Erään yliopiston stalinismin politiikan laitoksen kasvatti James O´Connor näyttää saaneen lisää ongelmia.
Hänen aikaisempi julkisuuteen tullut ongelmansa liittyi PerusSuomalaisten vaalivoittoon. Hänelle tuntui olevan täysin mahdotonta hyväksyä se, että demokratiassa nimeltään Suomi, äänioikeutetut kansalaiset äänestivät hänen mielestään väärin.
Tämän vuoksi hän kiukutteli – ehkä hieman harkitsemattomasti omalla nimellään – myös Hyysärin Lukijain leperryksiä-osastolla. Kommentoin tuota vihakirjoitusta tuoreltaan täällä.
Kommenttini näyttää sitten aiheuttaneen uuden kiukunpuuskan. Tämän kevyen henkäyksensä kohteeksi O´Connor on tällä kerralla valinnut anonymiteettini ja tuossa kirjoituksessani esiin nostamat kaksi asiaa – asiayhteydestään (sic!) irti revittyinä.
Vihervasemmiston omaksuman tavan mukaan, hyökkäys kohdistuu tässä tapauksessa Teemu Lahtiseen eikä minuun. Aivan samoin tapahtui ViNa:n hyökkäyksessä Jussi Halla-ahoa vastaan – se kohdistettiin Timo Soiniin.
Aika veijareita nämä vihervasemmistolaiset…
Oikeus anonymiteettiin
Anonyyminä kirjoittaminen on samanlainen asia kuin äänestäminen ja vaalisalaisuus – demokratiassa ne ovat lainsäädännöllä suojattuja ja turvattuja oikeuksia. Aina kun joku tai jokin vaatii anonymiteetin tai vaalisalaisuuden murtamista, esittää sananvapautta kaventamaan pyrkiviä ehdotuksia tai väittää kansan äänestäneen väärin, demokratian suojelukoneistojen on syytä herkistyä ja tutkia minkälainen totalitaristi löytyy noiden vaatimusten takaa?
Anonymiteetti takaa sananvapauden myös niille, jotka eivät virkansa, työnsä tai yhteiskunnallisen asemansa vuoksi pysty julkisuudessa kertomaan omaa mielipidettään, koska se poikkeaa kyseisen ihmisen ns. viran puolesta pakotettuna esittämästä mielipiteestä.
Anonymiteetin eräitä puolia on myös se, ettei tarvitse menettää julkisesti kasvojaan – esimerkiksi tilanteessa, jossa kirjoittaa samanlaista kiihkoilevaa puutaheinää, kuin mitä O´Connor kirjoitteli taannoisessa lukijan leperryksessään Hyysärin yleisönosastolla.
Ja kuten jo totesin, anonymiteettikirjoittelu on loistava keino etsiä ihmisiä, jotka eivät ole oikein sisäistäneet kansanvallan syvintä olemusta. Ihmisiä, jotka haluavat pakottaa kanssakansalaisensa ajattelemaan samoin kuin he itse.
Valloitussodan jatke
O´Connoria tuntuu häiritsevän toteamukseni siitä, että – clausewitziläisittäin – näen ns.uussuomalaisten aktiivisen osallistumisen politiikkaan olevan – kansallismielisesti ja isänmaallisesti katsoen – eräänlainen valloitussodan jatke.
Kuten tässäkin tapauksessa.
Valtio-opillisesti tarkastellen sota on politiikan jatke ja päin vastoin. Kumpikaan toimi ei ole irrallaan toisesta. Jokainen valloittaja haluaa alistaa valtaamansa maan (tehdä puolustuskyvyttömäksi) ilman väkivaltaa ja omia tappioita. Tuoreimpina esimerkkeinä onnistuneista tällaisista toimista kanntaat muistella A.Hitlerin Itävallan ja Sudeettialueiden kaappauksia. Tai aidan toiselta puolelta Baltian maiden sovjetisointi ja etniset puhdistukset vuonna 1940.
Toisaalta sodassa ja diplomatiassa on myös sattumatekijä. Tämän vuoksi sekä NL:n harjoittama diplomaattinen painostuspolitiikka, että sitä seurannut ekspansiivinen hyökkäyssota, kärsivät tappion Suomen kohdalla.
Suomi ei taipunut eikä taittunut.
Tätä historiaa ja sitä totuutta vasten tarkasteltuna, että Suomi on kulttuurisesti eräs homogeenisimpiä eurooppalaisia kansallisvaltioita, O´Connorin, vihervasemmiston ja ns.uussuomalaisten ajama Suomen monikulturisointi on vain valloitussodan jatke. Jatke, jossa pyritään politiikan keinoin ja suomalaisten joukossa olevaa ns.viidettä kolonnaa hyödyntäen vaihtamaan kansallisvaltio monikulttuuriseen valtioon.
Ne maahanmuuttajat, jotka ovat integroituneet yhteiskuntaamme ja haluavat vaikuttaa suomalaisina Suomessa ovat mitä tervetullein osa päättämään yhteisistä asioistamme. He eivät tosin käytä itsestään nimeä uussuomalainen vaan maahanmuuttajataustainen suomalainen.
Ongelma ei kuitenkaan ole maahanmuuttaja tai uussuomalaisuus. Ongelma on kotimainen vihervasemmisto, joka käyttää maahanmuuttajia keppihevosenaan ajaessaan omia tavoitteitaan.
Minusta on ollut jotenkin huvittavaa seuratta kukkahattutätien ja -setien reaktioita silloin, kun maahanmuuttaja ei käyttäydy vihervasemmiston haluamalla tavalla ja osoittautuukin aivan toisenlaiseksi kuin nämä hyysärit kuvittelevat.
Voi sitä itkua ja valitusta. Näistä idealisminsa sokaisemista huuhaailijoista välittyy kuva siitä, millainen todellinen siirtomaaisäntä oli aikoinaan.
Eivät maahanmuuttajat ole mikään homogeeninen joukko vasemmistolaisia, vihreitä, halpaa työvoimaa, suomenruotsalaistettavia tai pieniä tahdottomia lapsia. He ovat hyvin kirjava ja monikulttuurinen joukko.
Sanan varsinaisessa merkityksessä.
Isäntäväki ja vieraat
Jostain syystä O´Connor ei pitänyt myöskään tästä kirjoituksestani:
Kun O´Connor jatkaa, että ulkomaalaispelolla ratsastavien tulisi lopettaa monologinsa samaa mieltä olevien piireissä , niin minulla nousevat niskakarvat pystyyn. Millä oikeudella vieras kertoo miten isännän on elettävä? Lisäksi O´Connor tuntuu unohtaneen, että Suomi on yhdenvertaisuuteen kansalaistensa kesken perustuva kansalaisyhteiskunta.
O´Connor ei ilmeisesti hyväksy sitä, että suomalaiset saavat itse päättää – oman demokratiansa – sisällä omista asioistaan? Hän ei ilmeisesti hyväksy myöskään sitä, että Suomi on yhdenvertaisuuteen kansalaistensa kesken perustuva kansalaisyhteiskunta?
Varsin mielenkiintoista…
Kuten sekin, että viimeisellä oksennuksellaan O´Connor todisti sekä Lahtisen ja minun olleen tässä asiassa oikeassa. Se on paljon, koska olemme Lahtisen kanssa aika monesta asiasta eri mieltä. Isänmaallisuus ja maahanmuuttopolitiikka ovat niitä aiheita, joista olemme suurin piirtein samaa mieltä.
Me kansallismieliset olemme yksilöitä – emme homogeeninen ja aivopesty joukko jonkun tai jonkin opetuslapsia. Emme ole myöskään pelkästään poliittisesti perussuomalaisia. Yhtä kaikki – kuten aikaisemmassa kirjoituksessani totesin – meitä yhdistävä kansallismielisyys on perustaltaan arvokonservatismia.
Sellaista, joka pyrkii säilyttämään turvallisen ja vakaan kansallisvaltioon perustuvan hyvinvointiyhteiskunnan myös jälkipolville. Syy miksi maahanmuuttokysymys nousee pintaan, lienee suurimmalle osalle suomalaisista hyvin selvä. Laajeneva ja voimistuva – hillitsemätön – maahanmuutto ja sen mukanaan saapuvat monikulttuurisuusvaatimukset ovat akuutein näköpiirissä oleva uhka kansallisvaltiolle ja sen yhtenäisyydelle.
Kansallismielisyys ei – edelleenkään – perustu ulkomaalaisvastaisuuteen. Se perustuu oman kulttuurin ja kansan rakastamiseen. Käsite ulkomaalaisvastainen on vääristelyä ja leimakirveen heiluttamista sellaisten ihmisten suuntaan, jotka haluavat elää rauhassa oman kultuurinsa piirissä.
—
Syy miksi O´Connor kiukuttelee anonymiteettikirjoittelua vastaan saattaa olla myös se, että hän itse joutuu kirjoittamaan omalla nimellään. Näin siksi, että hän pystyy tekemään näitä suomalaisen yhteiskunnan kannalta – varmaankin? – elintärkeitä tutkimuksiaan erilaisten apurahojen turvin.
Tällä apuraha-metodilla ei tarvitse miettiä ja huolehtia sitä miten hoitaa oikea ja todellista virkaa tai tekee oikeita ja todellisia töitä – omien elinkustannustensa kattamiseksi ja valtion yhteisen kassan kartuttamiseksi.
Sen kassan, josta maksetaan myös kaiken maailman höpö-höpötutkimukset ja yhteiskuntamme sisäisen kaaoksen valmistelu ja suunnittelu.
Eli veronmaksajat rahoittavat näinkin eräänlaista valloitusodan jatketta
Lähde: HS
24.11.2008 at 5:34 pm
Koneen säätiön apurahoista paras on:
YTL Sari Charpentier 10 200€
Ikääntyminen työelämässä -väitöskirjan viimeistely.
Saisinkohan minäkin tuollaisen kymppitonnin avustuspaukun, kun ikääntyminen alkaa omakohtaisestikin jo painaa, ja väikkäri on yhä viimeistelemättä?
02.12.2008 at 10:18 pm
Arvoisa ”isäntä”,
Vaikka kerrot olevasi keski-ikäinen mies, kirjoitat kuin murrosikäinen (”Hyysäri”, Jeha-Pekka Roos, yliopiston stalinismin politiikan, vihervasemmistolaiset…”, jne.) Saan kyllä apurahoja suomalaiselta säätiöltä, jos et sitä hyväksy voit ottaa heihin yhteyttä: http://www.koneensaatio.fi/yhteystiedot/. Kai ne jonkun ahdistuneen (ja todennäköisesti työttömän, kun jaksat etsiä netistä tietoa eri mieltä olevien ihmisten taustoista ja vaahtoa asioista niin perusteellisesti pienessä blogissasi) kansalaisen loukkaantuneet tunteet. Päinvastoin kuin oletat, en ”joudu” kirjoittamaan yhtään mitään omalla nimelläni, käytän omaa nimeäni mielelläni koska en pelkää enkä häpeä sitä, mitä minulla on sanottavana. Tässä ilmeisesti arvioit minua omien standardiesi mukaisesti kun et uskalla esittää mielipiteitäsi omalla nimellä.
En viivy nimettömien hiekkalaatikossa enää, riittää jo.
Hyvän illan jatkoa,
James O’Connor
02.12.2008 at 10:29 pm
James O´Connor:
Kiitoksia vastauksestanne.
Jos ette pidä provosoivasta kirjoitustyylistäni, en voi muuta kuin ihmetellä sitä, miksi ylipäätään vaivaudutte vastaamaan kaltaiselleni nimimerkkikirjoittajalle?
Etenkin kun vastauksenne tulvii vihaa ja argumentointivirheitä. Olkaa toki varovainen, että ette polta sormianne tuon olkiukkonne kanssa.
Miksi ihmeessä minun pitäisi kirjoittaa omalla nimelläni – siksikö, että nimimerkkikirjoittelu ei tyydytä teitä eikä sovi maailmankuvaanne? Ikävä kyllä, minun täytyy tuottaa teille nyt useampi pettymys.
Olen töissä – en työtön, enkä apurahoilla nollatutkimuksia vääntelevä poliittinen tutkija. Enkä todellakaan aio toteuttaa toiveitanne siitä, että suostuisin vaatimuksiinne ja kirjoittaisin omalla nimelläni. Nimimerkin takana politiikkaan osallistuminen on eräitä kansanvaltaisen yhteiskunnan perusoikeuksia. Tuskin minun tarvitsee muistuttaa Teitä esimerkiksi nimimerkki ”Pekka Peitsestä?” Tuon nimimerkin historiaan liittyy myös syy siihen miksi kirjoitan anonyyminä.
Toisaalta lupaan arvostella edelleenkin niitä tekeleitänne, joita pidän tarkoitushakuisina tai typerinä – tai kumpanakin. Anonyyminä.
Valitan.
Hyvää yötä.
Kullervo Kalervonpoika
02.12.2008 at 10:50 pm
James O´Connor ei kestä omaa leikkiään. Hän aloitti parjauskampanjan ja kiukuttelee kun saa takaisin.
Anna mennä, Kullervo! Tätä on hauska seurata.
03.12.2008 at 1:56 am
Tämä on hieno kirjoitus. Sellainen ajateltu teksti, josta huokuu aito rakkaus omaan kansaan, isänmaahan ja vapauteen.
Kirjoituksestasi nousee erityisesti esiin tämä loistavasti kirjoitettu pätkä sananvapaudesta:
”Anonyyminä kirjoittaminen on samanlainen asia kuin äänestäminen ja vaalisalaisuus – demokratiassa ne ovat lainsäädännöllä suojattuja ja turvattuja oikeuksia. Aina kun joku tai jokin vaatii anonymiteetin tai vaalisalaisuuden murtamista, esittää sananvapautta kaventamaan pyrkiviä ehdotuksia tai väittää kansan äänestäneen väärin, demokratian suojelukoneistojen on syytä herkistyä ja tutkia minkälainen totalitaristi löytyy noiden vaatimusten takaa?”
Kertakaikkiaan loistava tiivistys.
O´Connor pääsi taas tänään esille Pravdassa pseudotieteellisellä roskallaan. Tuosta paraatipaikalla julkaistusta kirjoituksesta löytyy yksi asia missä hän on oikeassa:
”…on kuin yksinvaltias omassa suljetussa valtakunnassaan. Hänen ei tarvitse kuunnella eriäviä mielipiteitä eikä tarkistaa näkökulmiaan kohdatessaan arvostelua.”
O´Connor?
03.12.2008 at 2:34 am
Kiitos taas kerran kommenteista.
Jätin tuossa vastauksessani sanomatta pari asiaa,kerrotaan nyt tässä toinen niistä.
En hennonut tuossa vastauksessani James O´Connorille mainita sitä, että verbaaliakrobatia ja sanojen vääntäminen kuuluu suomalaiseen kulttuuriin – aivan kuten voi rantakalaan.
James ei ilmeisesti ymmärtänyt tätä. Näin päättelen, koska en usko hänen kuitenkaan lähtevän tarkoituksella argumentoimaan olet kakara-virheen kautta.
Olisiko kuitenkin kyse jostain – tai summattuna useammasta – seuraavasta asiasta:
* James ei ole natiivisuomalainen? (Tällöin on ymmärrettävää, että verbaalipelleily jää ymmärtämättä.)
* James on kotoisin perheestä, jossa sanoilla leikkiminen oli kiellettyä ja kaikessa puheessa pyrittiin kirjakielellisesti eksaktiin tulkintaan?
* James kuvittelee oikeasti blogosfäärin ja kansalaisjournalismin toimivan samoilla säännöillä kuin tieteen tekemisen?
* James on tosikko?
* Jameksen argumentit loppuivat?
* Monikulttuurisuus on syöpynyt liian syvälle Jameksen ajatusmaailmaan?
Vai olisiko kuitenkin kyse varsin inhimillisestä asiasta:
* James päällä, säällä kuin säällä?
04.12.2008 at 6:52 pm
O´Connor ei pysty siis itse argumentoiman faktoihin perustuen.
Surkea esitys. Tätä voisi luulla Cosmo Hunkin sivupersoonaksi, jos O´Connor ei olisi todellinen.
06.10.2009 at 2:02 pm
Kirjoitit:
”Anonyyminä kirjoittaminen on samanlainen asia kuin äänestäminen ja vaalisalaisuus – demokratiassa ne ovat lainsäädännöllä suojattuja ja turvattuja oikeuksia.”
Jos näin on, niin miksi Helsingin Sanomien sallitaan rikkoa lakia jatkuvasti? HS:n yleisönosastolle hyväksytään nimimerkillä kirjoituksia vain erittäin poikkeuksellisesti.
06.10.2009 at 2:35 pm
Tämä liittyy sananvapauden yhteen perusperiaatteeseen: