(Useat lukijat ovat pyytäneet meiltä  tämän postauksen uusintaa tänään. Olkaapa hyvät.)

 

Työministeri Anni Sinnemäki on ottanut lisäaikaa selvittääkseen, miten valtion palkkatuen muutokset vaikuttaisivat (sosiaalisten ja humanitaaristen) järjestöjen työllistämiseen.

Nykyistä voimassa oleva palkkatukilakia pitää uudistaa, jotta se vastaisi EU:n säädöksiä. Uudistusta koskeva lakiesitys piti antaa eduskunnalle jo kuluneella viikolla. Sen on määrä tulla voimaan ensi keväänä.

Sosiaali- ja terveysalan (vapaaehtois)järjestöt ovat nyt hermostuneet tästä hankkeesta. Ne pelkäävät, että niiden mahdollisuudet työllistää ihmisiä romahtavat. Järjestöt työllistävät palkkatuella vuosittain 14 000 pitkäaikaistyötöntä tai muuten vaikeasti työllistettävää henkilöä.

Näiden työllistettyjen avulla esimerkiksi Suomen Punainen Risti pyörittää muun muassa Kontti-kierrätystavaratalojaan sekä vanhusten ystäväpalvelua.

Se mikä tässä on erittäin olennaista on määrittely. Nämä järjestöt puhuvat työllistämisestä – nämä järjestöjen palkkaamat ihmiset puhuvat orjuudesta.

Ja orjuudestahan tässä on asiallisesti ottaen kyse.

Homma toimii niin, että tällekin toiminnalle on kehitetty oma järjestelmänsä ja järjestelmän avainsana on palkkatuki. Palkkatuki (eli todellisuudessa työllistämistuki) on teoriassa tarkoitettu siihen, että yritys (eli tässä tapauksessa todellisuudessa järjestö) saa yhteiskunnallista tukea työttömän päivärahan suuruisen summan työllistäessään vaikeasti työllistettävän pitkäaikaistyöttömän.

Palkan tulisi olla taulukon mukainen ja työn kokopäivätyötä, mutta näin ainakaan järjestömaailmassa todellisuudessa tapahdu eikä näin myöskään ole. Palkkatukea hyväksikäyttävät yhdistykset ja järjestöt toimivat niin, että ne maksavat työehtosopimuksen mukaista palkkaa mutta teettävät niin paljon lyhyempää päivää, että palkan maksuun riittää pelkkä palkkatuki.

Toinen yleisesti käytetty metodi on se, että saadulla rahamäärällä pyritään teetättämään työtä mahdollisimman monta tuntia vuorokaudessa. Jos työehtosopimuksen vähimmäispalkaksi on määritelty 8 euro /tunti, niin useista työehtosopimuksista löytyy nykyään (kiitos punakorporaatioiden) lisäklausuuli, jonka mukaan työllistämistuella työllistetyn työttömän palkkaa voidaan alentaa 15% pitkäaikaistyöttömyyden perusteella.

Eli työllistetyn tuntipalkaksi määräytyy 8 – (0,15 * 8   ,) = 6,8 e / h
Nyt työtöntä voidaan työllistää 6,8 eurolla tunti sen sijaan, että siitä pitäisi maksaa 8 e / h. Näppärää.

Kyseinen järjestö ei joudu siis ottamaan minkäänlaista taloudellista vastuuta työntekijästään, koska palkka maksetaan pelkästään yhteiskunnan subventoimalla palkkatuella.

Ja mitä tapahtuukaan yksilölle? Pitkäaikaistyötön saattaa menettää tällaiseen palkkatukityöpaikkaan siirtyessään myöskin mahdollisuutensa toimeentulotukeen.

Käytännössä hänen käteensä jää vähemmän rahaa kuin hänen ollessaan työttömänä ja hänen maksettavakseen lankeavat myös terveydenhoitokulut, lääkkeet ja sähkölaskut. Tämä asia on sinänsä erittäin merkittävä monelle ihmiselle, koska valtaosa näistä pitkäaikaistyöttömistä on myös pitkäaikaissairaita, joita ei haluta päästää työkyvyttömyyseläkkeelle.

Koska (usein työkyvytön) työtön joutuu köyhyydessään entistä suurempaan ahdinkoon mennessään pelkästään palkkatuella palkattuun osa-aikatyöhön, kyse on puhtaasta puolustuskyvyttömän orjuuttamisesta.

Jotta elämä ei olisi tuosssa vaiheessa tarpeeksi vaikeaa, palkkatukiorjuudesta irtisanottu työtön saa myös ns. R7-merkinnän. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen on oltava 5 kuukautta töissä vapailla työmarkkinoilla tai sitten työelämävalmennuksessa ennen kuin hänen oikeutensa työttömyyskorvaukseen palautetaan.

Palkkatukiorjuus on klassista orjuutta pahempaa ja raaempaa. Entisaikojen maaorjien omistajat huolehtivat orjistaan koska he olivat hänen omaisuuttaan ja siis arvokkaita työntekijöinä – ja he perustivat bisneksensä omaan toimintaansa, eivät yhteiskunnalta saatuun tukeen ja yhteiskunnan maksamaan maaorjaan.

Nykyaikaisen palkkatukiorjan saa myös halutessaan (sosiaalista ja humanitaarista toimintaa harjoittava järjestö) irtisanoa koska tahansa (aivan mistä tahansa) mitättömimmästäkin syystä ja uuden palkkatukiorjan saa heti tilalle.

Ja näitä orjia riittää.

Hieman vanhahtavasta tilastosta nähdään, että erilaisissa työvoimapoliittisissa toimenpiteissä (eli huuhaakoulutuksen ja palkkaorjuuden piirissä) oli vuonna 2008 yli 81 000 henkeä. Jos tähän lasketaan vielä mukaan Työ- ja elinkeinoministeriön rekisterissä olevat työttömät ja työttömyyseläkeläiset, saadaan vapaana olevan työvoiman määräksi noin 330 000 henkeä.

Ja jos ei riitä, otetaan käyttöön uudet keinot. Nykyinen hallitus on käyttänyt myös huomattavasti työaikaa ja yhteiskunnallisia varoja siihen, että ulkomailta saadaan haalittua näiden tilalle uusia orjia – uuden maahanmuuttolain puitteissa.

Nämä toimet tarkoittavat sitä, että inhimillinen surkeus jatkuu ja kasvaa. Kun tämä 330 000 orjan joukko on sitten ajettu hautaan, voidaan siirtyä uuden ulkomailta haalitun paarialuokan hyödyntämiseen.

Tämän Astrid Thorsin (koko nykyhallituksen tukemana) junaileman ulkomaalaispolitiikan seurauksena saadaan sitten hoidettua (ilmeisesti varsin nopealla ajanjaksolla) nykyisen alkuperäisväestön syrjäytyneiden aiheuttama ongelma ja poistettua kauneusvirheet tehokkuuteen pyrkivästä yhteiskunnastamme.

Miinusmerkkisenä voi tosin joku iljettävä toisinajatelija nähdä sen, että tämä kehitys luo suurempia yhteiskunnallisia jänniteitä, tuo tullessaan aidon monikulttuurisen rasimin, lisää turvattomuutta ja rikollisuutta, kaventaa demokratiaa sekä sananvapautta ja tuhoaa suomalisen yhteiskunnan ja kulttuurin.

Mutta eihän se mitään. Tuohan on pieni hinta kansainvälisestä kilpailukyvystä – tosin joku voi taas ihmetellä, että mitä sillä tehdään kun ei ole enää mitään vientiteollisuuttakaan

Samasta aiheesta aikaisemmin ansiokkaasti kirjoittanut Kari Laurila esittää erinomaisen kysymyksen orjan juridisesta asemasta blogissaan:

Mielenkiintoinen ajatusleikki on myös, onko pitkäaikaistyötön rikollinen? Käräjäoikeuksien rikoksista tuomitsemat sankiot ovat teon vakavuusasteen mukaan sakko, ehdollinen vankeustuomio tai ehdoton vankeustuomio. Vakavimman, ehdottoman vankeustuomion voi muuttaa yhdyskuntapalveluksi jos vankeusrangaistus on lyhyehkö.

Yhdyskuntapalvelussa työtä tehdään näissä samoissa järjestöissä jotka järjestävät palkkatukitöitäkin, mutta työtä tehdään vain kolmena päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan. Tunti yhdyskuntapalvelua vähentää yhden vankeuspäivän. Yhdyskuntapalvelu ei vaikuta tuomitun taloudelliseen asemaan esimerkiksi silloin, kun tuomittu sattuu olemaan työtön.

Palkkatukityöllistetty saa siis pahemman rangaistuksen kuin vankeusrangaistukseen tuomittu, koska hän joutuu tekemään pitempää päivää ja saa käteensä vähemmän rahaa. Onko pitkäaikaistyötön siis rikollinen vai vain kolmannen luokan kansalainen, rikollistakin pahempi?

Tämä on erittäin hyvä kysymys – mikä on palkkatukiorjan oikeudellinen asema Suomessa (taitaa tosin olla myös aika turha kysymys….)?

Jotta tältä palkkatukiorjuudelta ei katoaisi uskottavuus, käytännön jatkuvuutta vakuutellaan valtiovallan taholta. Työministeriön jallitus hallitusneuvos Päivi Kerminen vakuuttaa SPR:lle ja muille järjestöille, että palkkatukeen tulee rajoituksia vain silloin, jos järjestöt tuottavat sellaisia maksullisia palveluja, jotka kilpailevat yritysten kanssa.

Nyt on käynyt sitten niin, että EU pyrkii lopettamaan tämän perustus- ja yhdenvertaisuuslakia vastaan sotivan palkkatukiorjuuden hienon ja loistavan työllistämismuodon.

Nyt haluan antaa hallitukselle neuvon – jotta ette taas joutuisi häpeämään nurkkaan EU-kokouksissanne (yhden tai kahden lautasen kanssa), yrittäkää hieman keskittyä työhönne.

Se kannattaa tämän kysymyksen kohdalla aloittaa siitä, että poistatte tällaiset kilpailua vääristävät ja ihmisoikeuksia rikkovat tukimuodot, päästätte sairaat työkyvyttömyyseläkkeelle, alatte kantaa todellista huolta suomalaisesta elinkeinoelämästä, suljette rajat ei-toivotulta sosiaaliturismilta ja katsotte hieman sen perään, että oikeasta työstä maksetaan myös oikeaa palkkaa.

Ei siten kuin Erkki Tuomioja asian näkee:

yritykset jotka palkkaa paljon väkeä pitäisi olla kevyt verotus ja päinvastoin

Järjestöiltä tekee mieli kysyä, että onko tämä palkkatukiorjuus mielestänne toimintanne kannalta todellakin kynnyskysymys?

Onko toimintanne muuttunut yhteiskunnan tukemaksi (ja markkinoita vääristäväksi) orjuudella pyöritetyksi bisnekseksi? Se, että esimerkiksi SPR on tehnyt suomalaisella verellä bisnestä ei ole sinänsä uutinen. Se, että muutkin ovat mahdollisesti lähdössä mukaan, on taas ihan ilmeinen jatko tälle kehitykselle.

Kansalaisesta orjaksi ja sen jälkeen elinkaupan kohteeksi – tämäkö on tulevaisuudenkuva syrjäytyneiden osalta?

Lähteet: HS, IS, IL, EK, SAK; SPR, Kepa, Kari Laurila, anonyymi lukija

Mainokset

Menestystä yhdyskunnalle ja imaamille!

Toivotan parasta menestystä ja onnea uudelle imaamille!
Suomen islamilainen yhdyskunta ja koko islaminuskoinen väestö Suomessa on mielestäni hieno osoitus arkipäivän monikulttuurisuuden ja suvaitsevaisuuden merkityksestä ja rikkaudesta maassamme. Meillä on ollut onnea saada hyvin sivistyneitä ja korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia juuri islamilaisista maista.
Toivoisin että islamilainen yhdyskunta paljon rohkeammin esittäisi omia näkemyksiään.


Vapaa-ajattelija Joni Pelkonen HS:n keskustelussa 09.11.2010 15:16.

(Kiitos Joni, annoit juuri esimerkin siitä, mitä vihreä kulttuurirelativismi tarkoittaa. )

Site Meter

Toimitus kyseli taannoin kulttuurirelativistien kantaa ismien törmäilystä. Kysymys numero kaksi kulttuurirelativisteille kuuluu; oletteko te nyt aivan rehellisiä isminne kanssa?

Kulttuurirelativismin olemukseen nimittäin kuuluu se, että kaikki ismit, opit ja uskonnot ovat samanarvoisia. Kulttuurirelativismin mukaan jokaisen yksilön teot ja käsitykset tulee ymmärtää ainoastaan hänen oman kulttuurinsa käsitteiden kautta.

Koskeeko tämä myös satanisteja, pedofiileja, sukurutsareita, kannibaaleja, –  tai vaikkapa esimerkiksi rasisteja?

Ja ihan yhdenvertaisuuden vuoksi, kysytäänpä samaa myös yleisöltä:

 

Site Meter

Suomalaista menettelyä on vaieta totuudesta ja olla auttamatta köyhää samaan oikeutta.

Jaakko Laurinpoika Teitti joka toimi Ruotsin kuninkaan Kustaa Vaasan sihteerinä ja kirjoitti virassa ollessaan vuosien 1555–1557 välillä virallisen valitusluettelon aatelin väärinkäytöksistä.

Teitti oli oikeassa. Tuo valitusluettelo julkaistiin vasta vuonna 1894.

Lähde: Kansallisarkisto

Site Meter

Ennakkoarvausten mukaisesti Suomi on nyt todistetusti oikeudellisen kaksoisstandardin maa. Yhdenvertaisuusperiaate on hylätty Jussi Halla-ahon oikeudenkäsittelyssä, jossa Helsingin hovioikeus on pysyttänyt Halla-ahon saaman sakkotuomion uskonrauhan rikkomisesta ennallaan.

Samaan aikaan eräs kovaääninen voltinheittoa harjoittava (ja herneitä nenäänsä vetelevähomoemo heittelee julkisessa TV-ohjelmassa Raamattua pitkin lattioita, eikä tässä tapauksessa edes esitutkintakynnys uskonrauhan rikkomisesta ylity.

Suomi on uskomaton maa.

Lähteet: Homma, US, IS

Site Meter

Kun kesä on nyt lopuillaan (ja kaksi  muuta tämän blogin kolmesta muskettisoturista ovat jo ehtineet aukaista sanaisen arkkunsa) on ehkä syytä,  että myös minä palaan valituksen ja perisuomalaisten itkuvirsien pariin.

On aika mennä henkilökohtaisuuksiin, siis omiini. Tämä mielipide koskee ismejä, ei ihmisiä.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että nykyinen länsimaihin suuntautuva kulttuurillinen ja poliittinen islam on syvältä ja poikittain.

Se toki noudattaa Koraanin sanomaa siinä, että se pyrkii käännyttämään ja muokkaamaan ns. yleistä ilmapiiriä itselleen ja omille tarkoitusperilleen sopivaksi. Näissä tavoitteissaan se on kuitenkin länsimaalaiseen yhteisöön täysin sopimaton.

Omaan ympäristöömme tunkeutuva ekspansiivinen (valloittava) islam on häijy ja loppupeleissä ei-toivottu vieras.

Sekä käyttää härskisti hyväkseen omaksumaamme suvaitsevaisuusperiaatetta. Ja pyrkii samaan aikaan murskaamaan sen.

Tällainen valloittaja lukee lainsäädäntömme tarkkaan ja on jokaisessa mahdollisessa tilanteessa valmis kärkkäästi vaatimaan itselleen erioikeuksia. Omaa suvaitsevaisuuttamme apunaan käyttäen.

Se vaatii erityiskohtelua (muka-suvaitsevaisuuden nimissä) ja hakee oikeutta oman oikeudentajumme vastaisille traditioilleen. Se haluaa alistaa naiset,lapset, seksuaaliset vähemmistöt ja kaikki muutkin sen agendasta poikkeavat ajatukset. Se haluaa istuttaa suvaitsevaiseen yhteiskuntaamme ns. kaksoisstandardin kautta oman suvaitsevattomuutensa ja sen feodaalisen lainsäädännön ja moraalin.

Se vaatii äänekkäästi omia oikeuksiaan, haluten samaan aikaan loukata toisella tavalla uskovien (ja etenkin uskonnottomien)  oikeuksia ja moraalikäsityksiä.

Sen lopullinen tavoite on käännyttää valtaväestö islamiin(paluu Ummaan) ja romuttaa kaikki se, mitä me olemme pitäneet tärkeänä.

Hyvästi vapaus, veljeys (ja etenkin sisaruus) sekä tasa-arvo.

Henkilökohtaisesti inhoan jotain muuta vielä fundamentalistista islamiakin enemmän.

Nimittäin kotoista kulttuurirelativismiamme.

Monet näistä kulttuurirelativismiin uskovista (pikku hörhöistä) ovat sitä mieltä, että kaikki aatteet ja ismit ovat yhdenvertaisia. Samaan aikaan nämä hyödylliset idiootit ajavat islamilaisen kulttuuriekspansion lisäksi homoseksuaalien oikeuksia, naisten oikeuksia ja lasten oikeuksia – puhumattakaan niistä sadoista vähemmistöistä,joiden oikeuksia nämä puolustavat samaan hengenvetoon ekspansiivisen islamin (joka tuo tullessaan dragonisen sharia-lainsäädännön ja alkuvaiheessa lainsäädännöllemme vieraan kaksoisstandardin) oikeutta elää yhteiskunnassamme.

Suomeksi sharia koostuu silmä-silmästä periaatteesta- kunniamurhista, verikostoista, kivittämisistä, silpomisista, ei-muslimien oikeuksien halveksimisesta ja alistamisesta  sekä uskonolla pyhitetyistä vaimon- ja lapsenpieksäjäisistä.

Ehkä näillä kulttuurirelativisteilla on joko ns. järki hukassa (löytäjä saa pitää) tai sitten he luulevat todellakin olevansa infideleinä jotenkin toisessa asemassa kuin muut ei-uskovaiset islamin silmissä?

Jos Euroopassa (ja lännessä tai missä muualla tahansa, noin ylipäätään) tullaan näkemään uskonsotia tai pogromeja, nämä kulttuurirelativistit ovat se ainoa ja oikea syypää tällaiseen kehitykseen.

Kun kulttuurirelativismiin kuuluu se kuuluisa oppi siitä, että kaikki ismit ovat samanarvoisia, herää kysymys siitä, miten mahtaa islam suhtautuu esimerkiksi aitoihin pedofiileihin, sodomisteihin, nekrofiileihin, ateisteihin ja homoseksuaaleihin?

Toivottavasti en joudu olemaan henkilökohtaisesti paikalla tuota kulttuurirelativismin  huippuhetkeä todistamassa.

Site Meter

Hyvää päivää, täällä jälleen Radio Jore Vaan, Absurdistan. Ehdottoman stalinistisen luotettava lähteenne –  joka yleensä vastaa kysymyksillä ja aniharvoin  vastaa kysymyksiinne, mutta siirtää aina ja ehdottomasti vastuun kaikesta (jopa Bodomjärven murhista) kuulijalle.

Kysykää meiltä mitä te haluatte, me vastaamme teille mitä me haluamme.

Meiltä kysytään;  saako yksityisellä kuntoklubilla harjoittaa uskontoa ja pick-nickejä?

Me vastaamme; lainsäädäntöön kirjatun yhdenvertaisuusperiaatteen ja  kaikkia muita  hakijoita  tasa-arvoisempana virkaansa nimitetyn vähemmistövaltuutettu Eva Biaudetin asiaan ottaman kannan mukaan – kyllä.

Biaudet aikoo tutkia, syyllistyykö espoolainen Lady Fitness -kuntokeskus syrjintään, koska keskus kieltää musliminaisia rukoilemasta pukuhuoneessa ja järjestämästä eväskutsuja keskenään pukuhuoneessa. Biaudetin mukaan uskonnon harjoittaminen kuuluu ihmisoikeuksiin.

Tämän jälkeen jokainen saa harjoittaa uskontoaan ja sen rituaaleja aivan missä haluaa – vaikka toisen uskonnon pyhäkössä. Ruumiinkulttuuriin hurahtaneille tämä avaa suorastaan … öh,… taivaan.

Nyt MMA- ja budolajeja ei tarvitse vaivautua harjoittelemaan kalliin kerhon tiloissa, vaan jokainen harrastaja  voi hakeutua lähimmän moskeijan matoille painimaan ja mellastamaan.

Myös Jehovan todistajien valtakunnansalit saadaan monikulttuuriseen uusiokäyttöön. Vaihtamalla yhden sanan nimestä toiseen, saadaan näistä saleista kätevästi voimistelusaleja.


Radio Jore Vaan vaikenee tältä illalta – hyvää ötyä, muistakaa kansalaiset, että kansanvalta on pötyä…

Site Meter