Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin (r) on ehdotellut, että kaikki puolueet laatisivat yhteisen julkilausuman, jossa ne sanoutuisivat irti rasistisista sanoista ja teoista EU-vaalikampanjoinnissa.

Wallinin haaveissa on saada aikaan sitova julistus:

Julkilausumassa puolueet ilmoittaisivat, etteivät ne hyväksy ehdokkaidensa tai muiden puolueaktiivien julkisesti levittävän muukalaisvihamielisiä mielipiteitä

Iloisesti irti kansanvallasta

Olennaista tässä julkilausumassa on tietysti se, mitä lasketaan muukalaisvihamielisyydeksi ja mitä ei. Tämän ratkaiseminen ei taida olla tässä tapauksessa niitä kaikkein helpoimipia tehtäviä – nimittäin Wallinilla tuntuu itselläänkin olevan hieman hakusessa erottaa se, ovatko suomenruotsalaiset kotimaalaisia vai ulkomaalaisia:

Adressit tai nettikeskustelut eivät minun ajatteluuni vaikuta mitenkään. Näitä virtuaalisia kansantuomioistuimia on lukuisia ja niitä voi nimimerkkien takaa manipuloida. Keskustelijat näyttävä olevan myös samoja, jotka vastustavat suomenruotsalaisia ja ylipäänsä ulkomaalaisia

jotka vastustavat suomenruotsalaisia ja ylipäänsä ulkomaalaisia

Tässä kohtaa herää eräs tärkeä kysymys: Pitääkö Wallin kenties itseään ja muita suomenruotsalaisia sitten ulkomaalaisina?

Oma lukunsa on sitten Wallinin edustama härkäpäinen asenne. Tämä asenne, jossa mikään tai kukaan, ei vaikuta mihinkään tämän itseriittoisen ja ylimielisen poliitikon tekemisiin ja ajatteluun. Jos kuka tahansa poliitikko jättää kuuntelematta kansan mielipiteitä ja elää omassa totuudessaan, tällainen poliitikko ei ole tehtäviensä tasalla eikä tunnu oikein muutenkaan sisäistäneen kansanvallan periaatteita.

Wallinin käsitys kansalaismielipiteestä ja – öh… ulkomaalaisista? – tulee esiin tässä Kalevassa julkaistussa haastattelussa.

Yhden totuuden kuluttajavalistusta

Wallinin mukaan se, mitkä puolueet allekirjoittaisivat – hänen luonnostelemansa ja määrittelemänsä – julkilausuman, olisi äänestäjille hyvää kuluttajavalistusta.

Varmasti näinkin.

Tällainen julistus on omiaan kertomaan esimerkiksi sen, mitkä puolueet eivät ole sitoutuneet kansanvaltaan, enemmistöpäätöksiin, kansallisvaltion suojeluun ja suomalaisen kulttuurin puolustamiseen. Se kertoo äänestäjälle myös sen, mitkä puolueet ovat valmiita kaventamaan kansalaisoikeuksia – kuten sananvapautta.

Wallinin mukaan hänen hankkeessaan on:

kysymys on myös kuvasta, mitä viestitämme maamme rajojen ulkopuolelle

Tästähän on RKP:n kohdalla on ollut kyse jo jonkin aikaa.

Wallin väittää myös, että monikulttuurisuus ja maahanmuutto eivät ole osa Suomen tulevaisuutta vaan jo nyt vallitseva asioiden tila.

Tämä alkaa lähennellä jo irvokkuutta.

Kun Suomi on väestöltään ja pääkieleltään yli 90 %:sti yksikielinen ja monokulttuurinen, tällaisten väitteiden esittäminen vaatii esittäjältään – joka siis edustaa noin 4 %:n kielivähemmistöä – joko kieroutunutta huumorintajua, täydellistä todellisuudentajun puutetta, suuruudenhullua mielenlaatua tai tarkoitushakuista ja pahantahtoista tarkoitusperää.

Pitäisi hyväksyä paasikivimäisesti tosiasiat ja toimia niin, että Suomen maahanmuuttopolitiikka ja kotouttaminen sujuisivat hyvin. Kysymys on myös perustavaa laatua olevista ihmisarvoon liittyvistä kysymyksistä.

Todellakin.

Kyse on alkuperäisväestön oikeudesta kieleen, kulttuuriin, yhteiskuntaan ja omaan maahan. Kyse ei ole maahanmuuttopolitiikkaan muuten mitenkään liittyvistä asioista – vapaa maahanmuutto ja sosiaaliturismi kun eivät ole delleenkään mitään kansainvälisesti määriteltyjä subjektiivisia ihmisoikeuksia.

Kun Wallin ehdottaa, että puheenjohtajat allekirjoittaisivat julkilausuman hyvissä ajoin ennen vaalikampanjan alkua, hänellä on taas uusi piru taskussaan.

Tähän mennessä maahanmuuttopolitiikka on nostettu pöydälle lähinnä perussuomalaisten toimesta. Wallin – nimenomaisesti – korostaa, että hänen aloitteensa ei ole suunnattu ketään vastaan vaan se on ilmaisu monikulttuurisuuden puolesta.

Höpö, höpö…

Tämä Wallinin ehdotus on suunnattu nimenomaan – sananvapauden lisäksi – perussuomalaisia vastaan. Sillä pyritään kieltämään avoin ja julkinen maahanmuuttokeskustelu – Matti Vanhasen tumputtaessa komppia takavasemmalla – etenkin näin EU-vaalien alla.

RKP:llä on nimittäin olemassaoleva ja todellinen uhka siitä, että se menettää ainoan EU-parlamenttipaikkansa perussuomalaisille. Ja tähän torjuntataisteluun kohtuuttomuuden puolesta on valjastettu sitten myös Matti Vanhanen.

Tämä on todellinen syy myös tähän Wallinin kommenttiin:

Ja nimenomaan siitä näkökulmasta, että se on tosiasia. Olisi hyvä, että puolueet ilmaisisivat tämän selkeästi, ettei syntyisi tulkinnanvaraa onko yhteisessä rintamassa säröjä.

Yhteisessä – yhden marginaaliryhmän määrittelemässä – rintamassa, joka on myös kansan enemmistön tahdon vastainen.

Demokraattorit ovat tehneet esiinmarssinsa julkisuuteen. Tällä julkilausumalla ei ole mitään tekemistä rasismin vastustamisen tai ulkomaalaisvastaisuuden kanssa.

Kimppahali – vaikka väkisin

Tämä Wallinin ehdotus on mielestäni, joko:
a) Tyypillinen RKP:läinen kimppahali juhannussalon ympärillä.
b) Ikävä muistutus siitä, miten valta turmelee ja siitä pidetään kiinni kynsin hampain.

Suomen laki ei tunne käsitteitä rasistinen tai viharikos, joten tällaisen asian nostaminen esille on lähinnä puuttumista lainsäädäntöön ja oikeusjärjestykseen.

Nauttikoon Wallin vielä kun voi. Tämän hallituksen ja seuraavien eduskuntavaalien jälkeen RKP:tta ei nähdä enää hallituksessa – ja eduskunnassakin vain säälittävänä parin hengen eduskuntaryhmänä (joista toinen tulee Ahvenanmaalta).

Tämä on kuitenkin RKP:n taholta – ihan omin voimin ja toimin – täysin itse aiheutettua.

Tähän loppuun vielä pieni ajankohtainen kysely:

Lähteet: HS, Kaleva

(Kiitokset vinkistä nimimerkki Roopelle)


Site Meter