Luonnonsuojelu on ehdottoman tärkeä asia ja ympäristönsuojelu on eräs aikamme suurista haasteista. Kumpikin näistä asioista on kuitenkin niin vakava, ettei niitä pidä jättää näitä keppihevosenaan käyttävän terrori-, kiristys- ja veronkiertojärjestön vastuulle. Myös kasvottoman kapitalismin ja suurien kansainvälisten yritysten vastustaminen on samanlainen asia.

Ihan hetki sitten julkisuuteen tulleen ja näihin liittyvän asian keskipisteessä on jälleen kyseenalaisella moraalilla ja rikollisilla toimintatavoilla toimiva Greenpeace. Tällä kerralla kohteena on myös luovuutta edistäviä leikkikaluja innovoiva ja tuottava tanskalainen Lego. Tuoreen kampanjan yhteydet Tanskan hallinnoimaan Grönlantiin ja (ainakin pohjoismaissa kriminalisoituun) lapsiin kohdistuvaan markkinointiin ovat vesiselvät.

Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa siitä, ettei Greenpeace  ole siis kansalaisjärjestö. Toimittaja Juhana Rossi kirjoitti Greenpeacen Neste Oiliin kohdistuneen painostuskampanjan aikana  näin:

Greenpeace ei ole kansalaisjärjestö

Ympäristöjärjestö Greenpeace ja öljynjalostusyhtiö Neste Oil käyvät ankaraa tiedotussotaa.

Panokset ovat kovat, sillä Neste Oil kärsisi kirvelevän iskun, jos suomalaiset kuluttajat tai polttoaineiden jakeluyhtiöt kieltäytyisivät ostamasta palmuöljystä valmistettua dieseliä.

Neste Oil on voittoa tavoitteleva liikeyritys. Neste Oilissa viime kädessä asioista päättää Suomen valtio, joka omistaa yhtiöstä 50,1 prosenttia.

Greenpeacessa vallankäyttö on suljetumpaa Neste Oiliin verrattuna. Greenpeace ei ole avoin kansalaisjärjestö kuten esimerkiksi Suomen Punainen Risti.

Tavallinen suomalainen ei voi liittyä Suomen Greenpeacen jäseneksi ja vaikuttaa yhdistyksen toimintaan ja päätöksentekoon paikallisosastojen, piirijärjestöjen ja viime kädessä yhdistyksen yleiskokousten kautta.

Greenpeace ei siis ole demokraattinen järjestö, eikä sillä ole demokraattisen järjestön moraalista voimaa.

Suomen Greenpeace on osa Greenpeace Nordenia, jossa yhdistyksen toiminnasta päättää 20 äänestävää jäsentä. Tämä 20 hengen joukko täydentää itse itseään.

Greenpeacella on kyllä Suomessa 24 000 maksav:n häiritsemättä.aa tukijaa. He rahoittavat Suomen Greenpeacen toimintaa, mutta he eivät voi yhdistyksen päätöksiin tai yhdistyksen toiminnan sisältöön vaikuttaa.

Tämä ”kampanja” päättyi kaikessa hiljaisuudessa. Toimituksen saamien tietojen mukaan kampanja päättyi siihen, että Neste Oil oli lopulta valmis maksamaan siltä vaaditut kiristysrahat.

Seuraavana leikistä luopui BP. Sekin maksoi ilmeisesti kiristäjien vaatiman summan rahaa ja saa nykyään jatkaa rauhassa öljynporausta ihan missä tahansa puolella maapalloa.

Greenpeacen suurin taistelutappio tapahtui viime vuonna Venäjällä. Sini Saarela ja Venäjän valtion tylyt toimet ympäristöterroria kohtaan lienevät sen verran tutut, ettei niistä tarvinne tässä mainita.

Niistä suurista öljy-yhtiöistä, jotka vielä harjoittavat öljynetsintää ja omaa poraustoimintaa, jäljelle on jäänyt lukematon joukko venäläisiä ja kiinalaisia yhtiöitä (joiden kimppuun GP ei uskalla tässä vaiheessa hyökätä) sekä länsimainen Shell.  Nämä kiinalaiset ja venäläiset  myllertävät ja sotkevat ympäristöä kenenkään siihen puuttumatta – varsin  perinteiseen kolonialistiseen tyyliin.  Shell on sensijaan  länsimaihin rekisteröity (ja ainakin) teoriassa länsimaiden lainsäädännöllä kontrolloitavissa.

Greenpeace on nyttemmin  aloittanut varsin näkyvästi infantiilin – ja näin myös lähinnä lapsiin vetoavan – kampanjan sekä Shelliä, että Legoa vastaan. Näin silti, että lapsiin suunnattu markkinointi on tuossa muodossa kiellettyä  länsimaissa.

Se (kuten muukaan lainsäädäntö) ei kiinnosta Greenpeacea. Jos jostain laista nyt ei ole suoranaisesti pelkää hyötyä tälle mafiaa muistuttavalle järjestölle.

Kampanjan keskiössä on tekijänoikeuksiakin törkeästi loukkaava plagiaatti Legon mainoksista. Jokainen löytää sen halutessaan internetistä, me emme halua moista roskaa levittää.

Tämä hyökkäys nostaa myös hyvin esiin vasemmiston moraalin (tai sen puutteen) – he (tai itse asiassa heidän muutaman jäsenen  politbyroonsa) päättävät meidän puolestamme mikä meille sopii ja mikä ei sovi – samoin kuin sen, että he päättävät sen mitä he saavat tehdä (meille muille se toki on kiellettyä).

Olennaista tässä kampanjassa on se, että se kohdistuu suoraan lapsiin ja sillä kerätään rikollisella tavalla (kiristämällä) rahaa Sini Saarelan kaltaisten (omasta parastaan ymmärtämättömien) ihmisten lähettämiseen terrorisoimaan suojelurahojen toiveessa seuraavaa kohdetta. Greenpeace edustaa pahinta mahdollista mielenmuokkausta ja aivopesua ja se hallitsee myös valtamediaa.

Kuka ottaa sitten vastuun, kun jotain todella vakavaa (esimerkiksi ydinvoimalassa, johon nämä tunkeutuvat) sattuu?

Rahoittajako? Se jolta kerätään kiristysrahoja (kuten Lego tässä tapauksessa vai se hölmö joka rahoittaa palkastaan tai eläkkeestään tätä rikollisjärjestöä  feissareiden kautta?

Lukekaa ihmiset tarkkaan, mitä Greenpeacen maapäällikkö Sini Harkki sanoi eilen;

 

Meille ei tullut yllätyksenä se, että aktivisimia kohtaan ollaan kriittisiä Suomessa. Meidän käyttämät kampanjointikeinot eivät ole kovinkaan tuttuja suomalaisessa yhteiskunnassa.

 

Lisää aivopesua ja propagandaa terrorin puolesta?

KK

 

Site Meter

JK. Olemme aikaisemminkin kirjoittaneet tästä järjestöksi naamioidusta mafiamaisesta liiketoiminnasta.  Näistä aikaisemmista tapauksista voit lukea esimerkiksi täältä, täältä, täältätäältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.

Mainokset

Eilen tehtiin eräs virstanpylvään alitus suomalaisessa nettimaailmassa. Tähän samaa WordPress-palveluun ( jota mekin käytämme alustana) ilmestyi (mahdollisesti, todennäköisesti ja ilmeisesti)  ensimmäinen osa viime kesänä erään vasemmistopoliitikon suustaan lipsauttamasta laittomasta henkilörekisteristä (hän ei ilmeisesti sitten uskaltanut julkaista sitä omissa nimissään).

Julkisuuteen levitetyssä rekisterissä kerrotaan hyvin yksityiskohtaisesti ihmisen koko nimi, henkilötunnus, kotiosoite, yrityssidonnaisuudet ja niin edelleen – kaikki sellaisia tietoja joiden julkaiseminen ( jo pelkästään bona fide-aikein) on rangaistavaa lainsäädännössämme.

Poliisi tekee tietysti oman harkintansa mukaan omat johtopäätöksensä, mutta tässä tapauksessa on kuljettu sen viivan yli, minkä jälkeen poliisin olisi syytä puuttua kyseisen henkilörekisterin pitäjien ja julkaisijoiden toimiin.

Yksinkertaistaen, jos poliittinen johto hyväksyy kaikesa hiljaisuudessa tällaisen äärivasemmistolaisen toiminnan, eivätkä lakia valvovat viranomaiset, aika vauhdilla,  puutu tähän touhuun, silloin poliitikot ja viranomaiset sallivat poliittisen sisällissodan syttymisen tässä maassa.

Niin se vinkki. Kun kerran Antifaa ei ole Suomessa eikä selin Adidas-veryttelytakissa kuvaajaan päin seisovalla vasemmistolaisella (laittoman?) henkilörekisterin pitäjällä ole mitään tekemistä kyseisen (hänen ilmoituksensa mukaan olemattoman) anarkistijärjestön kanssa, kannattanee tutkia herran tietokoneen kovalevy (josta viimeksi Oulussa tunnistettiin, julkisuuteen päässeen tiedon mukaan, ihmisiä ihan ikiomasta henkilörekisteristä) ja kyseisen poliitikon suhde tähän sivustoon (joka julkaisi tässä kirjoituksessa mainitun laittoman henkilörekisterin internetosoitteen ensimmäisenä).

Copyright Kari Halkola via Hommaforum

Site Meter

KK

Niin? Mikä on suomalainen anarkisti pähkinänkuoressa?

Yksinkertaistaen:

***

Suomalainen anarkisti ei ole mikään anarkisti – hän surullisenhupaisa pahaaoloaan ja rahattomuuttaan ympäristöönsä purkava angstinen teini.

Site Meter

KK

Lukijat voivat kiittää nimimerkki Tobbea (eli Greenpeace apinana ajoittain heiluvaa Topias Salosta) kommenttien ennakkotarkastuksen paluusta. Tällä tyypillä on aikaa spämmäillä toisten blogeja -ja vastaavasti sensuroida omaansa. Työn tai opiskelupaikan hankkiminen auttaisi kovasti tätäkin nuorta miestä löytämään suunnan  ja jotain mielekkyyttä elämäänsä.

Vahvojen viime yönä puoli neljän jälkeen lähetettyjen kännipostausten jälkeen, Salonen oli ilmeisesti heräillyt iltapäivään ja jatkoi varoituksesta huolimatta spämmäilyään ja trollailuaan.

Salonen ei ilmeisesti ymmärrä (vieläkään, useasta muistutuksesta huolimatta) mitä tämän blogin säännöissä sanotaan:

Ylläpito pidättää oikeuden antaa IP-osoitteen mukainen kirjoituskielto ja halutessaan julkaista asiattomuuksia suoltava IP-osoite. Yllä mainittujen asioiden lisäksi kiellettyjä asioita ovat:

* Kaikenlainen muukin asiaton kielenkäyttö ja muiden keskustelijoiden tai blogin ylläpidon -asiaton, mitä se kulloinkin tarkoittaneekaan – nimittely.
* Spämmäys.
* Floodaus
* Tilan ja ajan varastaminen.
* Pilkunviilaus ja itku kirjoitusvirheistä

Peruslähtökohtana voidaan pitää sitä, että jokainen ohjesääntö on terveen järjen korvike kyvyttömien ja lahjattomien tueksi – vähän kuten kulloinenkin käsitys korrektista ja kieliopiltaan oikeasta tekstistä.

Kaikkia noita asioita Salonen on onnistunut rikkomaan, joten hän saa kunnian olla Joni Pelkosen jälkeen toinen ikuisen matkan banaanisaarille tämän blogin keskusteluhuoneista saanut.

Onnea voittajille – se on omien kiistämättömien saavutustenne tulosta.
Koska Salonen ei myöskään ymmärrä sitä, että hänenkään sananvapauteensa  ei kuulu oikeus saada muilta apua sanomansa levittämiseen, vaan oikeus levittää sanomaansa ilman, että muut sitä pakkokeinoin estävät.

Eikä hän ymmärrä myöskään propagandan levittämisen ja keskustelun eroa.

Toimitus leikkaa lähitulevaisuudessa  hassuimmat ja hölmöimmät väitteet Salosen floodauksesta mukavaksi kollaasiksi.Kuten sen mielipiteen, että Suomen kansan olisi pitänyt päättää antautumisesta, pasifismista ja tuhoutumisesta sotien aikana puolustautumisen sijaan.

Tai, että autoritäärisesti johdettu liikeyritys olisi kansalaisjärjestö.

Tai sen, että homoseksuaalin ja heteron välisessä seksissä heteroseksuaali tyydyttää omia seksuaalisia halujaan, suuntaustaan ja tarpeitaan.

😀 😛

Ikävä kyllä, Salosella ei ole enää mahdollisuutta kommentoida sitä, koska on itse valinnut tiensä.

Sitä saa mitä tilaa ja Tobbe voi jatkaa soopansa levittämistä ja kiukuttelua omassa blogissaan (joka alkaa välittömästi tämän kirjoituksen julkaisemisen jälkeen). Toivottavasti Salonen edes joskus ymmärtää toimintansa typeryyden – vaikka sitten edes hieman vanhempana ja ymmärryskyvyltään laveampana.

Tuskinpa kukaan haluaa keskustella Salosen kaltaisen keskustelijan kanssa – ainakaan omalla tontillaan.


Site Meter

On aika mielenkiintoista, että ainoa ydinvoimaloiden koskemattomuutta ja turvallisuutta uhkaava (epädemokraattisesti hallittu ja lakia säännöllisesti rikkova) organisaatio vaatii lupaa hallinto-oikeuden kautta saada ydinvoimaloiden turvallisuustiedot haltuunsa.

Tämä muistuttaa tilannetta, jossa pankkirosvo vaatii (oikeuden kautta) saada pankin hälytyskoodit haltuunsa tai Al Quaida vaatii Yhdysvaltojen ydinaseiden laukaisukoodeja.

Käyttäen laittomuuksiensa läpisaamiseen sen yhteiskunnan oikeuslaitosta, jota nämä vastustavat ja jonka yhteiskuntajärjestyksen ne haluavat romuttaa.

Lähde: HS

Site Meter

KK

Suomen Kuvalehden Viikon Valopääksi tänään nimittämä Anni Sinnemäki ansaitsee (jälleen kerran) myös valtamedian ulkopuolelta tulevaa huomiota.

Puuttumatta tässä ja nyt siihen metakeskusteluun maan tavasta, jonka Sinnemäki käynnisti SK:n huomioimassa eipäs-juupas-kommentissaan viime viikonloppuna, on hyvä huomata myös se, kuinka tarmokkaasti  Sinnemäki pyrkii lisäämään työttömyyttä  työministerin ominaisuudessa.

Tavallaan vähemmän yllättäen viherkaihista kärsivät (ja silti julkisin varoin tuotetut)  Ylen Uutiset alistuivat eilen työministeri Anni Sinnemäen propagandakanavaksi.

Myös Anni on käyttänyt julkisia rahoja ja tehnyt pienen tripin jänskään keväiseen Lappiin. Huvittelun lisäksi työministerillämme on ollut aikaa rustata lisää työttömyyttä aiheuttavia lausuntoja matkansa aikana.

Sinnemäen mukaan Kainuun Talvivaaran kaivoksen uraania ei voida ryhtyä jatkojalostamaan ilman erityistä lupaprosessia. Hän ei myöskään pidä uraanin jalostusluvan saamista läpihuutojuttuna. Itä-Lapissa vieraillut Sinnemäki katsoo myös, että kaivoshankkeita markkinoidaan tarkoituksellisesti yliampuvilla työllisyysvaikutuksilla.

Kotimaisissa mittasuhteissa kunnioitettavaa uskaltamista, yrittäjähenkisyyttä ja laajakatseisuutta osoittanut Talvivaaran kaivosyhtiö julkisti kuukausi sitten, että sillä on mittavat varannot uraanimalmia, jota se voisi ryhtyä jatkojalostamaan. Vielä kaivoksen lupavaiheessa ei uraanista ollut mitään mainintaa.Sinnemäen mukaan uraanin louhinnalla on kaikkialla maailmassa erittäin rajut ympäristövaikutukset. Hän näkeekin että on parempi kehittää uusiutuvia energiamuotoja kuin louhia uraania ydinvoimalaa varten.

Uraanin louhiminen kaivoksessa vaatii oman lupansa. Se ei onnistu niin, että ensin perustetaan kaivos ja sitten ryhdytään siinä sivussa hyödyntämään uraania. Tämä louhinta ja jalostus vaatii vielä oman oikeudellisen harkintansa.

Tämän kommentin takaa paistaa paljas ja typerä usko oman idealismin oikeutukseen sekä aito halveksinta toisten ihmisten mielipiteitä ja maailmankatsomusta kohtaan.

Jokainen meistä tietää  ilmeisesti sen, että päästöttömyydestään ja turvallisuudestaan huolimatta fissioreaktiolla tuotettu ydinvoima on vihreiden keppihevonen numero yksi. Vihreiden kanssa voi keskustella järkitasolla ydinvoimasta suurin piirtein samoin tuloksin kuin minkä tahansa uskovaisen kanssa tämän uskosta.

Uraani liittyy nimittäin tähän uskoon yhtä kiinteästi kuin demonit katolilaisuuteen.

Todellisuudessa (Sinnemäen lausunnostakin huolimatta) Talvivaaran tapauksessa ei kyse ei ole louhinnasta – kyse on päätoiminnan sivutuotteena tulevan luonnonvaran jatkojalostamisesta. Joku muu (kuin vihreitä edustava työministeri) taho, näkisi paremmaksi vaihtoehdoksi kerätä tuo radioaktiivinen aine pois ympäristöstä ja jalostaa se jälkikäyttöä varten.

Vai olisiko Annin mielestä kenties  parempi vaihtoehto jättää se maastoon ja päästää monikansalliset (ja etenkin ranskalaiset yhtiöt) valtaamaan ihmisten maat, kodit ja mannut sekä kaivamaan aidoista uusista kaivoksista uraania, toimittamaan se jatkojalostettavaksi Ranskaan – ja lopulta myydä vanhaan kunnon kolonialismin henkeen jalostettu materiaali raaka-aineen toimittaneeseen valtioon?

Ydinvoima nimittäin on todellinen energialähde Suomessa – nyt ja tulevaisuudessa. Se on realiteetti, jonka vihreätkin joutuvat hyväksymään.

Sinnemäki unohtaa tässä yhteydessä myös (iloisen tarkoitushakuisesti) uusiutuvien ja ns.vaihtoehtoisten energiamuotojen haitat.

Jos joku nyt aidosti uskoo vielä ilmastonmuutospropagandaan, niin hänen kannattaa miettiä sitä, miten tärkein kotimainen uusiutuva luonnonvara – eli puu – sopii hänen uskontoonsa ja tähän Sinnemäen esittelemään kokonaiskuvaan – tästä ei ole nimittäin kovinkaan kauan sitä, kun suomalaisten puusaunojen kiukaat asetettiin pannaan ja julkiseen häväistykseen.

Vesivoima on valjastettu nykyisen vesivarannon edellyttämässä laajuudessa (aikoinaan kovinkaan paljon ympäristövaikutuksia ja esimerkiksi kalastusta miettimättä). Vesivoiman lisärakentaminen vaatisi uuden (tai uusien) tekoaltaiden rakentamista vesivarastoiksi. Tämäkään ei ole vailla ympäristövaikutuksia – eikä tämä vaihtoehto ole muuten edes kelvannut tähän mennessä vihreille. Näin ollen vesivoimasta vouhkaaminen vihreiden asemasta käsin, näyttää lähinnä typerältä ja kaksinaismoralistiselta huuhaalta.

Aurinkovoima kansallisena energiareservinä on lähinnä vitsi Suomen kaltaisessa pohjoisessa maassa, eikä tuulivoimakaan ole ongelmatonta. Tuulivoima on edelleen marginaalinen energialähde ja sen käyttö laajemmassa mittakaavassa muuttaisi Suomen luonnon propellihelvetiksi – jos joku ei usko tätä, suosittelen hotelliyötä esimerkiksi Kielissä tuulivoimapuiston viereisessä hotellissa. Meteli on infernaalinen ja jotenkin tuntuu siltä, ettei tuollainen tuulivoimapuisto (vihreiden haikailusta huolimatta) oikein kuulu esimerkiksi herkkään saaristo- tai tunturiluontoon.

Tällainen tarkoituksellinen harhaan johtaminen ja sen jälkeinen  hallinnollisen valitusmenettelyn käyttäminen viivytysaseena (vaikka tappio on jo tiedossa), on niin kovin tuttua vihreiden poliittisena työskentely- ja painostusmetodina.

Edellinen tällainen mieleen tuleva (kansantaloudellisesti suurta haittaa aiheuttanut) vihreiden masinoima valitusprosessi liittyi Vuosaaren satamahankkeeseen. Jälkipolvet pääsevät vielä ihmettelemään vihreän politiikan kustannuksia ja tuhoja tulevaisuudessa.

Sama alkuvaiheen taktiikan mukainen sumutus jatkuu nyt Pohjois-Suomessa. Itä-Lapissa vierailleen ja Soklin kaivoshankkeeseen tutustuneen Sinnemäen mukaan kaivoksia markkinoidaan tarkoitushakuisesti liian suurilla työllisyysvaikutuksilla. Tällä halutaan häivyttämään kaivosten aikaansaamat poikkeuksellisen suuret ympäristövaikutukset.

Paikoin kaivoksia on markkinoitu liian suurilla odotuksilla. Se saattaa liittyä siihen, että kaivokset ovat ympäristön kannalta hirvittävän rajuja ja raskaita, jolloin silloin markkinointivaiheessa halutaan korostaa niitä myönteisiä puolia, mitä kiistämättä työpaikat ovat.

Sinnemäen mukaan viranomaisten on selvitettävä kaivosten todelliset vaikutukset. Tämän jälkeen vasta voidaan luoda oikea arvio siitä, mitä kaivos merkitsee vaikutusalueelleen.

Tietysti näitä hankkeita pitää katsoa realistisesti ja pyrkiä löytämään sieltä ne todelliset faktat ja todelliset työpaikkavaikutukset.

Sinnemäki jättää kertomatta sen, että kun selvitykset on tehty, vihreät tulevat todennäköisesti (ja varsin perinteisesti) käynnistämään sen kuuluisan valituskierroksensa – paikallisten ihmisten mielipiteistä ja todellisuudesta pätkääkään välittämättä.

Vihreä politiikka ei ole perinteisesti kunnioittanut (ei missään eikä koskaan) paikallisten ihmisten itsemääräämisoikeutta. Paikalliset kelpaavat ainoastaan keppihevosiksi vihreille näiden omien päämäärien ajamiseksi.

Kuten tässäkin tapauksessa poromiehet.

Sinnemäki muistaa mainita Soklin kodalla myös  poronomistajat ja virkistyskalastuksen harrastajat ja  asettuu tukemaan poronhoitajien aseman turvaamista.

Poronhoidolla on lainsäädännön kautta oma erityinen asemansa ja suojansa. On itsestään selvää, että poronhoidon toiveet ja toimintamahdollisuudet tulee ottaa huomioon erityisellä tavalla.

Kaunis ajatus, josta pitää tosiaan pitää kiinni. Toisaalta kaivostoiminta ja poronhoito eivät ole elinkeinona (etenkään Itä-Lapissa) välttämättä toisiaan korville lyöviä elinkeinoja – sanoo Sinnemäki nyt sitten taas mitä tahansa.

Hassuinta tietysti koko jutussa on se, että vihreille ja heidän hangaroundeilleen etnisesti suomalaiset poromiehet kelpaavat (tällä kerralla ja  tässä Soklin tilanteessa) astaloksi – toisin kuin tässä tilanteessa.

Sinnemäki heittäytyy myös suureksi ajattelijaksi – ilman tarvittavaa tietoa ja kokemuspohjaa näistä asioista ja paikallisista olosuhteista Hän ei jättäisi Itä-Lapin tulevaisuutta Soklin kaivoshankkeen varaan. Hän luottaa enemmän matkailuun, joka jo nyt tuo Itä-Lappiin satoja työpaikkoja.

Tällä kommentillaan Sinnemäki osoittaa sen, että hän edustaa pahinta mahdollista stereotypiaa ns. Helsingin herrasta. Pienellä vaivalla hän olisi voinut kysyä matkailutyöpaikkojen todellisuudesta paikallisilta.

Totuus nimittäin on se, että nuo matkailuelinkeinon parista löytyvät  sadat työpaikat ovat (kuten tuhannet koko Pohjois-Suomen alueella) ovat pääasiassa sesonkiluonteisia ja kattavat vuodesta muutaman kuukauden. Hyvin harva saa niistä itselleen ympärivuotisen elinkeinon.

Lisäksi on hyvä muistaa, että matkailualalla ihmiseltä vaaditaan aivan toisenlaisia ominaisuuksia kuin esimerkiksi metsurilta tai kaivosmieheltä – kaikista ihmisistä ei ole asiakaspalveluun. Näin ei ole mikään ihme, että tuo sesonkityövoima koostuu pääasiassa Etelä-Suomesta sesongin ajaksi Lappiin suuntaavista asiakaspalvelun ammattilaisista – ei paikallisista asukkaista.

Jos tätä ongelmaa ei ole saatu paikallisen eikä ulkopuolisin voimin korjattua kohta neljässäkymmenessä vuodessa, miten helsinkiläinen ministeri kuvittelee sen ratkaisevansa?

Toisin kuin matkailu, kaivostoiminta luo aitoja työpaikkoja ja se on kehittyvä ala. Nykyisen lainsäädännön puitteissa ympäristönäkökohtien huomioiminen ei ole kovinkaan vaikea rasti – muille kuin luonnosta ja ympäristöstä vieraantuneille cityvihreille. Suomessa on tällä hetkellä 47 kaivosta ja uusia kaivoksia valmistellaan nopealla tahdilla.

No mikä on sitten kupletin juoni? Juoni on se, että Sinnemäki on – ilmeisestä älykkyydestään huolimatta – niin kiinni ideologiansa ismeissä, että hän ei kerta kaikkiaan pysty näkemään mitään silmälappujensa ulkopuolelta.

Kaikki hänen tekemänsä ehdotukset ja toimenpiteet työministerinä ovat olleet lähinnä työpaikkoja poistavia ja työttömyyttä lisääviä. Jotenkin tuntuu, että Sinnemäen nimitys työministeriksi oli Grande Finale nykyisen hallituksemme mahalaskun tehneessä politiikassa.

Sinnemäkeä – ja vihreitä yleensäkin – on helpompi ymmärtää kun muistaa, mitä he ovat sisimmältään. Nimimerkki Valkea kiteytti olennaisen Vasarahammerin blogin keskustelussa näin:

Vihreitä perustettaessa puolet sen jäsenistä oli entisiä taistolaisia eli stalinisteja, nykyään heitä on jonkin verran alle kolmasosa. Siten kulttuurimarxismi on olennainen osa vihreiden poliittisia menetelmiä.

Lähteet: SK, STT, VL, HS, Talvivaaran kaivos, MEK, Eduskunta

Site Meter

Aika moni hyvänpäiväntuttu on viime aikoina (lähinnä huvikseen)  ihmetellyt sitä, että mihin katosivatkaan  palopuheet ilmastonmuutoksesta? Kun katsoo ikkunasta ulos – puhumattakaan siitä, että viettää edes osan päivästään ulkona – niin selitys on aika päivänselvä.

Osa sitkeimmistä uskontonsa hurmokseen pudonneista viherhihhuleista jaksaa toki kaikesta huolimatta pitää meteliä uskonnostaan yllä – kuten kanssabloggaaja Pikkupoika voimakkaasti todisti menneellä viikolla ja uudestaan eilen.

Me alamme  lähestyä ilmastonmuutoskeskustelussa ensimmäistä kertaa sen kuuluisan Kööpenhaminan huuhaa-konferessin jälkeen normaalia tilannetta – se missä totuudella alkaa olemaan arvoa ihmisten pelottelun ja sillä tehdyn taloudellisen hyötymisen rinnalla.

Kansainvälisen ilmastopaneeli (IPCC) julkaisi ilmastonmuutosskeptikoille osoitetun  virallisen anteeksipyynnön viime viikolla. IPCC väitti aikaisemassa raportissaan, että Himalajan jäätiköt sulavat todennäköisesti kokonaan vuoteen 2035 mennessä.

Tuo lause oli peräisin ympäristöjärjestö WWF:n raportista, jossa taas siteerattiin intialaisen tutkijan haastattelua yli kymmenen vuoden takaa. Väitettä ei ollut todistettu tieteellisesti. Myös Greenpeacen manipuloiva sormi näyttäisi olvan mukana IPCC:n teksteissä ja etenkin sen dokumentaatiossa.

IPCC:n johtaja Rashenda Pachauri kuittasi aluksi kaiken nykyiseen ilmastonmuutospropagandaan kohdistuneen kritiikin ”voodoo-tieteenä” – kunnes joutui myöntämään tuon  nolon virheen. Pachauri on muuten ollut esillä myös taloudellisten kytköstensä vuoksi.

Tämä tilanne vahvistaa (jälleen kerran) sitä kuvaa joka kriittiselle tarkastelijalle on muodostunut jo pitkään näistä eräistä ns.ympäristöjärjestöistä: ne ovat epämääräisiä, pimittävät tietoja itsestään, vääristelevät antamiaan tietoja ympäristöstä, niitä hallitaan kuin liikeyrityksiä ja niiden ainoa todellinen tarkoitus on kerätä rahaa pienelle sisäpiirille – ympäristö on ainoastaan tekosyy, jolla voidaan pelotella ihmisiä.

Se mikä tässä on huolestuttavaa, on perinteisesti hieman aidompana ympäristöjärjestönä mielletyn WWF:n valuminen samanlaiseksi kiristystä, vääristelyä ja sumutusta keinoinaan käyttäväksi taloudelliseksi kiristysjärjestöksi kuin Greenpeace.

Se toinen huomattava tapahtuma tässä viime aikoina  aiheen ympärillä on ollut (tietysti) laajasti uutisoitu tietomurto  Itä-Anglian yliopiston tietokonepalvelimelle Iso-Britanniassa. Tämän seurauksena ilmastotutkijoiden  varsin suurta suunnitelmallisuutta harhaan johtamisessa avaavia  sähköposteja päätyi internetiin. Tutkijat muun muassa kirjoittivat ”tempusta”, jonka avulla lämpötilan alenemisen ”voi piilottaa”.

Kyseisen yliopiston ilmastotutkimuksen laitoksen johtaja, professori Phil Jones on hyllytetty tutkimusten ajaksi. Toivotaan, että tutkimukset kertovat tulevaisuudessa hieman lisääkin siitä, mitä kaikkea liittyykään vauraille länsimaalaisille suunnattuun härskiin anekauppaan.

Lähteet: STT, HS, IPCC, WUWT

Site Meter

Jk. Näihin kannattaa muuten tutustua: Ilmastomuutosskeptikon käsikirja ja What´s up with that.