyläläinen ituhippi naitetaan toisilleen?

No, siitä saadaan liitoksissaan natiseva Helsingin vihreät.

Yleistäminen on tuhmaa ja rumaa.

Helsingin vihreiden kohdalla on kuitenkin mahdotonta vastustaa kiusausta, sillä niin kahtia puolue on jakautunut.

Ensimmäistä porukkaa voisi kutsua insinöörisiiveksi. Joukko diplomi-insinöörejä, lääkäri, oikeusoppinut, kansantaloustieteilijä, tilastotieteilijä ja historianopettaja.

Vasemmisto puhuu oikeistovihreistä, kokoomus järkivihreistä, irvileuat kokoomuksen puisto-osastosta.

Insinöörivihreille politiikka on käytännönläheistä ongelmanratkaisua. Tavoitteena on tehdä muiden puolueiden kanssa sellaisia kompromisseja, joiden kanssa voidaan elää.

Toinen porukka ovat maailmanparantajat, joita kutsutaan myös vasemmistovihreiksi. Yliopiston humanisteja, valtiotieteilijöitä ja kirjallisuudentutkijoita, runoilija, taiteilija, kätilö, erityisopettaja.

Heille politiikka on ihanteita, joita kohti kurkotellessa puolueiden kanssa tehdyt neuvottelusopimukset joutavat mäkeen, jos ne eivät osu omaan maailmankuvaan.

Hajaannus alkoi itää viime syksyn kuntavaaleissa, kun vihreät nousi Helsingin toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

Vaalivoiton jälkeen insinöörisiipi jakoi tärkeimmät luottamuspaikat keskenään.

Heitä ovat valtuustoryhmää johtava Mari Puoskari, Puoskarin kanssa kaupunginhallituksessa istuvat Minerva Krohn, Elina Moisio ja Ville Ylikahri sekä valtuuston puheenjohtaja Otto Lehtipuu.

Sen sijaan maailmanparantajat jäivät ilman tärkeitä tehtäviä.

Esimerkiksi kansanedustajat Johanna Sumuvuori ja Outi Alanko-Kahiluoto pääsisivät halutessaan johtopaikoille Helsingissä, mutta he eivät eduskuntakiireiltään ehdi.

Jakautuminen rävähti silmille kaksi viikkoa sitten, kun valtuusto keskitti päiväkotien ruuanlaiton Palmia-liikelaitoksen vastuulle.

Vihreät hajosivat äänestyksessä äänin 11–10, mikä on uusi ennätys jopa vihreiden mittapuulla.

Tulos oli nöyryytys vihreiden johdolle.

Asiat sovittiin vanhaan malliin muiden puolueiden kanssa. Neuvottelutohinoissa unohdettiin kuitenkin kysyä, mitä mieltä vihreiden omassa ryhmässä ollaan asiasta.

Vihreät alkoivat sekoilla dramaattisella hetkellä.

Kokoomus haluaa ottaa kaiken ilon irti lamasta. Taloustilanteeseen vedoten lähivuosina esitetään erilaisia säästötoimia, joita kutsutaan järkeistyksiksi ja palvelurakenteen muutoksiksi. Käytännössä se tarkoittaa, että kouluja, päiväkoteja ja terveysasemia halutaan karsia.

Vasemmisto taas haluaa korottaa kunnallisveroa, jotta palvelut saadaan turvattua.

Viime kädessä on vihreistä kiinni, kumpaan suuntaan Helsinki lähtee.

Ainakin Palmia-sekoilusta näytettäisiin otetun opiksi. Kokoomus, vihreät ja Sdp alkavat neuvotella vuoden 2010 lamabudjetista ensi viikolla.

Mari Puoskarin ja Elina Moision vastapainoksi vihreiden neuvotteluryhmässä istuvat myös Emma Kari ja Sanna Vesikansa. Kaksi maailmanparantajaa.

Lähde: HS Digilehti

Site Meter