Suomen valtio välittää orjia (uusinta vuodelta 2009)

(Useat lukijat ovat pyytäneet meiltä  tämän postauksen uusintaa tänään. Olkaapa hyvät.)

 

Työministeri Anni Sinnemäki on ottanut lisäaikaa selvittääkseen, miten valtion palkkatuen muutokset vaikuttaisivat (sosiaalisten ja humanitaaristen) järjestöjen työllistämiseen.

Nykyistä voimassa oleva palkkatukilakia pitää uudistaa, jotta se vastaisi EU:n säädöksiä. Uudistusta koskeva lakiesitys piti antaa eduskunnalle jo kuluneella viikolla. Sen on määrä tulla voimaan ensi keväänä.

Sosiaali- ja terveysalan (vapaaehtois)järjestöt ovat nyt hermostuneet tästä hankkeesta. Ne pelkäävät, että niiden mahdollisuudet työllistää ihmisiä romahtavat. Järjestöt työllistävät palkkatuella vuosittain 14 000 pitkäaikaistyötöntä tai muuten vaikeasti työllistettävää henkilöä.

Näiden työllistettyjen avulla esimerkiksi Suomen Punainen Risti pyörittää muun muassa Kontti-kierrätystavaratalojaan sekä vanhusten ystäväpalvelua.

Se mikä tässä on erittäin olennaista on määrittely. Nämä järjestöt puhuvat työllistämisestä – nämä järjestöjen palkkaamat ihmiset puhuvat orjuudesta.

Ja orjuudestahan tässä on asiallisesti ottaen kyse.

Homma toimii niin, että tällekin toiminnalle on kehitetty oma järjestelmänsä ja järjestelmän avainsana on palkkatuki. Palkkatuki (eli todellisuudessa työllistämistuki) on teoriassa tarkoitettu siihen, että yritys (eli tässä tapauksessa todellisuudessa järjestö) saa yhteiskunnallista tukea työttömän päivärahan suuruisen summan työllistäessään vaikeasti työllistettävän pitkäaikaistyöttömän.

Palkan tulisi olla taulukon mukainen ja työn kokopäivätyötä, mutta näin ainakaan järjestömaailmassa todellisuudessa tapahdu eikä näin myöskään ole. Palkkatukea hyväksikäyttävät yhdistykset ja järjestöt toimivat niin, että ne maksavat työehtosopimuksen mukaista palkkaa mutta teettävät niin paljon lyhyempää päivää, että palkan maksuun riittää pelkkä palkkatuki.

Toinen yleisesti käytetty metodi on se, että saadulla rahamäärällä pyritään teetättämään työtä mahdollisimman monta tuntia vuorokaudessa. Jos työehtosopimuksen vähimmäispalkaksi on määritelty 8 euro /tunti, niin useista työehtosopimuksista löytyy nykyään (kiitos punakorporaatioiden) lisäklausuuli, jonka mukaan työllistämistuella työllistetyn työttömän palkkaa voidaan alentaa 15% pitkäaikaistyöttömyyden perusteella.

Eli työllistetyn tuntipalkaksi määräytyy 8 – (0,15 * 8   ,) = 6,8 e / h
Nyt työtöntä voidaan työllistää 6,8 eurolla tunti sen sijaan, että siitä pitäisi maksaa 8 e / h. Näppärää.

Kyseinen järjestö ei joudu siis ottamaan minkäänlaista taloudellista vastuuta työntekijästään, koska palkka maksetaan pelkästään yhteiskunnan subventoimalla palkkatuella.

Ja mitä tapahtuukaan yksilölle? Pitkäaikaistyötön saattaa menettää tällaiseen palkkatukityöpaikkaan siirtyessään myöskin mahdollisuutensa toimeentulotukeen.

Käytännössä hänen käteensä jää vähemmän rahaa kuin hänen ollessaan työttömänä ja hänen maksettavakseen lankeavat myös terveydenhoitokulut, lääkkeet ja sähkölaskut. Tämä asia on sinänsä erittäin merkittävä monelle ihmiselle, koska valtaosa näistä pitkäaikaistyöttömistä on myös pitkäaikaissairaita, joita ei haluta päästää työkyvyttömyyseläkkeelle.

Koska (usein työkyvytön) työtön joutuu köyhyydessään entistä suurempaan ahdinkoon mennessään pelkästään palkkatuella palkattuun osa-aikatyöhön, kyse on puhtaasta puolustuskyvyttömän orjuuttamisesta.

Jotta elämä ei olisi tuosssa vaiheessa tarpeeksi vaikeaa, palkkatukiorjuudesta irtisanottu työtön saa myös ns. R7-merkinnän. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen on oltava 5 kuukautta töissä vapailla työmarkkinoilla tai sitten työelämävalmennuksessa ennen kuin hänen oikeutensa työttömyyskorvaukseen palautetaan.

Palkkatukiorjuus on klassista orjuutta pahempaa ja raaempaa. Entisaikojen maaorjien omistajat huolehtivat orjistaan koska he olivat hänen omaisuuttaan ja siis arvokkaita työntekijöinä – ja he perustivat bisneksensä omaan toimintaansa, eivät yhteiskunnalta saatuun tukeen ja yhteiskunnan maksamaan maaorjaan.

Nykyaikaisen palkkatukiorjan saa myös halutessaan (sosiaalista ja humanitaarista toimintaa harjoittava järjestö) irtisanoa koska tahansa (aivan mistä tahansa) mitättömimmästäkin syystä ja uuden palkkatukiorjan saa heti tilalle.

Ja näitä orjia riittää.

Hieman vanhahtavasta tilastosta nähdään, että erilaisissa työvoimapoliittisissa toimenpiteissä (eli huuhaakoulutuksen ja palkkaorjuuden piirissä) oli vuonna 2008 yli 81 000 henkeä. Jos tähän lasketaan vielä mukaan Työ- ja elinkeinoministeriön rekisterissä olevat työttömät ja työttömyyseläkeläiset, saadaan vapaana olevan työvoiman määräksi noin 330 000 henkeä.

Ja jos ei riitä, otetaan käyttöön uudet keinot. Nykyinen hallitus on käyttänyt myös huomattavasti työaikaa ja yhteiskunnallisia varoja siihen, että ulkomailta saadaan haalittua näiden tilalle uusia orjia – uuden maahanmuuttolain puitteissa.

Nämä toimet tarkoittavat sitä, että inhimillinen surkeus jatkuu ja kasvaa. Kun tämä 330 000 orjan joukko on sitten ajettu hautaan, voidaan siirtyä uuden ulkomailta haalitun paarialuokan hyödyntämiseen.

Tämän Astrid Thorsin (koko nykyhallituksen tukemana) junaileman ulkomaalaispolitiikan seurauksena saadaan sitten hoidettua (ilmeisesti varsin nopealla ajanjaksolla) nykyisen alkuperäisväestön syrjäytyneiden aiheuttama ongelma ja poistettua kauneusvirheet tehokkuuteen pyrkivästä yhteiskunnastamme.

Miinusmerkkisenä voi tosin joku iljettävä toisinajatelija nähdä sen, että tämä kehitys luo suurempia yhteiskunnallisia jänniteitä, tuo tullessaan aidon monikulttuurisen rasimin, lisää turvattomuutta ja rikollisuutta, kaventaa demokratiaa sekä sananvapautta ja tuhoaa suomalisen yhteiskunnan ja kulttuurin.

Mutta eihän se mitään. Tuohan on pieni hinta kansainvälisestä kilpailukyvystä – tosin joku voi taas ihmetellä, että mitä sillä tehdään kun ei ole enää mitään vientiteollisuuttakaan…

Samasta aiheesta aikaisemmin ansiokkaasti kirjoittanut Kari Laurila esittää erinomaisen kysymyksen orjan juridisesta asemasta blogissaan:

Mielenkiintoinen ajatusleikki on myös, onko pitkäaikaistyötön rikollinen? Käräjäoikeuksien rikoksista tuomitsemat sankiot ovat teon vakavuusasteen mukaan sakko, ehdollinen vankeustuomio tai ehdoton vankeustuomio. Vakavimman, ehdottoman vankeustuomion voi muuttaa yhdyskuntapalveluksi jos vankeusrangaistus on lyhyehkö.

Yhdyskuntapalvelussa työtä tehdään näissä samoissa järjestöissä jotka järjestävät palkkatukitöitäkin, mutta työtä tehdään vain kolmena päivänä viikossa neljä tuntia kerrallaan. Tunti yhdyskuntapalvelua vähentää yhden vankeuspäivän. Yhdyskuntapalvelu ei vaikuta tuomitun taloudelliseen asemaan esimerkiksi silloin, kun tuomittu sattuu olemaan työtön.

Palkkatukityöllistetty saa siis pahemman rangaistuksen kuin vankeusrangaistukseen tuomittu, koska hän joutuu tekemään pitempää päivää ja saa käteensä vähemmän rahaa. Onko pitkäaikaistyötön siis rikollinen vai vain kolmannen luokan kansalainen, rikollistakin pahempi?

Tämä on erittäin hyvä kysymys – mikä on palkkatukiorjan oikeudellinen asema Suomessa (taitaa tosin olla myös aika turha kysymys….)?

Jotta tältä palkkatukiorjuudelta ei katoaisi uskottavuus, käytännön jatkuvuutta vakuutellaan valtiovallan taholta. Työministeriön jallitus hallitusneuvos Päivi Kerminen vakuuttaa SPR:lle ja muille järjestöille, että palkkatukeen tulee rajoituksia vain silloin, jos järjestöt tuottavat sellaisia maksullisia palveluja, jotka kilpailevat yritysten kanssa.

Nyt on käynyt sitten niin, että EU pyrkii lopettamaan tämän perustus- ja yhdenvertaisuuslakia vastaan sotivan palkkatukiorjuuden hienon ja loistavan työllistämismuodon.

Nyt haluan antaa hallitukselle neuvon – jotta ette taas joutuisi häpeämään nurkkaan EU-kokouksissanne (yhden tai kahden lautasen kanssa), yrittäkää hieman keskittyä työhönne.

Se kannattaa tämän kysymyksen kohdalla aloittaa siitä, että poistatte tällaiset kilpailua vääristävät ja ihmisoikeuksia rikkovat tukimuodot, päästätte sairaat työkyvyttömyyseläkkeelle, alatte kantaa todellista huolta suomalaisesta elinkeinoelämästä, suljette rajat ei-toivotulta sosiaaliturismilta ja katsotte hieman sen perään, että oikeasta työstä maksetaan myös oikeaa palkkaa.

Ei siten kuin Erkki Tuomioja asian näkee:

yritykset jotka palkkaa paljon väkeä pitäisi olla kevyt verotus ja päinvastoin

Järjestöiltä tekee mieli kysyä, että onko tämä palkkatukiorjuus mielestänne toimintanne kannalta todellakin kynnyskysymys?

Onko toimintanne muuttunut yhteiskunnan tukemaksi (ja markkinoita vääristäväksi) orjuudella pyöritetyksi bisnekseksi? Se, että esimerkiksi SPR on tehnyt suomalaisella verellä bisnestä ei ole sinänsä uutinen. Se, että muutkin ovat mahdollisesti lähdössä mukaan, on taas ihan ilmeinen jatko tälle kehitykselle.

Kansalaisesta orjaksi ja sen jälkeen elinkaupan kohteeksi – tämäkö on tulevaisuudenkuva syrjäytyneiden osalta?

Lähteet: HS, IS, IL, EK, SAK; SPR, Kepa, Kari Laurila, anonyymi lukija

 

Kokoomus ja Ossi Mäntylahti pimeän yrittäjän puolella?

Hassunhauska kokoomuslainen kunnallispoliitikko Ossi Mäntylahti on (ilmeisen tahattomasti) päästänyt Facebookissa näppäriltään ulos kaiken olennaisen kokoomuksen ajamasta maahanmuuttopolitiikasta:

Suomen maahanmuuttopolitiikka on hyvin tiukkaa ja pelkosi etuisuuksien väärinkäytöstä on täysin suhteetonta. Suomalaisen hyvinvoinnin perusta ovat yritykset ja yrittäjät. Ja jo tällä hetkellä ulkomaalaistaustaiset perustavat Helsingin alueella joka neljännen yrityksen. Tilanne ei todellakaan ole mikään ”neekerit istuvat juomassa kahvia meidän rahoilla”, vaan pikemminkin ”tummaihoiset yrittäjät rahoittavat kotimaisten kolmekymppisten eläkeläisten lusmuamisen”.

*

Näin siis kokoomus. Kiitos Ossi.

HP

 

Viikon mokutus 08/11

Ei ole poliisin intresseissä estää klinikan toimintaa, tai ottaa selville missä se sijaitsee,

Näin kommentoi  (saamastaan rikostuomiosta huolimatta edelleen poliittisella mandaatilla virassaan jatkava) poliisiylijohtaja Mikko Paatero (kok)  HBl:ssä laittomia maahanmuuttajia (laittomasti)  maaliskuun alusta hoitavan  Global Clinic puoskarointilaitoksen toimintaa.

 

Brax haluaa prostituution järjestäytyneen rikollisuuden monopoliksi

Oikeusministeri Tuija Brax (virheet)  esitteli eilen MTV3:n 45-minuuttia ajankohtaislähetyksessä omaa malliaan siitä, kuinka yhteiskunta pystyi vielä nykyistäkin enemmän tukemaan järjestäytynyttä rikollisuutta ja poistamaan esteitä ihmiskaupan tieltä.

Braxin mielestä poliisin pitäisi käyttää maalaisjärkeä parituksen uhreilta seksiä ostavien kiinnisaamiseksi. Jos tämä ei onnistu, Brax väläyttää seksin ostamisen täyskieltoa.

Häiritsevään prostituution puuttumiseen on laissa riittävät työkalut. Esimerkiksi ratsiat olisivat hyvä keino saada ostajat kuriin.

Järjestyslain nojalla kaikki seksin ostaminen ja myyminen julkisissa tiloissa on kiellettyä – esimerkiksi yökerhoissa

Oikeusministeriön selvityksen mukaan kolmen ensimmäisen vuoden aikana seksinostajia on tuomittu vain vajaat 40. Tämä todistaa Braxin mukaan sen, että kaikki poliisit eivät valvo lakia riittävästi.

On poliiseja ja on poliiseja. Ei lain valvominen ole kaikille poliiseille yhtä vaikeata.

Pohjoismaissa eletään samassa todellisuudessa, mutta Suomessa laki on lievin. Suomi on kriminalisoinnut seksin ostamisen vain parituksen ja ihmiskaupan uhreilta. Ruotsi on kieltänyt ostamisen ja myymisen, Norja kaiken ostamisen.

Jos on viitteitä, että järjestäytynyt kansainvälinen kovan luokan ihmiskauppa on siirtynyt Ruotsista ja Norjasta Suomeen Suomen lain takia, niin tietysti se on erittäin vakava paikka. Lakia pitää tiukentaa nykyisestäkin.

Eduskunnan lakivaliokunta käsittelee asiaa maaliskuussa – sopivasti tässäkin asiassa enne tulevia eduskuntavaaleja.

Toisin kuin Brax, normaalisti ajatteleva kansalainen saattaa nähdä syy- ja seurausyhteyden siinä, että järjestäytynyt kansainvälinen kovan luokan ihmiskauppa on siirtynyt Ruotsista ja Norjasta Suomeen juurikin näiden maiden kiristyneen lainsäädännön vuoksi.

Vihreiden (naisten) ymmärrykseen tällainen looginen johtopäätös ei tietenkään mahdu. Toisaalta on aika huvittavaa katsella sitä, että minkälaisessa rikollisuudessa heidän mielestään pitäisi kiristää lainsäädäntöä ja minkälaisessa löysätä sitä.

(Yleisperiaatteena tuntuu olevan se, että murhamiesten pitäisi päästä teoistaan päänsilityksellä, ymmärryksellä, kimppahalilla ja  ehdonalaisella, ruman normaalimiehen pitäisi päätyä seksin ostamisesta linnaan ja sananvapauden käyttämisestä (vallitsevan vihreän dogman vastaisesti) pitäisi sitten ehdottomasti langettaa elinkautinen vankeusrangaistus.)

Jos nyt ihan tarkkoja ollaan, prostituutio on sellainen ala, johon kiellot eivät ole koskaan purreet. Kriminalisointi ajaa ammatinharjoittajat entistä ahtaammalle ja suoraan järjestäytyneen rikollisuuden syliin.

Saksalainen tapa (jossa huorat omistavat bordellin itse esimerkiksi osuuskunnan kautta) on tutkittaessa osoittautunut toimivimmaksi malliksi tämän ikuisuuskysymyksen ratkaisemisessa.

Kun liiketoiminta on ammatinharjoittajien omissa käsissä ja sen on laillista, myös yhteiskunta pystyy suojaa,maan ammatinharjoittajaa ja tämän elinkeinoa sekä hyötyy yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta verotulojen myötä.

Tällaisen yhtälön käsittäminen taitaa olla Braxin kaltaisille täysi mahdottomuus.

Lähde: MTV3

 

Turvapaikan saaneen kiitos Ruotsille

Kuva: Jari

Vuosikymmeniä maahanmuuttajia rajojensa sisäpuolelle  haalinut naapurimaamme Ruotsi on kohdannut ensimmäisen kerran ääri-islamilaista  Jihadia  julistaneen itsemurhapommittajan .

Kuten olemme mediasta saaneet tietää tekijä oli  (luotettavan Ruotsin poliisin mukaan 98-prosenttisen varmasti) muuan Taimur Abdulwahab, joka oli (luotettavien ruotsalaisviestimien mukaan)  28- tai 29-vuotias, irakilaissyntyinen mies.

Hän oli (edelleen ruotsalaismedian mukaan ilmeisesti) syntynyt Bagdadissa vuonna 1981 (tai 1980)  ja hän muutti äitinsä, isänsä ja isosiskonsa kanssa Ruotsiin 1992. Poliisin mukaan epäilty sai (mahdollisesti)  Ruotsin kansalaisuuden samana vuonna.

Aftonbladetin haastattelemien  (Abdulwahabin tunteneiden) ihmisten mukaan, hän sopeutui nopeasti ruotsalaiseen yhteiskuntaan. Hän harrasti koripalloa, seurusteli tyttöjen kanssa ja viihtyi hyvin perheensä kanssa, ystävät kertovat lehdelle. Lukiossa hän sai hyviä arvosanoja.

Lukion jälkeen Abdulwahab  haki ja pääsi Bedfordshiren yliopistoon Lutoniin ja muutti Britanniaan vuonna 2001,jossa hän alkoi kiinnostua radikaalista islamista (al-Qaidan tiedetään värväävän Lutonissa  uusia kannattajia).

Myös Abdulwahabin  vaimo on Lähi-idästä.He menivät naimisiin vuonna 2004, samana vuonna kun epäilty valmistui yliopistosta. Vuonna 2006 pari sai esikoistyttären, kaksi vuotta myöhemmin toisen tyttären ja viime kesänä pojan.

Abdulwahab oli käynyt keskusteluja foorumeilla, joita käyttävät esimerkiksi terroristiverkosto al-Qaida. Sivustoilla hänet tunnettiin ”pyhänä soturina”. Abdulwahabilla oli myös oma sivu Facebookissa. Profiilikuvassa kaksi miestä heiluttaa mustaa lippua, jossa on arabiankielistä kirjoitusta. Facebook-sivulla julkaistiin Expressenin mukaan myös islamistisia marttyyrivideoita. Facebookiin perustettiin (nyttemmin poistettu) Abdulwahabin muistoryhmä, jolla oli maanantaina yli 400 fania.

Neljä viikkoa sitten Abdulwahab palasi Britanniasta Tranåsiin yksin. Lauantaiaamuna hän istui autoon ja ajoi kohti Tukholmaa.

Kiitokseksi saamastaan turvallisuudesta, koulutuksesta ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluista Abdulwahab päätti yrittää laajennettua joukkoitsemurhaa hyväntekijöidensä keskuuteen. Ruotsalaisten onneksi Abdulwahab tunaroi pomminsa kanssa niin, että hän itse jäi ainoaksi uhrikseen. Tässä päämäärässään häntä auttoi ennen kaikkea EU ja sen alueella oleva Pyhän Vapaan Liikkuvuuden Doktriini.

Ilman nykyistä Schengenin sopimusta  eri EU-maiden turvallisuusviranomaiset pystyisivät puuttumaan huomattavan paljon tehokkaammin ihmiskauppaan, salakuljetukseen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen – ja etenkin tällaiseen fundamentalistisesta islamin uskonnosta juurensa juontavaan terrorismiin.

Tällainen nykyinen EU pysyy pystyssä (internationalismin kuolleeseen ruumiiseen uskovien) tapavasemmistolaisten ja kansainvälisen kapitalismin epäpyhän liiton varassa. Vihervasemmisto luulee pyörittävänsä (ja ennen kaikkea kontrolloivansa) Eurostoliittoa, mutta ei huomaa vieläkään päätyneensä tässä allianssissa kasvottoman kapitalismin juoksutytöksi.

Samaan aikaan kymmenet tuhannet Itä-Euroopasta  (ja muualtakin maailmasta) huijatut ja kaapatut nuoret tytöt joutuvat toimimaan seksiorjina, laittomat siirtolaiset vievät paikallisten työntekijöiden työpaikat, huumekappa leviää ja mafiat muuttuvat koko mantereen ylittäviksi –  ja kaikki tämä tapahtuu  näiden ns.humanistien toiminnan vuoksi.

Puhumattakaan näistä Jihadia keskuudessamme käyvistä terroristeista.

Juuri paneurooppalaisen vapaan liikkuvuuden vuoksi, tämä asia koskee meitä suomalaisia vieläkin enemmän kuin Pohjoismaiden välillä jo 1950-luvulta saakka ollut passivapaussopimus.  Periaatteella eräät-asiat-eivät-koskaan-muutu hoidettu asiasta tiedottaminen viranomaisten taholta  on kuitenkin (perisuomalaiseen tapaan ja jälleen kerran) lähinnä skitsofreenista.

Kun oma kotoinen turvallisuuspoliisimme (Supo) rauhoittelee kansalaisia julkisuudessa, niin  samaan aikaan Koko Kansan Presidenttimme kertoo naama virneessä, että totuttautukaa nyt siihen, kyllä se islamistien pommi räjähtää vielä suomalaistenkin keskuudessa.

Eihän tämä mikään yllätys ollut, mutta tässä herää aito kysymys siitä, että miksi meillä Suomessa on yritetty väen vängällä saada aikaan aivan näitä samoja ongelmia jotka riivaavat Ruotsia? Poliittinen tyhmyys saattaa olla eräs syy, ahneus toinen ja EU:n painostus kolmas. Veikkaan itse, että nämä kaikki kolme yhdessä.

Tästä tapauksesta kannattaa oppia ainakin se olennainen. Vaikka meille jatkuvasti jankutetaan sitä, kuinka toisen ja kolmannen polven syrjäytyneistä maahanmuuttajista tulee tulevaisuuden terroristeja, tämä tapaus osoittaa myös jotain aivan muuta. Tällä kerralla näennäisesti hyvin integroitunut ja elämänsä hallitseva maahanmuuttaja muuttui kiihkeäksi islamin soturiksi opiskellessaan  (islamistien soluttamassa) yliopistossa.

Tämän perusteella voi päätellä ainakin sen, että fundamentalistinen islam puhuttelee myös muitakin kuin syrjäytyneitä (toisen ja kolmannen polven) maahanmuuttajia.

Lisäksi siitä voinee tehdä myös sellaisen johtopäätöksen, että läheskään kaikkien muslimien integraatio eurooppalaisuuteen ja Eurooppaan ei ole todellisuutta.

Haluan kiinnittää tässä kohtaa huomiota New York Timesin  , 5. helmikuuta 2006 julkaisemaan ja Christopher Caldwellin kirjoittamaan Ruotsin maahanmuuttopolitiikkaa valottaneeseen kirjoitukseen. Artikkelin nimi oli Islam on outskirts of Welfare state (artikkeli löytyy kokonaisuudessaan suomeksi käännettynä täältä).

Caldwell kertoo ruotsalaisen yhteiskunnan monikulttuurisen ajanjaksoon johtaneen, sen kehittymisen ja nykyiseen tilanteeseen yleisesti liittyvän historian. Hän tekee myös tarkkoja havaintoja ruotsalaisesta todellisuudesta maahanmuuttajien kanssa:

Ruotsi on yksinkertaisesti nyt liian monimuotoinen pystyäkseen hyötymään massatuotetusta vauraudestaan ja turvallisuudestaan, joka sopi sille niin hyvin melkein vuosisadan ajan. Kapitalismin kriitikot käyttivät Joseph Schumpeteria ja Daniel Bellia osoittaakseen, että vapaa markkinatalous on viime kädessä kaivanut maata oman menestyksensä alta: vauraus jota työn etiikka luo saa ihmiset haluamaan vähemmän työntekoa. Hyvinvointivaltiolla on myöskin omat kulttuurilliset vastaväittäjänsä. Se lepää konsensuksen päällä, joka taas on tapa kertoa toisella tavalla kulttuurillisen variaation puutteesta. Mitä voimakkaampi konsensus on, sitä enemmän hyvinvointivaltiolla on tilaa kasvaa. Mutta kun konsensus vahvistuu, silloin vahvistuu myös yhteiskunnallinen naiiviuskin; uskomus siitä, että omat erikoislaatuiset tavat ovat jotain sellaista joka on myös kaikkia muita vastustamattomasti viettelevää. Ruotsin suurimmat maahanmuutto-ongelmat eivät välttämättä liity ainoastaan rikollisuuteen, työttömyyteen ja ääri-islamilaisuuteen , vaan johonkin muuhun asiaan erillisenä kokonaisuutena.

Siihen, että Ruotsiin tulevat maahanmuuttajat ymmärtävät täydellisesti sen, että ruotsalainen järjestelmä on pystytetty tasa-arvon perustalle, mutta he ovatkin päättäneet, ettei tämä järjestelmä sovi erityisen hyvin heille.

Lähteet: Aftonbladet, SvD, HS,IL, MTV3, US, HS, NYT

 

Viikon mokutus 36/10

Malli, jossa kasvattilapset eivät kuulu ydinperheeseen, tuntuu minusta henkilökohtaisesti väärältä, sillä itselläni on kolme ei-biologista lasta. Kyseessä olisi myös askel väärään suuntaan ihmiskaupan torjumisessa.

(Epäpätevänä virkaansa  valittu) vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet Uuden Suomen mukaan 8.9.2010.

Niin… Tämän logiikan mukaan jokainen Suomessa oleskeleva olisi oikeutettu (perheenyhdistämisperusteella) tuomaan Suomeen kenet tahansa haluamansa ulkopuolisen maahan tulijan ja ihmiskaupan torjumisen tärkein ase olisi rakentaa Suomeen ihmiskauppaa hyödyntäen kulttuurillemme vieras  piika- ja orjakulttuuri.

No… mitä muutakaan voi odottaa epäpätevältä viranhaltijalta?

’

 

Viikon mokutus 21/10

Minulle tämä uutinen tuli ensin STT:n sähkeen kautta, jossa pääministerin väitettiin uskoneen, että kerjäämisen taustalla on järjestäytynyttä rikollisuutta. Koska tämä oli jo parin päivän aikana neljäs epämääräinen heitto järjestäytyneestä rikollisuudesta, niin minulla keitti yli. Kysyin heti tekstiviestillä pääministerin avustajilta mihin tämä Vanhasen usko perustuu, onko hänellä todisteita vai ei.

Amnesty Internationalia (järjestön periaatteiden kannalta kyseenalaisesti) Suomessa edustava Frank Johansson (vihr.)  Iltalehden blogissaan 26.5.2010.

(Jokainen  – myös Johansson – voi halutessaan tutustua  tähän aiheeseen liittyen myös viralliseen poliisin kantaan ja näkemykseen)

 

Viikon mokutus 05/10

Sulkekaa Pagani. Ei ehtoja, ei selityksiä. Riisukaa aseista Frontexin laivat ja helikopterit. Ei ehtoja, ei selityksiä. Jakakaa kaikille vapautuspaperit. Vapauttakaa lapset, naiset ja miehet, ilman ehtoja, selityksittä.

Voimalehden sylipuudeli Fifi 31.1.2010

Tuo paljonkertova kommentti liittyy artikkeliin Lesvoksesta tuntemattomaan, jossa Tarek , läpikulkusiirtolainen, vaatii oikeutta nähdä vallihaudan takana oleva paratiisi, josta on kuullut niin paljon. Samassa raja-aiheisessa kommunikeassa joukko eurooppalaisia vihervasemmistolaisia vaatii maanosan rajojen demilitarisointia.

Tuota samaa tavaraa löytyy lisää täältä.

Bon Appetit!

Lähde: Voima/Fifi

 

Viikon mokutus 04/10

”En toivo, että Suomesta tulee vierastyöläisyhteiskunta. En kannata sitä, että tänne tulisi vain miehiä, jotka eivät asetu tai naisia, jotka jättävät perheensä.”

”On punnittava, halutaanko ajaa lapsen etua vai keskittyä siihen, että saadaan vähennettyä tulijoiden lukumäärää.”

”Suomi on siitä hyvä maa, että täällä eletään sääntöjen mukaan, mutta aina ei nähdä, mikä sääntö on se keskeinen sääntö.”

Eva Biaudet (RKP) Helsingin Sanomissa 25.1.2010

Biaudet sanoo, ettei hän kannata työperäistä maahanmuuttoa ilman perheitä. Hänen mukaansa on aina parempi, että tänne töihin tuleva tulee perheineen ja isoäiteineen ja asettuu aloilleen.

Minun mielestäni taas olisi parempi, että Suomeen ei tule (ainakaan tämän laman ja suurtyöttömyyden aikana) yhtään ulkomaista työvoimaa. Ja luulen, että en ole ihan yksin tämän mielipiteeni kanssa.

En myöskään näe kovin järkevänä tuoda tänne vierastyöläisten perheenjäseniä, (etenkään isoäitejä ja muita ydinperheen ulkopuolella olevia sukulaisia)  heikentämään entisestäänkin ruvella olevaa huoltosuhdettamme.

Minun on usein varsin vaikea nähdä sitä, millaisessa todellisuudessa nämä biaudetit elävät. Heidän kantansa on se, että Suomi kuuluu kaikille.

Tuossa samassa lehtijutussa kerrotaan, että  Biaudet palasi vuodenvaihteessa kotiin Wienistä, missä hän työskenteli kolme vuotta virkamiehenä Etyjin ihmiskaupan vastaisen työn erityisedustajana.Hän on tällä hetkellä työtön.

Nyt Biaudetilla olisi miljoonan taalan paikka tutustua suomalaisen vähäosaisen arkeen ja suomalaiseen arkitodellisuuteen. Ehkä hän sen jälkeen saattaisi muuttaa hieman näkökulmaansa.

Eräs asiaan liittyvä keskeinen sääntö (minkä Biaudetkin voisi palauttaa mieleensä) on se, että maahanmuutto ei ole mikään subjektiivinen ihmisoikeuskysymys. Asian voi tarkastaa vaikka vähemmistövaltuutetun kotisivuilta:

Ulkomaalaiseen voidaan  soveltaa maahantuloa ja maassa oleskelua koskevia säännöksiä ja ulkomaalainen voidaan asettaa erilaiseen asemaan Suomen kansalaisiin nähden johtuen heitä koskevasta lainsäädännöstä. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että ulkomaalaisen oikeutta saapua Suomeen ja oleskella maassa voidaan rajoittaa lailla. Myös erilaisten julkisten palveluiden kuten sosiaalihuollon ja terveyspalveluiden saamiselle voidaan asettaa lakiin perustuvia ehtoja. Näitä ehtoja ovat esimerkiksi Suomessa asuminen, kotipaikkaoikeus tai Suomessa työskentely.

Biaudet on unohtanut (tyylilleen uskollisesti) sen, että päättäminen maahanmuutosta ja siitä kuka saa tulla (ja millä ehdoilla Suomeen) kuuluu Suomen kansalle – ei  Biaudetille eikä maahanmuuttajalle.

Lähde: HS

 

Pitääkö Sari Näre karjalaisia maahanmuuttajina?

Eräässä toisessa keskustelussa tuli esiin Helsingin kaupunginvaltuustossa vihreitä edustavan feminismitutkija Sari Näreen viime marraskuinen käsittämätön ja aidon rasistinen lausunto.

Tässä lausunnossa hän rinnastaa karjalaiset (ja etenkin sodan jaloista evakuoidut  siirtokarjalaiset) lähinnä  Afrikasta nykyisin Suomeen tuleviin maahanmuuttajiin:

Kun kuuntelee eräänlaista moralisoivaa pakolaispanikointia, niin tulee mieleen sota-aikana 40-luku. Evakkohistoria on täynnä kertomuksia siitä, miten kotinsa menettäneiden tarpeita on torjuttu ja heitä on syyllistetty hädänalaisesta tilastaan. Karjalaisevakot ovat kuitenkin tuoneet tärkeän panoksensa suomalaiseen yhteiskunnan kehittämiseen, eikä mielestäni vähäisin niistä ole lämpimämmän tunnekulttuurin välittäminen tähän pohjimmiltaan aika tunnekylmään kulttuurimme, josta pakolaispolitikointi tai -panikointi osittain juontaa.

Viimeksi tänään kuulin, kuinka yksi somalityttö taas kerran on muuttanut Englantiin suomalaisten rasismin takia. Kotoutuneista turvapaikanhakijaperheistä on paitsi kuluja myös runsaasti resursseja tuotavaksi yhteiskuntaamme, ja me hukkaamme asenteidemme takia paljon verovaroin koulutettuja maahanmuuttajanuoria kehittämästä tätä yhteiskuntaa, kun he aikuistuttuaan muuttavat pois Suomesta. Olisikin syytä katsoa sodanjälkeiseen historiaan, olisiko evakkojen kotiuttamisesta jotain opittavaa.

Kun nyt satun olemaan – toiselta puolelta suvultani – geeneiltäni siirtokarjalaisen suvun vesa, koen Sari Näreen kaupunginvaltuustossa esittämän  kommentin erittäin loukkaavana.

Tämä kommentti, jossa hän rinnastaa oikeudettoman hyökkäyksen takia kotinsa ja omaisuutensa jättämään joutuneet suomalaiset esi-isäni ja sukulaiseni maamme ulkopuolelta (paremman elintason perässä valmiiseen pöytään) tulleisiin ei-suomalaisiin maahanmuuttajiin, on lähinnä karjalaisten antaman uhrin häpäisemistä – asia jonka Näreen luulisi tuntevan ja tunnistavan.

Olen samaa mieltä Näreen kanssa siitä, että myös kotoutuneista turvapaikanhakijaperheistä on kuluja. Näreen näkemyksen mukaan me siis  hukkaamme asenteidemme takia paljon verovaroin koulutettuja maahanmuuttajanuoria kehittämästä tätä yhteiskuntaa, kun he aikuistuttuaan muuttavat pois Suomesta.

Asiaa kannattaisi miettiä myös meidän suomalaisten näkökulmasta. Jos suurimmalle osalle meistä suomalaisista kansallisvaltio ja homogeeninen kulttuuri on tärkeää ja säilyttämisen arvoista, niin miksi ihmeessä tuoda humanitaarisen maahanmuuton keinoin maahan ihmisiä, jotka eivät joko halua olla täällä tai joita enemmistö suomalaisista ei todellakaan halua vakituisesti Suomeen asumaan?

Järjenköyhyys on naamioitu näennäishumanismiin tässä asiassa – joku voisi sanoa jopa, että tie helvettiin on kivetty hyvillä aikomuksilla. Näin saadaan aikaan sitä todellista rasismia.

Minunkin  mielestäni meidän olisi  syytä katsoa sodanjälkeiseen historiaan. Minun mielestäni Näreenkin olisi tosin syytä lähinnä katsoa sitä, ketkä tämän hyvinvointiyhteiskunnan rakensivat sodan rauniosta – ja kenelle?

Evakkotaipaleelle joutui lähtemään talvisodan alkaessa 1939 430 000 henkeä . Heistä suurin osa oli karjalaisia.

Sodan lopussa evakkojen kokonaismäärä oli jo noin puoli miljoonaa. Evakot menettivät kotinsa ja yleensä lähes koko omaisuutensa. Äidit joutuivat yksin vastaamaan perheistään vieraissa oloissa miesten ollessa rintamalla.

Evakuoidut ihmiset majoitettiin alusta pitäen lähinnä maaseudulle yksityistalouksiin. Kyseessä oli pakkoratkaisu, sillä viranomaiset eivät olleet varautuneet pakolaisleirien perustamiseen.

Tämä ratkaisu oli paljon inhimillisempi kuin leirimajoitus, mutta eri heimoon kuuluvien ja erilaisen taustan omaavien ihmisten asettuminen samoihin asumuksiin ei tapahtunut aina kivuttomasti. Tästä kuitenkin selvittiin ja sotien jälkeen monissa osissa Suomea on ollut (ja on edelleen)  karjalaistaustaista väestöä, joka on sopeutunut uusiin olosuhteisiinsa.

Talvisodan jälkeen Suomi joutui luovuttamaan koko Karjalan kannaksen Neuvostoliitolle. Tuon alueen asukkaat joutuivat jättämään alueelle koko kiinteän omaisuutensa ja suurimman osan irtaimistostaankin.

Eräs hyvin läheistä sukua minulle oleva evakko oli tuolloin viisivuotias. Hän heräili koko loppuikänsä kesken päiväunien ja vielä vanhuksenakin haki turvaa sänkynsä alta. Hän muisti kuolemaansa saakka, kuinka hänen vasemman jalan kenkänsä jäi evakkotaipaleelle ja neuvostoliittolaiset koneet ampuivat evakkojunaa.

Toinen isoisäni (siis se joka selvisi hengissä talvisodasta, toinen ei selvinnyt) tutustui jatkosodan aikana Karjalan kannakseen ja kertoi kotiin lähettämässään kirjeessä vaikutelmistaan.

Isoisäni kirjoittaa isoäidilleni kenttäpostikirjeessään kokemuksistaan Käkisalmesta. Kirje on päivätty “Täällä 25/8 -41 “:

… Me tulimme Käkisalmen kautta, mutta kyllä se on ikävän näköinen paikka. Siellä on melkein kaikki talot poltettu, ei ole enää muuta kuin savuavia raunioita ja piiput törröttävät pystyssä. En nähnyt yhtään polttamatonta tai muulla keinoin tuhoamatonta taloa kaupungin keskustassa. Oli tosin pimeää kun kuljimme kaupungin lävitse ja ohitse. … Täällä missä nyt ollaan, on poltettu kanssa kaikki ryhmissä olleet talot , vaan yksinäiset ovat pystyssä. Ja niissäkin osassa on vaan kuoret jäljellä. Kaikki on viety sisäkattoja ja lattioita myöten ja ihmisen ulosteita joka nurkassa. … Ei sitä tiedä vaikka se sinun kotisi olisi vielä ehjänä. Kyllä nämä talot on muuten hurjassa kunnossa ja on niin kuin sikoja olisi ollut niissä. Kyllä niissä on paljon korjaamista ja siivoomista, ennen kuin ihminen voi asua niissä. …

No… jokainen tietää miten siinä sitten kävi…

Tämä hyvinvointivaltion pöytä, joka on katettu ja rakennettu alkuperäisväestöä edustavien suomalaisten (siis myös myös karjalaisten) suunnattomin uhrauksin ja kärsimyksin, on tarkoitettu ensisijaisesti meille alkuperäisväestöä edustaville suomalaisille – vapaa maahanmuutto ei kuulu edelleenkään ihmisoikeuksiin, toisin kuin suvereenin valtion huolenpito omista kansalaisistaan.

Kuten jo totesin, minä pidän tällaista lausuntoa loukkaavana ja sukulaiseni todennäköisesti kääntyvät haudoissaan.

Herää kysymys – miksi edelliset sukupolvet puolustivat verisin uhrauksin tätä maata vieraan kulttuurin invaasiolta, kun nykyiset päättäjämme ovat valmiita jakamaan tämän maan koko maailman paremman elintason perässä juokseville ihmisille?

Jokainen siirtokarjalainen ja heidän jälkeläisensä kantaa sielussaan suurta märkivää henkistä haavaa – tunnusti hän sen sitten tai ei. Jokainen suomalainen kantaa mukanaan edellisten sotien ja niiden mukanaan tuoman kauhun, väkivallan ja vääryyden kuormaa.

Me olemme oman kortemme kantaneet kekoon ja meidän ainoa todellinen huolemme on se, miten yli 6000 vuotta vanha kielemme ja kulttuurimme tulee säilymään kansainvaellusten ja globalisaation varjostamassa tulevaisuudessa.

Kolonialismin jälkien siivoaminen kuuluu kolonialismia harjoittaneille imperiumeille ja valtiolle.

Ei meille suomalaisille – kolonialismin uhreille.

Eikä etenkään meille karjalaisille.

Lähteet: Helsingin kaupunki, UNCHR, YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, http://www.veteraanienperinto.fi

 

Viikon mokutus 52/09

Yksin tulleita lapsia on julkisuudessa nimitetty ankkurilapsiksi. Tällä tarkoitetaan, että lapsi olisi lähetetty turvapaikanhakijaksi, jotta koko perhe voisi saapua maahan hänen perässään. Todellisuudessa perheenyhdistäminen kestää pitkään ja vain osalla lapsista on oikeus hakea sitä. Lisäksi monen lapsen isä on kuollut tai perhe on kadoksissa.

Kirsi Hytinantti ja Anna G. Mikkonen Hyysärin Vieraskynässä 28.12.2009.

Näin siis  humanitaarista maahanmuuttoa  elinkeinonaan (l. verovaroja) pitävä Pakolaisapu ry:ssä vaikuttava sekä kansainvälistä ihmiskauppaa ruokkiva kukkahattukaksikko.

Hytinantti on varatuomari joka on toiminut turvapaikkaa hakevien lasten lakimiehenä. Mikkonen on valtiotieteiden maisteri  joka toimii yksin tulleiden lasten edustajana.

Kun  Hytinantin rahastuskoneisto (Pakolaisapu ry) sai samasta puusta elävältä Amnesty Internationalilta vuoden 2008 kynttiläpalkinnon hän  totesi, että tänne tulevien ihmisten puolesta todella haluaa tehdä työtä, eikä työ ole millään tavalla turhaa.

Mikkonen puolestaan  peittää taustansa valtiotieteiden maisterin arvonsa taakse. Hän edustaa humanitaarisen maahanmuuton lisäksi toista samanlaista ( itse itseään kasvattavaa ja verovaroilla subventoitua) inhimillisen kärsimyksen rahastamiseen erikoistunutta alaa – yksityisellä sektorilla pyöritettyä  lastensuojelua.

Heitä yhdistää siis se, että humanitaarinen  maahanmuutto on elintärkeä asia – siis heille itselleen. He edustavat sitä joukkoa, joka on onnistunut rakentamaan itselleen elinkeinon toisten ihmisten kärsimyksistä – veronmaksajien kustantamana.

Heitä ei tunnu kiinnostavan se tosiasia, että heidän puuhastelunsa seurauksena huomattavia summia  suomalaisten veronmaksajien taskuistaan puristamia verovaroja siirtyy erinäisten välikäsien kautta ihmiskauppiaille ja kasvottomalle kansainväliselle rikollisuudelle.

Ylläpitääkseen elinkeinonsa kannattavana, heidän on pakko esittää yllälainatun kaltaisia epätosia väitteitä julkisuudessa.

Vielä hassummaksi tuo väite muuttuu, kun lukee tuon propagandakirjoituksen  jatkon:

Paraikaa on valmisteilla ulkomaalaislain muutos, jonka mukaan perheenyhdistämistä hakevan olisi oltava alaikäinen vielä päätöksen saadessaan. Tähän saakka on ratkaissut hakijan ikä hakemuksen vireillepanohetkellä.

On epäoikeudenmukaista, jos viranomaismenettelyn kesto vaikuttaa lapsen mahdollisuuteen elää perheensä kanssa. Lisäksi lainmuutoksen seurauksena saattaa olla, että turvapaikanhakijaksi lähetetään entistä nuorempia lapsia ja pakomatkasta tulee heille yhä vaarallisempi.

Niin?

Jos Hytinantin ja Mikkosen esittämän väitteen mukaan tällaista ns.ankkurilasta ei siis ole lähetetty turvapaikanhakijaksi, jotta koko perhe voisi saapua maahan hänen perässään, niin miten on mahdollista, että turvapaikanhakijaksi lähetetään entistä nuorempia lapsia ja pakomatkasta tulee heille yhä vaarallisempi?

Siitä toki täytyy olla Hytinantin ja Mikkosen kanssa samaa mieltä, että ulkomaalaislainuudistuksessa on tapahtumassa suuri virhe.

Uudesta laista pitää poistaa kokonaan laajamittainen (suomalaisen ydinperhekäsityksen vastainen) perheenyhdistäminen ja alaikäisille ei pidä antaa pysyvää  turvapaikkaa (etenkään perheenyhdistämistarkoituksessa).

Muutenkin tässä maassa olisi syytä käydä jo pikkuhiljaa vakavaa  keskustelua siitä, kenen etujen mukaista on  ihmisten salakuljettaminen maapallon toiselta puolelta (eri luonnonolosuhteiden, kulttuurin ja uskonnon)  piiristä Suomeen?

Onko se pakolaisen tai määränpäämaan kansalaisten (suomalaisten) etujen mukaista?

Vai palveleeko se paremmin diktaattorien, naapurimaiden valtaajien, etnistä puhdistusta harjoittavien, ekspansiivisen islamin, järjestäytyneen rikollisuuden, ihmiskauppiaiden ja verovaroilla yksityistä bisnestä pyörittävien suomalaisten kukkahattuilijoiden etuja?

Joku rinnasti jossain suomalaisen työttömän ja sairaseläkeläisen samaan asemaan näiden verovaroilla varallisuuttaan kartuttavien juristien ja humanistien kanssa.

Minusta tuo rinnastus on väärä.

Työtön ja sairaseläkeläinen on pakkotilanteessa – verovaroja omaksi hyödykseen käyttävä ns.humanitaarista työtä tekevä kukkahattuilija on härski saalistaja.

Lähteet: HS, Amnesty

 

Radio Jore Vaan: Humanitaarinen maahanmuutto ja huumausainekauppa

Hyvää päivää, täällä jälleen Radio Jore Vaan, Absurdistan. Ehdottoman stalinistisen luotettava lähteenne –  joka yleensä vastaa kysymyksillä ja aniharvoin  vastaa kysymyksiinne, mutta siirtää aina ja ehdottomasti  siirtää vastuun kaikesta (jopa Bodomjärven murhista) kuulijalle.

Kysykää meiltä mitä te haluatte, me vastaamme teille mitä me haluamme.

Meiltä kysytään;  mitä yhteistä on humanitaarisella maahanmuutolla ja kansainvälisellä huumausainekaupalla?

Me vastaamme; Kumpikin on varainsiirtoa rikkaiden maiden köyhiltä suoraan köyhien maiden rikkaille ja rikollisille. Lisäksi kummallakin on niin suuri työllistävä vaikutus hyväksikäyttäjien ja rikollisten sellaisten ihmisten parissa, jotka eivät saisi muuten oikeita hyvinpalkattuja töitä.

Radio Jore Vaan vaikenee tältä illalta – hyvää ötyä, muistakaa kansalaiset, että kansanvalta on pötyä…

Lähde: HS

 

Hallitus seisoo orjuuden, veronkierron ja harmaan talouden takana

Kaikista kauniista puheista huolimatta hallitus aikoo ilmeisesti jatkaa orjien välittämistä vihreitä lähellä oleville veronkierto- ja rahankeruujärjestöille. Ainakin, jos työministeri Anni Sinnemäen tahto tulee huomioiduksi.

Päivän uutisvuo kertoo, että järjestöjen palkkatukityöllistämisen ehtoja aiotaan muuttaa. Hallitus antoi esityksensä asiasta torstaina.Kyse on kuitenkin ns. nahkapäätöksestä tai kaurapuurokompromissista.

Näistä lupauksista ja nykyiseen käytäntöön kohdistuneesta kritiikistä huolimatta, suurin osa järjestöistä saa myös tulevaisuudessa palkkatukea (l. orjia palvelukseensa)  pääsääntöisesti aivan kuten ennenkin Näin siksi, että valtaosa järjestöistä ei harjoita elinkeinotoimintaa. Näin meille vakuutetaan  hallituksen tiedotteessa .

Samainen jallitus hallitus ehdottaa, että palkkatuki myönnetään elinkeinotoimintaa harjoittavalle työnantajalle joko yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen säännösten mukaisena tukena tai de minimis -tukena. Starttiraha ehdotetaan myönnettäväksi de minimis -tukena. Ehdotuksella täytetään EU:n valtiontukisäädökset.

Tämän ns. uudistuksen kyseenalaisin kohta on kentällä tapahtuva elinkeinotoiminnan harjoittamisen määrittely eli mikä on elinkeinotoimintaa ja mikä ei. Sinnemäki selittää:

Ehdotus jättää harkintavaltaa TE-toimistoille. Ne arvioivat toiminnan luonnetta tapauskohtaisesti. TE-toimistot tullaan ohjeistamaan lain tulkinnasta tältä osin kevään aikana.

Eniten nämä muutokset vaikuttaisivat niihin kilpailuolosuhteissa maksullisia tuotteita ja palveluja tuottaviin yhdistyksiin ja säätiöihin, jotka ovat nykyisin voineet kattaa työntekijän palkkauskustannukset kokonaan palkkatuella.

Esityksen mukaan yksityinen työvoimapalvelua harjoittava yritys voisi edelleensijoittaa palkkatuetussa työssä olevia työntekijöitään muille työnantajille. Nuorten työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi palkkatuen ehtoja ehdotetaan määräaikaisesti lievennettäviksi alle 25-vuotiailla.

Työministeri Sinnemäki  toteaa.

Moni työtön on saanut työtä järjestöjen avulla. Lakiesityksen valmistelussa on lähdetty siitä, että järjestöjen tekemä hyvä työ ja mahdollisuudet työllistää ihmisiä eivät vaarannu.

Hallituksen päätös on käsittämätön veto – etenkin näin taloudellisen taantuman aikana. Juurikin nyt  joukoittain ihmisiä joutuu ilman oma syytään  kilometritehtaalle, hallitus siirtää lopunkin teollisuuden Kiinaan ja Intiaan, pääministeri Matti Vanhanen jakaa surutta väheneviä verovaroja maailmalle,  valtionvaraiministeri Jyrki Katainen ottaa surutta valtiolle velkaa  ja yritykset kamppailevat olemassaolostaan.

Samaan aikaan hallitus on päättänyt suuressa viisaudessaan tukea vihervasemmistolaista ihmisten riistoa, veronkiertoa, harmaata taloutta ja kilpailun vääristämistä.

Tämä ei ole työllistämistä – tämä on epätoivotun kehityksen kiihdyttämistä.

Lähde: HS

 

Viikon mokutus 48/09

Toivotan Sinut tervetulleeksi rakennusfoorumiimme, joka pidetään tiistaina 1.12.2009 klo 16.00–18.00

Joulukuun rakennusfoorumin järjestämme yhteistyössä YTK:n URBA-hankkeen kanssa ja sen aiheena on Maahanmuuttajat ja rakennettu ympäristö. Miksi vanhat mallit eivät kelpaa? Mitä tulisi tehdä toisin? Miten?

Keskusteluun johdattelevat alustuksellaan

– tutkija Hanna Dahlman, Helsingin yliopisto: Kaksi olohuonetta ja tilaa riisisäkille? – Asumisen suunnittelu maahanmuuttajien näkökulmasta.
– toimitusjohtaja Johannes Kangas, Forenom: Kansainvälistymisen vaatimukset asumisen suunnittelussa ja rakentamisessa.
– professori Kimmo Lapintie TKK Arkkitehtuurin laitos: Ihminen ei ole kaiken mitta. Biopoliittisesta suunnittelusta kulttuuriseen suunnitteluun.

Osallistumisesta pyydän ilmoittamaan viimeistään 27.11.2009 Merja Laitiselle, sähköposti: merja.laitinen@rakennustieto.fi, fax 0207 476 320, puh. 0207 476 301.
Tilaisuudessa on kevyt tarjoilu.

Tervetuloa!

Rakennustietosäätiö RTS
Matti Rautiola
yliasiamies

Rakennustietosalissa, Runeberginkatu 5, Helsinki, 2. kerros.

Rakennustietosäätiön yliasiamies Matti Rautiola kutsussaan RTS:n rakennusfoorumiiin teemalla : ”Maahanmuuttajat ja rakennettu ympäristö”.

Nyt täytyy sitten varmaan viimeistenkin skeptikkojen  jo  uskoa, että rakennusteollisuudessa on todella syvä laskusuhdanne ja siellä tartutaan jokaiseen eteen tulevaan oljenkorteen.

Vai miten muuten on selitettävissä, että yli 90 %:sti samaa väestöä edustavassa kansallisvaltiossa mennään jo liike-elämänkin toimesta syvälle rähmälleen muutaman prosentin kovaäänisen vierasperäisen vähemmistön edessä?

Minusta jo pelkkä kysymyksenasettelu on tässä asiassa suoraan sanoen päälaellaan. Ei pidä kysyä sitä mitä uusi kotimaasi voi tehdä Sinun hyväksesi, vaan maahanmuuttajilta pitää kysyä mitä Sinä voit voit tehdä uuden kotimaasi hyväksi?

Maahanmuuttajat ja rakennettu ympäristö. Miksi vanhat mallit eivät kelpaa? Mitä tulisi tehdä toisin? Miten?. Tällaiset kysymykset ja niiden takana oleva ajattelu eivät edistä maahanmuuttajien kotoutumista/sopeutumista/integraatiota mitenkään.

Päin vastoin – tällainen nuoleskelu ja huonoa itsetuontoa osoittava kumartelu ja brownnosing valtaväestön suunnalta, aiheuttavat, voimistavat ja lisäävät kaikkia niitä maahanmuuttosta aiheutuvia kielteisiä ilmiöitä – niitä joista on saatu jo muualta esimerkkiä.

White Flightia, maahanmuuttajalähiöitä, eriarvoisuutta, islamisaatiota, naisten aseman huonontumista, järjestäytynyttä etnistä rikollisuutta, ihmiskauppaa, monikulttuurista rasismia, väkivaltaa, turvattomuutta ja hyvinvointiyhteiskunnan luhistumisen loppupeleissä.

Nimimerkki imulippo  kiteytti erinomaisesti nykyisen kehityksen suunnan ja pahimmat uhkakuvat erään toisen kirjoituksen kommenttiosiossa:

Tuli mieleen tätä lukiessa, että ehkä konsensus oli kasvanut ennen väestönvaihdon aloittamista liiankin suureksi. Meistä tuli naivin luottavaisia siihen, että kaikki hoituu omalla painollaan. Emme enää ymmärtäneet suojella omaamme. Ei ymmärretty, että jokainen yhteiskunta on yhteisresurssi jonka olemassaolon mahdollistaa vain se, että ulkopuoliset voidaan sulkea ulos ja että omien puolta pidetään viimeiseen asti.

Surullista huomata nyt, miten painajainen on käymässä toteen…

Lähde: Homma/Kiitokset jälleen Roopelle.

 

Uuden ulkomaalaislain satoa

Maanmuuttoministeri Astrid Thors (demlisti) lienee ylpeä saavutuksistaan. Kuten hyvin muistamme hän sai esikuntineen runnottua läpi eduskunnassa ulkomaalaislain muutoksen viime talvena.

Tuo typeryydessään ja edesvatuutomuudessaan vertaansa halkeva laki on tuottanut satoa – jota nyt sitten varoituksista huolimatta korjataan sekä Suomessa että etenkin maamme rajojen ulkopuolella.

Turun Sanomat uutisoi, että ihmisten salakuljetus Suomeen on miljoonabisnestä.. Laittomia maahantulijoita tuodaan Suomeen tällä hetkellä jopa kymmenen rikollisryhmän voimin. Keskusrikospoliisin rikoskomisario Jukka Martikainen arvioi, että aktiivisia ihmissalakuljetusryhmiä toimii maassa viidestä kymmeneen. Ne salakuljettajat ihmisiä maksua vastaan sekä EU:n alueelta että kauempaa.

Martikaisen mukaan liigat pyörittävät huumekauppaan vertautuvaa miljoonabisnestä.

Perusmaksu on yleensä 5 000–10 000 euroa kuljetus. Joissakin tapauksissa hinta saattaa olla jopa 50 000 euroa.

Uuden ulkomaalaislain tultua voimaan, poliisi on tutkinut tämän vuoden elokuuhun mennessä jo 48 laittoman maahantulon järjestämistä. Esimerkiksi Turun käräjäoikeudessa on tällä viikolla syytetty kahta miestä irakilaisryhmän tuomisesta Suomeen. Seuraava tapaus odottaa käsittelyä ensi viikolla.

Trendi on selkeästi kasvava. Rikostutkimuksen osalta kasvu on ollut tasaista, mutta ei jyrkkää,

Poliisi on tutkinut törkeitä ihmiskauppaan liittyviä tapauksia  tänä vuonna viisi kertaa . Törkeissä salakuljetustapauksissa ihmiset on useimmiten tuotu Suomeen EU:n ulkopuolelta. Mitä kauempaa kohde tuodaan, sitä varmemmin matkan aikana syntyy myös vammoja. Toisinaan salakuljettajat jopa pahoinpitelevät asiakkaitaan.

Martikaisen mukaan salakuljettajat ovat kuitenkin ammattitaitoisia ja liigat toimivat yleensä varsin tehokkaasti. Koska toimintaa halutaan jatkaa pitkään, kuljetusten on sujuttava sovitusti.

Jos maahantuodut ihmiset ovat tyytyväisiä, on todennäköisempää, että he eivät kiinni jäätyään todista järjestäjiä vastaan,

Maahantulon järjestäjät ottavat maksun henkilöiltä, jotka haluavat maahan omasta tahdostaan. Halukkaille järjestetään esimerkiksi väärennetyt passit tai heidät kuljetetaan perille viranomaisten huomaamatta.

Viranomaiset ovat löytäneet tänä vuonna yhteensä 4 250 henkilöä, jotka oleskelevat Suomessa luvatta. Kesäkuun loppuun mennessä tapauksia ehti kertyä 3 800, mikä on lähes kolme kertaa enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Tuolloin vain 1 300 laitonta oleskelijaa päätyi poliisin huomaan. Tänä vuonna viranomaiset ovat todistaneet 1 111 ihmisen tulleen maahan laittomasti. Vastaava luku koko viime vuonna oli vain 1 265. Poliisin mukaan tilanne on jo niin paha, että sitä on syytä tarkkailla.

Keskusrikospoliisin näkökulmasta vielä ei olla paniikkitilanteessa, mutta viranomaisilta vaaditaan hereilläoloa,

Martikaisen mukaan  tilanne on vakava, jos määrä kasvaa niin suureksi, että viranomaisten resurssit eivät riitä.

Syntyy niin sanottua ghettoutumista, kun viranomaiskontrollin ulottumattomissa olevien määrä kasvaa. Tämä tilanne ei välttämättä ole kovin kaukana, mutta ihan vielä siinä ei olla.

Turun satama on yhdessä Tornion kanssa yleisin paikka, josta maahan tullaan luvattomasti.

Idästä tulevat voivat kävellä rajan yli. Yleensä Schengen-alueen sisältä suurin osa tulee laivoilla

Martikainen kertoo.

Majuri Ilkka Herranen Rajavartiolaitokselta muistuttaa, että Suomi on kohdemaa, mutta myös kauttakulkumaa.

On muistettava etniset vetovoimatekijät. Ihmiset hakeutuvat omiensa pariin. Jos pyrkisimme Suomesta pois, todennäköisesti hakeutuisimme vieraassa maassa muiden suomalaisten seuraan.

Herranen kertoo, että Kiina ja Intia ovat maita, joista pelättiin saapuvan hyvien lentoyhteyksien vuoksi runsaasti laittomia maahantulijoita. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.

Olemme käyneet kouluttamassa näissä maissa suurlähetystöjen ja lentokenttien henkilökuntaa, joten heidän on helpompi poimia epäilyttävät henkilöt.

Olisi tietysti itsepetosta sanoa, ettei näistä maista olisi yhtään tulijaa, mutta kaikkia on vaikea saada kiinni. Esimerkiksi muka turistimatkalla oleva voikin jäädä maahan oleskelemaan pitkäksi aikaa

Muistatteko mitä kirjoitin taannoin, kun varoittelin tästä tulevasta kehityskulusta? Kirjoitin tuolloin (asian mennessä eduskuntakäsittellyn)  että:

Jos suomalainen kansallisvaltio – hyvinvointiyhteiskuntineen – muuttuu avoimeksi monikulttuuriseksi sosiaaliturismin kohteeksi, on ehkä turha enää etsiä tuohon muutokseen voimakkaimmin vaikuttaneita quislingeja tai kuusisia entisen kansamme joukosta…

Niin – näin nyt sitten näyttäisi käyvän aika lähitulevaisuudessa – jos asioihin ei puututa eikä tätä  kehitysketjua pysäytetä.

Toinen – inhimilliseti katsoen – yhtä ikävä asia on tähän vastuuttomaan maahanmuuttopolitiikkaan liittyvä (tuossa uutisesakin mainittu)  ihmiskauppa.

Minun on täysin mahdotonta ymmärtää näiden kehityksen takana olevien ihmisten motiiveja. Heille on kerrottu – heitä on varoitettu – mihin kyseinen politiikka tulee johtamaan. Silti tuota polittiikkaa on tehty, tehdään nyt ja tullaan ilmeisesti tekemään tulevaisuudessakin samoista lähtökohdista, yhtä itsepintaisesti ja jääräpäisesti ja etenkin pätkääkään välittämättä inhimillisestä kärsimyksestä,  jota se tuo vääjäämättä mukanaan.

Kaikkein paradoksaalisinta kansalaisyhteiskunnan kansalaisen kannalta on se, että järjen äänet ja varoituksia kertovat ihmiset halutaan hiljentää , näiden samojen ihmiskaupankäynnin kiihdyttäjien – demlistien –  taholta.

Lähde: TS

 

Lapsellista ja edesvastuutonta

… Ei ole kunnon etnisiä kaupunginosia, kuten China Townia.

”Puolitotuus. Suomeen pitäisi ottaa enemmän ulkomaalaisia. Ei tällaisia kaupunginosia voi muuten kehittyä”.

Timo Santala Hyysärin Njet-liitteessä 31.7.2009

Ja toivottavasti tällaisia kaupunginosia ei koskaan kehitykään Helsinkiin – eikä muuallekaan Suomeen.

Millainen ihminen haluaa muuttaa elinympäristönään olevan turvalisen yhteisön monikulttuuriseen ja turvattomaan helvettiin?

Millainen ihminen haluaa, että maahanmuuttajat eristäytyvät suomalaisen yhteiskunnan ulkopuolelle omiin yhteisöihinsö?

Millainen ihminen haluaa oman itsekkään hedonistisen nautinnontavoittelunsa vuoksi (etninen ruoka ja fiilis on aika OK) tukea järjestäytynyttä rikollisuutta, suojelurahojen perintää, ihmiskauppaa ja jopa suoranaista orjuutta?

(Suomessa.)

En usko, että kyse on kuitenkaan läpeensä pahoista ihmisistä. Minä  uskon,  että tässä on kyseessä lapsellisista ja edesvastuuttomista (nykyisen itsekeskeisen yhteiskuntamme kasvattamista henkisesti orvoista) ja  ymmärryskyvyltään rajoittuneista piruparoista.

Joka nyt vielä pienen ajattelunkin jälkeen tällaisia yhteiskunnan ulkopuolisia pienoisyhteiskuntia Suomeen haluaa, muuttakoon monikulttuurinsa paratiisiin ja jättäköön meidät rauhaa ja järjestystä arvostavat tavalliset normivirtaset rrauhaan näine suunnitelmineen.

Eivät maahanmuuttajat ole Suomen ja suomalaisten ongelma. Ongelmamme on ihan omista riveistämme löytyvät edesvastuutttomat ja naiivit monikulttuuriuskovaiset .

Ihmiset, jotka eivät usko, ettei Pandoran lipasta ole syytä avata eiköä kaikkea voi saada tai kokea yhtä aikaa. Siis yhteiskunnallista turvallisuutta ja jatkuvia henkilökohtaisia nautintoja ja eläömyksiä (muista pätkääkään piittaamatta).

Nämä monikulttuurihihhulit  ovat todellinen ongelma kaikille muille suomalaisille.

Lähde: HS

 

Väyrynen on oikeilla jäljillä kehityspolitiikan suhteen

Suomen kehityspolitiikan linjasta vallitsee perustavanlaatuinen riita asiasta vastaavan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen (kesk) sekä holtittomasta rahankylvöstään ja typeristä projekteistaan tunnetun Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Kepan välillä.

Vihervasemmistovetoinen – veronmaksajien varoja kylvävä – rahankylvökone Kepa tiedotti eilen , että Suomen suunnanmuutos on tehty ilman avointa valmistelua ja kehitysmaiden (eli Kepan ) toiveita kuulematta.

Myös ulkoministeri Alexander Stubb (kok) on aloittanut ikioman Afrikka-politiikkansa valmistelun Väyrysen kehityspoliittisen (virallisen) valmistelun oheen, mitä Väyrynen on aivan asiallisesti sanonut kummeksuvansa.

Väyrynen oikeilla jäljillä

Väyrynen käyttää mielenkiintoista termiä. Hän sanoo korjanneensa historiallisen virheen kehityspolitiikan linjassa tultuaan ministeriksi 2007. Virhe oli se, että aikaisemmin Suomi tuki liikaa (l. holtittomasti ja ilman tarvittavaa kontrollia) kehitysmaiden (korruptoitunutta ja ylisuurta) julkista sektoria. Suomen kehityspolitiikan painopisteitä olivat muun muassa koulutus- ja terveydenhuoltoasiat.

Näiden asioiden hoitaminen käytännössä vaati yhtä paljon varoja lahjontaan kuin varsinaiseen projektiin. Lisäksi näillä projekteilla oli sellainen piirre, että niitä ei arvostettu paikallisen väestön piirissä ja ne tuhoutuivat, ne ryöstettiin tai niiden ylläpito unohdettiin kokonaan. Ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Väyrynen on lähestynyt tätä asiaa – mielestäni – varsin realiteetit huomioiden ja oikeasta suunnasta. Väyrysen mukaan kehitysmaiden yksityisen sektorin kehittäminen on tähän asti unohdettu. Hän haluaa Suomen vauhdittavan yritystoiminnan edellytyksiä kehitysmaissa.

Viime viikolla Väyrynen matkusti Afrikassa mukanaan parikymmenpäinen valtuuskunta suomalaisen elinkeinoelämän edustajia. Väyrysen mukaan Suomi on lakannut antamasta ”lahja-apua” esimerkiksi Etelä-Afrikkaan. Sen sijaan painotetaan teknologiahankkeita, jotka liittyvät muun muassa it-alaan ja uusiutuvaan energiaan.

Suomalaisen yhteiskunnan – myös yritysten – täytyy Väyrysen mukaan olla mukana kehityshankkeissa. Hän haluaisi myös suomalaisia elinkeinoelämän järjestöjä mukaan kehitysyhteistyöhön.

Onhan se selvä, kun kehitysapu toteutetaan suomalaisten veronmaksajien rahoilla.

Taloudellinen kannuste – vanhin ja toimivin

Yritteliäisyyteen kannustaminen ja yrityselämän kehittäminen ovat oikeaan suuntaan tapahtuva kehitysyhteistyötä. Tällä vedotaan ihmisen oman aktiivisuuden aikaansaaman taloudelliseen vaurastumiseen. Kaupankäynti ja sen edellytysten luominen eivät ole veden kantamista kaivoon, vaan aitoa ja todellista ihmisten auttamista heidän kotiseuduillaan.

Tällainen toiminta ehkäisee lyhyen ja keskipitkän ajanjakson aikana kyseisiitä alueilta teollistuneisiin maihin suuntautuvaa sosiaaliturismia, luo vaurautta ja kehittää yhteiskunnallisesti toivottavaa toimintaa.

Pidemmällä ajanjaksolla se rauhoittaa yhteiskuntaa, luo taloudellista vakautta, vähentää rikollisuutta ja korruptiota sekä vaikuttaa myös syntyvyyteen laskevasti.

Tämän tyyppinen todellinen kehitysapu mahdollistaa win-win tilanteen kaikille. Sen kautta on mahdollisuusksia myös vaikuttaa diktaattorien, rosvojoukkojen, ihmiskauppiaiden ja muun paikallisen ja kansainvälisen rikollisuuden vähentämiseen. Sekin on asia, josta hyötyvät kaikki muut paitsi rikolliset ja heistä hyötyvät tahot.

Ai niin… onhan meillä vielä joukko hyväuskoisia hölmöjäkin…

Kepalle ei kelpaa muu kuin suora rahanjako

Kepan pitkään ajaman kehityspolitiikan läpileikkaavat teemat ovat olleet naisten ja tyttöjen sekä helposti syrjäytyvien ryhmien kuten lasten, vammaisten ja etnisten vähemmistöjen aseman parantaminen sekä taistelu hiviä ja aidsia vastaan. Kepassa pelätään nyt , että tämä on unohdettu.

Minusta – jos jotain on oikeasti unohdettu – niin Kepassa on unohdettu nyt syy ja seuraus. Nuo kaikki asiat, joista Kepan suojatyöpaikoissa lihovat kukkahattutädit ovat huolissaan ovat seurauksia – mikään niistä ei ole syy.

Jos syihin ei puututa, ei seurauksiakaan pystytä hallitsemaan. Minkään ryhmän asemaan ei saada parannusta , ennen kuin yhteiskunnalliset perustekijät ovat kunnossa. Myös taistelu hiviä ja aidisa vastaan voidaan unohtaa siihen saakka, kunnes maailman väestönräjähdys on saatu kuriin.

Infrastruktuurin kuten teiden rakentaminen ja sähkön saatavuus on tähän asti unohdettu, Kun ne sekä yritystoiminta ovat kunnossa, julkisen sektorinkin asiat hoituvat. Mutta jos ne eivät ole kunnossa, myöskään julkinen sektori ei toimi

Viherkevennys

Jotta asia muuttusisi Väyrysen ilmeisen hyvistä toimista huolimatta vieläkin sekavammaksi ja veronmaksajien rahoja saataisiin tervehdyttämissuunnitelmasta huolimatta jaettua edelleen yhtä holtittomasti, niin Stubb on ehtinyt nimittämään ihan ikiomaksi Afrikan-edustajakseen kansanedustaja Pekka Haaviston (vihr).

Haavisto (jonka suurimpia kehitysyhteistyösaavutuksia on poikaystävän adoptiolapsen tuominen Etelä-Amerikasta) puolustaa omaa touhuiluaan ja on huolestunut siitä, että kehitysministerin ja kauppapolitiikasta vastaavan ministerin roolit menevät ristiin, kun asioista vastaa hallituksessa sama ihminen.

Varsin mielenkiintoista logiikkaa – yleensä asioiden keskittäminen tehostaa niiden hoitoa, Haavistön henkilökohtaisesta edusta huolimatta.

Kukaan ei voi omia Afrikkaa.

Juu – ei myöskään Kepa eikä pääministerin yksityisprojektia hoitava rivikansanedustaja.

Lähde: HS

Jk. Kun ensimmäiset sinkkiarkut saapuvat Suomeen Darfurista – tulen nostamaan syyttävän sormeni kohti Haavistoa. Jostain minulle käsittämättömästä syystä Haavisto halusi sotkea suomalaiset rauhanturvaajat mukaan Ranskan/Saksan ja Kiinan käymään kolonialisaatiokamppailuun Afrikassa.

Jos suomalainen veri vuotaa, se on Haaviston käsissä.

 

Viikon mokutus 01/09

Maahanmuuton ansiosta Suomen väkiluku kasvaa tänä vuonna enemmän kuin vuosiin. Väkiluku nousee arviolta 5 325 600 ihmiseen, mikä on 25 100 suomalaista enemmän kuin vuonna 2007.

Penaali Milka Sauvala, Hyysärissä 30.12.2008

Maahanmuuton ansiosta?

Onko keinotekoinen väestömäärän kasvattaminen, sosiaaliturismi tai väestömäärän keinotekoinen ylläpito jotenkin ansiokasta? Onko Milka on unohtanut ilmastonmuutoksen, globalisaation, ihmiskaupan, puoliorjatyön, kansainvälisen rikollisuuden ja kolonialismin vaikutukset?

Puhumattakaan alkuperäisväestön oikeuksista ja kansanvallasta.

 

Kansainvälinen adoptio – kansainvälistä lapsikauppaa

Viime päivien uutiset ovat paljastaneet ranskalaisen Zoén arkki-järjestön adoption maskiin piiloutuneen kansainvälisen lapsikaupan vastenmielisen olemuksen.

”Halusin pelastaa yhden orvon sodalta”
Äiti Keski-Ranskasta halusi auttaa, mutta tšadilaislasten tuontiyrityksestä syntyikin sieppausskandaali.

Ranskalaisjärjestö yritti viedä 103 lasta Tšadista Ranskaan. Lasten omaiset odottivat oikeustalon ulkopuolella Abechessa torstaina.

Tämä asia liittyy varsin kiinteästi myös aikaisemmin kommentoimaani Darfurin rauhanturvaoperaatioon.

Sadat ranskalaisperheet ovat odottaneet kyseisen järjestön Darfurista ”evakuoimia” orpoja. Viime viikolla kuusi järjestön aktiivia kuitenkin pidätettiin Tšadissa, joka syyttää heitä lasten sieppaamisesta ja petoksesta. On varmistunut, että järjestö yritti kuljettaa Ranskaan 103 lasta, joista suurin osa ei ole orpoja. Valtaosa näistä lapsista ei myöskään ole kotoisin Darfurista vaan Tšadista.

Millaiset ihmiset sitten pitävät yllä tällaista makaaberia ihmiskauppaa?

Hyvin harvat sijaisvanhemmiksi ilmoittautuneista – yllätys, yllätys – puhuvat asiasta julkisesti. 33-vuotias näyttelijä Bertrande Allemand on yksi heistä.

”Kuulin Zoén arkista ystävältäni keväällä. Ajattelin, että haluan pelastaa yhden orvon sodalta”, Auzancesissa Keski-Ranskassa asuva Allemand kertoo puhelinhaastattelussa.

”Minulla on iso talo, eikä työni vie kaikkea aikaani.”

Parempiosaisten ihmisten ymmärtämätöntä puuhastelua. Puuhastelua, jolla halutaan lievittää omaa pahaa omaatuntoa – ymmärtämättä kaikkia niitä kerrannais- ja sivuvaikutuksia mitä tämä puuhastelu tuo tullessaa ja aiheuttaa.

Nykyajan anekauppaa pahimmillaan.

Allemandilla on biologiset kaksoset ja yksi kasvattilapsi. Hän sanoo, ettei kaivannut adoptiolasta vaan halusi vain auttaa.

Eli siis näin; Allemandin ymmärryksen mukaan ihmiskaupalla ja rikollisuudella on auttava vaikutus? Erikoista auttamista. Hän ei varmaan ymmärrä myöskään kuinka suuri ongelma maailman väestönräjähdys on. Sillä sitähän tässä on myös kysymys.

”Meitä perheitä on syytetty lapsikaupasta, mutta uskon kaikkien toimineen hyvässä uskossa.”

Useat perheet maksoivat Zoén arkille yli 2 000 euroa ”evakuointikuluina”. Allemand maksoi vain 190 euroa. ”Vastapainoksi hankin tuttavilta ja yrityksiltä järjestölle lahjoituksia 8 000 eurolla.”

Allemand seuraa huolissaan operaatiosta kertovia uutisia mutta sanoo tukevansa järjestöä yhä.

Miksi ihmeessä? Ihmisen typeryydellä ei näköjään ole mitään rajoja…

Eniten häntä kummeksuttaa se, että lapset eivät olleet orpoja eivätkä Darfurista.

”Se olisi ollut luonnollisesti ongelma myös Ranskassa: ei heille olisi saanut papereita ilman todistusta orpoudesta.”

No, kas kummaa… Uskokoon kuka haluaa…

Eiköhän totuus ole kuitenkin se, että afrikkalaisia asiakirjoja ole kuitenkin suhteellisen helppo väärentää. Ja ihmiskauppiaiden moraalissa paperin väärentäminen merkitsee varsinaisen päärikoksen rinnalla enää yhtään mitään.

Nämä allemandit ovat kanssarikollisia – joko tietäen tai tietämättään. Oletteko muuten koskaan kuulleet termejä rikos ihmiskuntaa vastaan ja myötäjuoksija?

Allemand on taipuvainen ajattelemaan, että Zoén arkin aktiivit ovat ryhtyneet hankkeeseen, ”jota he eivät hallitse, joka ylittää heidän kykynsä”.

Allemandin oma asenne osoittaa aivan samaa hänestä ja hänen kaltaisistaan.

Pyreneiden vuorten lähellä asuva ranskalaispariskunta sen sijaan on haastanut Zoén arkin oikeuteen petoksesta. Rahallinen menetys oli heille vain osasyy. ”Turvauduimme oikeusistuimeen lähinnä siksi, että jouduimme manipulaation kohteeksi”, pari kertoi perjantaina ilmestyneessä L’Indépendant-lehdessä.

Zoén arkki kertoi kotimaassa avoimesti haluavansa tuoda lapset Ranskaan. Perheille annettiin myös epämääräisiä lupauksia siitä, että lapsille voisi hakea Ranskan kansalaisuutta ja siten heidät voisi adoptoida. Sudan tai Tšad nimittäin eivät salli kansainvälistä adoptiota.

Tšadissa järjestön tarina oli erilainen. Se toimi nimellä Children’s Rescue ja kertoi toiminnakseen ”lasten auttamisen”. Parisien-lehden mukaan järjestön Tšadissa tekemässä ilmoituksessa ei mainittu hanketta kuljettaa lapsia Ranskaan.

Bertrande Allemand toivoo ennen kaikkea Tšadissa pidätettyjen ranskalaisten pääsevän kotiin.

”Hallitus on hylännyt Zoén arkin aktiivit”, Allemand sanoo. ”Se on myös kaunistellut toimiaan sanoessaan, että se varoitti sijaisperheitä. Kukaan viranomainen ei ottanut minuun yhteyttä, vaikka nimeni oli useilla Zoén arkin listoilla.”

Ranskan hallitus on siis syyllinen siihen, kun nämä puuhastelijat jäivät kiinni rikoksistaan?

Mielenkiintoinen moraali – täytyy todeta.

Oman valtiomme sisältä löytyy myös joukko tällaisia hyödyllisiä idiootteja. Perinteisen puupäävasemmiston lisäksi Virheet – De Dorka ovat äänekkäästi puuhastelleet muiden järjettömyyksiensä lisäksi myös näiden lapsikauppa-asioiden parissa.

Muistamme varmaan Pekka Haaviston?

Ja myöskin Haaviston puuhailut suomalaisten rauhaturvaajien uuskolonialismin alttarille uhraamisen, Etelä-Amerikan ja adoption parissa?

Vinkki: Pekka Haavisto elää rekisteröidyssä parisuhteessa ecuadorilaisen Antonio Floresin kanssa. Jos asia kiinnostaa, kannattaa tehdä hieman taustatutkimusta. Sieltä taustalta saattaa löytyä mörköjä…

Myös ahneiden pidot ovat liittyneet tähän iloiseen kuoroon mukaan. Aikaisemmin yhteisen rahojen omaan taskuun kahmimiseen ministerin vakanssiaan käyttänyt Suvi Lindén joutui eroamaan ministerintehtävistään kesäkuussa 2002 sen jälkeen, kun Ilta-Sanomat paljasti hänen myöntäneen 170 000 euron avustukset Sankivaaran golfkeskukselle, jossa hän oli itse perheineen osakkaana. Oikeuskansleri Paavo Nikula antoi Lindénille huomautuksen virheellisestä menettelystä.

Nyttemmin kulttuuriministerinä – rahojen kottikärryillä Kankkulaan kaivoon ja köyhien kyykyttämiseen keskittynyt – Lindén on priorisoinut uudelleen asioita.

Hänelle adoptiolapsen tuominen Suomeen Kiinasta on ollut ministerintehtäviä tärkeämpää puuhastelua.

Hyvät lukijani – miettikää oikeasti kenelle äänenne annatte…

Ja kaikki te, jotka ette ymmärrä adoption, väestöräjähdyksen, maahanmuuton kasvattamisen, monikulttuurisuuden ja kansallisvaltion romuttamisen seurauksia – älkää tehkö mitään. Näin saatte aikaan vähemmän vahinkoa puhumattakaan inhimillisestä hädästä ja kärsimyksestä.

Lähteet: HS, BBC, YLE, Wikipedia