Vuoden mokutus 2009 äänestys on päättynyt. Suurkiitokset kaikille osallistujille.

Kilpailuun osallistui normaalia Poll Daddy-vaihtoehtoäänestystä vähemmän vastaajia. Tämä on sinänsä ymmärrettävää, koska äänestyksessä jokainen joutui kirjoittamaan nimellään tai nimimerkillään ja perustelemaan miksi äänesti kyseistä mokutusta.

Vastauksia tuli hieman toistastaa ja kävijöitä sivulla oli viikon kestäneen äänestyksen aikana hieman yli seitsemäntuhatta. Koska kysely oli kiinnitetty Kullervoblogin etusivulle, kyselyn näki myös jokainen joka tuli tämän blogin etusivulle – tämä määrä  on yli kymmenkertainen.

Palataanpa takaisin varsinaiseen asiaan. On aika julkistaa Vuoden mokutus 2009.

* * *

Vuoden mokutukseksi – Te hyvät lukijat –  olette valinneet seuraavan:

Sallittaneen tässä ensin vähän
filosofisempi huomio. Mitä tarkoittaa käsite
laiton maahanmuutto? Linnut lentävät rajojen
ylitse, laittomasti vai laillisesti? Mistä syntyy käsite
laittomuus, jos ihminen etsii paikkaa maapallollamme,
missä toteuttaa itseänsä, missä elää?

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (SDP), eduskunnan ulkomaalaislakia koskevassa keskustelussa.

Seuraaviksi – kakkos- ja kolmossijoille – äänestyksessä tulivat nämä mokutukset. Sijalle kaksi nousi tiukan kamppailun jälkeen viikon mokutus 10/09:

Minusta Suomea on autettu. Onkse 60 vuotta sitten, Afrikasta käsin, kun Suomessa oli hätää ja ongelmia. Silloin on Afrikasta lähetetty rahaa Suomeen. Oliko se silloin, pitikö silloin miettiä, että se on meidän verorahaa ei sais lähettää Suomeen.

Helsingin keskustanuorien puheenjohtaja Abdirahim Hussein YLE:n A-zoomissa 27.2.2009

Vain yhden äänen erolla kakkoseen tuli viikon mokutus 49/09 kolmanneksi:

Minulle itsenäisyys ja suomalaisuus ovat kaksi eri asiaa, eikä jälkimmäisessä ole juuri mitään juhlittavaa. Suomalaisuus kun on lähinnä sitä, että sattuu syntymään kultalusikka suussa. Sitä tuskin kannattaa kovin verisesti puolustaa.

Vihreän Langan toimittaja Lasse Leipola itsenäisyyspäivänä 6.12.2009.

Tässä äänestyksessä hajaääniä keräsivät myös Khodr Chehab, Astrid Thors, Ritva Viljanen, Tarja Halonen, Anne Holmlund, Ville Komsi, Anni Sinnemäki, Päivi Lipponen, Paavo Lipponen, Dan Koivulaakso ja Jaakko Hämeen-Anttila – sekä monet muut.

Onneksi olkoon voittajalle myös Kullervoblogin puolesta!

Site Meter

Mätäkuu on tänä kesänä saapunut hieman tavallista aikaisemmin.

Helteiden lisäksi epämiellyttävyyttä lisää virheiden ympäriltä nouseva mätänevän hurskastelun ja tekopyhyyden katku. EU-vaalien vaalimenestyksen sokaisema vihreään kaapuun kätkeytynyt totalitaristinen ja näennäissuvaitsevainen stalinistisakkimme haluaisi nyt hyödyntää näennäistä menestystään – malttamatta odotella vaaleihin saakka.

Tällainen kansanvallan vastainen painostus- ja kiristystoiminta ei sinänsä yllätä – koko puolue ja sen toimnta perustuvat kansalaistottelemattomuudeksi vihreiden itse kutsumalle lainsäädännön, sopimusten ja moraalin rikkomiselle.

Eräs virheiden vakioteemoista on näennäissuvaitsevainen moraalinen paheksunta ja suoranainen vaino maahanmuuttokriittisiä mielipiteitä esittäviä kanssakansalaisia vastaan. Vihreän filosofiaan näyttäisi (tuon ihan itsemääritellyn lainkunnioituksen lisäksi) liittyvän saumattomasti sokea ihailu pakkovaltaa ja totalitaarisia metodeja kohtaan.

Tätä ei pidä nähdä paradoksina, koska kyse on puhtaasta retoriikasta. Vihreän liikkeen kovin ydin on omaksunut vahvasti uusstalinistisen toimintamallin ja ns.syväkielen ajattelunsa pohjalla olevasta taistolaisuudesta. Tällainen vihreä saattaa vaatia sananvapautta ja ihmisoikeuksia, mutta hän vaatii niitä ainoastaan samalla tavalla itsensä kanssa ajatteleville (tai selaisiksi luulemilleen) tahoille.

Tästä luulottelusta on ollut sekä hupaisia että surullisia esimerkkejä. Huvittaviin kuuluvat ehdottomasti ne taloudellisesti aktiiviset ja omaa etuan tavoittelevat maahanmuuttajat jotka eivät olekaan taipuneet vihreiden luomaan pikkulapsen ja tulevan vihervasemmistolaisen muottiin. Surullisimpia ovat sitten puolestaan Ville Komsin puukotuksen tapaiset tapahtumaketjut – joista ainakaan Komsi ei ole oppinut sitten yhtään mitään.

Jussi Halla-aho on jo pitkään ollut kansallismielisiin ja maahanmuuttokriittisiin piireihin kohdistuvan loanheittokampanjan päämaali ja näin myös ensisijainen uhri.

Näin vihreän mätäkuun saapuessa peli on saanut entistä härskimpiä ja normaalia ihmistä kuvottavia muotoja. Suomalaisia vihaava ja Libanonista maahamme pesiytynyt Umayya Abu-Hanna meni Radio Rockin ikioman Beavis & Butthead-kaksikon – Jussi Heikelän ja Aki Linnanahteen – tukemana suorassa valehtelussaan niin pitkälle, että Halla-aho (aivan aiheesta) joutui korjaamaan asian todellista luonnetta blogissaan.

Samaisen Abu-Hannan tärkeimpiä saavutuksia on se, että hän on kaikesta huolimatta jaksanut oleskella Suomessa melkein kolmekymmentä vuotta – siitä huolimatta, että hän vihaa Suomea, suomalaisia, kulttuuriamme ja yhteiskuntaamme – hyvinvointivaltion palveluilla on näköjään varsin ihmeitä tekevä vaikutus.

Myös eräs marginaalikirjailijana (mahdollisesti joissain piireissä) tunnettu Jarkko Tontti on ylittänyt itsensä Halla-aho vihassaan. Tämä pasifistiksi RUK:ista saamiensa potkujen jälkeen kääntynyt ja herttaisen naiiveja tekstejä pusaileva vihapropagandisti on matkannut aimo askeleen kohti kirjarovioita.

Tontin itku-potku-raivarin kohteeksi on joutunut J.R.R Tolkienin tuotanto. Näin siksi, että Jussi Halla-aho (sekä myös Sampo Terho) sattuvat pitämään niistä. Hellandudelis pikku Jarkkoa….

Saamme nähdä missä vaiheessa Tontti siirtyy ajatuksissaan eteenpäin – luulisi tohtorismihen muistavan sellaisen vanhan viisauden kuin, että siellä missä poltetaan ensiksi kirjoja, poltetaan seuraavaksi ihmisiä.

Mutta – kuten jo totesin – eipä yllätä vesimelonin halkeaminen pudotessaan. Vihreä pinnan alta paljastuu tuolloin tulipunainen sisus.

Pienenä – lähes merkityksettömänä – yksityiskohtana voisi mainita myös vihreän sananvapauden kaventamisen puolesta ristiretkeä käyvän Joni Pelkosen. Tämä surullisen hahmon ritari (vai sanoisimmeko vihreä sammakkoprinssimme) ei pysty enää vihassaan aloittamaan yhtään kommenttia hyökkäämättä maahanmuttokriittisten ihmisten mielipiteiden kimppuun – vaatien omasta mielipiteestään poikkeavien mielipiteiden sensurointia.

Kuuluuhan vihreään mätäkuuhun toki jotain suomalaisen normivirtasen kannalta hyvääkin. Se, että avoimesti uustalinistinen Anni Sinnemäki valittiin virheiden puheenjohtajaksi tullee hieman pidemmällä aikajaksolla aiheuttamaan virheiden kannatuksen romahtamisen ja koko poppoon marginalisoitumisen.

Tätä tavoitetta tukee Sinnemäen nimittäminen työministeriksi – ikävää tämä tosin on lamssa rämpivän suomalaisen työttömän kannalta, mutta toivotaan, että virheiden toimenpiteistä huolimatta, lama osoittautuu lyhytaikaisemmaksi kuin edellinen.

Vaikka maailma on muuttunut, niin Sinnemäki on edelleen uskollinen ympäristöä todellisuudessa kuormittavalle ja järkevää kehitystä rajoittavalle mahtipontiselle menneen ajan tyylilleen.

Ilmastonmuutoksen torjunta ja taantuman torjunta on kytkettävä yhteen. Vihreä energia tarjoaa paljon mahdollisuuksia pienille ja keskisuurille yrityksille.Sähkön syöttötariffi on ulotettava koskemaan kaikkea uusiutuvaa energiaa, esimerkiksi sahoille tämä olisi tärkeä asia. Samalla on pidettävä huolta siitä, ettei pienten toimijoiden pääsyä sähkömarkkinoille rajoiteta,

Tämä kommentti osoittaa sen, miten kaukana todellisuudesta virheiden tuore työministeri ja puheenjohtaja on – onnea suomalaiset, sitä nimittäin näiden virheiden ja heidän ideoidensa kanssa me tarvitsemme.

Virheiden tavoitteet ovat keskenään ristiriitaisia ja mahdottomia toteuttaa. Vapaa kansainvaellus kasvattaa entisestään maailman väestönräjähdystä ja tuhoaa lopulta kahlitsemattomana koko maailman. Ilmastomuutospölhöily vähentää Suomestakin työpaikkoja ja teollisuutta samaan aikaan kun Kiina, Venäjä, Intia ja USA työntävät päästöjä yhteiseen ympäristöömme – mitenkään niitä rajoittamatta ja mihinkään ilmastosopimuksiin sitoutumatta.

Tuoreimpana episodina homeenvihreässä mätäkuussa on europarlamentaarikko Satu Hassin halu (vaalirahasotkuun tekosyynä vedoten) hajottaa eduskunta. Hän katsoo (europarlamentaarikon ominaisuudessa) asiakseen ja tehtäväkseen komennella eduskunnan puhemiestä Sauli Niinistöä.

Perjantaina Niinistön toimisto palautti Hassin maanpinnalle muistuttamalla siitä, että perustuslain mukaan puhemies ei kuitenkaan voi näin toimia. Lain mukaan tasavallan presidentti voi pääministerin perustellusta aloitteesta ja eduskuntaryhmiä kuultuaan määrätä ennenaikaiset kansanedustajain vaalit toimitettaviksi.

Tästäkin (siis voimassaolevasta lainsäädännöstä) huolimatta Hassin mielestä Niinistön täytyisi ryhtyä edes joihinkin toimiin.

Hän on ottanut tyylin, että ottaa kantaa moniin asioihin. Mielipidejohtajana hänen pitäisi toimia niin tässäkin asiassa,

Hmmmm… herää kysymys missä koko kansan presidentti ja itse itsensä arvojohtajaksi julistanut Tarja Halonen luuraa? Olisiko käynyt niin, että Halosella olisi mahdollisesti kaapissaan SAK:lainen vaalirahaluuranko?

(Veikkaan muuten , että seuraavaksi virheet vetävät taas (omista läpinäkyvistä syistään) äänestysiän alentamisvaatimuksensa.)

Mielenkiintoiseksi tämän asian tekee myös se, että Hassin punavihreä puoluetoveri (ja myös euroeliitiä edustava MEP) Heidi Hautala on asiassa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa nyt on paljastumassa vähä vähältä yksi Suomen kaikkien aikojen poliittisen järjestelmän konkursseja.

Hautalan mielestä vaalirahakohu osoittaa poliittisen järjestelmän moraalin rappiota ja rikoslain lahjontapykälien jälkeenjääneisyyttä.

Puolueet ovat kekseliäästi tehneet tukiyhdistyksiä, joiden tarkoitus on ollut häivyttää vastaanotetun rahan alkuperää. Moraalisesti ne lähentelevät rahanpesulaitoksia.

Tästä asiasta olen kyllä nyt samaa mieltä Hautalan kanssa. Sillä erolla, että kun tutkinta on nyt känynistetty, siihen pitää liitää myös vihervasemmiston liepeillä pyörivät rikolliset ja laittomat puolivillaiset liikkeet ja kaikki muukin toiminta. Vihreä liike perustuu lainrikkomiseen oman henkilökohtaisen moraalin pohjalta – eli anarkiahakuisuuteen.

Minä en nimittäin usko siihen, että virheet olisivat säilyneet tässä korruptiokeitoksessa yhtään sen lahjomattomampina kuin muutkaan instituutionaaliset puolueet. Merikukka Forsius ja hänelle Vanhasen junailema summa saattaa olla vain raapaisu mätänevän vesimelonin pinnasta.

* * *

Olisi minulla tähän ongelmaan ratkaisukin.

Päin vastoin kuin virheet, minä kannatan aidosti (en syväkielellä) suoraa demokratiaa. Nykyisen parlamentarismin ja kansanedustuslaitoksen korvaaminen suoralla kansanvallalla ja ammattilainsäätäjillä.

Korruptio ja mätä katoaisivat tuossa tapauksessa veikkaukseni mukaan varsin huomattavasti – samoin kuin tuo homeenvihreä näennäisympäristöystävällinen ja totalitaristinen puoluehirvityskin – homeentuoksuinen ja ummehtunut tuulahdus taistolaisvihreiden kulta-ajalta, 1970-luvulta.

Lähteet: Vihreä Lanka, tekstissä mainitut blogit, STT, HS, IS, IL


Site Meter

Sunnuntain Hyysäri kertoi ääriesimerkin yhteiskuntamme ja sen luterilaisen moraalin muuttumisesta.

Sunnuntaisivuilla julkaistussa Maria Mustrannan kirjoittamassa jutussa Allahin tiellä, kerrotaan Juha Heinosesta. Helsingin Punavuoressa asunut Heinonen lähti kaksi vuotta sitten opiskelemaan islaminuskoa Saudi-Arabiaan.

Suomessa syyskuussa lomallessaan Heinonen meni naimisiin somalitaustaisen suomalaisen kanssa. Heinonen halusi vaimokseen toisen muslimin. Vaimo kuitenkin odottaa Heinosta Suomessa; hän ei halua lähteä Medinaan, eikä todennäköisesti saisi viisumiakaan.

Nykyään tämä muslimiksi kääntynyt suomalaisen kasvatuksen saanut, tavallinen suomalainen mies hyväksyy pyhän islamilaisen sodan – Jihadin – ja opiskelee shariaa.

Opiskelija Heinonen

Viime lokakuussa Heinonen aloitti siis islamilaisen nelivuotisen teologian kandidaatin tutkinnon – pääaineenaan sharia.

Jotain saattaa ihmetyttää, miksi suomalainen normiheinonen valitsi pääaineekseen juuri islamilaisen lain? Hän olisi voinut valita myös Koraaniin, profeetan sanontoihin, lähetystyöhön tai arabian kieleen keskittyneen tiedekunnan. Sharia kattaa kuitenkin koko uskonnollisen elämän ja tuntui siksi Heinosesta hyödyllisimmältä.

Shariaa opiskeleva Heinonen on sitä mieltä, että käden katkaiseminen varkaalta on tietyin edellytyksin oikein. Heinosen mukaan niissä maissa, missä islamilaista lakia on sovellettu käytännössä, ihmiset ovat suhtautuneet siihen myönteisesti.

Se on tuonut turvallisuutta

Heinonen perustelee.

Hän näkisi mielellään, että Suomessakin noudatettaisiin shariaa. Se vaatisi kuitenkin islamilaisen valtion. Kun muslimit ovat Suomessa vähemmistö, heidän on Heinosen mielestä noudatettava shariaa Suomen lakien puitteissa.

Käytännössä sharian opiskelu on Heinosen mukaan perehtymistä siihen, mikä on sallittua. Opintojen jälkeen hän voi neuvoa muita muslimeja. Sitä ennen hänen on opeteltava kolmasosa Koraanista ulkoa.

Vapaa-aikaa Heinoselle ei opintojen ulkopuolella juuri jää, mutta sitä hän ei tunnu kaipaavankaan.

Ei sinne ole menty leikkimään,

hän huomauttaa.

Mutta kuka sitten tämän lystin maksaa?

Kun Heinonen oli tiensä valinnut, hän halusi kulkea sitä mahdollisimman pitkälle. Hän alkoi viettää aikaansa Espoon moskeijassa. Moskeijassa pistettiin merkille nuoren käännynnäisen tiedonjano. Heinoselle kerrottiin Medinan yliopistosta, johon ulkomaalainenkin voi hakea opiskelemaan islamilaista teologiaa. Heinonen innostui suunnattomasti. Yliopisto kuulosti juuri siltä, mitä hän kaipasi. Haku vaati kuitenkin valmistautumista, kuten arabian opiskelua.

Apua hän sai Suomessa työskentelevä malesialaiselta. Tämä ”veli” antoi Heinoselle mahdollisuuden valmistautua Medinaa varten Malesiassa. Hän maksaisi lennot ja tarjoaisi majoituksen kotonaan.

Heinonen vietti kahdeksan kuukautta Malesiassa arabiaa opiskellen. Muslimiystävät Suomessa auttoivat hakuprosessissa, ja keväällä 2006 Heinonen kuuli saaneensa opiskelupaikan Medinan yliopistosta.

Medinan yliopisto on yksi arvostetuimmista islamilaisista yliopistoista maailmassa. Se sijaitsee toisessa islamin pyhistä kaupungeista, ja sillä on myös paljon rahaa. Saudi-Arabia, rikas öljyvaltio, tarjoaa opiskelijoille ilmaisen opetuksen ja majoituksen. Lisäksi se maksaa opiskelijoiden matkat yliopistoon, yhden käynnin kotona vuodessa ja noin 200 euroa taskurahaa kuussa, mikä riittää hyvin elämiseen.

Ulkomaisille tarkoitetut stipendiohjelmat ovat osa islamilaista herätysliikettä, joka pyrkii levittämään Saudi-Arabian vanhoillista islamkäsitystä, wahhabilaisuutta. Se on islamin äärikonservatiivinen suuntaus, joka ihannoi profeetta Muhammedin ja tämän aikalaisten tapoja.

Medinan yliopiston noin 6 000 opiskelijasta vain viidennes on saudeja ja loput tulevat yli sadasta eri maasta. Esimerkiksi Britanniassa wahhabilaisuus on saanut kyseenalaista mainetta sen jälkeen, kun siihen nojaava imaami saarnasi pyhän sodan puolesta ja naisten oikeuksia vastaan.

Tähän kirjavaan yhteisöön Heinonen saapui syksyllä 2006. Hän asettui asumaan yliopiston asuntolaan marokkolaisen, togolaisen ja tšadilaisen miehen kanssa. Miehille oli varattu yhteinen pieni huone, joka oli jaettu väliseinin.

Muut suomalaiset ja ulkomailla oleskelu

Ensimmäisenä vuonna Heinonen vietti aikaa jemeniläisten kanssa. Viime vuonna hän sai kavereikseen myös maanmiehiään, kun yliopistossa aloitti kuusi muuta suomalaista. Heistä yksi on käännynnäinen, muut somalitaustaisia. Kahdeksas suomalainen aloitti tänä syksynä.

Yliopisto-opiskelijoiden lisäksi Lähi-idän islamilaisissa kouluissa opiskelee joukko suomalaisia nuoria. He ovat usein maahanmuuttajaperheistä, joiden vanhemmat ovat huolissaan Suomen koulujen maallisesta kasvatuksesta tai islamin opetuksen laadusta. He lähettävät lapsensa muutamaksi kuukaudeksi tai vuodeksi kouluun esimerkiksi Syyriaan tai Egyptiin.

Yksi näistä lapsensa ulkomaille lähettäneistä on muuten imaami Khodr Chehab. Hän totesi muutama vuosi sitten TV:n keskusteluohjelmassa, että muslimivanhemmilla pitää olla oikeus jakaa fyysisiä rangaistuksia sekä omille, että muiden lapsille.

(Jep – sama Chehab, jonka suvaitsevainen, koko kansan presidenttimme kutsuu näköjään joka vuosi edustaamaan – suomalaisesta varsin merkittävästi poikkeavaa – arvomaailmaansa Suomen itsenäisyyspäivän juhliin… )

Muuttuva moraali

Mutta millaisia arvoja nämä nuoret ja lapset omaksuvat ulkomailla? Sopeutuvatko he takaisin maalliseen suomalaiseen yhteiskuntaan?

Kaikesta päätellen takaisin sopeutuminen tapahtuu huonosti ja nämä ihmiset omaksuvat muutenkin kiivaaseen maailmankuvaansa varsin huonosti Suomeen kuuluvia erityispiirteitä. Käännytystyötä tekevän ja äärivanhoillisen wahhabilaisuuden vaikutus Suomessa on todellakin kasvanut.

Helsingin yliopistossa tukijana toimivaa Marko Juntusta huolestuttaa se, että järjestöt katsovat toimintansa perustuvan ainoaan oikeaan tulkintaan profeetta Muhammedin tarjoamasta elämäntavasta. Rituaalista puhtautta vaalivat tavat, kuten naisen ja miehen välisen kättelyn kieltäminen, voivat herättää länsimaissa ärtymystä.

Minä puolestani olen huomattavasti huolestuneempi siitä, että Suomeen on muodostumassa kahden kerroksen ja kaksien sääntöjen väkeä – tämä ei oikein sovi yhteen suomalaiseen yhteiskuntaan kuuluvien yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kanssa.

Heinosta puolestaan ei huoleta, että häntä katsottaisiin kotimaassa kieroon.

Olen ylpeä siitä, että Allah on johdattanut minut oikealle tielle, eivätkä minua häiritse kenenkään katseet tai puheet.

Herää kuitenkin kysymys siitä, että onko tässä sitten kyseessä erikoisuudentavoittelu, arabilarppaus vai aidosti oman arvomaailman etsintä ja arvotyhjiön täyttäminen?

Heinosta itseään ei huolestuta, miten hän neljän vuoden opiskelujen jälkeen sopeutuu Suomeen.

Jos Allah niin tahtoo, hän sopeutuu hyvin

Suomessa Heinonen voisi palata ravintolatöihin, jos Helsingistä löytyisi paikka, jossa ei myydä alkoholia eikä sikaa ja jossa liha on islamin sääntöjen mukaan teurastettua. Heinonen haaveilee kuitenkin, että voisi toimia Suomessa imaamina ja opettaa islamia – muillekin kuin muslimeille.

Ihmisten kutsuminen islamiin on meidän tehtävämme

Naisen asema islamilaisena Suomessa

Heinosen mielestä Suomessa sen enempää kuin muuallakaan maailmassa naiselle ei anneta suurta arvoa.

Häntä hyväksikäytetään, jos vain voidaan. Aina hän joutuu miettimään, kuinka kaunistaa itseään, koska kukaan ei välitä muusta kuin hänen ulkonäöstään.

Heinosen mielestä juuri islam on opettanut hänelle naisen suuren arvon.

Profeetta on sanonut, että ’paratiisi on äidin tossujen alla’. Hän on kieltänyt meitä koskemasta vieraisiin naisiin, ja minä aion noudattaa hänen esimerkkiään.

(Toisaalta sama profeetta on antanut islaminuskoisille miehille luvan raiskata vääräuskoiset naiset, luvan miehelle ottaa useamman vaimon, erota vaimosta lausumalla ”eroan” kolmesti, raiskata oma vaimonsa, kurittaa vaimoaan fyysisesti ja alentanut vaimon miehensä palvelijaksi.)

Islam korostuu nimen omaan lännessä. Burkhaa näkee hyvin harvoin esimerkiksi (islamilaisissa maissa) Afrikan sarvessa ja naisten huivinkin käyttö on lähinnä suojan hakemista ilmastoa vastaan.

Jostain kumman syystä länteen – ja vapauden keskelle – saapuvat musliminaiset haluavat (tai heidät pistetään haluamaan) luopua ensimmäiseksi siitä viimeisestäkin vapaudestaan.

Burkhaan lännessä pukeutuva nainen korostaa naisen alisteista asemaa. Kun burhka muuttuu kulttuuriekspansion ja uskonnon levittämisen välineeksi Suomen kaltaisessa maassa, sen käyttö on perseestä ja siihen pitää suhtautua sellaisena kuin se on. Se ei ole enää asuste – se on uskonnollinen ja kulttuurillinen mielenosoitus.

Kuten olen aikaisemminkin todennut, burkhan käyttäminen Suomessa, on hieman samassa kategoriassa, kuin toisen suomalaisen sananvapauden rajoittamiseen pyrkivä kommentti, joka siis sekin perustuu sananvapauteen.

Jihad

Ääri-islamilaisuus ja siihen liittyvä terrorismi ovat lännessä suuri huolenaihe. Medinan yliopiston tai moskeijojen oppineet eivät käsittele opetuksissaan politiikkaa, mutta Heinosen mukaan opiskelijat puhuvat siitä keskenään.

Se [politiikka] on vähän tabu. Monet oppineet, jotka ovat puhuneet totta, ovat nyt vankilassa

Heinonen kertoo.

Heinosen mukaan todenpuhujat ovat sanoneet, että jokainen muslimi, joka auttaa Amerikkaa millään tavalla muslimeja vastaan, on epäuskova.

Heinonen ei selvästi pidä amerikkalaisten ulkopolitiikasta. Hänen mielestään on oikein, että jotkut muslimit ovat ryhtyneet jihadiin amerikkalaisia vastaan.

Muslimit eivät ole hyökänneet mihinkään maahan, vaan amerikkalaiset ovat hyökänneet Irakiin. Muslimit puolustavat omia oikeuksiaan

hän väittää.

Hmmm… uskonnollinen ekspansio siirtolaisuuden avulla on vain eräs tapa – veretön tai vähän veren valutusta alkuvaiheessa vaativa – keino valloittaa maita ja kansoja ja tuhota toisia uskontoja ja kulttuureja.

Jokainen valloittaja haluaa valloittaa toisen alueen ja alistaa kansan ilman vastarintaa ja omia uhreja.

Heinonen ei osaa sanoa, olivatko äärimuslimien tekemät terrori-iskut Yhdysvaltoihin vuonna 2001 islamin mukaan oikein vai väärin.

Profeetta on kieltänyt sotivia muslimeita tappamasta naisia ja lapsia ja kieltänyt jopa vahingoittamasta luontoa. Ottaen kuitenkin huomioon, paljonko muslimeja amerikkalaiset ovat teurastaneet ennen syyskuun 11:ttä päivää ja sen jälkeen, isku oli aika vähän siihen verrattuna. He [amerikkalaiset] maistoivat vain hieman omaa lääkettään.

Meidän täytyy uskoa, että sharia on parasta meille (myös suomalaisille) ja oikeudenmukainen

Miksi?

Heinosen kotitausta on kuitenkin tavallinen. Isä toimii soitinkorjaajana ja äiti työskentelee pankissa. Ranskalais-suomalaisen peruskoulun jälkeen Heinonen opiskeli kolme vuotta ravintola-alaa ammattikoulussa. Hän asui Punavuoressa, kävi ravintolassa töissä ja pyöri vapaa-ajalla kavereiden kanssa.

Suurin ero Heinosen ja muiden samanikäisten välillä oli se, että hän oli kiinnostunut uskonnollisuudesta. Hän luki ahkerasti Raamattua löytääkseen vastauksia siihen, miksi ihmiset on luotu. Raamattu herätti hänessä kuitenkin epäilyksiä.

Siellä on paljon sellaisia asioita, joita en ole nähnyt yhdenkään kristityn noudattavan. Jumala esimerkiksi käskee Mooseksen kirjassa Abrahamia ja hänen jälkeläisiään tekemään ympärileikkauksen. Samoin kielletään sianlihan syönti.

Uskonnollisesti heräävällä ja teini-ikäisellä Heinosella oli muslimiystäviä. Heinosen mielestä nämä olivat oikeita uskovaisia, koska he noudattivat islamin käskyjä. Tästä oli lyhyt matka islamiin. Heinonen lausui uskontunnustuksen ääneen espoolaisessa moskeijassa kesällä 2005. Hän oli 19-vuotias. Hän jätti alkoholin, naiset, sianlihan. Kaiken, minkä islam kielsi. Musiikinkin.

Jos on kuullut Koraania resitoitavan ja vielä ymmärtää, mitä siinä sanotaan. . . Kuka enää tarvitsee muuta?

Siksi, että

Länsimainen – ja sen mukana suomalainenkin – kulttuurimme on hajoamassa käsiin. Yhteisöllisyyden ja yhteisten arvojen tilalle ovat nousseet hedonismi ja egosentrisyys.

Kansallisvaltion puolustus on siirtynyt jo niille linjoille, joissa arvokonservativismista tehdään rikos ja vallankumous ja kansallisvaltion tuhoaminen nostetaan monikulttuurin myötä yhteiskunnan ylevimmiksi arvoiksi.

Varsin ristiriitaisesti.

Samaan aikaan kansankirkkomme suvaitsee kaikkea ja kaikkia niin, että se tukehtuu omaan kimppahaliinsa.

Kirkon sanomalle olisi tilausta monissa – Heinosen kaltaisissa ja myös hieman tavallisemmissa – nuorissa. Rippikouluihin on tunkua ja murrosikäiset ovat oikeasti kiinnostuneita arvoista ja hengellisistä asioista.

Kirkko menettää löysyytensä ja ylisuvaitsevaisuutensa vuoksi nämä nuoret New Age-liikkeille, eksoottisille filosofioille, tekouskonnoille, noituudelle – ja ennen kaikkea islamille.

Mutta miksi juuri islamille?

Juuri Heinosen vahvan todistuksen mukaan; Jos on kuullut Koraania resitoitavan ja vielä ymmärtää, mitä siinä sanotaan. . . Kuka enää tarvitsee muuta?

Islam on ristiriitainen uskonto, mutta sen voima johtuu siitä, että islamiin uskova ihminen alistuu Allahin tahtoon ja että Koraani on suoraa jumalallista totuutta.

Islam antaa suoriin kysymyksiin suoria vastauksia – ei välttämättä tieteeseen tai rationalismiin perustuvia – mutta yksinkertaisia ja selkeitä vastauksia – yhtä kaikki. Se vetoaa ihmisen mystiseen puoleen ja pistää alistuvat kuriin ja järjestykseen.

Tämän vuoksi se on nopeimmin kasvava uskonto nykymaailman henkisessä arvotyhjiössä.

Monikulttuurilla on myös islamilaiset kasvot.

Islam on siis juurikin sellainen monokulttuurinen monikulttuuri, jota olen aikaisemminkin kuvaillut. Kansojen ja kulttuurien diversiteetin hävittämiseen perustuva yksikulttuurinen ja monoteistinen uskonto.

Tämän vuoksi tuntuu varsin omituiselta se, että suomalainen vihervasemmisto ja kirkko jaksavat suvaita tukehtumiseensa saakka juuri sitä ekspansiivisinta islamin suuntausta.

Tällainen valloittava yhden totuuden, yhden jumalan, yhden kulttuurin ja yhden vieraan kielen uskonto tulee vapaasti leviämään päästettynä tuhoamaan kaiken kansallisen – sen minkä meidän esi-isämme ja – äitimme ovat luoneet ja jota on suurin uhrein puolustettu.

Islamilainen ekspansiivinen fundamentalismi leviää siihen saakka, kunnes kaikki sen piirissä olevat ihmiset ovat palanneet ummaan ja alistuneet Allahin tahtoon.

Tätä ei tunnuta ymmärtävän vihervasemmiston eikä kirkon piirissä – vai miten on Ville Komsi tai Seppo Simola?

Ymmärrättekö te sitä, mitä tässä – ulkomailta rahoitetussa ja vallan vaihtamiseen pyrkivässä – kehityksessä todellisuudessa tapahtuu?

Minusta on varsin surullista, että tavallinen – tai kuka tahansa – suomalainen poika ajautuu tälle tielle.

Lähteet: Wikipedia, Koraani, HS


Site Meter

Olemme olleet mukana todistamassa itsenäisen Suomen historian räikeintä ja edesvastuuttominta poliittista ajojahtia ja mustamaalauskampanjaa.

Tämä ajojahti on kohdistunut PerusSuomalaisten listoilta Helsingin kaupunginvaltuustoon sitoutumattomana valittuun Jussi Halla-ahoon – ja hänen perheeseensä.

Jussi Halla-aho oli jo edellisten eduskuntavaalien alla tiettyjen ryhmien hampaissa. Sen jälkeen kun hänet valittiin melkein 3000 äänestäjän äänillä valtuustoon (tällä äänimäärällä olisi päässyt heilahtaen myös eduskuntan), tähän operaatioon on liittynyt – hämmästyttävää sinänsä – valtakunnan tason poliitikkoja, poliittisia järjestöjä, eräitä yliopistomiehiä sekä lauma poliittisesti värittyneitä toimittajia.

Uhkauksia

Jussi Halla-aho on ottanut varsin rauhallisesti itseensä kohdistuneet uhkailut ja asiattomuudet. Tämän kampanjan aikana on kaivettu esiin sellaisia – usean vuoden takaisia – kirjoituksia, jotka Halla-aho on kirjoittanut silloin, kun ei hän ollut vielä poliitikko. Hänen tekstejään on reposteltu ja niistä on lainattu yksittäisiä lauseita – irrallaan kontekstista.

Sitkeä rakyttäjien, pirjojen ja ciclistojen joukko on pyörinyt ympärillä huutaen, kiroillen ja melskaten, mutta vasta nyt julkisuuteen on tullut varsin huolestuttavia sävyjä.

Jussi Halla-ahon vaimo – Hilla – oli saanut sähköpostiinsa seuraavanlaisen viestin:

From: soppamies1966@netti.fi
Originating IP: 91.153.166.142

Oli ehkä hulluutta valita mieheksesi moinen hullu.

Eihän tuollaista hullua jaksa kukaan katella.

No hän kun ei tule raiskauksessakaan väliin , niin olemme porukalla suunnitelleet palkata isomunaisen tumman miehen raiskaamaan tyttärenne ja sinut.

Isäntä vaan sit siinä seurailee…

Mutta Musta tuntuu kehuvat tytöt…

Tämä sairas uhkaus on kohdistettu aikuisen naisen lisäksi varsin pieniin tyttöihin.

Sen enemmän puuttumatta niihin muihin uhkauksiin (jotka voi käydä todentamassa esimerkiksi Jussi halla-ahon vieraskirjassa) liitän tähän vielä yhden. Touhu on sitten tänään mennyt tälle tasolle:

Jorma Isokikkeli

Viesti :
Vetäkää paskanaama rasistia turpaan aina kun se rotta luikkii asuntoonsa. Finderistä saatte osoitteen. Ja mamut myös hakkaamaan tätä sikaa aina asematunnelissa!

29. marraskuuta 2008 11:34:01

Todellinen uhka

Heittäytymättä apokalyptiseksi tai paisuttelematta asioita mitenkään, on varsin selvää, että Halla-ahon perhe on joutunut todellisen turvallisuusuhkan kohteeksi.

Toivon kaikkea hyvää Halla-ahoille ja haluan että asiaan puututaan. Ja että siihen puututaan, ennen kuin olemme tilanteessa, että Heikki Ritavuoren kohtalo toistuu. (Varoittelin tästä muuten jo jokin aika sitten.) Ritavuori on toistaiseksi ainoa poliittisen murhan kohteeksi joutunut ihminen itsenäisyytemme aikana. Hänet ammuttiin kotiovelleen Helsingin Museokadulla.

Kun katsoo näitä vihaviestejä, uhka hahmottuu todelliseksi. Ei kukaan uskonut sitäkään , että liberaalissa ja monikulttuurisessa Hollannissa tapetaan ihmisiä poliittisen tai uskonnollisen mielipiteen vuoksi. Niin vain kävi Pim Fortuyinille.

Kun Timo Soini muistutti julkisuudessa Fortuynin kohtalosta, oikeusministerimme Tuija Brax naureskeli, että hei, tämähän on Suomi. Samalla tavoin naureskeltiin Fortuynin ennakkovaroituksille. ”Hei, c´mon tää on Hollanti.”

Heidät – jotka tätä haluavat- sekä he – jotka tämän mahdollistavat asemastaan käsin – tulisi ensisijassa laittaa edesvastuuseen. Mutta keitä he sitten ovat?

Kuka vastaa Halla-ahojen turvallisuudesta?

Minä vieritän vastuun Halla-ahon perheen turvallisuudesta niille ihmisille, jotka ovat käynnistäneet tämän poliittisen ajojahdin ja tavalla tai toisella ruokkineet sitä.

Ensimmäisenä tulevat tietysti mieleen Halla-ahon pitkäaikaiset julkiset vihamiehet: Panu Höglund ja Jussi K. Niemelä. He ovat jo useita vuosia mustamaalanneet Jussi Halla-ahoa erilaisissa yhteyksissä. Kaiken tämän vakavuuden keskellä media osoitti irvokkuuteensa haastattelemalla ja siteeramalla tällaisia ajatuksia aikaisemmin esittänyttä Höglundia raiskauskohun keskellä. Niemelän tuoreimpia älynväläyksiä oli taas suoltaa vihapropagandaansa A-talkissa 30.10.2008.

Samassa ohjelmassa kunnostautui mustamaalauksen taidossa myös ”toimittaja” Minna Knus-Galan, joka esitti erään kontekstista irti repäistyn lauseen tyyliin keltainen lehdistö.

Ja kun puhutaan ”toimittajista”, ei ole syytä unohtaa Ilta-Sanomien Sanna ”rasisteille minun ei tarvitse perustella yhtään mitään.” Ukkolaa. Jos jotain ikävää tapahtuu, hänen amerikkalaismallinen törkykirjoittelunsa on syytä tarkastaa pilkku pilkulta. Muistakaa tämä…

Myös kollektiiviset seurueet nimeltään Vihreät Naiset ja Vasemmistonaiset ovat syyllistyneet mustamaalaukseen. ViNa uhkaili – ja joutui naurunalaiseksi tultuaan, kasvojen menettämisen pelossa – tekemään ilmeisen turhan ja leimaavan tutkintapyynnön Jussi Halla-ahosta itse käynnistämänsä propagandaa ja kuukautiskipuja tihkuvan raiskauskohun tiimoilta. ViNan sisarjärjestö Vasemmistonaiset lähti torvet soiden ja tahdissa marssien mukaan poliittiseen PMS-uhoon.

Vihreiden naisten puheenjohtajana toimii Heli Järvinen. Vasemmistonaisten puuhatäteinä puuhastelevat puolestaan Minna Sirnö ja Leena Paju.

Vihreistä pitää muistaa myös Ville Komsi ja Osmo Soininvaara – hekään eivät ole aivan pulmusia tässä projektissa.

Unohtaa ei pidä myöskään professori Jeja-Pekka Roosia (vas.). Hänen henkilökohtainen vihakampanjansa Jussi Halla-ahoa vastaan on herättänyt ihmetystä ja syvää myötähäpeää tuon professorin virassa toimivan ja vihaansa tukehtuvan ihmisen puolesta.

Jos nyt jotain sattuu, niin Braxin lisäksi on syytä tutkia myös erään kansliapäällikön toimet – ja katsoa samalla kuinka korkealle tämä vihakampanja ylettyy.

Mikä on sitten poliisimiehen vastuu?

Tuorein episodi tässä tapauksessa on sitten nähty poliisin astuessa sisäpolitiikan käsikassarana esiin – aivan kuin ennen vanhaan sosialismissa U.K. Kekkosen hallintokaudella. Eikä minkä tahansa poliisi.

Esiin astui komisario Vesa Hietala – raudankova tiukkojen tilanteiden mies ja Karhu-ryhmän voimankäyttäjä. Tokihan tämäntasoinen poliittinen rikos vaatii tutkijaksi komisariotason miehen ja raudanlujan poliisiin.

(Radio Jore vaan: Todellisuudessa on kuitenkin kyse hallintomenettelystä – johon yritetään vielä väkisin ympätä kiihottaminen kansanryhmää vastaan… Johtavatko jäljet halos… eh, halkolaiturille? Radio Jore Vaan tutkii ja hutkii)

Vastoin yleistä oikeustajua, käytäntöä, sääntöjä ja ohjeita Hietala ilmoitti eilen Ilta-Sanomille, että Jussi Halla-ahon aseiden hallussapitoluvat ovat ns. s-menettelyssä. Tämä tarkoittaa sitä, että poliisi tutkii onko tapahtuneessa tai muussa viitteitä sellaiseen , että on syytä epäillä rikosta.

Jos Hietala on toiminnut omasta harkitsemattoman päätöksensä perusteella, kyse on ainoastaan varomattomuudesta tehdystä virkavirheestä. Jos Hietala on noudattanut ylempää saatua käskyä, tilanne onkin paljon vakavampi.

Se on sellainen, että valtakunnansyyttäjänviraston pitäisi tuossa tilanteessa tutkia koko komentoketju.

Jos tilanne osoittautuukin – jostain kumman syystä – sellaiseksi, että jäljet johtavat oikeusministeriöön tai valtakunnansyyttäjänvirastoon, asia pitäisi antaa suosiolla Eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavaksi.

Tätä vaativat yleinen oikeustaju, laillisuusperiaate, moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus – näitä ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Jos näin on käynyt, Hietala on moraalisesti samassa tilanteessa kuin keskitysleirien SS-vartijat toisen maailmansodan jälkeen. Hekin nimittäin tottelivat vain käskyjä…

Yhtä kaikki, minusta poliisin olisi syytä taata Halla-ahon perheen koskemattomuus – eikä heittää lisää bensiiniä poliittisen polttorovion liekkeihin.

Päättäjät ja virkamiehet – nyt teillä on käsissänne omien toimienne seurauksena niin kuuma peruna, että sen vaikutuksia hallitsemattomana voi verrata napalmilla täytettyyn korttelipommiin naistenhuoneessa.

Älkää sitten sanoko, ettei Teitä varoitettu.

Site Meter