Nykyisestä maahanmuuttopolitiikasta sanottua

Lainaus Toni Lahtiselta, erittäin vilkkaasta ja varsin mielenkiintoisesta (ehkä kuitenkin toisin perustein, kuin blogin pitäjä haluaisi) Jeja Pekka Roosin US-blogista:

Nykyisellään meno vaikuttaa samalta kuin nuorten kesäöisessä kilpa-ajossa. Jotkut tahot ajavat maahanmuutton edistämistä samaan tapaan kuin öisessä kilpa-ajossa kyydissä istuvat kehottavat kuskia ajamaan aina vain lujempaa. Kuskikaan ei kehtaa nostaa jalkaa kaasulta, koska pelkää mitä muut sitten ajattelisivat, aivan samaan tapaan kuin meitä pelotellaan muiden maiden reaktioilla, jos maahanmuuttoa rajoitetaan.
Miltei kaikki kilpa-ajossa mukana olevat tietävät kyllä, että edessä olevassa mutkassa monilla muilla on jo aiemmin ollut vaikeuksia pysyä tiellä. Suurinta osaa ei kuitenkaan pelota, koska ’osaavimmat’ nuoret ovat kertoneet, että vika on aina ollut väärissä ajolinjoissa, selittämättä sen paremmin, mutta tällä kertaa samoja virheitä ei tehtäisi, koska muiden virheistä ollaan otettu opiksi. Aivan samalla tavalla maahanmuuttoasioissa ’pätevimmät’ kertovat muiden ongelmien johtuvan virheistä kotoutuksessa, ilman sen parempaa selitystä, mutta samoja virheitä ei Suomessa kuitenkaan toisteta.

Pelottaisiko sinua olla tarinan auton kyydissä, vai luottaisitko ’osaavimpien’ nuorten vakuutteluun ajolinjavirheestä?
Minua tuollainen vakuuttelu ei vakuuta, joten kyllä pelottaisi.

Entä luotatko ’pätevimpien’ vakuutteluun, jonka mukaan Suomi on ottanut oppia muualla kotoutuksessa tehdyistä virheistä, eikä samoja virheitä tehdä?
Valitettavasti minä en voi luottaa tähänkään vakuutteluun, joten edelleen pelottaa.

Minäkin olen muuten saanut ansaitsemattoman osani Roosin halla-ahoisteja vastaan suunnatusta ristiretkestä. Hän totesi jossain toisessa kirjoituksessaan – liittyen kirjoitukseeni Kansallinen häpeäpilkku – jokseenkin niin, että en ole humanistinen, kun nostan oman kansani jäsenet sosiaalituristien yläpuolelle.

Suomi on ilmeisesti joillekin ihmisille ehtymätön hyvinvoinninlähde. Sellainen, jota kaikki muutkin voivat hyödyntää – alkuperäiskansan kärsimyksestä tai maksuvelvollisuudesta huolehtimatta. Takaisin kohti vuoden 1918 kahtiajakoa ja kärsimyksiä – hiio-hoi.

Miguel de Cervantesin luoma fiktiivinen hahmo näyttäisi olevan joukossamme ja elävän varsin hyvin suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa.

Jukka Aakula Says:

03.11.2008 at 6:52 am

Täytyypä vastata Tiedemiehelle.

Väitteen voi pintapuolisesti ajatella pitävän paikkansa. Mitä on tapahtunut esimerkiksi Etelä-Amerikassa ei ole kuitenkaan ekstrapoloitavissa Afrikkaan.

Viittaan tässä vaikkapa WHO:n käsitykseen, että afrikkalainen seksuaalikäyttäytyminen on oleellisesti erilaista kuin muissa maissa.

Vastaus

03.11.2008 at 7:52 am

WHO todellakin on todennut että he AIDS:in tapauksessa tekivät sen virheen että kuvittelivat muitten maanosien populaatioiden toimivan samalla tavalla kuin Saharan eteläpuolinen negroidiväestö.

Se tuli myös kalliiksi, koska määrärahoja haaskattiin AIDS:in vastaiseen työhön maissa joissa ei ollut suurta epidemian riskiä heteroseksuaalien keskuudessa – vain narkomanien ja homoseksuaalien.

Vastaavanlaisen virheen on tehnyt Maailmanpankki: Kehitystendenssit jotka vallitsevat Afrikassa eivät ole yleistettävissä muuhun maailmaan ja päinvastoin. Maailmanpankki kuvitteli, että markkinatalouden soveltaminen ja koulutukseen satsaaminen parantaisivat Afrikan tilannetta samalla tapaa kuin muussa maailmassa.

03.11.2008 at 8:03 am

Maailmanpankki ei ole tunnustanut virhettään aivan yhtä eksplisiittisesti kuin WHO.

Kuitenkin Maailmanpankin koulutuspoliittinen ohjelma totesi, että BKT:n kehitys selittyy hyvin suurelta osalta PISA-testien tuloksilla.

Pisa-testit testaavat Soininvaarankin mukaan ensi sijassa äo:ta.

Koska Saharan eteläpuolisen väestön äo on yli keskihajaonnan verran muun maailman väestöä alempi, tästä selittyy jo suuri osa Afrikan selvästi alempaa kehitystä.