Äitienpäivänä 2008

Äitienpäivä on jälleen vietetty tämän vuoden osalta. Tasavallan presidentti Tarja Halonen on palkinnut perinteiseen tapaan äitejä äitienpäivänä, 11.5.2008, Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Ι luokan mitalilla kultaristein.

Uutisoinnista pisti silmään seuraava STT:n julkaisun sanamuoto:

Kunniamerkkejä myönnetään äideille, jotka edustavat mahdollisimman erilaisia ryhmiä. Kunniamerkkejä pyritään myöntämään niin ansiotyössä käyville, yksinhuoltajille kuin maaseudun emännille. Lisäksi huomioidaan eri vähemmistöryhmien, kuten romanien ja saamelaisten edustajia. Lasten lukumäärä ei ole määräävä peruste palkitsemiselle. Biologisten äitien lisäksi myös adoptioäitejä ja sijaisäitejä voidaan esittää palkittaviksi.

Tuosta virallisesta uutisesta olivat omissa uutisissaan sekä YLE, HS, IS että MTV3 pudottaneet pois sivulauseen kuten romanien ja saamelaisten edustajia.

Valtiollisella kunniamerkillä 11.5.2008 palkitut äidit myöntämisperusteineen:

Äidinkielen lehtori Maija Elli Ahola (o.s. Tahkola), Liminka

Maija Elli Ahola syntyi 2.6.1946 Ruukissa, 12-lapsisen perheen neljänneksi. Vuonna 1969 Maija solmi
avioliiton teknikko, työnjohtaja Matti Aholan kanssa. 25 avioliitto-vuoden aikana pari sai kymmenen lasta, kuusi poikaa ja neljä tytärtä.

Maija Ahola on koulutukseltaan äidinkielen lehtori ja työnteon ohessa hän on hoitanut sekä maatilaa että perhettä. Kristilliset arvot ovat ohjanneet Maija Aholan kasvatustyötä. Hän on ohjannut lapsiaan kunnioittamaan ja suvaitsemaan toisia. Lapsia on kasvatettu myös taiteen ja musiikin kautta. Maija Ahola on osallistunut aktiivisesti järjestötyöhön toimiessaan mm. Lakeuden kehitysvammaisten tuki ry:ssä sekä Keskustanaisten Limingan paikallisyhdistyksessä. Hän on lisäksi toiminut kunnallispolitiikassa.

***
Emäntä Maila Tellervo Alaluusua (o.s. Pitkänen), Kemijärvi

Maila Tellervo Alaluusua syntyi 28.3.1937 Rovaniemen maalaiskunnassa. Hänellä on yksi sisar ja yksi veli.
Vuonna 1954 Maila solmi avioliiton taksiautoilija Onni Alaluusuan kanssa ja heillä on viisi lasta, kolme
poikaa ja kaksi tytärtä. Maila Alaluusua toimi maatilan emäntänä 20 vuotta sekä taksiautoilijana 30 vuotta.

Hän oli miehensä omaishoitaja 13 vuoden ajan. Lasten ollessa pieniä Maila Alaluusua hoiti heitä kotonaan
sekä opetti heidät suhtautumaan vastuuntuntoisesti koulutyöhön. Kaikki lapset osallistuivat sekä maatilan että kodin töihin pienestä pitäen.

Maila Alaluusua on toiminut Suomen Keskustan Luusuan Naisosaston sihteerinä vuodesta 1971. Lisäksi hän on ollut aktiivisesti mukana maa- ja kotitalousseuran toiminnassa, Kemijärven taksiautoilijoiden naisjaostossa, osuuskaupan edustajistossa, seurakunnan kirkkovaltuustossa sekä kaupungin luottamustehtävissä. Maila Alaluusuan harrastuksiin kuuluu posliinimaalaus, kudonta liikunta ja lukeminen.

***
Emäntä Aila Sinikka Flinkman (o.s. Harjula), Korpilahti

Aila Sinikka Flinkman syntyi 9.7.1929 nelihenkisen sisarussarjan esikoiseksi Harjulan tilalle, jossa hän
edelleen asuu. Aila Flinkman kantoi vastuun lapsuudenkotinsa taloudenhoidosta jo varhain, kun veli kuoli
sodassa ja toinen sisarista sairastui. 18 vuoden iässä Aila solmi avioliiton metsuri Pentti Flinkmanin kanssa.

He saivat tiheään tahtiin kahdeksan lasta, joista kaksi ovat kaksosia. Aila Flinkman on kantanut vastuun
kodin ja lasten lisäksi sukutilansa hoidosta ja karjanhoidosta. Hän hoiti vanhempiansa kotitilallaan heidän
kuolemaansa saakka. Myös Aila Flinkmanin setä ja täti asuivat vanhuksina tilalla tämän hoidossa.

Miehensä kuoltua vuonna 1991 Aila Flinkman on kantanut vastuun tilasta yksin. Hän hoitaa edelleen karjaa tilallaan, leipoo ja laittaa ruokaa sekä toimii omaishoitajana nuoremmalle sisarelleen. Aila Flinkman on elänyt elämänsä toisia palvellen ja heidän hyvinvoinnista huolehtien.

***
Emäntä Fekla Elli Fofonoff (o.s. Feodoroff), Inari

Fekla Elli Fofonoff syntyi 14.6.1924 Petsamossa. Kotitalossa asui kaksi perhettä, yhteensä 12 henkeä. Elli Fofonoff on käynyt kansakoulun. Vuonna 1950 Elli solmi avioliiton poromies ja postimies Paavali Fofonoffin kanssa. He saivat tiheään tahtiin 11 lasta joista kolme on kuollut. Elli Fofonoff hoiti kotitaloutta yksin, kun sokeutunut puoliso oli paimentamassa poroja. Lastensa lisäksi hän hoiti porokarjaa sekä huolsi nuottaa ja verkkoja.

Elli Fofonoffia on luonnehdittu turvalliseksi ja rakastavaiseksi kasvattajaksi. Hän on ohjannut lapsiaan ja lapsenlapsiaan turvallisten virikkeiden kautta oikeaan suuntaan. Elli Fofonoff on auttanut taltioimaan Petsamon paikannimistöä.

***
Perhehoitaja Marja Helena Heinonen (o.s. Salo), Kiikala

Marja Helena Heinonen syntyi 12.4.1952 Tarvasjoella yrittäjäperheen ainokaiseksi. 20-vuotiaana hän solmi avioliiton maanviljelijä Ismo Heinosen kanssa ja he saivat kaksi lasta, tyttären vuonna 1973 ja pojan vuonna 1983. Pojan syntymän jälkeen Marja on hoitanut lapsia kotona. Sitä ennen hän oli ansiotyössä 12 vuotta.

Marja Heinosen perhe on toiminut Pelastaa Lapset ry:n tukiperheenä vuodesta 1998 jolloin perheeseen
sijoitettiin lapsia viikonlopuiksi ja loma-ajoiksi. Sijaislapsia perheessä on ollut vuodesta 1999 lähtien. Nyt
Heinosilla on pitkäaikaissijoituksessa neljä lasta ja heidän perheessä on myös ollut useita nk. kriisisijoitettuja lapsia. Marja Heinonen on puolisonsa kanssa hoitanut koti- ja maatilan töitä ja molemmat ovat osallistuneet omien ja sijaislasten hoitoon.

Marja Heinonen on luonut turvallisen ja virikkeellisen kasvuympäristön sekä omille että sijaislapsille ja hän on kohdellut eri kulttuurin omaavia lapsia tasavertaisesti. Marja Heinonen on opettanut lapsia noudattamaan sääntöjä sekä myös mikä on oikein ja mikä väärin. Hän on kasvattajana ollut
oikeudenmukainen, tasapuolinen ja ymmärtäväinen. Maija Heinosen harrastuksiin kuuluu leipominen,
liikunta sekä alan kirjallisuus.

***
Perhehoitaja Asta Margit Orvokki Huhta (o.s. Puustinen), Sulkava

Asta Margit Orvokki Huhta syntyi 11.1.1954 Kouvolassa viisilapsisen perheen esikoiseksi. Hän opiskeli
sairaanhoitajaksi sekä terveydenhoitajaksi ja valmistuttuaan avioitui teknikko Tauno Huhdan kanssa vuonna 1980. Heille syntyi kaksi poikaa.

Asta Huhta toimi terveydenhoitajana vuoteen 1997 asti, jolloin hän aloitti perhehoitajana omassa kodissaan. Vuonna 1997 Huhdan perheeseen sijoitettiin sisarukset. Heidän lisäkseen perheeseen sijoitettiin myöhemmin kolme lasta ja perheessä on useana vuonna ollut kesälapsia. Sijoitettujen
lasten taustat ovat olleet hyvin erilaisia ja heillä on ollut erilaisia, jotka ovat asettaneet omia haasteita arjelle.

Asta Huhdalla on hyvät vuorovaikutustaidot sillä arkielämä on vaatinut toimimista niin lasten biologisten
sukulaisten kuin lukuisten taustaverkostojen kanssa. Asta Huhta on Savonlinnan seudun sijaisvanhemmat ry:n johtokunnan jäsen sekä Sulkavan 4H:n hallituksen jäsen. Lisäksi hän on ollut MLL:n Puumalan yhdistyksen hallituksen jäsen 1980-luvulla.

***
Siistijä Ritva Hilja Lyydia Isoaho (o.s. Hautala), Lehtimäki

Ritva Hilja Lyydia Isoaho syntyi 23.9.1935 Töysässä. Vuonna 1939 Ritvan äiti jäi leskeksi kahden pienen
lapsen kanssa, josta Ritva oli vanhempi. Äiti avioitui uudestaan ja sai lyhyin väliajoin kolme tytärtä ja yhden pojan.

Ritvan ollessa vanhin hän osallistui 8-vuotiaasta saakka talon töihin ja hoiti sisaruksiaan. Vuonna
1960 Ritva solmi avioliiton tarkastuskarjakko Toivo Isoahon kanssa. He saivat neljä poikaa ja kaksi tytärtä.

Nuorin lapsista syntyi perheen muutettua kielitaidottomina Ruotsiin. Ritva Isoaho oli aluksi lasten kanssa
kotona toimien viisi vuotta perhepäivähoitajana ja käyden iltaisin siivoamassa. Kokopäivätyöt siivoajana
Ritva Isoaho aloitti vuonna 1981 jonka lisäksi hän hoiti lapset ja kodin.

Ritva Isoaho on kasvattajana ollut sisukas, oikeudenmukainen ja elämänmyönteinen. Hän on kannustanut lapsiaan opiskelemaan ja he ovat olleet ahkerasti töissä kodin ulkopuolella. Ritva Isoaho on tukenut lastensa eri kasvuvaiheita päihdeongelmaisen puolison rinnalla ja samanaikaisesti löytänyt paikkansa vieraasta kulttuurista. Ritva Isoaho jäi leskeksi vuonna 1991 ja muutti takaisin Suomeen jäätyään eläkkeelle.

***
Rouva Raija Marjatta Järvinen (o.s. Mäkinen), Nokia

Raija Marjatta Järvinen syntyi 4.4.1928 Tampereella työläisperheen ensimmäiseksi lapseksi. Hänellä on yksi veli. Raija Järvinen on käynyt kansakoulun, toimi kotiapulaisena sekä oli töissä kenkätehtaalla. Lisäksi hän teki kotisiivouksia sekä toimi Tampellan kahviossa myyjänä.

Avioliiton Raija solmi vuonna 1950 Esko Järvisen kanssa. Heille syntyi viisi tytärtä. Raija Järvinen on hoitanut lapset ja kodin sekä opettanut lapsille kotitöitä pienestä pitäen. Raija oli kotiäitinä ja perhepäivähoitajana vuoteen 1965 saakka, jolloin hän siirtyi koulun keittiöapulaiseksi ja aloitti luottamusmiehenä.

Aviomiehen sairastuminen vuonna 1968 koetteli perhettä. Nuorimman tyttären syntyessä 1973 Raija Järvinen jäi jälleen kotiäidiksi ja vuonna 1974 perheeseen otettiin ensimmäinen kasvattilapsi. Järvisten perheessä on ollut kaikkiaan kolme kasvattilasta jonka lisäksi Raija ja Esko Järvisen kodissa on ollut yli 40 lomalasta.
Raija Järvisen harrastuksiin kuuluu runojen kirjoittaminen, lukeminen ja kutominen.

***
Perhehoitaja Carita Els-Maj Helena Karhula (o.s. Honga), Lohtaja

Carita Els-Maj Helena Karhula syntyi Kokkolassa 30.3.1954. Hän on kolmilapsisen perheen nuorin. 18-
vuotiaana hän solmi avioliiton isäntä Mauno Karhulan kanssa. Carita on suorittanut karjan tarkkailijan
tutkinnon ja toiminut myös tarkkailijana.

Carita ja Mauno Karhulalle syntyi neljä lasta; kaksi tytärtä ja kaksi poikaa. Omien lasten lisäksi Carita Karhula on toiminut vanhempana kahdelle sijaislapselle. Karhulan perheessä on lisäksi ollut 4 H -liiton kautta kesälapsia useana kesänä ja he ovat järjestäneet myös ratsastusleirejä. Parhaimmillaan Karhuloiden kodissa on ollut 20 ylimääräistä ruokittavaa. Carita Karhula on puolisonsa kanssa tarjonnut turvaa sitä tarvitseville lapsille.

Carita Karhula on toiminut sijaisvanhempana vuodesta 1992, tukivanhempana vuodesta 2000 ja kriisivanhempana vuodesta 2006. Hän toimii myös Pridesijaisvanhempikouluttajana. Carita Karhula on ollut mukana Lohtajan evankelis-luterilaisen seurakunnan työssä sekä toiminut Keski-Pohjanmaan sijaisvanhemmat ry:n puheenjohtajana. Carita Karhula ohjaa taidepiiriä, harrastaa maalausta, savi- ja pajutöitä sekä kirjoittaa runoja.

***
Myyjä Tuula Anneli Karppinen (o.s. Sonninen), Vieremä

Tuula Anneli Karppinen syntyi Iisalmessa 28.9.1952 kuusilapsiseen perheeseen. Vuonna 1971 Tuula solmi
avioliiton rakennusmestari Erkki Karppisen kanssa ja heille syntyi neljä lasta.

Tuulan siskon kuoltua vuonna 1986 Tuula ja Erkki Karppinen ottivat kasvattaakseen myös sisaren kaksi lasta. Kaikki kuusi lasta ovat olleet tasa-arvoisia ja heidät on opetettu tekemään työtä jo lapsena ja auttamaan toisiaan. Lapset ovat saaneet valita mieluisia harrastuksia sekä mitä he ovat halunneet opiskella.

Tuulan kasvatusperiaatteina on ollut tasa-arvo, kunnioittaminen, välittäminen, kuunteleminen ja keskusteleminen. Tuula Karppinen on kansa- ja kansalaiskoulun lisäksi suorittanut myyjän ammattikoulutuksia sekä reiki-hoitajan tutkinnon. Hän on lisäksi suorittanut ATK-ajokortin sekä käynyt kurssin intialaisessa päähieronnassa.

Tuula Karppinen aloitti työuransa kaupan alalla 14-vuotiaana. Nykyisin hän toimii työn ohella reiki-hoitajana sekä Iisalmen Seudun Hengitysyhdistyksessä, hallituksen jäsenenä ja rahastonhoitajana.

***
Koulun johtaja, KM Eila Esteri Kivilahti (o.s. Aho), Merikarvia

Eila Esteri Kivilahti syntyi Reisijärvellä 1.7.1948 11-lapsisen perheen kuudenneksi lapseksi. Yhteiskoulun
jälkeen Eila Kivilahti kävi lukion ja valmistui ylioppilaaksi, jonka jälkeen hän aloitti kirkkomusiikin opinnot
Sibelius-Akatemiassa Kuopiossa. Eila solmi avioliiton toimitusjohtaja, kauppias Mikko Kivilahden kanssa
vuonna 1972. Perheeseen syntyi yhteensä 11 lasta: kuusi poikaa ja viisi tytärtä. Eila hoiti lapsiaan kotona.

Puolison yrityksen jouduttua konkurssiuhan alle 1990-luvun alussa, Eila Kivilahti lähti 20:n kotona vietetyn vuoden jälkeen opiskelemaan luokanopettajaksi palatakseen takaisin ansiotyöhön. Opiskelupaikka sijaitsi 100 km kodista, joten nuorimmat lapset laitettiin päivähoitoon, nuorin oli tällöin vielä vauva-ikäinen. Eila Kivilahti valmistui luokanopettajaksi vuonna 1995 ja erityisopettajaksi vuonna 2006. Lisäksi hän on suorittanut opetusalan johtajatutkinnon.

Perinteiden ja perheen lisäksi tukivanhemmuus sekä ympäristöasiat ovat olleet Kivilahdelle tärkeitä. Hän on panostanut ympäristökasvatukseen ja hänen johtamalleen koululle myönnettiin ensimmäisten koulujen joukossa Okka-säätiön ympäristösertifikaatti.

***
Emäntä Hanna Koli (o.s. Ylitalo), Lieto

Hanna Koli syntyi 22.6.1934 Liedossa, ollen 11 hengen sisarusparven viides. Vuonna 1952 hän solmi
avioliiton maanviljelijä Jouko Kolin kanssa. Heille syntyi viisi lasta; kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Kaikkia
lapsia kannustettiin hankkimaan ammatit.

Hanna Koli hoiti perheen lisäksi maanviljelystilaa yhdessä puolisonsa kanssa. Tilalla oli yksi Maito-Auran suurimmista maidontuottajista. Lasten- ja tilanhoidon lisäksi Hanna Koli on löytänyt aikaa vapaaehtoistoimintaan. Hän on toiminut aktiivisesti Johannes-Seurassa, Liedon Sotaveteraanien naisjaoston johtokunnassa sekä Maalaisliitossa ja Suomen Keskustassa.

Ansioistaan karjalaisen kulttuurin ja kotiseututyön lisäksi Hanna Kolille on myönnetty Karjalan Liiton pronssinen ansiomerkki. Varsinais-Suomen Sotaveteraani piiri on myöntänyt Kolille hopeisen ja pronssisen ansiomerkin.

***
Luokanopettaja Elina Kurikka (o.s. Suomela), Kempele

Elina Kurikka syntyi 29.12.1933 Raahessa. Perheeseen kuului hänen lisäkseen kahdeksan lasta. Elina
Kurikka vietti kaksi vuotta Ruotsissa sotalapsena. Hän on käynyt opettajaseminaarin sekä toiminut
luokanopettajana.

24-vuotiaana Elina avioitui yrittäjä Jussi Kurikan kanssa. He saivat kaksi tytärtä ja yhden pojan. Elina Kurikka on työskennellyt opettajana Limingan kunnassa lähes 40 vuotta. Toisen tyttären elämäntilanteesta johtuen, hän on hoitanut tyttären kahta lasta useamman vuoden ajan.

Lisäksi Elina Kurikka on toiminut yli 7 vuotta Alzheimeria sairastavan miehensä omaishoitajana. Elina Kurikka on ollut Suomen Punaisen Ristin Limingan osaston hallituksen jäsen yli 20 vuotta sekä toiminut yli 10 vuotta aktiivisesti vanhustyön ohjaajana. Elina Kurikka on toiminut aktiivisesti eläkeliitossa, Omaishoitajaliitossa ja kirkkoneuvostossa. Hän on toiminut lisäksi aktiivisen kirjoittajapiirin jäsenenä sekä Limingan Naisvoimistelijoiden ohjaajana ja johtokunnan jäsenenä.

***
Fil.kand. Vappu Kaarina Laaksonen (o.s Viertola), Espoo

Vappu Kaarina Laaksonen syntyi 1.5.1947 Jämijärvellä, Viertolan perheen esikoisena. Vappu solmi
avioliiton Jukka Laaksosen kanssa vuonna 1969. Vuonna 1970 hän suoritti luonnontieteiden kandidaatin
tutkinnon Turun Yliopistossa ja vuonna 1973 hän suoritti Helsingin Yliopistossa filosofian kandidaatin
tutkinnon pääaineenaan biokemia. Opiskelijaparille syntyi ensimmäinen lapsi vuonna 1970. Laaksosilla on
yhteensä neljä lasta.

Vappu Laaksonen on toiminut opettajan sijaisena vuodesta 1989 alkaen ja vuodesta 1995 hän on toiminut aktiivisesti Unicefin vapaaehtoistyöntekijänä. Vappu Laaksonen on myös ohjannut vanhusten kerhoa Karhusuon koululla, toiminut Yhteisvastuukeräyksessä vastuuhenkilönä ja kerääjänä sekä
ollut15 vuotta Gumbölen omakotiyhdistyksen hallituksessa.

Laaksonen on kantanut päävastuun lasten kasvatuksesta tarjoten puolisolleen ja lapsilleen tilaisuuden kehittyä kansainvälisiksi osaajiksi. Hän on omalta osaltaan myös vaikuttanut puolisonsa työn tuloksiin. Vappu Laaksosen harrastuksiin kuuluu lukeminen ja hiihto.

***
Sosiaalikasvattaja Sirkka Helena Marjatta Laukkanen (o.s. Nurminen), Hämeenlinna

Sirkka Helena Marjatta Laukkanen syntyi 29.7.1935 Viipurissa, josta hän matkusti vuonna 1939 taisteluiden alta äitinsä ja nuoremman veljensä kanssa isän vanhempien luo Vesilahdelle. Hän kävi koulua Lempäälässä ja Tampereella. Vuonna 1957 Sirkka valmistui sosiaalikasvattajaksi Sisälähetysseuran Kasvattajaopistosta.

Syksyllä 1957 hän harjoitti englanninkielen taitojaan Englannissa ja osallistui Suomen Lähetysseuran
valmennuskoulutukseen keväällä 1958. Vuonna 1958 Sirkka Laukkanen lähti Suomen Lähetysseuran
lähetystyöntekijäksi Lounais-Afrikkaan, jossa hän solmi avioliiton diakoni (myöhemmin rovasti, teologian
tohtori) Pauli Laukkasen kanssa. Laukkasten neljästä lapsesta kolme syntyi Lounais-Afrikassa, nykyisessä Namibiassa.

Sirkka Laukkanen huolehti perheestään puolison joutuessa matkustamaan paljon työnsä
puolesta heidän asuessaan niin Afrikassa kuin Suomessa. Afrikassa asuessa Sirkka Laukkanen oli vastuussa niin perheestään kuin kodissaan majoittuneista Lähetysseuran ja afrikkalaisen kirkon matkalaisten hyvinvoinnista. Laukkanen avasi myös kotinsa ovet sisäoppilaitoksissa asuville suomalaislapsille, joiden omat kodit sijaitsivat kaukana.

Sirkka Laukkanen harrastaa uintia, vesijumppaa ja sauvakävelyä sekä lastenlastensa kanssa puuhastelua. Lisäksi hän laulaa, lukee, ratkoo ristisanatehtäviä ja tekee käsitöitä.

***
Lastenhoitaja Seija Maria Laurmaa, Raisio

Seija Maria Laurmaa syntyi 13.12.1950 Kuusiston pappilaan viisilapsisen perheen neljänneksi lapseksi.
Perhe oli kaksikielinen. Seija Laurmaa kouluttautui lastenhoitajaksi Åbolands barnvårdarinstitutissa. Seija
Laurmaa on neljän pitkäaikaissijoitetun lapsen äiti ja hän on lisäksi toiminut neljän tukilapsen ja neljän nk. kriisilapsen äitinä.

Laurmaa on ollut lasten yksinhuoltaja ja varsinaista palkkiota työstään hän sai ensimmäisen kerran vuonna 1992. Ensimmäinen sijoituslapsi tuli perheeseen 1978. Hän on toiminut Turun yliopistollisessa keskussairaalassa lastenhoitajana kahdeksan vuotta ja yli 29 vuotta sijaisäitinä ja perhehoitajana huostaan otetuille lapsille ja nuorille.

Oman työn ohella Seija Laurmaa on toiminut kriisihoitajana. Hän on ollut Varsinais-Suomen Sijoituslasten vanhemmat ry:n jäsenenä koko yhdistyksen toiminnan ajan ja johtokunnassa hän on toiminut 10 vuotta. Seija Laurmaa on myös ohjannut sijaisvanhempien vertaisryhmätoimintaa. Laurmaa on edistänyt Pelastakaa Lapset ry:n toiminnan toteutumista Raisiossa.

Seija Laurmaa harrastaa käsitöitä, valokuvausta sekä retkeilyä lasten kanssa.

***
Lehtori Anja Marita Linjama (o.s. Korhonen), Jyväskylä

Anja Marita Linjama syntyi 8.8.1947 kuusilapsisen perheen toiseksi nuorimmaiseksi. Ylioppilaaksi hän
kirjoitti vuonna 1966 ja vuonna 1972 Anja Linjama valmistui filosofian kandidaatiksi. Auskultoinnin hän
suoritti vuosina 1971–1972. Vuonna 1971 Anja solmi avioliiton ammattiopiston lehtori Markus Linjaman
kanssa. Heille syntyi 12 lasta.

Anja Linjama on työskennellyt Jyväskylässä yläasteen matemaattisten aineiden lehtorina aina vuodesta 1972 lähtien ja hän on toiminut usean luokan luokanvalvojana. Hän on ollut lisäksi kristillisen yhdistyksen raamattuluokan opettaja ja tekee diakoniatyötä. Myös käsityöt kuuluvat Anja Linjaman harrastuksiin.

***
Emäntä Salme Ilona Lähdekorpi (o.s. Ilomäki), Kuru

Salme Ilona Lähdekorpi syntyi 8.8.1943 seitsenlapsiseen pienviljelijäperheeseen. Salme oli lapsista
neljänneksi vanhin. Kansakoulun lisäksi Salme Lähdekorpi on käynyt soppakoulun. Salme avioitui vuonna
1960 maanviljelijä Matti Lähdekorven kanssa ja he saivat viisi lasta. Salme Lähdekorven appivanhemmat
asuivat myös Lähdekorpien tilalla heidän kuolemaansa asti ja Salme oli anoppinsa omaishoitaja usean
vuoden ajan. 1980-luvulla Salme Lähdekorpi hoiti kesälapsia kotonaan.

Salme Lähdekorpi on Länsi-Aureen Pienviljelijäyhdistyksen ja kylätoimikunnan pitkäaikainen jäsen sekä Kurun seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen ja lähetystyön johtokunnan varajäsen. Salme Lähdekorpi on lisäksi hoitanut säähavaintoasemaa 1990-luvun alusta lähtien.

***
Ammattiopettaja Helena Maire Kerttuli Metsola-Rantanen, Lammi

Helena Maire Kerttuli Metsola-Rantanen syntyi 1.7.1949 Lammilla maanviljelijäperheeseen. Hän on
valmistunut maatalouskerhoteknikoksi vuonna 1970, agrologiksi vuonna 1990 sekä suorittanut ammatillisen opettajatutkinnon Lepaan puutarhaoppilaitokssa vuonna 1993.

Vuonna 1971 Helena solmi avioliiton Erkki Rantasen kanssa. Erkki Rantanen kuoli vuonna 1984, mutta pariskunnalle ehti syntyä neljä lasta, kolme poikaa ja yksi tytär.

Helena Metsola-Rantanen on toiminut 4H-neuvojana sekä vetänyt 4H-kerhoja ja toiminut seurakunnan lapsiohjaajana. Lisäksi Helena Metsola-Rantanen on toiminut Mäntsälän saaren yksikössä erityisoppilaiden työnohjaajana ja opettajana sekä Uudenmaan maaseutuopistossa puutarhaopettajana.

Helena Metsola-Rantasen harrastuksiin kuuluu luonto sekä marjastus ja sienestys.

Hänellä on lisäksi ollut useita luottamustehtäviä, mm. Maa- ja kotitalousnaisten piirijohtokunnassa, Lammin kunnan lautakunnissa, Keskustapuolueen paikallistoiminnassa, Lammin Osuuspankin hallintoneuvostossa ja koulutuskeskus Tavastian valtuustossa.

***
Hammaslääkäri Olga Julia Mrenová (o.s. Dujková), Espoo

Olga Julia Mrenová syntyi 25.1.1941 Zilinassa, Tsekkoslovakiassa. Hän suoritti lääketieteen ja
hammaslääketieteen tutkinnon J.A. Komeniuksen yliopistossa Bratislavassa. Vuonna 1966 Olga solmi
avioliiton korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Igor Mrenan kanssa. Heillä on kolme poikaa.

Ennen muuttoa Suomeen, Olga Mrenová toimi apulaisopettajana Bratislavan yliopiston hammasklinikalla vuosina 1964–1970. Vuonna 1972 pariskunta muutti pysyvästi Suomeen. Olga Mrenová joutui ensimmäisen vuoden aikana suorittamaan uudelleen kaikki lopputentit saadakseen harjoittaa hammaslääkärin ammattiaan Suomessa. Vuodesta 1974 vuoteen 2004 Olga Mrenová työskenteli hammaslääkärinä Vantaan kaupungilla.

Työnsä ohessa Olga Mrenová huolehti perheestään puolison tehdessä usein päivystysvuoroja. Olga Mrenová on osallistunut aktiivisesti mm. lastensa koulujen vapaaehtoistoimintaan. Hänen harrastuksiin kuuluvat sauvakävely, murtomaahiihto ja kuntouinti.

***
Kauppias Suoma Alinda Mäntyniemi (o.s. Grönfors), Kauhajoki

Suoma Alinda Mäntyniemi syntyi 23.12.1926 Karijoella. Alinda ehti käydä koulua vuoden verran ennen
perheen muuttoa Kauhajoelle, jonka jälkeen koulunkäynti ehtyi. Hän ehti kuitenkin oppia lukemaan ja
kirjoittamaan. 17-vuotiaana Alinda löysi puolisonsa vaatekauppias Valde Mäntyniemen mutta pari avioitui
vasta vuonna 1962. Pariskunnalle syntyi 9 lasta; 6 poikaa ja 3 tytärtä.

Elantonsa perhe sai kauppaamalla vaatteita talosta taloon ja he asuivat toisten kodeissa. 1970-luvulla perhe asui joitakin vuosia Ruotsissa. Kasvattajana Alinda Mäntyniemi on asettanut lapsilleen selvät rajat, joista ei poikettu. Kaikki 9 lasta on käynyt kansakoulun.

Romaniheimon edustajina lasten kouluun ohjaaminen ei ollut helppoa, ottaen huomioon vuosikymmenten takaiset kulttuurierot valtaväestön ja romaniheimon välillä.

Alinda Mäntyniemen harrastuksiin kuuluu käsityöt.

***
Myyjä Kirsti Liisa Mättö (o.s. Hermans), Valkeakoski

Kirsti Liisa Mättö syntyi 7.12.1943 Ylistarossa kymmenenlapsisen perheen kuudenneksi lapseksi.
Kansakoulun jälkeen hän kävi Helsingin konttoriopiston, Liikemiesten kauppakoulun ja valmistui
Lihateollisuusopistosta elintarviketeknikoksi. Myöhemmin hän suoritti töiden ohella sihteeritutkinnon
Markkinointi-instituutissa sekä kävi Suomen Gallupin haastattelijakoulutuksen.

Ensimmäinen avioliitto Kalevi Taljan kanssa 60-luvun alussa kesti noin kaksi vuotta ja vuonna 1966 hän avioitui teknikko Erkki Mätön kanssa. Kirsti Mättö on pitänyt omaa herkkukauppaa Virroilla jonka jälkeen hän työskenteli Tampereella Stockmannin tavaratalon herkkupuolella. Kirsti Mättö on lisäksi työskennellyt Vakuutusyhtiö Kalevassa vakuutustarkastajana, myymälänhoitajana, siivoojana, tarjoilija-myyjänä. Hän on pitänyt elintarvikekioskia ja toiminut myyntisihteerinä ja konsulenttia. Lisäksi Kirsti Mättö jakoi lisätyönään lehtiä.

Kirsti Mätöllä on viisi lasta josta ensimmäinen lapsi on hänen ensimmäisestä avioliitosta. Ensimmäisellä
lapsella todettiin Downin syndrooma ja hän menehtyi vajaan vuoden ikäisenä. Avioliitostaan Erkki Mätön
kanssa Kirstillä on kolme omaa lasta sekä yksi adoptoitu lapsi. Kirsti Mätön puoliso menehtyi tapaturmaisesti vuonna 1992 ja hänen toinen lapsensa menehtyi seitsemän vuotta myöhemmin astmaan.

Kirsti Mätöllä on 12 lastenlasta. Tyttären kuoleman jälkeen tämän kaksi poikaa siirtyivät Kirsti Mätön
hoitoon, jolloin tämä ryhtyi tekemään yötöitä. Pari vuotta hän oli kotona sairaan tyttärenpojan kanssa ennen kuin jäi eläkkeelle. Kirsti Mätön harrastuksiin kuuluu käsityöt.

***
Maatalouslomittaja Raija Irmeli Nieminen (o.s. Kippilä), Pornainen

Raija Irmeli Nieminen syntyi 25.6.1947 Pornaisissa Männistön tilalle. Hän on kolmilapsisen perheen vanhin. Kansakoulun jälkeen Raija Nieminen kävi emäntäkoulun jonka jälkeen hän työskenteli baari- ja kauppa-apulaisena.

Vuonna 1968 Raija solmi avioliiton maanviljelijä, kuorma-autoilija Tauno Niemisen kanssa. Heille syntyi kuusi lasta. Raija Nieminen teki töitä kotona ja huolehti appivanhemmistaan miehensä kuolemaan asti. Hän huolehti myös maatilan arkirutiineista miehen työskennellessä autoyrittäjänä. Kaikki Niemisten kuusi lasta ovat auttaneet maatilan töissä. Puolison kuoleman jälkeen Raija Nieminen luopui maatilasta ja aloitti työt maatalouslomittajana. Hän on myös toiminut vuoden ajan sijaisäitinä.

Lisäksi Raija Nieminen on toiminut aktiivisesti mm. nuorisoseuratyössä, Pornaisten Maataloustuottajain yhdistyksessä ja Maatalousnaisissa. Hän on myös tehnyt työtä siirtääkseen erilaisia käsityöperinteitä tuleville sukupolville.

***
Siistijä Hilkka Loviisa Pehkonen (o.s. Lehikoinen), Juuka

Hilkka Loviisa Pehkonen syntyi 25.2.1939 Juuassa, pienviljelijäperheeseen. Hilkalla oli 9 sisarusta. Hilkan
ollessa 13-vuotias, hänen viimeisillään raskaana oleva äitinsä sekä kaksi veljeä hukkuivat. Hilkka Pehkonen pelasti yhden veljensä hukkumiselta. Ollessaan perheen vanhin tytär, 13-vuotias Hilkka otti isänsä rinnalla vastuun sisarustensa hoidosta nuorimmaisen ollessa 2-vuotias.

Hilkka Pehkosen vastuulle jäi kotityöt ja karjanhoito oman koulunkäyntinsä ohella. Hän toimi sijaisäitinä sisaruksilleen 20-vuotiaaksi asti, jolloin hän solmi avioliiton metsuri Esko Pehkosen kanssa ja perusti oman perheen. Pehkosille syntyi viisi lasta;kolme poikaa ja kaksi tytärtä. Hilkka Pehkonen on vastannut lasten kasvatuksesta, kotitöistä ja karjanhoidossa.

Lasten aloitettua koulunkäynnin Hilkka Pehkonen on myös käynyt palkkatyössä tilan ulkopuolella. Kansakoulun lisäksi Hilkka on käynyt ompelijakurssin ja hän on työskennellyt Nahkavalmiste Siippolalla. Vuodesta 1986 lähtien Hilkka Pehkonen työskenteli siistijänä veljensä yrityksessä Nunnalahden Uuni Oy:ssä. Eläkkeelle hän siirtyi vuonna 2004.

Hilkan harrastuksiin kuuluu käsityöt, kirjallisuus, runojen
kirjoittaminen sekä puutarhan hoito.

***
Lähihoitajaopiskelija Anni Elisabet Pigg (o.s. Leppänen), Hattula

Anni Elisabet Pigg syntyi 12.6.1948 Kannonkoskella maalaistaloon, jossa asui myös hänen setänsä
perheineen. Anni Pigg on 11-lapsisen perheen kolmanneksi vanhin. Hän on käynyt kolmivuotisen
ammattikoulun pukuompelijalinjalla ja samanaikaisesti tenttinyt kunnallisen keskikoulun. Lisäksi hän on
opiskellut kotiteollisuusopettajaksi Fredrika Wetterhoffin kotiteollisuusopettajaopistossa ja suorittanut
kasvatustieteen approbaturin. Tällä hetkellä Anni Pigg opiskelee lähihoitajaksi ja valmistuu keväällä 2008.

Vuonna 1972 Anni solmi avioliiton Eino Piggin kanssa. Heille syntyi 12 lasta, joista esikoinen kuoli noin
viikon ikäisenä. Ennen lasten syntymää Anni Pigg teki käsityöopettajan sijaisuuksia ja toisen lapsen
syntymän jälkeen hän jäi kotiin 25 vuodeksi hoitamaan lapsia.

Nuorimman lapsen aloitettua koulun, Anni Pigg suoritti ATK-kurssin joka jälkeen hän on tehnyt sekä käsityöopettajan että luokanopettajan sijaisuuksia. Opettajasijaisuuksien jälkeen Anni Pigg pääsi sijaiseksi Palvelukoti Helmeen, jossa kiinnostui hoivatyöstä niin, että aloitti lähihoitajaopinnot oppisopimuksella.

Anni Piggin harrastuksiin kuuluu liikunta, puutarhatyöt ja käsityöt.

***
Emäntä, omaishoitaja Raija Kaisu Annikki Pikkarainen (o.s. Timonen), Nurmes

Raija Kaisu Annikki Pikkarainen syntyi 12.5.1945 Nurmeksessa pienviljelijäperheeseen. Perheeseen syntyi
kahdeksan lasta, joista kolme kuoli vauva-iässä. Kansakoulun ja rippikoulun käytyään Raija lähti tulevan
miehensä kotipaikalle piiaksi. Raija ja maanviljelijä Armas Pikkarainen solmivat avioliiton vuonna 1962
Raijan ollessa 17-vuotias. Pikkaraisille syntyi viisi lasta, joista kaksi nuorinta ovat vaikeasti vammaisia.

Raija hoiti kotitaloustöiden ja lasten lisäksi yksin karjanhoitotyöt puolisonsa ollen viikot savotassa. Appivanhemmat asuivat samassa taloudessa ja Raija Pikkarainen huolehti myös huonokuntoisesta
anopistaan. Raija Pikkarainen piti vammaisen poikansa osana perhettään suvun vastustuksesta huolimatta. Toisen vammaisen lapsen synnyttyä 13 vuotta myöhemmin, Raija Pikkarainen hankki ajokortin.

Raija Pikkarainen on aina ollut aktiivisesti mukana Marttojen toiminnassa, näytelmäkerhoissa ja
jumppakerhoissa. Sukupolvenvaihdoseläkkeelle jäätyään hän on toiminut aktiivisesti eri yhdistyksissä. Hän toimii kuuron tyttärensä kanssa Kuurojen Liiton yhdistyksessä ja hän on Ylä-Karjalan omaishoitajien
varapuheenjohtaja. Lisäksi Raija Pikkarainen on paikallisen Kehitysvammaisten Tuki yhdistyksen puheenjohtaja ja on jäsen Nurmeksen kaupungin vammaisneuvostossa. Kunnallisvaaleissa hän toimii
vaalilautakunnassa.

Raija Pikkarainen pitää huolta kunnostaan osallistumalla jumppakerhon toimintaan, käymällä kuntosalilla, pyöräilemällä ja hiihtämällä.

***
Laitosapulainen Hilkka Annikki Rantatorikka (o.s. Kangas), Hyvinkää

Hilkka Annikki Rantatorikka syntyi 25.12.1943 maalaistaloon Luohualle. Vuonna 1967 Hilkka avioitui
levyseppähitsaaja, mittakirvesmies Aimo Rantatorikan kanssa. Heille syntyi kuusi lasta, neljä poikaa ja kaksi tytärtä.

Ennen lasten syntymää Hilkka Rantatorikka teki konttorityötä. Vuodesta 1989 vuoteen 2000 hän työskenteli perhepäivähoitajana ja vuodesta 2000 lähtien hän on työskennellyt laitosapulaisena
Hiidenkiukaan päiväkodissa Hyvinkäällä. Oman toimensa ohella, Hilkka Rantatorikka on hoitanut
kasvattajien sijaisuuksia. Hilkka Rantatorikka on kantanut päävastuun kodista ja lasten kasvatuksesta ja hän on huolehtinut, että lasten kasvuympäristö on ollut yhteisöllinen ja he ovat noudattaneet yhdessä sovittuja sääntöjä. Lasten hyvinvointi on ollut hänelle kaikista tärkeintä.

Vapaa-aikanaan Hilkka Rantatorikka lukee, neuloo, matkustaa sekä opettelee kaikkea uutta.

***
Emäntä Seija Orvokki Repo (o.s. Riikonen), Rautjärvi

Seija Orvokki Repo syntyi 4.5.1932 Parikkalassa. Seijan isä kuoli ennen tämän syntymää. Hän sai
myöhemmin kolme sisarta. Seija Repo on käynyt kansakoulun ja kansalaiskoulun sekä erilaisia ruoanlaittoon ja käsitöihin liittyviä kursseja.

Vuonna 1951 Seija solmi avioliiton kirvesmies Kauko Repon kanssa. Heille syntyi seitsemän lasta, viisi poikaa ja kaksi tytärtä. Perhe asui maatilalla, jota hoidettiin koko perheen voimin. Lapset on kasvatettu rehellisiksi ja ahkeriksi. Seija Repo oli kotona ja hänen puolisonsa työskenteli maatilan ohella rakennustyömailla. Seija on toiminut maatalouslomittajana sekä harjoittanut 4Hmaatilamatkailutoimintaa.
Seija Repo oli osakkaana tyttärensä pitopalveluyrityksessä yrityksen alkuaikoina ja hän leipoo edelleen yrityksen karjalanpiirakat kotikeittiössään. Seija Repon leipomia karjalanpiirakoita on tarjottu myös EU-maiden ministereille.

Seijan harrastuksiin kuuluu maatalousnaiset, kaikenlaiset käsityöt, posliinimaalaus sekä nuorisotyö. Seija Repolle on myönnetty nuorisoseuratyöstä Hermanska-ansiomerkki sekä lisäksi Rautjärven perinnemuori-nimike.

***
Talonmies Helvi Annikki Spoof (o.s. Ilkkala), Vihti

Helvi Annikki Spoof syntyi 19.1.1929 Jalasjärvellä vähävaraiseen työläisperheeseen. Hän on käynyt
kansakoulun lisäksi emäntäkoulun. Helvi Spoof teki töitä pikkupiikana ja lastenkaitsijana sekä sekalaisia
töitä taloissa. Hän työskenteli myös kauppa-apulaisena.

Ensimmäisen lapsensa Helvi Spoof sai vuonna 1948 ja vuonna 1952 syntyi Helvin ja sekatyömies Arttur Spoofin ensimmäinen yhteinen lapsi. Avioliiton he solmivat vuonna 1954. Lapsia Helvi Spoofilla on kymmenen, lapsenlapsia 24 sekä lastenlasten lapsia 9. Helvi Spoof on menettänyt kolme lastaan. Yksi menehtyi sydänvikaan ja kaksi kuoli tapaturmaisesti.

Helvi Spoof elätti perheensä pitkälti siivoojan ja postinkantajan tilapäistöillä puolisonsa ollessa pahoin
alkoholisoitunut. Vuonna 1965 hän sai vakituisen työpaikan. Helvi Spoof on toiminut mm. Vihdissä
kirjastoon siivojana ja Nummelan työväentalon talonmiehenä sekä ravintolan pääemäntänä.

Hän on osallistunut aktiivisesti Nummelan työväenyhdistys Elo ry:n toimintaan ja hän on nykyisin Nummelan Eläkkeensaajat ry:n aktiivijäsen.
Helvi Spoof

***
Värdinna Ulla-Britt Marianne Sundelin (f.d. Björkskog), Larsmo

Ulla-Britt Sundelin Marianne föddes 7.7.1950 i Larsmo. Hon är näst yngst av tretton syskon. Utöver
folkskolan har Ulla-Britt gått husmorsskolan samt en kurs i fest- och kalasservice. 1972 gifte sig Ulla-Britt med företagare Gösta Sundelin.

De fick sju barn inom loppet av tio år, fyra pojkar och tre flickor. Deras första barn dog vid knappa två års ålder och deras yngsta barn föddes med en grav utvecklingsstörning och dog vid 16 års ålder. Han kunde inte prata, inte äta eller röra på sig och Ulla-Britt vårdade sin son hemma största delen av dennes liv. Även Ulla-Britts svärföräldrar bodde i samma hushåll. Barnen har fostrats i en
kristen anda och de har uppmuntrats att utbilda sig. Ulla-Britt med make är ett stort stöd för andra familjer i området med handikappade barn och flera av Ulla-Britts barn har under studietiden varit stödperson för handikappade barn.

Då barnen svar små var Ulla-Britt hemma med dem. Hon arbetade även ett flertal år på bybutiken i Bosund. På 1980-talet arbetade hon ett par år som fritidshobbyledare och i slutet av 1990-talet arbetade hon som daghemsassistent. 1999-2005 var Ulla-Britt anställd som skolgångsbiträde och sedan 2005 har hon arbetat som värdinna vid Larsmo församlig. Under 1985-2003 var Ulla-Britt närståendevårdare, först för sin son och sedan för svärmor. Sundelins fungerar även som stödfamilj för barn inom barnskyddet.

Vidare har Ulla-Britt haft talrika förtroendeuppdrag inom Larsmo kommun, hon är föräldrarådgivare inom
Kårkulla samt aktiv medlem i Duv-föreningen. Ulla-Britt har även varit med i föreningen Hem och Skolas
styrelse samt suttit i Kyrkofullmäktige.

***
Emäntä Sirkka Mariitta Suominen (o.s. Toivomäki), Askola

Sirkka Mariitta Suominen syntyi 23.1.1941 Askolassa. Hän on maanviljelysperheen vanhin lapsi ja hänellä
on kaksi veljeä ja yksi sisar. Sirkka Suominen on käynyt kansa- ja kansalaiskoulun sekä kansanopiston
kotitalouslinjan Lahden kansanopistossa. Sirkka avioitui 19-vuotiaana muurari, maanviljelijä Kullervo
Suomisen kanssa. Lapsia heille syntyi neljä, kaksi poikaa ja kaksi tytärtä. Toinen tyttäristä kuoli tapaturmaisesti ja Sirkka oli puolisonsa kanssa vuonna 1989 syntyneen tyttärentyttärensä huoltajia.

Sirkka Suominen on kantanut vastuun kodin töistä sekä lapsista. Sirkka Suominen on toiminut aktiivisesti
kotikylänsä maatalousnaisissa ollen puheenjohtajana noin 10 vuoden ajan. Hän on lisäksi suorittanut maa- ja kotitalousnaisten kotitalousmerkit ja ollut MTK:n jäsen. Sirkka Suominen on ollut ehdolla kunnallisvaaleissa ja hän on ollut myös Askolan kulttuurilautakunnan jäsen. Sirkan harrastuksiin kuuluu runonlausunta.

***
Lähihoitaja Sinikka Sylvia Tampio (o.s. Koivisto), Humppila

Sinikka Sylvia Tampio syntyi 10.4.1953 Huittisissa, Huhtamon kylässä viisilapsisen esikoisena.
Kansakoulun hän suoritti Huhtamossa, keskikoulun Alastarolla jonka jälkeen hän kävi talouskoulun Turussa.

Vuonna 1978 Sinikka solmi avioliiton korjaamopäällikkö Aimo Tampion kanssa. He saivat neljä lasta joita
Sinikka hoiti kotona. Lasten aloitettua koulun, perheeseen tuli ensimmäiset kesälapset. Vuonna 1992
ensimmäinen sijaislapsi muutti perheeseen ja parhaillaan perheessä on ollut yhteensä kahdeksan lasta.
Sinikka Tampion puoliso kuoli äkillisesti vuonna 2001 ja Sinikka jäi yksin kotiin viiden lapsen kanssa.
Nuorin lapsista, Tampioilla kriisihoidossa ollut poika, oli tuolloin neljä kuukautta vanha.

Sinikka Tampio jäi kotiin lasten kanssa vielä neljäksi vuodeksi ja vuonna 2005 hän aloitti lähihoitajaopinnot. Lähihoitajaksi Sinikka Tampio valmistui vuonna 2007 ja hän työskentelee kunnan kotipalvelussa. Sinikka Tampion kotona asuvat vielä 5- ja 13-vuotiaat sijaislapset. Hän hoitaa edelleen viittä tukilasta jotka viettävät hänen luonaan pitkän viikonlopun kerran kuussa.

Hänellä on lisäksi kaksi lastenlasta sekä kummilapset Afrikassa ja Thaimaassa. Lisäksi hän avustaa Venäjän katulapsityötä. Sinikka Tampio on toiminut seurakunnan pyhäkoulun ja kerhojen ohjaajana sekä vapaaehtoisena Fidan kirpputorilla Loimaalla. Hänen harrastuksiin kuuluu lenkkeily ja jumpat.

***
Kotiäiti Pirkko Tellervo Tervo (o.s. Roikonen), Mäntyharju

Pirkko Tellervo Tervo syntyi 13.4.1958 Juvalla perheen viidenneksi lapseksi. Yhdeksänhenkinen perhe asui kahden huoneen torpassa. Pirkko sairastui polioon ja halvaantui vuoden ja neljän kuukauden ikäisenä, mutta hänet laitettiin silti kotitöihin vaatimattomissa olosuhteissa ja kaivolle pyykinpesuun. Oman äidin arvostelu kasvatti Pirkossa halua näyttää, että pystyy samaan kuin muutkin.

Iso osa lapsuudesta kului sairaalassa ja 7-vuotiaana hän muutti sisäoppilaitokseen Helsinkiin. Kotiin hän pääsi vain lomilla. 15-vuotiaana Pirkko Tervo muutti omilleen ja teki lukion ohessa töitä. Ylioppilastutkinnon Pirkko Tervo suoritti vuonna 1977.

Vuonna 1981 Pirkko solmi avioliiton mielenterveyshoitaja Paavo Tervon kanssa ja samana vuonna heille
syntyi ensimmäinen lapsi. Yhteensä he saivat yhdeksän lasta; viisi tytärtä ja neljä poikaa. Kaikki lapset ovat kasvatettu tasa-arvoisesti ja kotityöt on jaettu fyysisen voiman ja mielenkiinnon, ei sukupuolen mukaan.

Kasvatustyöhön ja työnjakoon on osaltaan vaikeuttanut Pirkko Tervon vakava liikuntavamma. Tervot
toimivat moniongelmaisten lasten tukiperheenä. Kotiäitiyden ohella Pirkko Tervo on suorittanut Jyväskylän avoimessa yliopistossa mm. kasvatustieteiden perusopintoja, erityispedagogiikan perus- ja aineopintoja sekä kieli- ja viestintäopintoja.

Pirkko Tervo on pitänyt yllä lauluharrastustaan, hän on ollut aktiivinen jäsen eri kuoroissa, harrastanut yksinlaulua sekä ohjannut vuosia kansalaisopistossa vaikeasti kehitysvammaisten musiikki- ja taidepiirejä. Lisäksi Pirkko Tervo vastaa paikallisen helluntaiseurakunnan lapsi- ja nuorisotyön
organisoinnista. Hän on myös toiminut usean vuoden ajan kerhoissa, pyhäkouluissa ja leireillä ohjaajana, hän on toiminut koulun johtokunnan jäsenenä sekä koulu- ja rakennuslautakunnissa.

***
Perhepäivähoitaja Maija Helena Tounas (o.s. Lehto), Jämsä

Maija Helena Tounas syntyi 27.6.1948 Längelmäellä pienviljelijätilalla. Pienessä kodissa asui viisihenkisen
perheen lisäksi Maijan isovanhemmat. Esikoisena Maija Tounas vastasi maatilan töistä 15-vuotiaasta lähtien sekä hoiti perheen raha-asiat. Kansakoulun jälkeen Maija Tounas kävi emäntäkoulun sekä suoritti
perhepäivähoitajakurssit. Lisäksi hän on suorittanut tukiviittomakurssit, erityistä tukea perhepäivähoidossa-kurssin sekä ensiapukurssit.

Vuonna 1973 Maija solmi avioliiton putkiurakoitsija Olavi Tounaan kanssa. Heille syntyi yksi poika ja kaksi tytärtä. Maija Tounas on toiminut perhepäivähoitajana noin 30 vuoden ajan. Hoitolapsina on ollut myös erityislapsia. Maija Tounas on myös tarjonnut sekä virallisesti että epävirallisesti tilapäiskodin lapsille, joiden perheessä on ollut kriisitilanne. Myös Maijan äiti asui tämän luonaan kuolemaansa asti ja Maija huolehti tämän hoidosta. Viime vuosina Maija Tounas on pitkiä aikoja huolehtinut kahdesta lapsenlapsestaan. Maija Tounas on lisäksi hoitanut paljon veljensä lapsia sekä osallistunut
lähihoitajaopiskelijoiden ohjaukseen heidän harjoitellessa hänen luonaan.

Maija Tounaan harrastuksiin kuuluu liikunta, puutarhanhoito, leivonta ja lukeminen. Maija Tounas on lisäksi mukana KTV:n paikallisyhdistyksen toiminnassa.

***
Emäntä Leea Helena Vanhoja (o.s. Husu), Miehikkälä

Leea Helena Vanhoja syntyi 25.4.1945 Miehikkälässä. Perheeseen kuului Leean lisäksi kolme lasta. Leea on kansa- ja kansalaiskoulun jälkeen käynyt keskikoulun sekä opiskellut kauppaopistossa vuoden verran. Hän on lisäksi käynyt lukuisia kursseja.

Vuonna 1978 Leea solmi avioliiton maanviljelijä Ossi Vanhojan kanssa. Heille syntyi viisi tytärtä. Vanhojan tilalla on 43 hehtaaria peltoa, 62 hehtaaria metsää. Heillä on lisäksi lypsykarjaa 18 ja hiehoja kuusi. Leea Vanhoja osallistuu tilan hoitoon yhdessä miehensä kanssa. Töidensä ohella Leea Vanhoja on hoitanut miehensä tätiä sekä huolehtinut anopistaan kunnes tämä pääsi palvelukotiin. Lisäksi hän huolehti isänsä asioista, lääkkeiden otosta ja nukkumaan menosta ennen kuin tämä pääsi
palvelukotiin.

Lapset on opetettu ymmärtämään maatilan töitä. Leea Vanhojalle äitiys on ollut etuoikeus ja kasvatus on ollut kasvamista puolin ja toisin. Leea Vanhoja on osallistunut yhteiskunnalliseen toimintaan
mm. sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenenä, sosiaalilautakunnan jäsenenä, maa- ja kototalousnaisten
puheenjohtajana, Maaseutuseurassa, Maaseutukeskuksen edustajistossa sekä Pitkäkosken kylätoimikunnassa.
Leea Vanhoja

***
Tukkumyyjä Kaisu Anneli Venäläinen (o.s. Mänttäri), Hamina

Kaisu Anneli Venäläinen syntyi 4.9.1945 Sippolassa, keskikokoiselle maatilalle. Kaisulla on kolme sisarta ja samassa talossa asuivat myös Kaisun isovanhemmat.

18-vuotiaana Kaisu solmi avioliiton Jorma Venäläisen kanssa. Heille syntyi kuusi lasta, viisi poikaa ja yksi tytär. Kaisulla on lisäksi 9 lastenlasta. Lasten olleessa pieniä Kaisu teki iltatöitä ja lasten kasvettua hän siirtyi tukkumyyjäksi Tepposen puutarhalle. Tukkumyyjän työn ohella Kaisu Venäläinen hoiti perheensä, toimi omaishoitajana puolisonsa isälle, sisarelle ja enolle. Hän on myös huolehtinut kummilapsestaan tämän vanhempien kuoltua ja toimii hänen holhoojana edelleen.

Kaisu Venäläinen on ollut Vehkalahden kirkkoneuvoston jäsen ja hän on toiminut Neuvoton-Salmin
Martoissa vuodesta 1970 lähtien. Lisäksi hän on ollut Haminan kaupungin tarkastuslautakunnan, kirjasto- ja kulttuurilautakunnan sekä perusturvalautakunnan jäsen ja sosiaalilautakunnan, kunnanvaltuuston ja perusturvajaoston varajäsen. Kaisu Venäläinen toimii lisäksi Kotkan käräjäoikeuden lautamiehenä.

Kaisu Venäläinen on myös ollut mukana Neuvottoman Tarmon toiminnassa ja hänelle on myönnetty kultainen ansiomerkki aktiivisesta työstään seuran hyväksi. Hän on toiminut Neuvoton-Salmin keskustaseurassa 1970- luvulta lähtien, sihteerinä 1979–1988 ja puheenjohtajana vuodesta 1998 lähtien. Vuonna 2007 Kaisu Venäläiselle myönnettiin keskustapuolueen hopeinen merkki ansiokkaasta toiminnasta puolueessa.

***
Perhehoitaja Arja Inkeri Voutilainen (o.s. Pekuri), Raahe

Arja Inkeri Voutilainen syntyi 20.8.1952 Saloisessa. Perheeseen kuului Arjan lisäksi isä, äiti sekä yksi sisar. Kansakoulun jälkeen Arja Voutilainen kävi Lybeckerin käsiteollisuuskoulun jonka lisäksi hän on suorittanut perhepäivähoitajakurssin.

Vuonna 1970 Arja solmi avioliiton laitosmies Taisto Voutilaisen kanssa. Heille syntyi kolme tytärtä ja yksi poika jonka lisäksi perheeseen kuuluu kuusi sijaislasta. Voutilaiset ovat myös toimineet tukiperheenä yli 20 vuotta usealle lapselle.

Arja Voutilainen on työskennellyt ompelijana ja perhepäivähoitajaksi hän siirtyi vuonna 1972. Arja on kasvattanut lapset yhdessä puolisonsa kanssa, uskonnolliseen vakaumukseensa perustuen. Perhepäivähoitajan työn lisäksi Arja Voutilainen on tehnyt vapaaehtoistyötä helluntaisseurakunnaassa pääemäntänä, hän on ollut kokkina seurakunnan leireillä ja hän on pitänyt lapsille pyhäkoulua. Arja Voutilainen tekee lähetys- ja seurakuntatyötä ja vuonna 1990 hän lähti lähetystyöhön Papua-Uuteen-Guineaan yhdeksäksi kuukaudeksi.

Arja Voutilaisen harrastuksiin kuuluu liikunta, käsityöt ja leipominen.

Onneksi olkoon – Te palkitut arjen ahertajat. Ja onneksi olkoon kaikille suomalaisille äideille. Olette ansainneet sen.

Muutama havainto jäi kuitenkin jotenkin pinnalle.

Tästä listasta huomaa ainakin sen, että Keskusta on aktiivinen hakemaan jäsenilleen valtakunnallisia tunnustuksia. Näin näyttäisi myös olevan osa vasemmistosta. Hieman ikävänä piirteenä silmään pistää tietty luokka-ajattelu.

Eivätkö tällaiset maininnat työväenluokkaisesta taustasta kuulu jo nykyään menneisyyteen? Ajoittain näyttää siltä, että vasemmistossa halutaan kaivaa vanhoja arpeutuneita haavoja auki ja jakaa kansa uudelleen keinotekoisen luokkajaon mukaisesti.

Lisäksi näyttäisi siltä, että vähemmistöjä huomioidaan ansioiden lisäksi myös jotenkin pakolliseen nykyiseen maailmanmenoon kuuluvana kiintiönä.

Ja vielä eräs huomio.

Tämä palkittujen lista sisältää suhteellisen paljon sijaisäiteinä toimineita äitejä. Minusta tämä on sinänsä – hyvistä tarkoitusperistä huolimatta – varsin huolestuttavaa. Olkoon sitten niin, että yhteiskuntamme on nostanut kädet pystyyn perheiden ja yhteisöllisyyden hajoamisen edessä tai sitten pahimmassa tapauksessa ajaa aktiivisesti sellaista mallia, kuitenkaan tämä ilmiö ei ole terve piirre suomalaisessa elämänmenossa.

Sille olisi syytä tehdä jotain – ja nopeasti.

Olette muuten kaikki äidit yhteisesti ansainneet työstänne kiitoksen ja palkinnon joka on nähtävissä jokaisessa Suomen kirkossa – 4. luokan Vapaudenristin yhteisesti Teille kaikille omistettuna.

Tämä äitien palkitsemisen perinne on kaunis ja hieno traditio – niin pitkään kunnes sekin pilataan omien hölmöläistemme toimesta. Näin on käynyt niin monille hienoille asioille viime aikoina tässä armaassa kotimaassa.

Mitähän muuten kuuluu Heidille näin äitienpäivänä 2008. Häntä ei vielä tuosta luettelosta löytynyt.

Ajat ovat muuttuneet – tässä – ainakin pientä – vastamuutosta odotellessa…

Lähteet: STT, MLL, ritarikunnat.fi