Kuva:wikicommons

Nimimerkki Korruptio esitti erittäin mielenkiintoisen kysymyksen erään toisen kirjoitukseni kommenttiosiossa.

Mitenkäs tämä Lissabonin sopimus suhteutuu oikein sotilasvalaan?

“Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa.”

Etenkin kohta: “tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi” tuntuu vaativan toimia reserviläisiltä nykyistä istuvaa eduskuntaa yms vastaan.

Esitit hyvän kysymyksen.

Tuossa valassa (ja vakuutuksessa) sanotaan (heti aluksi) myös, että

Minä N.N. lupaan ja vakuutan (valassa) tai kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, kunniani ja omantuntoni kautta, (vakuutuksessa)

olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.

Eli valan vannonut lupaa olla Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tämä on voimassa niin pitkään kuin Suomen valtakunta on olemassa ja vannoja hengissä.

Siellä sanotaan myös, aika laajasti määriteltynä Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta. Nykyisessä tilanteessa aika monen ihmisen mielestä valtakunnan päättäjät eivät tee näin – vaan täysin päinvastoin.

Kun puhutaan tuosta Korruption mainitsemasta isänmaan koskemattomuuden puolustamisesta, niin tuolta osin sotilasvala on hyvin selvä ja yksiselitteinen.  Se sitoo vannojansa Suomen tasavaltaan ja sen alueellisen koskemattomuuden puolustamiseen.

Vala ei sido vannojaansa muiden maiden (tai intressien puolustamiseen).  Suomen mahdollinen NATO-jäsenyys aiheuttaisi sotilasvalan muuttamisen ja sen vannotamisen uudelleen useilla reserviläisikäluokilla. Näistä aika monet (samoin kuin nykyisistä ja tulevista varusmiehistä) jättäisivärt sen (oman käsitykseni mukaan) todennäköisesti vannomatta.

Sama suomalaisen sotilasvalan  sitomattomuus koskee myös yleiseurooppalaisia taistelujoukkoja joukkoja jotka toimivat EU:n mandaatilla (ja sen tiukan ytimen uuskolonialististen etujen valvomiseksi) Suomen ulkopuolella.

Perustuslakimme määrittää Suomen tasavallan valtiojärjestyksen perusteet siten, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Jos eduskunta luovuttaa vallan ulkopuoliselle, herää kysymys – onko tässä vaiheessa tapahtunut sellainen asia, joka on perustuslain vastainen.

Saman lain mukaan  Suomen valtiollisen vallan rajat määrittelevät valtion alueen ja sen kansalaisten piiri. Näistä valtion alueen pysyvyyttä korostetaan säätämällä siitä ensimmäisessä luvussa. Sitä voidaan muuttaa ainoastaan eduskunnan päätöksellä, joka toisaalla perustuslaissa säädetään tehtäväksi kahden kolmasosan määräenemmistöllä.

Voidaan  hyvinkin olettaa, että tilanteessa, jossa eduskunta on luopunut vallastaan vapaaehtoisesti (Lissabonin sopimus) ja siirtänyt Suomea koskevan lainsäädäntövallan (EU-direktiivit) perustuslain määrittelemän kansan kannalta katsoen kolmannelle osapuolelle, saattaa syntyä tilanne jossa Suomen tasavalta on  de jure (ainakin de facto) purkautunut ja se on liitetty Euroopan Unioniksi kutsuttavaan liittovaltioon.

Tässä tilanteessa saattaa syntyä sotilasvalan tai juhlallisen vakuutuksen antaneille sellainen tilanne, että kuten eräs C.G.E. Mannerheim totesi vuonna 1918, että instituutio jollehän oli vannonut valansa oli lakannut olemasta. Näin vala oli hänen kohdallaan purkautunut.

Samoin saattaa käydä myös silloin kun:

1. Kansalle kuuluva valta on luovutettu eduskunnalta (ja sen toimesta) kolmannelle osapuolelle (Brysseliin).
2. Suomen valtiollisen vallan rajat ja/tai
3. Suomen kansalaisten piiri määritellään Suomen ulkopuolelta tai Suomen kansalaisuus käsitteenä häviää.

Suomen tasavalta on kuitenkin kansallisvaltio
ja näin yhteisen tahdon mukaan pysyssä pysyvä sopimusyhteiskunta. Valtion statuksen katoaminen saattaa muuttaa sotilasvan lisäksi montaa muutakin sopimuksiin ja keskinäiseen luottamukseen perustuvaa perusasiaa Suomessa.

Valitettavasti tässä maassa ei ole perustuslakituomiosistuinta, joka ottaisi tähän asiaan kantaa.

Yhden asian kuitenkin tiedän. Suomalainen osaa ajatella ihan itsekin ja vaikka kansanluonteemme on hieman hidas reagoinnissaan, se tekee päätöksiä ja aktivoituu aikansa kestettyään ja harkittuaan.

Ihan varoituksen sanana päättäjille – ei pidä ihmetellä sitten,  jos saa sitä mitä tilaa.

Lähde: Suomen asetuskokoelma

Jk. Se sotilasvalan kaava on muuten seuraava:

Minä N.N. lupaan ja vakuutan

valassa

kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä,

vakuutuksessa

kunniani ja omantuntoni kautta,

olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.

Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa.

Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun.

Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja ryhdikkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää hyvin minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon myös asetovereitani kohtaan olla suora ja auttavainen. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjojen tai muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani.

Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä.

Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää.


Site Meter

Vastuuvapauslauseke: Tämä kirjoitus on puhtaasti teoreettinen. Sen tarkoituksena ei ole kiihottaa eikä kehottaa ketään mihinkään laittomuuksiin. Tämän kirjoituksen tarkoitus on herättää  keskustelua tästä aiheesta.

Advertisements