Nimimerkki Korruptio esitti erittäin mielenkiintoisen kysymyksen erään toisen kirjoitukseni kommenttiosiossa.
|
Esitit hyvän kysymyksen.
Tuossa valassa (ja vakuutuksessa) sanotaan (heti aluksi) myös, että
Minä N.N. lupaan ja vakuutan (valassa) tai kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, kunniani ja omantuntoni kautta, (vakuutuksessa)
olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.
Eli valan vannonut lupaa olla Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tämä on voimassa niin pitkään kuin Suomen valtakunta on olemassa ja vannoja hengissä.
Siellä sanotaan myös, aika laajasti määriteltynä Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta. Nykyisessä tilanteessa aika monen ihmisen mielestä valtakunnan päättäjät eivät tee näin – vaan täysin päinvastoin.
Kun puhutaan tuosta Korruption mainitsemasta isänmaan koskemattomuuden puolustamisesta, niin tuolta osin sotilasvala on hyvin selvä ja yksiselitteinen. Se sitoo vannojansa Suomen tasavaltaan ja sen alueellisen koskemattomuuden puolustamiseen.
Vala ei sido vannojaansa muiden maiden (tai intressien puolustamiseen). Suomen mahdollinen NATO-jäsenyys aiheuttaisi sotilasvalan muuttamisen ja sen vannotamisen uudelleen useilla reserviläisikäluokilla. Näistä aika monet (samoin kuin nykyisistä ja tulevista varusmiehistä) jättäisivärt sen (oman käsitykseni mukaan) todennäköisesti vannomatta.
Sama suomalaisen sotilasvalan sitomattomuus koskee myös yleiseurooppalaisia taistelujoukkoja joukkoja jotka toimivat EU:n mandaatilla (ja sen tiukan ytimen uuskolonialististen etujen valvomiseksi) Suomen ulkopuolella.
Perustuslakimme määrittää Suomen tasavallan valtiojärjestyksen perusteet siten, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Jos eduskunta luovuttaa vallan ulkopuoliselle, herää kysymys – onko tässä vaiheessa tapahtunut sellainen asia, joka on perustuslain vastainen.
Saman lain mukaan Suomen valtiollisen vallan rajat määrittelevät valtion alueen ja sen kansalaisten piiri. Näistä valtion alueen pysyvyyttä korostetaan säätämällä siitä ensimmäisessä luvussa. Sitä voidaan muuttaa ainoastaan eduskunnan päätöksellä, joka toisaalla perustuslaissa säädetään tehtäväksi kahden kolmasosan määräenemmistöllä.
Voidaan hyvinkin olettaa, että tilanteessa, jossa eduskunta on luopunut vallastaan vapaaehtoisesti (Lissabonin sopimus) ja siirtänyt Suomea koskevan lainsäädäntövallan (EU-direktiivit) perustuslain määrittelemän kansan kannalta katsoen kolmannelle osapuolelle, saattaa syntyä tilanne jossa Suomen tasavalta on de jure (ainakin de facto) purkautunut ja se on liitetty Euroopan Unioniksi kutsuttavaan liittovaltioon.
Tässä tilanteessa saattaa syntyä sotilasvalan tai juhlallisen vakuutuksen antaneille sellainen tilanne, että kuten eräs C.G.E. Mannerheim totesi vuonna 1918, että instituutio jollehän oli vannonut valansa oli lakannut olemasta. Näin vala oli hänen kohdallaan purkautunut.
Samoin saattaa käydä myös silloin kun:
1. Kansalle kuuluva valta on luovutettu eduskunnalta (ja sen toimesta) kolmannelle osapuolelle (Brysseliin).
2. Suomen valtiollisen vallan rajat ja/tai
3. Suomen kansalaisten piiri määritellään Suomen ulkopuolelta tai Suomen kansalaisuus käsitteenä häviää.
Suomen tasavalta on kuitenkin kansallisvaltio ja näin yhteisen tahdon mukaan pysyssä pysyvä sopimusyhteiskunta. Valtion statuksen katoaminen saattaa muuttaa sotilasvan lisäksi montaa muutakin sopimuksiin ja keskinäiseen luottamukseen perustuvaa perusasiaa Suomessa.
Valitettavasti tässä maassa ei ole perustuslakituomiosistuinta, joka ottaisi tähän asiaan kantaa.
Yhden asian kuitenkin tiedän. Suomalainen osaa ajatella ihan itsekin ja vaikka kansanluonteemme on hieman hidas reagoinnissaan, se tekee päätöksiä ja aktivoituu aikansa kestettyään ja harkittuaan.
Ihan varoituksen sanana päättäjille – ei pidä ihmetellä sitten, jos saa sitä mitä tilaa.
Lähde: Suomen asetuskokoelma
Jk. Se sotilasvalan kaava on muuten seuraava:
Minä N.N. lupaan ja vakuutan
- valassa
kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä,
- vakuutuksessa
kunniani ja omantuntoni kautta,
olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.
Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa.
Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun.
Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja ryhdikkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää hyvin minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon myös asetovereitani kohtaan olla suora ja auttavainen. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjojen tai muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani.
Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä.
Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää.
Vastuuvapauslauseke: Tämä kirjoitus on puhtaasti teoreettinen. Sen tarkoituksena ei ole kiihottaa eikä kehottaa ketään mihinkään laittomuuksiin. Tämän kirjoituksen tarkoitus on herättää keskustelua tästä aiheesta.
Kullervo Kalervonpoika 
18.10.2009 at 6:33 pm
Kiitoksia kirjoituksesta. Olen itsekin ihmetellyt tätä hommaa nyt jonkun aikaa ja tuli vaan taas mieleen kun uutisoivat siitä Tsekin presidentistä joka ilmeisesti sortui paineen alla ja lopulta hyväksynee Lissabonin sopimuksen…
Eikös tuo Lissabonin sopimus mene maan oman perustuslain yli jos ne ovat ristiriidassa keskenään? Tai näin olen ainakin ollut ymmärtävinäni kun olen (kriittisiä) mielipiteitä siitä sopimuksesta lukenut.
Perustuslain 8 luku 94§ ja viimeinen lause siitä:
”Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita.”. Nythän sopimus vaarantaa, tai suorastaan poistaa kansanvaltaisuuden pois tästä ikävästä kuviosta ja siirtää vallan käytännössä Brysseliin. Mielestäni samalla sopimuksen käyttöönoton kanssa myös lakkaa reserviläisten velvoite reagoida liikekannallepanoon yms, koska kuten sanoit, järjestelmää jolle vala on vannottu ei enää ole olemassa.
Nyt on jo kiire lähteä kävelylle tai hellasärö kasvaa uusiin sfääreihin. Uudesta aselaista ja sen myötä sotilaspassien organisoiduista palautuksista en olekaan vielä ehtinyt avautua…
18.10.2009 at 7:43 pm
Kiitos vinkistä ja kommenteistasi:
Juuri tästä nykyisessä touhussa on kyse – nimittäin valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita varantamisesta ja jopa suorasta tuhoamisesta.
Tervetuloa, kommenttejasi odotellen (tulin juuri lenkiltä, aika pirteä syyssää…)
20.10.2009 at 11:50 am
”Eikös tuo Lissabonin sopimus mene maan oman perustuslain yli jos ne ovat ristiriidassa keskenään?”
Ei, ei mene yli, vaan niin kuin Lahnanen selventää: ”EU:n lainsäädäntö ei ole Suomen lainsäädännön yläpuolella, vaan se korvaa sen niissä asioissa missä unionille on luovutettu toimivalta”
Kansalle kuuluva valta (de jure), edustajiensa kautta, on siis perustuslain vastaisesti siirretty (de facto) kansalta kolmannelle osapuolelle. On aika palauttaa sotilaspassi ja ilmoittaa että sotilasvalan ehdot eivät enää päde koska toinen osapuoli muutti sopimusehtoja yksipuolisesti.
20.10.2009 at 5:55 pm
Kohta varmaan ruvetaan katsomaan muitakin yhteiskunnan sopimuksia että pätevätkö ne enää… Asiaan liittymättä tuli vaan vielä naureskeltua tälle:
Perustuslaki 60 §
Valtioneuvosto
Valtioneuvostoon kuuluu pääministeri ja tarvittava määrä muita ministereitä. Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia.
Mitkähän määreet Uuniperuna69 & Täti Asteroidi noista täyttää? Sentään Turun ”lahja” kansanedustuslaitokselle, Lapintie, ei ole ministerinä…
18.10.2009 at 9:15 pm
”Siellä sanotaan myös, aika laajasti määriteltynä Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta. Nykyisessä tilanteessa aika monen ihmisen mielestä valtakunnan päättäjät eivät tee näin – vaan täysin päinvastoin.”
Kaikki päättäjät eivät ole vannoneet sotilasvalaa.
Tämä menee hieman aiheen vierestä, mutta herättää silti mielenkiintoisen jatkokysymyksen. Jätetäänkö ”kunnon kansalaisen” rooli sille väestölle, joka on vannonut sotilasvalan, kun taas tämä toinen puolisko nojaa päätöksissään lähinnä omaan moraaliinsa ja viime ajoista viisastuneena, tietyt tahot jopa tekevät kaikkensa, jotta Suomi ei enää olisi sellainen Suomi kuin me sen vielä tunnemme. Eikö niiden, jotka eivät ole sotilasvalaa vannoneet, tarvitse olla kunnon kansalaisia.
18.10.2009 at 9:37 pm
Kyse on lähinnä siitä, kuinka pitkälle päättäjät voivat muuttaa Suomea – ja luottaa reserviläisarmeijan tukeen tarvittaessa.
19.10.2009 at 12:55 pm
Kyllä minua ainakin alkaa olla nykyään hyvin vaikea motivoida ”linjaan” tämän nykysysteemin puolesta jos pilliin puhalletaan. Erityisen vaikea on edes kuvitella motivaatiota sellaisilla henkilöillä joilla ei ole Suomessa mitään kiinteää omaisuutta tai isompia siteitä tähän maahan vaan ajelehditaan juurettomina, itsellä nyt on periaatteessa maata ja kämpän tapainen ja sukulaisia jotka ei lähde varmasti mihinkään pakoon.
Reserviläisarmeijan hyvä puoli on siinä, että sitä on hyvin vaikea käyttää ”oman kylän poikia” vastaan. Siksi kai ne sitä pientä EU:n taisteluosastoa ovat pystyyn laittamassakin, eihän sen kokoisella ”armeijalla” mitään oikeita sotia käydä vaan se lähinnä sopii pelkkään kurinpitoon mellakoivissa kaupungeissa ja ehkäpä liittovaltiosta eroon haluavissa maissa… Ja tietysti kun tarpeeksi kaukaa tuodaan miehiä toiselle puolen liittovaltiota niin ei niillä edes ole mitään ”ei ammuta oman kylän poikia” fiilistä siinä vaan käskyjä totellaan.
19.10.2009 at 1:03 pm
Miten tuleekaan mieleen Neuvostoliitossa noudatettu kansallisuuspolitiikka.
Afganistanin sotaan vietiin poikia Baltian maista ja vastaavasti NL:n loppuaikoina epäonnistuneisiin Baltian kansannousujen kukistamisiin tuotiin OMON-joukkojen lisäksi vastaavasti valtakunnan eteläosista asepukuihin puettua väkeä.
19.10.2009 at 1:17 pm
Niilo Paasivirtaa lainaten:
EDIT: Ylläpito 14.18
25.03.2014 at 3:02 am
Perustuslakihan on nyt itsensä kanssa ristiriidassa, kun siinä todetaan, että Suomi on Euroopan Unionin jäsen, ja samaan aikaan siinä todetaan, että
”Suomi on täysivaltainen tasavalta.”
Miten Suomi voi olla täysivaltainen, jos merkittävä osa vallasta on luovutettu EU:lle? Ei minun mielestäni mitenkään. Tässä tietysti ratkaisee se, miten ”täysivaltainen tasavalta” määritellään.
Ja entäs tämä:
”Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.”
Kuulostaa aivan siltä, että valta kuuluu kansalle, mutta jos niin on, niin silloinhan EU:lla ei ole määräysvaltaa Suomen asioihin? Suomen kansa voi aina sanoa mihin tahansa direktiiviin, että tätä emme toteuta, ja EU ei mahda sille mitään, koska valta Suomessa kuuluu kansalle?
Ja mitenkäs tämä sitten:
”Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin.”
Tämän rikkomisesta on vaikka kuinka paljon esimerkkejä. Viimeisimpänä tulee mieleen se, kuinka Suomen veroviranomaiset ovat käyttäneet OECD-järjestön antamia ”ohjeita” verotuksen perusteina, vaikka verotuksen pitäisi perustua Suomen lakeihin. OECD:n julkaisemat ohjeet eivät ole Suomen lakeja, joten verottaja on ilmiselvästi syyllistynyt rikokseen käyttäessään verotuksen perusteena OECD:n julkaisemia ohjeita. Onkin kummallista, että tähän ei ole jo oikeusteitse puututtu muuta kuin verovelvollisen toimesta. Kyllähän valtion oikeusjärjestelmän pitäisi puuttua tuollaiseen räikeään virheeseen ilman, että verovelvollisen täytyy itse aloittaa siitä mahdollisesti vuosikausia kestävä oikeustaistelu.
25.06.2014 at 11:34 pm
Sangen mielenkiintoinen keskustelu, kiitoksia aloittajalle ja osallisille!
Lyhyesti: oman sotilasvalan vannottuani Suomi on muuttunut toisenlaiseksi, sellaiseksi jota en ole edes äänestänyt jos voinutkaan. Edellä jo mainittujen pulmien lisäksi toinen sopimusosapuoli on muuttanut sopimusta yksipuolisesti ja hyväksyttämättä sitä toisen toimesta, jolloin mielestäni sopimus (tässä vannomani sotilasvala) ei enää sido minua. Valitan, Talvisodan hengen aikaan en voinut olla elossa mitään vannomassa tai allekirjoittamassa, mutten mitään tulevaisuuden mielipuolisuuksista myöskään ole missään allekirjoittanut tai vannonut. Itse asiassa en ole koko (nyky)Suomea kohtaan kovinkaan paljoa allekirjoittanut hyväksyväni, ja jos joku muu väittää olisi se sangen hyvä nyt osoittaa. Se Suomi, jolle tämän valan vannoin on nähdäkseni lakannut olemasta ja sen myötä sopimusehdotkin.