Astrid Thors asian ytimessä

Ajoittain käy niin, että ns.sokea kanakin löytää jyvän. Nyt näin on käynyt nimittäin vihdoinkin (ja varsin yllättöäen) maanmuuttoministeri Astrid Thorsin (ankdammen) kohdalla.

Thors on nimittäin päästellyt seuraavanlaisen lausunnon Mari Kamaja nimisen tyttelin julkisuuteen saateltavaksi.’

Koen myös henkilökohtaisesti epäonnistuneeni viestinnässä, koska olen yrittänyt käydä monipuolista keskustelua maahanmuuton hyvistä mutta myös vaikeista asioista. Olen yrittänyt aktivoida kansalaisia huomaamaan niin sanotun kunniaväkivallan ongelmat ja olen korostanut, että meillä on laissa aukko, kun maahamme on voitu perustaa puolue, joka on perusarvojemme vastainen.

Hmmm… vaikka olen tästä asiasta samaa mieltä arvoisan ministerin kanssa, en ehkä menisi ihan niin jyrkkään tulkintaan kuin Thors kuitenkaan. Vaikka (Thorsin omin sanoin) meillä on laissa aukko, kun maahamme on voitu perustaa puolue, joka on perusarvojemme vastainen, niin demokratian luonteeseen kuuluu myös sellainen piirre, että sen pitää hyväksyä myös demokratiaa vastaa suunnattuja puheenvuoroja ja näkemyksiä – muuten se ei ole enää demokratia. Myös tällaista toimintaa koskee Euroopan Ihmisoikeustuomioistuimen julistama kanta:

Sananvapaus ei kata pelkästään sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.

Vaikka tämä kyseinen puolue on sekä hengeltään että toiminnaltaan demokratian periaatteiden vastainen ja sen toiminnassa on ajoittain ollut nähtävissä etnistä syrjintää – jopa suoranaista rasismia – niin kyllä minusta tuon puolueen toiminta tulee sallia – jo pelkästään tuon EIT:n määrittelemän kannankin mukaan.

Vaikka olisi kyse näinkin vastenmielisestä toiminnasta, niin sen julkinen salliminen on osoittanut tämän tien olevan ainoa oikea kansalaisyhteiskunnan kannalta tarkasteltuna. Kyseisestä puolueesta on hiljalleen tullut yleisen uskottavuutensa menettänyt marginaaliryhmä – joka ei aja enää edes omiksi äänestäjikseen väittämän ryhmän asiaa.

Ymmärrän kyllä Thorsin häpeän ja pahastumisen – minustakin on etnisesti osittain suomenruotsalaisena noloa, että RKP väittää edustavansa esimerkiksi minua ja mielipiteitäni.

Joka tapauksessa juttu on niin, että kyllä (kai?) tällaisellakin marginaalipuolueella tulee olla – yhdistymisvapauden ja poliittisen mielipiteenvapauden perusteella – oikeus olemassaoloon – myös RKP:lla.

Niin pitkään kun kyseinen puolue noudattaa lainsäädäntöä…

Lähde: AL

 

Puhuiko Tarja Halonen niin totta kuin pystyi vaalirahoituksestaan?

Kuva: EPA / All Over Press

SDP (Stjälar Dina Pengar) on lopulta (pitkän painostuksen jälkeen)julkistanut puoluerahoituksensa vuosilta 2005 ja 2006. Kaikista saamistaan rahallista tukiaisista puolue on julkistanut (oman ilmoituksensa perusteella) kaikki yli 2000 euron tuet – joiden antajien suostumuksen se on saanut.

Tämä yksipuolisen ilmoituksen mukaan SDP:n merkittävimmät yksittäiset tukijat ovat olleet Metallityöväen liitto, JHL, Palvelualojen ammattiliitto ja vuonna 2006 edellisten lisäksi Työväenlehdistön kannatusyhdistys TLKY ry.

SDP:n oman ilmoituksen mukaan sen osuus Tarja Halosen vuoden 2006 presidentinvaalikampanjan tuesta oli reilu 400 000 euroa. Kokonaisuudessaan kampanja maksoi liki 1,8 miljoonaa euroa. Vaalivuoden ylimääräisen puoluetuen osuus oli 653 000 euroa.

Puolueen ulkopuoliset avustukset kasvoivat vaalivuonna 525 000 eurosta 915 000 euroon. Ammattiliittojen tuki puolueelle kasvoi vaalivuonna selvästi. Pottia kasvatti myös Työväen Lehdistön kannatusyhdistykseltä saatu 100 000 euron avustus.

Vuosina 2005 – 2006 seminaareihin on osallistunut 13 tahoa, joiden seminaarilippujen summa on yli 2 000 euroa; Kemian liitto 4 500 euroa, KTV 7 200 euroa, Metalliliitto 9 000 euroa, Pam 8 200 euroa, Paperiliitto 4 500, SOK 3 600 euroa, Sähköliitto 4 000 euroa, Toimihenkilöunioni 4 500 euroa ja Tradeka-yhtymä 3 600 euroa.

Neljä julkisuutta karttavaa tahoa antoi Halosen presidentinvaalikampanjaan yli 2000 euroa, mutta alle 4500 euroa.

Mitä tässä sitten mättää? Siis sen lisäksi, että verovähennyksinä on siirretty veronmaksajien taskuista (puoluekirjasta ja – kannasta huolimatta) vasemmistolle jokaisen veronmaksajan rahoja.

Se, itse asiassa tärkeämpikin asia,  on vielä inhottavampi juttu sinänsä.

Oman vaalirahailmoituksensa mukaan Halonen ei ole saanut senttiäkään ay-liikkeen rahaa.

Kuitenkin nyt näyttää siltä, että suoraa ay-rahaa on virrannut Haloskan vaalikassaan. Miten se on mahdollista?

Siis sellaista verovähennyskelpoisista ay-jäsenmaksuista kerättyä rahaa, jonka maksajina ovat olleet kaikki veronmaksajat – poliittisesta kannastaan huolimatta.

Onnea Suomi. Sait sitten Tarja Halosen presidentiksi (rahalla, falskilla pelillä ja väkisin) – mutta millä hinnalla ja kenen selkänahasta maksettuna?

Lähde: US

 

Päivän paras sananvalinta 010909

Hyysäri julkaisi tänään pääkirjoitussivullaan  Vaasan yliopiston julkishallinnon professorina toimivan Ari Salmisen kirjoituksen.  Salminen johtaa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimushanketta Kansalaiset ensin – eettinen hallinto kansalaisten arvioimana.

Salmisen kirjoitus liittyy tähän teemaan. Hänen mukaansa nimettömät hot line -kanavat internetissä ovat turvallinen keino ehkäistä hallinnon väärinkäytöksiä.

VIERASKYNÄ

Kansalaiset paljastamaan korruptiota

Suomen asema maailman vähiten korruptoituneena maana on viime aikoina asetettu kyseenalaiseksi. Uhkaako Suomea julkisen toiminnan korruptio? Mitkä ovat kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa väärinkäytösten torjuntaan?

Korruptiota vastaan taistellaan säätämällä korruption vastaisia lakeja, tehostamalla viranomaisvalvontaa ja lisäämällä eettistä kehitystyötä. Tiukka sääntely hillitsee räikeimpiä etiikan loukkauksia, kuten lahjontaa, julkisen omaisuuden varastamista tai petoksia.

Kansalaisten aktiivisen panoksen hyödyntämiseksi tarvitaan muitakin keinoja. Näihin keinoihin kuuluvat avoimuuden lisääminen, tiedonsaannin turvaaminen, väärinkäytösten paljastaminen ja selkeät pelisäännöt.

Korruption torjunta on osa suoraa demokratiaa. Aktiivisina osallisina kansalaiset vaikuttavat julkiseen päätöksentekoon ja julkisten asioiden hoitoon. Eettisessä mielessä tärkein periaate on tällöin avoimuus. Tätä nykyä kansalaiset eivät luota siihen, että avoimuus lisääntyisi yhteiskunnassamme.

Kun tavat turmeltuvat, läpinäkyvyys heikkenee ja salailu alkaa lisääntyä. Kun politiikan ja talouselämän yhteydet muodostuvat liian tiiviiksi, joudutaan vaalirahasotkun kaltaisiin hallitsemattomiin tilanteisiin. Ne muistuttavat yleisesti tuomittuja verkottumisen irvikuvia, hyvä veli -verkostoja.

Poliittisen järjestelmän ja hallinnon eettisestä tilasta on aiheellista kerätä tietoa järjestelmällisesti. Käyttämällä esimerkiksi kansalaiskyselyihin perustuvaa tieteellistä tutkimustietoa päästään organisaatioiden omia selvityksiä puolueettomampaan arvioon.

Tieteellisin menetelmin tutkitusta kansalaismielipiteestä on poistettu ammattivalittajien ja mustamaalaajien vaikutus. Näin kansalaisia kuunnellaan aidosti. Viranomaisten ja virkamiesten pitää ottaa huomioon ihmisten perustellut viestit ja panna uudistukset toimeen.

Pilliin viheltäminen (whistle-blowing) sopii hyvin kansalaisten rooliin. Heillä on oltava mahdollisuus paljastaa laittomia ja epäeettisiä käytäntöjä.

Järjestelmän ulkopuolisina kansalaiset eivät aja ensisijaisesti omaa etuaan vaan puolustavat ja valvovat julkista etua. Ilmianto perustuu enemmän moraaliseen velvoitteeseen kuin muihin syihin ja puree millaiseen korruption muotoon tahansa.

Väärinkäytösten julkistaminen on erittäin vaikeaa niille, jotka työskentelevät hierarkkisissa työyhteisöissä. Kansainvälinen kokemus osoittaa, että ilmiantajien suojelu on työpaikoilla monimutkaista.

Nimettömät internetpohjaiset hot line -kanavat ovat turvallinen keino ennaltaehkäisyyn. Jos kanavat palvelevat kunnolla eri kansalaisryhmien tarpeita, niiden kautta saadaan tietoa julkisten byrokratioiden toiminnasta. Suuria organisaatioita on aiheellista tarkkailla, koska niiden sisällä syntyy helposti epäeettisiä menettelytapoja, joista tulee arkipäivää.

Nimettöminä tehtyjen ilmiantojen hyödyt ovat ilmeisiä. Kun esimerkiksi huonoa johtamista paljastetaan organisaation sisältä, paljastukset vähentävät henkilöstön turhautumista ja jopa kärsimyksiä. Tuhlailun tai taloudellisten väärinkäytösten paljastukset säästävät kustannuksia ja sitä kautta verovaroja.

Julkisyhteisöjä varten tarvitaan nykyistä kattavammat ja tarkemmat eettiset toimintasäännöt, jotka ovat enemmän osa hallinnon moraalia kuin juridista normistoa.

Koodeihin tulisi kirjata eettisen päätöksenteon yleiset ohjeet sekä periaatteet, joita noudattamalla voidaan säilyttää organisaation ja yksilöiden rehellisyys, lahjomattomuus ja koskemattomuus. Näin kansalaiset tietävät riittävän tarkasti, mihin tulee vedota, kun raportoidaan esimerkiksi huonosta hallinnosta tai epäeettisistä käytännöistä julkisissa palveluissa.

Mihinkään urkintayhteiskuntaan ei pidä siirtyä, mutta kansalaiset tarvitsevat neuvontaa sekä selväkieliset ohjeet julkisyhteisöjen ja yksittäisen virkamiehen eettisen toiminnan perusteista pystyäkseen valvomaan viranomaisten toimintaa.

Mutta mitä tähän sanoo sitten Mika Illman?

Lähde: HS

 

Vasemmistoliittolaista logiikkaa

Vasemmistolaista logiikkaa, esimerkki 1.:

Tavallisten ihmisten ja pienyritysten pankkiasioita hoitamaan pitäisi perustaa kokonaan uusi pankki, kansanpankki, ehdottaa vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki. Kansanpankki ei tavoittelisi toiminnallaan voittoa, toisin kuin muut pankit, ja se voisi periä alhaisempia korkoja ja palvelumaksuja kuin nykyiset pankit.

Puheenjohtaja Paavo Arhinmäki 18.08.2009 (ajatus kansanpankista sai saman tien kannatusta muilta vasemmistoliiton kansanedustajilta, etenkin Minna Sirnöltä)

Vasemmistolaista logiikkaa, esimerkki 2.:

Vasemmistoliitto on saanut Metalliliitolta kertomaansa enemmän toiminta-avustusta vuonna 2007. Parin viikon takaisessa rahoitusselvityksessä puolue kertoi, että se on saanut 2007 Metalliliitolta toiminta-avustusta 15 000 euroa.

STT:n selvittäessä asiaa ilmeni, että puolueen tilille on kuitenkin kilahtanut toiminta-avustusta paljon enemmän, eli noin 59 000 euroa. Vasemmistoliitto siirsi tästä toiminta-avustuksesta 44 000 euroa Metalliliiton vasemmistoryhmälle.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka selitti näiden lukujen eroa sillä, että puolue ilmoitti rahoitusselvityksessään vain sen osan Metalliliiton toiminta-avustuksesta jonka puolue otti lopulta puoluekäyttöön.

On kerrottu niistä rahoista, jotka puolue käyttää omaan toimintaansa

Hän ei  kuitenkaan osannut kertoa, miksi Metalliliiton vasemmistoliittoa edustavan ryhmän osuus potista on pitänyt kierrättää vasemmistoliiton puolueen tilin kautta.

Jep…

Lähteet: Talous-Sanomat, Uusi Suomi

 

RKP – korruption keskipisteessä?

Eilinen Uusi Suomi julkisti myös ankkalammessa killuvan RKP:n saaman vaalituen.

Jotenkin vähemmän yllättävää on sellainen seikka, että piskuinen – ja demokratiaa vallan kahvassa roikkumalla halventava – ruotsalaisen kolonialismin jäänne Suomessa on saanut vaalitukea yhtä paljon kuin kaikki muut puolueet yhteensä.

Valtiolta RKP on saanut tukia seuraavasti:
* Vuonna 2007 puoluetukea tuli 670 000 euroa ja 350 000 euroa tiedotustoimintaan.
* Vuonna 2008 puoluetukea tuli 810 000 euroa ja tiedotustoimintaan saman verran.
* Vuonna 2009 puoluetukea ja tiedotustukea on tullut kumpaakin 810 000 euroa.

Valtion varsinaisen puoluetuen lisäksi – suomenkielistä väestöä kohtaan rasistista politiikka harjoittava – Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland on RKP:n tärkein rahoituslähde niin varsinaista toimintaa kuin vaalirahoitusta ajatellen.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleihin RKP sai:

* Stiftelsen för det tvåspråkiga Finlandilta 800 000 euroa
* Valtion tukena 100 000 euroa
* Teollisuuden ja työnantajien keskusliitto TT:ltä 50 000 euroa
* Björn Wahlroosilta 5 000 euroa.
* Osuuspankkikeskus antoi RKP:lle 4 000 euroa
* Lounasseminaareista kertyi 3000 euroa
* Muilta yksityishenkilöitä 2 000 euroa.

Kunnallisvaaleihin 2008 RKP sai:
* Stiftelsen för det tvåspråkiga Finlandila 300 000 euroa.

EU-vaaleihin 2009 RKP sai:
* Stiftelsen för det tvåspråkiga Finlandila 300 000 euroa
* Svensk Utveckling r.f:ltä 10 000 euroa
* Euroedustaja Henrik Laxilta 5000 euroa.

Svenska kulturfonden on vuodesta 2003 antanut vuosittaisen avustuksen silloin perustetulle säätiölle Stiftelsen för det tvåspråkiga Finland.
Vuonna 2008 tuo summa oli noin 1,5 miljoonaa euroa.

Stiftelseniltä RKP on saanut vaalirahoituksen lisäksi:
* Vuonna 2007 325 000 euroa
* Vuonna 2008 520 000 euroa
* Vuonna 2009 875 000 euroa.

* * *

Näillä rahoilla käytetään väärin ruotsinkielisen kansanosan asemaa muutaman – vähemmistön vähemmistöä edustavan – eturyhmän (hinnalla millä tahansa) vallassa roikkumiseen.

Näillä rahoilla tuetaan tosiasiallista vähemmistörasismia enemmistöä kohtaan.

Näillä rahoilla pilkataan kansanvaltaa ja enemmistöpäätöksiä.

Näillä rahoilla pönkitetään ruotsalaisen kolonialismin jäänteitä Suomessa.

Näillä rahoilla palkitaan rotuoppeja ja suomalaisvihaa kylväneen Axel Olof Freudenthalia esimerkkiä seuraavia ihmisiä.

Näillä rahoilla pyritään keinotekoiseen kielivähemmistön lisäämiseen, pakkoruotsittamalla maahanmuuttajia ruotsinkielienemmistöisillä alueilla – ja vähän muuallakin.

Näillä rahoilla pyritään muuttamaan lähes homogeeninen kansallisvaltio monikulttuuriseksi helvetiksi.

Näillä rahoilla, pieni vallankahvaan päässeiden ihmisten joukko pilkkaa ruotsinkielisen vähemmistön enemmistöä.

Näillä rahoilla ostetaan valtaa – eli niitä käytetään korruptioon.

* * *

Loppukevennyksenä Hikipedian määritelmä RKP:sta (vastuu siirtyy nyt lukijalle):

RKP eli Ruotsin Kielen Puolustajat on Suomen diktatuurissa toimiva poliittinen puolue. Puolue on pieni, mutta ei harmiton. RKP:n kannatus on todella helposti arvioitavissa: katsotaan, kuinka monta prosenttia aikuisväestöstä on homoseksuaaleja, ja kerrotaan se yhdellä (syy, ks. suomenruotsalaiset). Viime aikoina puolueen kurssi on tosin ollut laskussa, mistä ei voi vetää sitä johtopäätöstä, että myös seksuaalivähemmistöjen määrä olisi romahtamassa.

Puolueen päämaja sijaitsee demilitarisoidulla Ahvenanmaalla, mutta Suomen armeijalla ei silti jostakin syystä ole ollut rohkeutta poistaa saarta kartalta.

Puolueen ainoa tarkoitus on suomenruotsalaisten ja ruotsin kielen suhteettoman suuren vallan säilyttäminen Suomessa. Koska millään muulla ei ole väliä, kyseinen barbaariryhmä on istunut apupuolueena Suomen diktatuurin hallituksessa Kekkosen ajoista lähtien. Näin myös ruotsin kielen pakko-opetus on säilyttänyt paikkansa, koska todellisten hallituspuolueiden ei tarvitse nuoleskella rantaruotsalaisia (yhtään enempää) saadakseen heidän tukensa.
”

–Mitä yhteistä on Suomella ja Pohjois-Korealla?
–Kummassakin on ollut sama puolue hallituksessa 50-luvulta lähtien.

Lähteet: US, Wikipedia, Hikipedia

Jk. Olen muuten etnisesti puoliksi suomenruotsalainen (kuten aika moni muukin suomenruotsalainen näinä päivinä),

 

Korruption kummisetä?

Verkkolehti Uusi Suomi avaa Hyysärin kokototuudesta poikkeavan käsityksen suomalaisen korruption – eli vaalirahoituksen – syvimmästä olemuksesta.

Otsikolla Vaalirahakytköksiin ei hevin kajota – tämän takia nimetyssä uutisessaan US kertoo, että kynnys tutkia vaalirahan ja päätöksenteon yhteyksiä on Suomessa keskusrikospoliisin mukaan korkea. Lakipykälien lisäksi tähän vaikuttaa apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen linjaus vuodelta 2005.

Uuden Suomen mukaan Kalskeen kanta on selvä – rikosoikeutta voi soveltaa vaalirahoitukseen vain selvissä tapauksissa. Kalskeen kannan mukaan kyse pitää siis olla selvästi muusta kuin edustukselliseen demokratiaan kuuluvasta, hyväksyttävästä sidonnaisuudesta. Tutkittavan rahoituksen pitää myös olla selvästi omiaan vaikuttamaan luottamushenkilön toimintaan tai ainakin vaarantamaan yleistä luottamusta.

Kalske linjasi tätä asiaa siis jo vuonna 2005 syyttämättäjättämispäätöksessään, joka koski rakennusliikkeiden mainoksia järvenpääläisen poliitikon vaalilehdessä.

Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja pyysi kyseisiltä yrityksiltä maksulliset mainokset kunnallisvaalilehteensä syksyllä 2004. Kaupunginvaltuusto oli edellisvuonna hyväksynyt yrityksiä hyödyttäneen kaavamuutoksen. Paikallinen asunto-osakeyhtiö vei asian poliisin tutkittavaksi. Tapaus eteni syyteharkintaan, mutta sen enempää kuin kihlakunnansyyttäjä kuin apulaisvaltakunnansyyttäjäkään eivät nähneet asialliseksi nostaa syyteitä – korruptiota sivuavassa asiassa.

Vanha sanonta kuuluu, että sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.

Keskusrikospoliisi on hierarkisesti valtakunnansyyttäjänviraston alainen, joten tämän ei pitäisi nostaa yhtään olankohautusta kummempia kommentteja ajattelevassa (kansalaisyhteiskunnan) yleisössä.

Tämä päätös nimittäin nostettiin kaikessa hiljaisuudessa esiin keskusrikospoliisin tämänvuotisessa korruptiotilannekuvassa, eikä sen esiin nostaminen tuossa yhteydessä ole tuonut yhteisöstämme esiin yhtään krriittisiä äänenpainoja – ennen tätä nykyistä (lähinnä myötähäpeää aiheuttavaa) vaalirahasotkua.

Kun tämä kuuluisa valtakunnansyyttäjänvirasto on nykyään keskittynyt lähinnä (kansalaisyhteiskunnan pelisääntöjen ja perustuslain vastaiseen) sananvapauden (ja sen myötä tärkeimmän kansalaisoikeuden) rajoittamiseen, niin on turha ihmetellä syitä siihen, miksi sen aika ja resurssit (sekä halu?) eivät riitä yhteiskunnan kannalta todella vakavien asioiden tutkimiseen.

Kalskeen päiväkerho on vallanpitäjien sylikoira, eikä se ole todellakaan kiinnostunut suomalaisen kansallisvaltion muuttamisesta (vastoin kansan enemmistön tahtoa) monikulttuuriseksi helvetiksi.

Se suosii ja puolustaa lainsäädännössä kirjatun yhdenvertaisuusperiaatteen romuttamista.

Se ei puutu vähemmistövaltuutetun viraston ylilyönteihin – – vaikka sen pitäisi tehdä se jo virkansa puolesta.

Se eri puutu ns. positiiviseen syrjintään – – vaikka sen pitäisi tehdä se jo virkansa puolesta.

Se ei puutu kansalaisoikeuksien rajoittamispyrkimyksiin – – vaikka sen pitäisi tehdä se jo virkansa puolesta.

Se ei suojele perustuslaissa suojattua suomalaista kansallisvaltiota ja elämänmuotoa – – vaikka sen pitäisi tehdä se jo virkansa puolesta.

Se ei puutu yhteiskuntaan muuttamaan pyrkiviin liikkeisiin  – – vaikka sen pitäisi tehdä se jo virkansa puolesta.

Ja tärkeimpänä kaikista näistä epäkohdista – se luo oikeuskäytäntöön linjaa, joka suosii ja kannustaa korruptiota.

Kysymys kuuluukin – – mitä virkaa on tällaisella virkavallalla?

Lähde: US

 

Kysymys kytköksistä

Totuuskin on sitten päättänyt julkaista sen viime viikon uutisen. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka arvostelee oikeusministeriöltä saamaansa selvitystä vaalirahoitusilmoitusten käsittelystä. Hän ihmettelee, miksi ministeriö ei ole puuttunut vaalirahoituslakiin liittyviin epäkohtiin, vaikka se on tiennyt niistä ainakin vuodesta 2004 lähtien

Nyt tarkkana:

Kullervo tiedustelee Astrid Thorsin kytkyjä suomenruotsalaiseen pääomaan ja elinkeinoelämään.

Olen jo aikaisemminkin todennut, että Thorsin selvitykset hänen taloudellisista kytköksistään eivät vakuuta – ainakaan minua. Ministerin ja kansanedustajan luotettavuus vahvistuu siitä, mitä paremmin, avoimemmin ja selvemmin nämä selvitykset tehdään.

Kansalaisyhteiskunnan luotettavuuden takia olisi erittäin ikävää, jos tulevaisuudessa paljastuisi lisää Punajuuren tai Kehittyvien Maakuntien Suomen kaltaisia kytköksiä.

Vielä ikävämpää koko poliittisen järjestelmän toimivuuden ja luotettavuuden kannalta olisi se, että tapaus Kauko Juhantalo saisi ministeritasolla toisintonsa – tämän huolen nyt sinänsä liittymättä mitenkään yksilöiden ministeri Thorsiin ja hänen toimiinsa.