Kullervo Kalervonpoika

Tutustukaa myös Jukan blogiin. En kiireiltäni ole aikaisemmin ehtinyt sitä tänne linkittämään.

HS:n keskustelussa nimimerkki MOT totesi:

Jokaisena aikana näyttää olevan joku Xxxxxx. Taannoin sellainen oli vähemmistövaltuutettu Xxxxx Xxxxxxxxxxx. Silloin, vielä vajaa vuosi sitten, muistan kun eräissä virastoissa ja asianajotoimistoissa käytössä oli sanonta “Päivän Xxxxxxxxxxx”. Sillä tarkoitettiin omaperäistä ajatusta, jonka tämä valtuutettu aktiivisuudessaan oli kulloinkin julki suoltanut. Ehkä naihin ajatuksiin olisi sittenkin pitänyt suhtautua muuten kuin röhönaurun kera. No, Xxxxxxxxxxx nimitettiin apulaisoikeuskansleriksi (!), ja luultiin, että naurut oli naurettu.

Sitten näyttämölle astui tämä Xxxxxx. Xxxxxxx:n ajattelun taustalla on paitsi yltiöpäinen halu nähdä rasismia siellä ja täällä myös valtaväestösuomalaisten syyllistäminen. Hän on (nimestään huolimatta) suomenruotsalainen, hyvän kodin kasvatti, ja siten eräänlainen vastine 1960-luvun radikaaleille. Kohde vain on erilainen.

Hänen ajatuksensa näkyvät suurelta osin hänen väitöskirjastaan. Lukaisin se läpi, ja mielestäni se oli varsinaisen tutkimuksen sijaan jonkinlainen julistus tai pamfletti. Tarkoitushakuisuus oli taitavasti kätketty argumentaatiolta näyttävän valikoivan viittausaineiston oheen. Itse en olisi puoltanut väitöksen hyväksymistä, mutta tiedekunta päätti hyväksyä sen yksimielisesti vastaväittäjän lausunnon perusteella. Vastaväittäjä oli ruotsalainen (Uppsalasta) ja huhun mukaan ehkä myös gay.

Ehkä tämä nyt hieman taustoittaa ilmiö Xxxxxxin ajatuksia. Näin niitä on ainakin helpompaa ymmärtää.

Meiltä kysytään:

Miksi Kullervo kirjoittaa ajoittain kärkevästi poliitikoista, virkamiehistä ja elinkeinoelämän palveluksessa olevista henkilöistä.

Me vastaamme:

Koska media on suomalaisittain nykyään ohjattua, epäluotettavaa ja kontrolloitua, kansalaismedia on ainoa tapa tuoda epäkohtia ja epäilyksiä epäkohdista esiin.

Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.

Hyvää illan jatkoa, toivottaa Radio Jore Vaan

Rikoslaki (19.12.1889/39) , 24 luku 8 § (9.6.2000/531).

Seksuaalirikoksissa suomalainen lainsäädäntö on suoraviivainen eikä se ota huomioon erilaisia kulttuurisia taustoja.

Sisäministeriö: “Puhumalla paras. Ratkaisuja arjen etnisiin konflikteihin”

Jatkan anarkisteihin ja työmarkkinatukivallankumouksellisiin kiinteästi liittyvän Akuliina-aiheen käsittelyä.

Edellinen osa kirjoituksestani löytyy täältä. Seuraavaksi tarkastellaan sitä, miten julkisia varoja syytävä Kehityspalvelukeskus - KEPA - liittyy anarkismiin - ja Akuliinaan.

An@rkistiliina kehitysapukassarana

Jostain syystä - julkisin varoin pyörivä - KEPA julkaisee näitä Akuliina Saarikosken vallankumouksellisia ja mahdollisesti jopa rikokseen kehottavia kirjoituksia Kumppani-lehdessään. Kirjoituksia löytyy esimerkiksi täältä ja täältä.

Saarikoski kaipaa konflikteja ja väkivaltaa Suomeen kirjoituksessaan Kulttuurikolumni: Bang bang bang bang!

Kasvoin lapsuuteni ulkomailla ja opin kunnioittamaan konfliktia. Näin Neuvostoliiton romahtavan laskien tankkeja parvekkeelta ja Jerusalemissa arabipojat heittivät minua lumipalloilla, joissa oli kiviä sisällä. Konflikti kertoi aina muutoksesta.

Suomeen muutto varhaisteininä oli musertava kokemus. Kaikki oli yhtäkkiä byrokraattista ja väritöntä. Lapset eivät pelanneet pihalla jalkapalloa. Kadulla eivät tuoksuneet kojujen appelsiinit eivätkä leipomoiden tuoreet leivät. Mikään ei ollut yllätyksellistä. Bussit tulivat ajallaan ja lomakkeita opeteltiin täyttämään jo yläasteella.

Tämä tylsä harmaus ja yhteiskunnan toimivuus - jos mikä - on sellaista, jota suurin osa suomalaisista osaa arvostaa. Tasaista rauhallisuutta ja turvallisuutta.

Tuntuu vähintäänkin ihmeelliseltä, että konfliktialueilla elämään joutunut suomalaistyttö kaipaa turvattomuutta ja väkivaltaa. Minusta vaikuttaa vahvasti siltä, että Akuliinamme on ulkomailla eletyistä vuosistaan huolimatta elänyt varsin umpioitua ja turvallista elämää. Ei sellainen ihminen, joka on joutunut todellisen väkivallan kohteeksi, huuda kovaan ääneen väkivaltaa. Ja jos huutaa, silloin on mennyt jotain oikeasti vikaan.

Jokin on mennyt jossain pahasti pieleen, kun näistä mielipiteistään huolimatta Akuliina käyttää suomalaisen yhteiskunnan palveluita hyväkseen ja on valmis maksattamaan yhteiskunnalle haitalliset touhunsa ja puuhastelunsa suomalaisella yhteiskunnalla - eli meillä veronmaksajilla.

Sain tarpeekseni ja karkasin toisaalle. Argentiinassa taloudellinen kriisi oli vasta tuloillaan, mutta uusliberalismin nousu näkyi: palvelut oli yksityistetty ja valtion maat myyty.

Tutustuin paikallisiin vasemmistolaisiin aktivisteihin. He olivat istuneet vankiloissa sotilasjuntan aikana, eivätkä pelänneet mitään. He sanoivat: Sinun on palattava Eurooppaan ja käännettävä pallon suunta sieltä käsin. Täällä ei ole enää mitään, valtion kouluissa ei ole edes ikkunoita.

Käännettävä pallon suunta - väärään suuntaan (ja taas) toisten ihmisten kustannuksella. Tällaiset Akuliinat ovat hyvä esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun hemmotellut ja umpiossa kasvaneet vesat kasvavat fyysisesti täysi-ikäisiksi. Kun Akuliina huutaa rajatonta maailmaa, kehitysmaiden väestöräjähdyksen lisäämistä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa samaan hengenvetoon, vaikuttaa siltä, että ymmärryskyky ja logiikka eivät ehkä toimi ns. kybällä.

Minä palasin pohjoiseen enkä tiennyt mitä tehdä. Maailman konfliktit eivät näkyneet Helsingin kaduilla. Opin pian ymmärtämään miksi.

Maahanmuuttajia ei päästetty rajojen läpi ja poliittisessa keskustelussa eroteltiin huolella “meidät” ja “muut”. Jopa kansalaisaktivistit olivat rakastuneet keskustelevaan kansalaisyhteiskuntaan, joka huolehtivaisesti halasi kuoliaaksi radikaalin vaatimuksen esittäjän. Vain harvat uskalsivat vastustaa säilöönottokeskuksen vankilanomaisia käytäntöjä. Vielä harvemmat piilottelivat laittomia maahanmuuttajia tai auttoivat heitä rajojen yli.

Kannattaisiko Sinun Akuliina suksia kuuseen Suomesta ja muuttaa oikeasti sinne kolmanteen maailmaan eikä yrittää muuttaa Suomea osaksi kolmatta maailmaa? Suomi - eikä muukaan maailma - tarvitse Sinua ja kavereitasi täällä. Kun elämysturismi kerran kiinnostaa, ehdotan että ostatte seuraavaksi yhdensuuntaisen menomatkan esimerkiksi Afganistaniin.

Kenellä ajattelit maksattaa kaikkien maailman köyhien ja pakolaisten oleskelun Suomessa? Isälläsikö? Taitaa olla kuitenkin niin, että isäsi varat eivät ihan riitä tuon projektin toteutukseen… Eikä siihen taida riittää Turun kaupungin rintanappikoneeseen antama toiminta-avustuskaan…

Juttu menee - todellisuudessa ja elävässä elämässä - kuitenkin niin, että suvereeni valtio saa päättää itse siitä, keitä se päästää rajojensa sisäpuolelle. Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu kulttuurillisesti homogeeniseen kansallisvaltioon, luterilaiseen moraaliin, työntekoon ja yhteen hiileen puhaltamiseen.

Suomalaiset arvostavat yleisesti ottaen omaa yhteiskuntaansa, vaikka nämä marginaalikakarat haluavatkin väkivaltaa, tuhoa ja anarkiaa - ymmärtämättä kuitenkaan toiveidensa todellisuutta.

Anarkia -> kaaos -> laillisuuden loppu -> feodalismi -> sotaherrojen aika = anarkistit maaorjina.

Se, joka osaa johtaa ja käsitellä väkivallan instrumentteja - tietäen samaan aikaan mitä haluaa - on anarkiaa seuraavan tulevaisuuden kuningas. Tätä totuutta nämä anarkomarkot ja prekaeetut eivät tunnu ymmärtävän.

Myös demokratian ymmärrys on heillä hieman kateissa. Demokratiassa vähemmistö alistuu enemmistön tahtoon ja enemmistö kunnioittaa vähemmistöjen perusoikeuksia.

Alkuperäisessä - kreikkalaisissa kaupunkivaltioissa esiintyneessä demokratiassa - kansalaisoikeudet ansaittiin. Ne eivät olleet mikään itsestäänselvyys edes valtion omille asukkaille - ulkopuolisista puhumattakaan. En kuitenkaan haluaisi palata tuontyyppiseen järjestelmään.

Nykyinen järjestelmä on kompromissi. Edustuksellinen demokratia antaaa päättäjille mahdollisuuden ajaa omaa etuaan äänestäjien voimin ja kustannuksella. Aidoin toimiva demokratia on kuitenkin Sveitsissä käytettävä malli. Siellä kansa päättää alhaalta ylöspäin - toisin kuin esimerkiksi täällä meillä Suomessa.

Demokraattina tunnettu Winston Churchill totesi joskus, että paras argumentti demokratiaa vastaan on viiden minuutin keskustelu keskiverto-äänestäjän kanssa.

Ei ehkä ihan näinkään, mutta nämä Akuliinat ovat kuitenkin jonkinlainen riesa kansalaisyhteiskunnalle. Heidän juttujaan pohtiessani, mieleeni tuli, olisiko järkevää ottaa uudestaan kansalaisluottamuksen menettäminen yhteiskuntaa vastaan suuntautuvan kumouksellisen toiminnan seuraamuksena?

Suomalainen ylenmääräinen taloudellinen hyvinvointi on oikeudenmukaisuuden kannalta huonosti perusteltavissa. Ehkä olisi vihdoin vaatimusten ja konfliktin aika myös suomalaisten etupihalla?

Miksi ihmeessä? Oma kansamme oli 700-vuotta vieraiden miehittäjien alistamana ja riiston kohde. Viime vuosisadan kolmen suuren kansallisen kärsimysnäytelmän jälkeen edellinen sukupolvi rakensi työllä ja tuskalla nykyisen sopimusyhteiskunnan ja hyvinvointivaltion.

Niin, miksi ihmeessä? Sen vuoksiko, että pumpulissa ja ulkomailla lapsuutensa elänyt kiittämätön pikkutyttö näin haluaa? Ehei - ei onnistu. Ja ihan turha hyppiä tasakäpälää ja kiukutella…

Sri Lankasta Britanniaan sisällissotaa paennut tamilisissin tytär, musiikkimaailman tähtiartisti M.I.A, Mathangi “Maya” Arulpragasam julistaa kappaleessaan Paper Planes kolmannen maailman demokratian vaatimusta. Hän puhuu rikollisen ylpeydellä viisumeiden väärentämisestä ja poseeraa musiikkivideossa maahanmuuttajien myyntikojujen edessä. Kappaleen iskulauseena toimii: “All I wanna do is - bang bang bang bang - take your money!”

Demokratian vaatimus = rikollisuus? Varsin erikoinen näkemys asioista…

Poliittista viestiä - ja toiminnan avausta - ei voisi paremmin muotoilla: hyvästit protestanttiselle työetiikalle ja nöyryyttämisen maahanmuuttopolitiikalle - rajat auki ja rahat niille joille ne kuuluu!

Ja hyvästit samalla yhteiskuntarauhalle, turvallisuudella, hyvinvoinnille, tasa-arvolle, demokratialle, lainkunnioitukselle, yksityisomaisuuden suojalle ja ihmisoikeuksille.

Rahat niille joille ne kuuluu?

Jep - kun suunnittelet seuraavaa yhteiskunnan etuuksilla subventoitua elämysmatkaa, niin anna ihan esimerkin vuoksi ne saamasi rahat takaisin ja unohda koko juttu.

Olen kirjoittanut aikaisemminkin nykymuotoisesta kehitysavusta. Näitä kirjoituksia löytyy esimerkiksi täältä, täältä, täältä, täältä ja täältä.

Akuliina haluaa avata myös Suomen rajat.

Akuliina vaatii Suomen rajojen avaamista ihan kaikille - ja maksattaa laskun taas kerran meillä muilla suomalaisilla.

Samaisen turhuudenmyllyn - KEPA:n - samassa vallankumousaviisissa on julkaistu myös hiljattain maahanmuuttoon liittyvä Saarikosken kirjoitus. Se on otsikoitu Kulttuurikolumni: Vapaus on ainoa vaihtoehto.

Rajat auki, vaatii Akuliina Saarikoski.

Tällä hetkellä ulkomaalaispoliisi kulkee pitkin katuja, rautatieasemia ja kauppakeskuksia tarkastaen ulkomaalaisen näköisiä ihmisiä poistaakseen heidät maasta.

Jos olet tummaihoinen, varo. Jos puhut vierasta kieltä, varo. Jos olet laittomasti maassa, varo.

Älä käy kaupassa. Älä matkusta junalla. Älä kävele kadulla. Älä vie lapsia leikkipuistoon.

Sillä sinua ei täällä kaivata. Olet vähemmän olemassa kuin me valkoihoiset suomea virheettömästi puhuvat, kiltisti äänestävät ja hiljaa tottelevat Kansalaiset. Jotta meidän maailmamme (talouspolitiikkamme!) pysyy järjestyksessä sinun on lähdettävä. Kohdistamme sinuun kaikki kurinpidolliset voimamme, suljemme sinut säilöönottokeskukseen ja lennätämme pois, pois rajojemme taakse.

Edelleen - jokainen yhteiskunta on rakennettu ensisijaisesti omia jäseniään varten. Se on myös vastuussa omien kansalaistensa turvallisuudesta. Vieraat tulevat oman väen jälkeen ja jokaisella vapaalla yhteiskunnalla on oikeus rajoittaa ei-toivottua maahantuloa ja maassa oleskelua.

“Kaiken tarkoituksena on yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito”, sanoo tutkintayksikön johtaja Jaakko Heinilä Helsingin ulkomaalaispoliisista. Jää epäselväksi, kenen järjestyksestä ja turvallisuudesta hän puhuu. Ehkä rasistinen järjestys takaa joidenkin etuoikeutettujen kansalaisten taloudellisen turvallisuuden. Minun järjestykseni se ei ole.

Niin? Ne etuoikeutetut kansalaiset ovat Suomen kansalaisia. Chilen kansalainen ei ole mitenkään eikä tietenkään samassa asemassa Suomessa kuin Suomen kansalainen. Jos tämä järjestys ei kelpaa, Sinun pitää Akuliina muuttaa pois Suomesta. Nykyinen järjestys on laillinen, demokraattinen ja enemmistön haluama.

Ei yhden asian rikollisjärjestön - kuten EVR:n - järjestys:

Rajat ovat siirtyneet valtioiden rajoilta joukkoomme. Nyt ulkomaalaispoliisi on typeryydessään tehnyt ne tehokampanjallaan näkyviksi. Näkyvää väkivaltaa on nimittäin helpompi vastustaa kuin näkymätöntä. Paljon jää silti vielä näkymättömäksi, sillä vain etuoikeutetuilla on varaa näkyä ja kuulua.

Höpö, höpö. Jos ihminen on laillisesti Suomessa, hänen ei tarvitse pelätä ulkonäkönsä vuoksi poliisia. Tämä on hyvä esimerkki siitä - kuten totaalikieltäytyjät ja anarkistitkin - kuinka pienen kusipääporukan vuoksi enemmistö joutuu kärsimään. Laillisesti maassa olevan ulkomaalaisen tai ulkomaalaistaustaisen henkilön kannalta laittomien maahanmuuttajien poistaminen yhteiskunnastamme on myös heidän etujensa mukaista.

Eduskuntaryhmät vastasivat siirtolaisten kamppailuja tukevan Vapaa liikkuvuus -verkoston tekemään kyselyyn säilöönottokeskuksista. Yhdessä vastauksista todettiin: “Tällä hetkellä, jos vaihtoehtona ei ole vapaus, niin säilöönottokeskus on ihmisoikeusnäkökulmasta parannus”.

Mutta voiko mikään taloudellinen etu olla yksilön perustavanlaatuista vapautta keskeisempi? Rasistinen ulossulkeva yhteiskunta ei ole ainoa mahdollinen yhteiskuntajärjestys. Vapauden on oltava vaihtoehto. Poliittinen fantasia käyttöön! Mahdollisia maailmoja on monia. On kuviteltava maailma toiseksi, jotta näkymättömätkin rajat - ja elämät - tulevat näkyviksi. Entä jos kaikki olisikin toisin?

Tässä on muuten se juttu, missä näkyy Akuliinan ajattelun perusvirhe. Yhteiskunta perustuu verotusoikeuteen ja sillä on oikeus rajoittaa kansalaistensa elämää tarvittaessa. Se ei ole mikään kaikille avoin rahastus- ja palveluautomaatti.

Perusteina yhteiskunnan myöntämille hyödykkeille ja palveluille ovat kansalaisuus sekä halu antaa myös vastineeksi jotain yhteiskunnalle. Tämä on asia, jonka ymmärtäminen on näille kaiken maailman akuliinoille ja anttirautiaisille näköjään täysi mahdottomuus. Kun on lusikalla annettu ja niin edelleen…

Ulkomaalaislaki kumoon ja rajat auki! Poliisit solmikoot aseensa piiput ruseteille ja menkööt leikkimään keskenään. Puolustusvoimat siirtykööt ryöstämään Euroopan keskuspankkia ja jakakoot ryöstösaaliin Schengen-alueen ulkopuolisille maille. Muut voivat jäädä availemaan vankiloiden ja säilöönottokeskuksien ovia ja rajat sulkeneita portteja. Väärä kansalaisuus tai sen puuttuminen ei enää tee kenestäkään laitonta. Rajojen aika on ohi.

Niinpä niin… Mitä ajattelit Akuliina tehdä sitten, kun poliisi leikkii keskenään ja joku päättää raiskata tai ryöstää Sinut? Huutaa apua? Keneltä? Tällainen maailmankatsomus leijailee tukevasti jalat maasta irti - noin metrin korkeudella.

Jos PV ryöstäisi sen EKP:n ja jakaisi rahat kehitysmaihin, se kiihdyttäisi väestöräjähdystä ja ilmastomuutosta. Nyt minun on jo ihan pakko kysyä Sinulta eräs vakava kysymys: oletko Akuliina täyttä ymmärrystä vailla?

Kuinka kauan luulet tosiaankin olevasi turvassa, kun virkavaltaa ei ole ja vankiloiden ovet avataan?

Hohhoijaa…

Tuhannen tekosyyn totalitaristi

Akuliina on valottanut itse omaa ajatteluaan. Sivistys.netistä voi käydä tutkimassa sitä, millaisena hän maailman näkee.

Hän kirjoittaa otsikolla Ei kansalaisaktivismille – kyllä suoralle toiminnalle.

Miten aktivismi eroaa kansalaisaktivismista? Näitä sanoja käytetään usein synonyymeinä kuvaamaan lähes mitä tahansa ulkoparlamentaarista ruohonjuuritason poliittista toimintaa.

Kansalaistoiminnan lähtökohdat toimintaan ovat kuitenkin aivan erityiset ja mielestäni myös pulmalliset. Ehdotan siis seuraavassa kansalaisaktivismin dogman hylkäämistä ja suoraan toimintaan ryhtymistä. Mutta miksi?

Kansalaistoiminta on toimintaa kansalaisena. Kansalaisuus taas on ongelmallisen ulossulkeva käsite. Se rajaa yhteiskunnassa toimimisen tietyille etuoikeutetuille – kansalaisille, jotka sitoutuvat tiettyyn valtiojärjestelmään ja sen kansalaisoikeuksiin ja –velvollisuuksiin. Esimerkiksi lainsäädäntö määrittää kansalaisuuden ulottuvuuksia, kuten minkälainen kansalaisena oleminen on palkittavaa, minkälainen taas tuomittavaa.

Oikeustieteen ylioppilaan pitäisi tietää ainakin se, miksi lainsäädännöllinen regulointi on luotu. Jos Akuliina opiskelee niin tämä asia on ilmeisesti mennyt ohi.

Lainsäädäntö määrittelee yhteiskunnallisen koodiston, jonka mukaan sopimuksen osapuolten - kansalaisten ja julkisyhteisöjen - oletetaan käyttäytyvän. Se on luotu omankäden ja vahvemman oikeuden estämiseksi - suojaamaan siis myös yhteiskunnan heikoimpia jäseniä.

Tämä anarkismi, johon Akuliina Saarikoski pyrkii, tulee toteutuessaan johtamaan vahvemman oikeuteen ja feodalismiin. Varsinainen reilukerho tämä anarkistipoppoo….

Ihmiset ovat valtiossa eri asemissa suhteessa valtioon. Voidaankin perustellusti kysyä, ovatko jotkut tavallaan enemmän kansalaisia kuin toiset? Esimerkiksi vakituisessa työssä olevat nauttivat paremmista kansalaisetuuksista kuin pätkätyöläiset, kansalaisjärjestöissä vaikuttavat saavat enemmän osakseen ministeriöiden kiitosta kuin suoran toiminnan aktivistit ja tietysti Suomen kansalaisuuden omaavat ovat täysin eri asemassa kuin väliaikaisella B-oleskeluluvalla maassa oleskelevat siirtolaiset.

Omien kansalaisten yhdenvertaisuutta pyritään - juuri tuolla - lainsäädännöllä sääntelemään ja takaamaan. Jokainen normaalilla järjellä varustettu ihminen ymmärtää sen, että siirtolainan (ulkomaalainen) on eri asemassa kuin oman maan kansalainen.

On varsin ymmärrettävää, että yhteiskunta arvostaa -avoimesti kansalaisjärjestössä, yhteiskunnallisesti arvokasta ja toivottua - vapaaehtoistyötä tekevää ihmistä enemmän, kuin naamioituneena ryöstelevää, mellakoivaa, murtautuvaa sekä lakeja yleisestikin rikkovaa tuttipulloterroristia. (Kiitos osuvasta uudissanasta Yrjöperskeleelle )

Vaikka Akuliinasta tai Antti Rautiaisesta tuntuisi vahvasti siltä, että yhteiskuntamme on kaikille avoin karkkikippo, niin idealistinkin on syytä muistaa sellainen vanha totuus, kuin there is no such thing as free meal.

Itse olen kiinnostunut nimen omaan suoran toiminnan politiikasta. Suora toiminta pyrkii irrottautumaan perinteisestä tavasta tehdä politiikkaa. Ei kirjoiteta vetoomuksia tai perusteta rekisteröityneitä yhdistyksiä tai marssita mielenosoituksessa eduskuntatalon ympäri, vaan pyritään ratkaisemaan poliittisia ongelmia itse ja suoraan. Suora toiminta voi olla esimerkiksi riippumattoman median perustamista, ruokapiirin tai pyörälainaamon pyörittämistä.

Toisaalta suoran toiminnan näkökulmasta suhtautuminen lakiin ja valtioon on eräällä tavalla välinpitämätöntä. Suora toiminta voi siis yhtä hyvin olla laillista kuin laitontakin.

Tässä on jälleen eräs Akuliinan sokeista pisteistä. Luulisi oikeustieteiden ylioppilaan ymmärtävän sen, ettei kenelläkään yhteiskunnan jäsenellä ole oikeutta päättää itse mitä osaa lainsäädännöstä noudattaa ja mitä ei. Ei yhteiskunta ole mikään monivalintatehtävä.

Kuuluisa historiallinen esimerkki (laittomasta) suoran toiminnan politiikasta onkin underground railroad - orjien pelastaminen etelävaltioiden plantaaseilta 1800-luvulla.Tämä toiminta ei varmasti ollut hyväksyttävää omassa ympäristössään. Silti se pelasti arviolta 100 000 ihmisen hengen.

Underground railroad opettaa, että tietyissä asioissa on vain uskaltauduttava ottamaan askel radikaalimman toiminnan suuntaan – koska se on oikein ja koska se on välttämätöntä. Silloin on tärkeää suunnata kriittinen katse toiminnan lähtökohtiin – eli omassa tapauksessamme kansalaisuuteen - jotka sitovat ja rajaavat toiminnan mahdollisuuksia.

Ja taas väärin. Kun joku ihminen rinnastaa Suomessa vuonna 2008 harjoitettavan maahanmuuttopolitiikan USA:ssa 1800-luvulla harjoitettuun rotuerotteluun, niin hänen olisi syytä tarkastaa onko suhteellisuudentaju kadonnut.

Akuliina heittää kirjoituksensa lopussa peitellyn uhkauksen ilmaan:

Mitkä ovatkaan aikamme kysymykset, jotka vaatisivat yhtä radikaalia ja uskaliasta toimintaa?

Sitä ja ensimmäisiä anarkoanttien ja akuliinojen ihmisuhreja odotellessa. Kuten Lakatos Mirzad sanoi, kun sytytetään tulipaloja roskiksiin, jonakin päivänä jonkun koti palaa.

Lähteet: STT, HS, IS, IL, KEPA, Journalisti-lehti,

Jk. Kommentti.fi:ssä on myös eräs näkemys akuliinailusta.

Akuliina Saarikoski on aina ajoittain hypännyt esille sieltä missä yhteiskunnallisesti epätoivottua liikehdintää on ollut havaittavissa. Hassuinta tässä pikkutytössä on se, että hän haluaa toimia - muka anonyyminä - ns. kansalaisaktivistina, mutta hänen egonsa näyttää olevan niiiiiiiiiiin suuri, että hänen pitää kuitenkin päästä esiin ja seistä huomion keskipisteessä.

Kun Akuliinan touhuja katselee vähänkin pidemmän ajanjakson valossa, niin kovin kaukana ei ole välttämättä enää epäilys siitä, että hän ei voi kovin hyvin ja haluaa alistaa muut ihmiset tahtonsa alle.

Karhunpalvelus seksuaalivähemmistöille

Viimeksi tämä wannabe-vallankumouksellisemme esiintyi hetki sitten SETA:n järjestämän rauhanomaisen Gay Pride-marssin yhteydessä - vähemmän rauhanomaisesti.

Jo ennen kyseistä marssia hän levitteli Facebook-yhteisössä tällaista julistusta:

Pink black block -ryhmittymä oli ilmoittanut, että se marssii kulkueen mukana mustapinkeissä asuissaan. Anarkistiryhmittymä halusi - oman ilmoituksensa mukaan - kyseenalaistaa Seta-yhdistyksen seksuaalipolitiikkaa sekä ravisuttaa vuosia samanlaisena pysynyttä Pride-marssia.

Ryhmän teemana on viha. Ryhmän lähettämässä tiedotteessa kerrotaan, että vihaan liittyy myös väkivalta.

Tämä Akuliinan edustama anarkistiryhmä ilmestyi siis kutsumatta paikalle - ei tukeakseen seksuaalivähemmistöjä - vaan päästääkseen esille ja etsien mahdollisuutta mellakoida, aiheuttaa tuhoa ja levittää sanomaansa väkivalloin. Myös marssin viralliset järjestäjät pelkäsivät väkivaltaa kulkueen aikana näiden kuokkavieraiden taholta.

Olemme huolissamme vastamielenosoituksesta. Sillä ei ole mitään tekemistä meidän kulkueemme kanssa, ja olemme ilmoittaneet siitä poliisille

, Pride-koordinaattori Essi Vauras sanoi. Erityisen huolestuttavina järjestäjät pitivät näiden vastamielenosoittajien kehotuksia väkivaltaan.

Se voi olla heille vain vitsi, mutta Facebook-kutsussa kehotetaan ottamaan polttopullot mukaan.

Tuossa Facebookin kutsussa julistetaan myös kuolemaa heterokulttuurille queer jihad -huudahduksella.

Onneksi nämä anarkoapinat eivät saaneet tällä kertaa rähinää aikaan. Kuluneen viikon uskomattominta-paskaa-kommentti-palkinnon voitti tällä kierroksella nimellä Illusia Girs esiintynyt todellisuudentajunsa kadottanut anarkistinreppana. Hän ilmoitti, että äärikristityt saattaisivat aiheuttaa häiriöitä ja väkivaltaa. Jokainen voi käydä katsomassa täältä sen, ketkä todellisuudessa häiriköivät.

Tuli mieleen, että miten mahtaa kristitty ja konservatiivinen homoseksuaali suhtautua tällaiseen toimintaan? SETAn mukaan heitä kuitenkin on suurin osa tästä joukosta ja näillä marsseilla on pyritty lisäämään suvaitsevaisuutta heitä kohtaan.

Anarkisteja tämä ei tietenkään kiinnosta. Missä tahansa Akuliina ystävineen saa häiriötä aikaan täyttää heidän tarpeensa - uhreista ja tuhoista välittämättä.

Eläinoikeudet narsistin keppihevosena

Myös eläinten oikeudet ovat olleet lähellä Akuliinan sydäntä - tai ainakin ne ovat tarjonneet hänelle erään toisen keinon poseerata egollaan ja fasaadillaan julkisuudessa.

Asiasta on kirjoiteltu pariinkin otteeseen aikaisemmin.

Ylen A-studio esitti 28. marraskuuta Oikeutta Eläimille -yhdistyksen kuvaamaa materiaalia suomalaisilta eläintuotantotiloilta. Kuvamateriaali käynnisti laajan julkisen keskustelun tuotantoeläinten kohtelusta.

YLE toi julkisuuteen suomalaisilla sika-, kana- ja broileritiloilla - laittomasti ja rikollisia keinoja käyttäen - kuvattua materiaalia. Kuten Journalisti-lehti asiaa kommentoi OE:n tiedotustoiminta vaikuttaa silti ammattimaiselta.

Ja miksiköhän se vaikutti ammattimaiselta?

Johtuisikohan tämä siitä, että Akuliinan isukki -TV 1:n ajankohtaisohjelmien toimituspäällikkö Jyrki Saarikoski - unohti ammatillisen etiikkansa ja lähti mukaan tyttärensä egopurkaukseen. Jyrki Saarikosken mukaan perhe­suhteilla ei ollut tekemistä sen kanssa, että Oikeutta eläimille -yhdistyksen materiaali päätyi nimenomaan A-studion julkaisemaksi.

He hoitivat asian ihan omin päin, minusta riippumatta,

Uskokoon ken haluaa - minä en. Ihan mielenkiinnosta - tähän asiaan liittyen - voisi käynnistää projektin. Minulla on tiedossani rutkasti yhteiskunnallista vääryyttä ja epäarvoisuutta sisältäviä asioita. Voisin melkein lyödä vetoa, että hyvinkään valmisteltu asia ei etene tuolla Mokuradiossa ilman henkilökohtaisia - Akuliinan tapauksessa aika läheisiä - suhteita ja oikeaa agendaa.

Nykyisin oikea agenda pitää sisällään rikoksiin ja vallankumoukseen yllyttämistä, kommunismia, anarkismia, yhteiskunnan tuhoamista ja monikulttuuria.

Oikeutta eläimille-yhdistys on muuten EVR:n - Eläinten vapautusrintaman - suojakilpi - hieman samoin kuin Sinn Fein oli IRA:n suojakilpi pahimman terroriaallon kiihkeimpinä aikoina. Tämä EVR on irtisanoutunut julkisesti oikeudenkunnioituksesta ja se voidaan varsin selkeästi luokitella yhteiskunnan rakenteita väkivalloin murtamaan pyrkiväksi organisaatioksi - terrorijärjestöksi.

FBI ja ATF ilmoittivat 18. maaliskuuta 2005 Eläinten vapautusrintaman ja Maan vapautusrintaman olevan väkivaltaisia ääri-eläinoikeustaistelijoita ja eko-terroristeja, jotka kohdistavat yhden suurimmista terroristiuhista kansalle.

Varsin mielenkiintoinen on muuten Suojelupoliisin entisen päällikön Seppo Nevalan kommentti näissä järjestöissä puuhailevista henkilöistä. Nevala totesi, että näihin eläinaktivistiryhmiin liittyy julkisuushakuisuus.

Talonvaltauksen taktiikkaa

Akuliina on osallistunut myös - kaikkien muiden anarkistien tavoin - myös muihin rikoksiin. Itsensä joissain lähteissä oikeustieteen ylioppilaana esittelemä egotaristimme on osoittanut halveksuntaansa myös omaisuudensuojaa ja lainsäädäntöä vastaan. Totuuden Njet-liike kertoo nimittäin Akuliinan antaneen toisille pikkukriminaaleille valtausohjeita 17.6.2005 Kira Gronowin toimittamassa kirjoituksessa.

1. Suunnitellaan.

“Aluksi vain pieni porukka tiesi valtauksen ajan ja paikan. Sitten laitettiin sana leviämään.”

Aktivistit eivät halua paljastaa, miten vallattavaksi sopiva talo löytyy ja miten sinne pääsee sisään.

2. Siivotaan.

“Kun talo oli vallattu, moppasimme lattiat ja kannoimme patjoja sisään.” Rakennukseen majoittui nuoria ja pitkäaikaisasunnottomia.

“Onneksi muutama talon vessoista toimii. Ensin oli sähkötkin, mutta ne laitettiin poikki. Ruokaa olemme saaneet ystävältä, joka on kaupassa töissä. Hän laittaa roskikseen menevää tavaraa syrjään.”

3. Tiedotetaan. Valtauksesta kerrottiin tiedotusvälineille ja talon omistajalle.

“Sitten levitettiin kaupungille hirveästi flaijereita ja julisteita.”

Talonvaltaajien tavoitteena on vuokrata talo nimellisellä summalla ja saada sinne esimerkiksi kulttuurikeskus ja asuntoja.

“Onhan se järjetöntä, että keskustassa on talo tyhjänä samaan aikaan kun on asunnottomia ja nuorilta puuttuu tiloja.”

4. Vastataan toimittajien kysymyksiin. Esimerkiksi tällaisiin: miksette mene valtaamaan taloja maalle? Koko muu Suomi on täynnä tyhjiä taloja!

“Helsingissäkin on paljon tyhjiä rakennuksia. Mutta kyllä me kannustetaan myös maalla asuvia valtaamaan taloja.”

5. Hengaillaan. Vallatussa talossa voi jutella, lukea, löhötä, kuunnella musiikkia - ja juhlia.

“Heti ensimmäisenä iltana oli bileet. Vietimme talossa myös kolmivuotiaan tyttäreni synttäreitä, sytytimme paljon kynttilöitä ja lauloimme.”
“Kaikki muut paitsi sinipukuiset ovat erittäin tervetulleita käymään. Tänne voi tulla vaikka pitämään oboekonsertin, var så god!”

6. Odotellaan häätöä. Koskaan ei tiedä, kauanko vallatussa talossa saa olla. “Poliisi tarkkailee tilannetta. Toivomme kuitenkin, että talon omistaja suostuu neuvotteluihin.”

Varsin suunnitelmallista - ja yhteiskunnallisesti haitallista - toimintaa. Tässä laiton tunkeutuminen ja vahingonteko tapahtui siis kesällä 2005 Vuorikatu 4:ssä Helsingin keskustassa. Ns. valtaus kesti kaksi viikkoa, kunnes poliisi tyhjensi talon rikollisista. Viisikerroksinen kivitalo oli tätä ennen neljä vuotta tyhjillään.

Tämä oikeuttaa Akuliinan kaltaisten yhteiskunnan ulkopuolelle jättäytyvien - mutta kuitenkin samaan aikaan yhteiskunnan subventioita härskisti hyväksikäyttävien - työmarkkinatukivallankumouksellisten rikkomaan omaisuuden suojan ja tekemään taas kerran mitä huvittaa.

Akuliinan tapauksessa tulee mieleen, että jos oikeustieteen ylioppilas suhtautuu jatkuvasti lakiin halveksien ja epäkunnioittavasti, olisiko yliopiston syytä sulkea tällaiset Akuliinat opintojen ulkopuolelle?

Turussa nimittäin tapahtui niin, eräs lääketieteen opiskelija suljettiin määräajaksi opiskelujen ulkopuolelle. Näin siksi, että hän heitti ilmaan hieman epäkorrektin kommentin suljetussa nettikeskustelussa.

Nyt näyttää siltä, että tämä aihe tuntuu paisuvan sen verran laajaksi, näin ollen joudun lopettamaan tähän ja palaamaan asiaan jatkokirjoituksen muodossa. KEPA, Maanystävät ja Akuliinan omat möläytykset ja maailmankatsomus ovat seuraavan osan aiheet.

Pysykää lepakkokanavalla…

Lähteet: STT, HS, IS, Wikipedia, FBI, ATF, Journalisti-lehti

Päivitys 010708: Myös Yrjöperskeles käsittelee näitä tuttipulloterroristeja.

Päivitys 040708: Jatkoa tälle kirjoitukselle löydät täältä.

Monikulttuurin syvin olemus on se, että sellaista ei ole olemassakaan. Se ei toimi missään eikä milloinkaan. Ihminen on apinalaji, jolla on kaikkien muidenkin eläinten tapaan taipumus hylkiä vierasta ja outoa ja suosia läheistä, tuttua ja turvallista.

Monikulttuuri on vastoin ihmisen perusluonnetta ja inhimillisiä käyttäytymismalleja. Se on epäluonnollista.

Kun toisilleen kaukaisia tai täysin vieraita kulttuureja pakotetaan elämään lomittain tai liian lähellä toisiaan, seuraukset ovat kaikkea muuta kuin toivottuja. Monikulttuurisuus alentaa lainkunnioitusta ja moraalia. Se aiheuttaa ryhmien keskinäistä kiistelyä ja kilpailua yhteiskunnan tarjoamista palveluista ja etuuksista. Se luo epäluuloisuutta ja ennen pitkää myös todellista rasismia. Sen seurauksena yhteiskunta tuhoutuu sisäisiin erimielisyyksiin.

Näin on ollut, näin on ja näin tulee olemaan - aina.

Tällaisten naiivien sepustusten tekijöiltä on kadonnut terveen järjen ja suhteellisuudentajun lisäksi kunnioitus omaa perintöään, edellisten sukupolvien uhrauksia, kansallisvaltiota, hyvinvointiyhteiskuntaa, yhteiskunnallista tasa-arvoa, kansanvaltaisuutta, laillisuutta sekä - ennen kaikkea - omaa kansaansa ja sen kautta itseään kohtaan.

Tämä ministeriötasolla havaittavissa oleva ymmärtämisen sietämätön keveys kiteytyy siihen, että nämä ihmiset eivät ymmärrä sitä tämän koko jutun pohjalla olevaa yksinkertaista perusasiaakaan. Nimittäin sitä, ettei Suomen kansa halua monikulttuuria.

Kun ministeriö toteaa virallisessa julkaisussaan:

Seksuaalirikoksissa suomalainen lainsäädäntö on suoraviivainen eikä se ota huomioon erilaisia kulttuurisia taustoja.

… niin ensimmäinen asia mikä tulee kaltaiseni tavallisen kansalaisen mieleen, on tunne siitä, että olemme syvällä suossa, kun tuolla tasolla ei enää piitata laillisuuden yhdenvertaisuusperiaatteesta.

Minä väitän, että jos tätä kehitystä ei pysäytetä, olemme vauhdikkaasti matkalla sisällissotaan.

Kenen etuja - oletettuja tai todellisia - tämä monikulttuurivouhotus palvelee, onkin sitten taas kerran se miljoonan ruplan kysymys.

Ken tuuleen kylvää, se myrskyn niittää…

Kiitokset linkistä Octaviukselle.

Kohu kerjääjien ympärillä jatkuu. Turun poliisi ilmoitti eilen, ettei se aio sakottaa kerjäläisiä vastoin aikaisempaa ilmoitustaan. Syyksi ilmoitettiin apulaisvaltakunnansyyttäjän ohje.

Tänään apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske korjaa lausuntoaan ja kertoo, ettei hän ole tarkoittanut Helsingin ulkomaalaispoliisille antamaansa lausuntoa kerjäämisen sakottamisen lainmukaisuudesta valtakunnalliseksi ohjeeksi.

Kun huhtikuussa kirjoitimme lausuntoa, ajattelimme tilannetta, jossa yksityinen ihminen kerjää passiivisena itselleen.

Hänen mukaansa rahankeräyslakia ei voi tässä tilanteessa soveltaa.

Yksittäisen ihmisen omaan hädänalaiseen tarpeeseensa kerjääminen ei ole rahankeräyslaissa tarkoitettua rahankeräyksen toimeenpanemista.

Oikeassahan Kalske tässä on. Ilman seurantaa ja esitutkintaa erittäin vaikeaa osoittaa todeksi se, että yksittäinen kerjäläinen suorittaa organisoitua rahankeräystä jonkin joukon jäsenenä. Puhumattakaan siitä, että hän toimisi järjestäytyneen rikollisuuden käsikassarana.

Siis - ilman seurantaa ja esitutkintaa.

Kalske muotoilee asian myös toisella tavalla. Hänen mukaansa tilanne on sama kuin ennen vanhaan, kun spurgut pyysivät markkaa:

Ei silloin kukaan ajatellut, että se olisi ollut jotain organisoitua rahankeräyslain tarkoittamaa rahankeräystä.

Ei tietenkään - mutta tilanne on joka suhteessa erilainen omien rantojemme ja metsiemme miesten sekä näiden ulkomailta saapuneiden ammattikerjäläisten - ja sosiaalituristien - suhteen.

Eilinen Ilta-Pravda kertoi nimittäin, että jo arviolta 50 Helsingissä oleskelevaa Romanian ja Bulgarian romanikerjäläistä on jättänyt kevään ja kesän aikana turvapaikkahakemuksen.

STT:n mukaan poliisiviranomaiset eivät ole innoissaan hakemusten määrästä.

Helsingin ulkomaalaispoliisin tutkimusyksiköstä kuitenkin todetaan, että romanien mahdollisuus saada turvapaikka Suomesta on pieni. Tämä johtuu siitä, että EU-maiden mukaan Romania ja Bulgaria ovat turvallisia maita.

Turvapaikkahakemuksen käsittely kestää yleensä vähintään kuukauden, jonka aikana hakija asuu vastaanottokeskuksessa. Tällöin turvapaikanhakija voi elää vapaasti ja esimerkiksi jatkaa kadulla kerjäämistä.

Ja palata maahan karkotuksen jälkeen - mahdollisesti - toisen henkilöllisyyden turvin…

Nämä omat spussemme ovat häpeäpilkku koko nykyiselle hyvinvointiyhteiskunnallemme. Aika on tosin hoitanut sen vieläkin suuremman epäoikeudenmukaisuuden ilmentymän, joka seurasi viime sodista. Suuri joukko tavallisia miehiä putosi sodan jälkeen henkisesti haavoittuneina suoraan kovaan arkeen ja takaisin haavojaan parantelevaan yhteiskuntaamme. He eivät kestäneet - he syrjäytyivät.

Jokainen ikäiseni ja minua vanhemmat helsinkiläiset muistavat toreilla, Lepakon nurkilla ja sen vieressä joutomaalla majailleet sotaveteraanit. Minua puistattaa vieläkin se, miten Suomi suhtautui näihin poikiinsa, jotka se raastoi suoraan Suomi-äidin nisiltä puolustamaan häntä.

Poletit poikki kenttäpuvusta, sotilaspassi kouraan ja oman onnen nojan. Känni ja työn touhuun seuraavana päivänä. Kaikki eivät sitä kestäneet - ja tuolloinen Suomi hylkäsi heidät. Ja aika hoiti lopulta ongelman.

Vaikka kuulen jo vastakuoron huutavan, väitän että - ainakin osa - nykyisistä syrjäytyneistä on päätynyt tilaansa yhteiskunnallisen toiminnan kautta. 1990-luvun suuri lama, mielenterveyshuollon surkeus, yhteiskunnallinen itsekkyys ja tämä egosentrinen aika on - ainakin osaksi - ollut mukana tässä ongelmassa.

Tautofoniaa tai ei - olen kuitenkin sitä mieltä, että meillä on ensisijainen velvollisuus huolehtia omista kansalaisistamme, ennen kuin alamme koko maailman sairaalaksi, sosiaalipäivystykseksi ja vanhainkodiksi.

Sanoo Astrid sitten ihan mitä tahansa…

Jokainen meistä ymmärtää sen, että tämä ulkomailta Suomeen suuntautuva kerjäystoiminta on hyvin organisoitua ja se suuntautuu sekä suomalaista kansanluonnetta että yhteiskuntaamme vastaan. Se pyrkii hyödyntämään suomalaisten hyväntahtoisuutta ja yhteiskuntamme porsaanreikiä. EU on ollut tässäkin asiassa ongelmallinen sikäli, että se on hämärtänyt koko kauniin kansallisvaltiomme pohjaa ja perusajatusta. Sitä, että jokainen valtio on rakennettu ensisijaisesti sen omia kansalaisia varten.

Kyllähän nämä kerjäläiset ovat hyvinvointivaltion kauniilla kasvoilla rumentava elementti, johon haluttaisiin ratkaisu. Mutta ensin pitäisi selvittää, että onko heidät painostettu lähtemään tänne kerjäämään

Kalske toteaa.

Jos poliisi voi osoittaa toiminnan olevan organisoitua rahankeruuta, tilanne muuttuu kokonaan toiseksi. Ongelmalliseksi asian tekee se, että yhtään tapausta ei ole tutkittu, vaan kerjääjille on ajateltu antaa sakkolappu käteen.

Kalskeella on eräs neuvo poliisille asian suhteen:

Sanoin viimeksi eilen Turun poliisipäällikkö Tapio Huttuselle, että en ole kieltänyt nostamasta syytteitä. Pikemminkin jopa kehotin, että tutkikaa yksi tai kaksi kerjäläistä ja viekää ne syytteellä käräjille

Nimen omaan. Poliisi tutkii ja oikeus hutkii.

Jos samat ihmiset kiertävät eri paikkakunnilla kerjäämässä, niin miksi poliisi ei tutki asiaa järjestäytyneenä toimintana? Yksittäiset sakotustoimet olisivat pään pensaaseen panemista.

Kalskeen kohdalla toimin samoin kuin hän on nyt toiminut - vedän komennon ja sitä seuranneen kommenttini takaisin. Kaikesta huolimatta nimen omaan hän on edustanut valtakunnansyyttäjänvirastossa ns. terveen järjen ääntä.

Toisin kuin joku muu…

Lähteet: HS, IS

Blogosfääriin on ilmestynyt nimimerkki Tacituksen julkaisema Alkusoitto-blogi. Käykääpä vilkaisemassa.

Ai niin… ettei unohdu. Älkää Te myöskään unohtako käydä lukemassa sitä, mitä Hyysäri ei julkaise.

Piraattiliiton sivut ovat julkaisseet huolestuttavan - mutta varsin odotetun uutisen. Euroopan Unioni pyrkii todellisuudessa - kaikista korulauseista ja juhlapuheista huolimatta - erittäin päämäärätietoisesti ihmisoikeuksien murentamiseen ja kaventamiseen. Suoralla tulilinjalla on ihmisoikeuksista vallanpitäjien kannalta vaarallisin - mutta myös kaikkien muiden ihmisoikeuksien peruskivi - sananvapaus.

EU-parlamentti harkitsee uusia säädöksiä, joilla eurooppalaiset bloginpitäjät rekisteröitäisiin virallisesti. Rekisterin ylläpitoon perustettaisiin erillinen valtakunnallinen media-asiamies. Näistä yhden asian asiamiehestä ja ombudsmanneista saadut kokemukset ovat olleet tähän mennessä aika ikäviä sananvapaudelle ja kansanvaltaiselle yhteiskunnallemme - ja tämä uusi viranomainen näyttäisi olevan suoraa jatkumoa näille puuhasteluille.

EU parlamentti haluaa faktisesti laajentaa sensuuria. Tämä tarkoittaa suomeksi helpompaa bloggaajien saattamista (näennäis)oikeudelliseen vastuuseen kirjoituksistaan sekä viranomaisten mahdollisuuksia säädellä blogien sisältöä. Tämän perusihmisoikeuksia rikkovan aloitteen takana on EU-parlamentin kulttuurikomitea, jonka asiaa koskevan alustavan raportin muotoilusta on vastannut - hieman yllättäen - virolainen sosialisteja edustava europarlamentaarikko Marianne Mikko.

Hieman yllättäen siksi, että virolaisen - jos kenen - luulisi vastustavan pakkovaltaa ja sensuuria. Mikon tapauksessa näyttäisi kuitenkin Homo Sovieticus muuttuneen teoriasta todellisuudeksi - tyypillisen auktoriteettiuskoisen vasemmistolaiseen tapaan.

Mikko puhuu blogeista ja käyttäjien tuottamasta sisällöstä uutena haasteena. Kuten Piraattiliitto asiallisesti huomauttaa:

EU-parlamentti on kiinnostavasti kohdannut tämän vapaamman ja epävirallisemman tiedonvälityksen muodostaman ‘haasteen’ juuri, kun se on skandaalimaisesti äänestänyt omia taloudellisia väärinkäytöksiään koskevan tutkimusraportin salaiseksi. Bloggaajia koskeva raportti - jonka kulttuurikomitea hyväksyi kesäkuun 3. päivänä - näkee “merkittävänä vaarana” sen, että voitontavoittelu voi vaarantaa lehdistön mahdollisuuden toimia demokratian vahtikoirana. Tästä johtuen komitea haluaisi “selventää blogien ja käyttäjien tuottaman sisällön statuksen, saattaen ne samanlaisen laillisen vastuun kohteeksi kuin kaiken muunkin julkaisutoiminnan.”

Tämä parlamentin näkemys - kuten valheet ja puolitotuudet yleensäkin - on varsin mielenkiintoinen.

Kun tähän mennessä eurooppalaiset vallanpitäjät ovat olleet erittäin kiinnostuneita kartellien ja monopolien purkamisesta, niin tällä lausunnolla pyritään - vastoin täysin kaikkeen muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan otettua kantaa - luomaan tiedonvälitykseen hallittavissa oleva mediamonopoli - tai - kartelli.

Kansalaistiedonvälitys on paikannut esimerkiksi täällä kotimaassa sitä aukkoa, joka on syntynyt kun maassa ei ole kuin yksi - varsin epäluotettava ja asenteellinen - päivälehti. Tuon monopolimedian nimeä lienee turha mainita tässä…

Parlamentti on huolestunut erityisesti niistä bloggaajista, joilla on pahantahtoisia aikeita tai salainen agenda. Mikon mukaan

…blogosfääri on tähän mennessä ollut hyvien aikeiden ja suhteellisen rehellisen viestinnän tyyssija. Mutta kun blogit yleistyvät, myös periaatteiltaan vähemmän ylevät ihmiset haluavat käyttää niitä.

Tästä lauseesta paljastuu karu totuus. Omat illmanistimme eivät ole poikkeus nykyisessä oligarkkien hallitsemassa EU:ssa. Ihmisten luokittelu mielipiteidensä vuoksi hyviin ja pahoihin, on - ikävä kyllä - yleiseurooppalainen suuntaus.

Kun kansalaisyhteiskunnassa joku tai jokin kuppikunta nostaa itsensä muiden yläpuolelle ja ottaa omankädenoikeudekseen määritellä oikea ja väärä mielipide, ollaan matkalla kohti totalitarismia. Kansalaisyhteiskunnassa ja kansanvallassa ei voi olla vääriä mielipiteitä - toimet ja teot ovat sitten asia erikseen. Tämä kehitys - salailun ja välimerellisen hallintokulttuurin lisäksi - on syynä siihen, että EU:sta on muodostunut todellinen ja nykyinen ihmisoikeusongelma.

Uskomattominta näiden oligarkkien ajattelussa on se, etteivät he ymmärtäneet Irlannin Lissabonin sopimuksesta järjestämän kansanäänestyksen ei-tuloksen todellista merkitystä. Heidän mielestään kansa oli väärässä ja äänestystulos oli väärä. Veteraanitoimittaja - ja tosieurooppalainen ajattelija - Erkki Toivonen on kommentoinut tuota äänestyksen jälkeistä tilannetta varsin osuvasti.

Kun MEP Mikolta kysyttiin, näkeekö hän bloggaajat uhkana, hän vakuutti, ettei EU-parlamentti koe heitä uhkana. Samaan hengenvetoon hän totesi, että

nämä bloggaajat ovat asemassa, jossa he voivat saastuttaa kyberavaruutta laajamittaisesti. Kyberavaruudesta löytyy jo entuudestaan aivan liian paljon roskapostia, disinformaatiota ja pahantahtoisia aikeita.

Mielipide ei voi olla rikos kansalaisyhteiskunnassa. Vallananastaminen ja sananvapauden rajoittaminen taas ovat.

Vaihtakaa muuten huviksenne sana bloggaajat sanaan EU-poliitikot ja sana kyberavaruus sanaan kansalaisyhteiskunta - näin pääsette jo varsin lähelle totuutta….

Mikko uskoo suuren yleisön suhtautuvan edelleen hyvin luottavaisesti blogeihin, joita pidetään yleisesti vilpittöminä.

“Ja näin asian täytyy olla jatkossakin”, Mikko painottaa. “Siksi me tarvitsemme blogeja varten virallisen laatumerkinnän ja tiedon siitä, kuka blogia todella kirjoittaa ja miksi.”

Mihin tätä tietoa tarvitaan? Aina kun joku on valvomassa, rekisteröimässä ja rajoittamassa ilman todellista syytä, on syytä suhtautua tällaiseen tahoon epäillen. Yhteiskunnan toimimisen vuoksi tarvitaan regulointijärjestelmiä ja yhteisiin sopimuksiin sitoutumista, mutta sen toimimisen vuoksi ei tarvita ylimääräistä kontrollia, itsevaltiaita vallanpitäjiä eikä järjettömiä lakeja.

Kuten olen joskus aikaisemminkin todennut, jokainen laki ja asetus, joka on vastoin yleistä oikeudentajua on ainoastaan omiaan alentamaan yleistä lainkunnioitusta ja lainrikkomiskynnystä. EU direktiivitehtaineen ja ylikansallisine päsmäröinteineen tuntuu olevan juuri tällaiseen toimintaan erikoistunut demokratiaa kynnysmattonaan käyttävä vähemmistödiktatuuri.

Etnisyyteen perustuva kansallisvaltio on ainoa yhteiskuntajärjestelmä, jonka voi edes teoriassa kuvitella toimivan oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti jäseniään kohtaan.

Se, kuka tai ketkä minkäkin blogin takana on tai ovat on tulevaisuudessa tarkoitus varmistaa media-asiamiehelle tapahtuvalla rekisteröinnillä. Kunkin bloggaajan tarkoitusperien selvittämistä varten komitea puolestaan kaavailee vapaaehtoista merkintäjärjestelmää, jonka avulla bloggaajat kertoisivat ammatillisista ja taloudellisista taustoistaan ja intresseistään sekä paljastaisivat bloggaamisensa motiivit helposti luokiteltavalla tavalla.

Ja jälleen kerran; mihin kansalaisyhteiskunta tarvitsee tällaista tietoa? Vain diktatuuri luokittelee ja rekisteröi alamaisiaan tällaisten asioiden perusteella.Pahasti näyttää siltä, että EU:ssa kansanvalta on vain sumutusta ja kuorta.

MEP Mikolla itsellään on muuten - vähemmän yllättäen - journalistitausta.

Hän on toiminut mm. virolaisen Diplomaatia-lehden päätoimittajana. Tältä pohjalta ei ole vaikeaa kuvitella tämän hankkeen todellisia tavoitteita ja päämäärää.

Kansalaismediat ovat vieneet valtamedian uskottavuuden ja lukijat. Tämä on uskottavuutensa ja valtansa menettäneen valtamedian kostoisku kaikkia sellaisia vastaan, jotka ovat uskaltaneet paljastaa sen, ettei keisarilla ole vaatteita ollenkaan.

Mikä on sitten tämän projektin pääkohde? Kenet ja minkä EU-parlamentti haluaa saada ylivaltiolliseen kontrolliin ja helpommin sensuroitaviksi?

Suora siteeraus Piraattiliiton uutisesta:

Yksi hyvä kandidaatti ovat EU-kriittiset blogit ja blogit - kuten Piraattiliitto - jotka ovat uutisoineet EU-parlamentin omista taloudellisista väärinkäytöksistä. Toinen hyvä kandidaatti ovat islamiin ja monikulttuurisuuteen kriittisesti suhtautuvat blogit. Mahtaisiko esimerkiksi viime eduskuntavaaleissa ehdokkaana olleen Jussi Halla-Ahon Scripta saada laatuhyväksyntää Suomen media-asiamieheltä uudessa uljaassa EU:ssa? Eikä unohtaa tietenkään sovi p2p- ja piraattiblogeja. Mahtaisiko halu saada perinteisen mediateollisuuden monopolit puretuksi ja tekijänoikeusjärjestelmä uudistetuksi täyttää parlamentin kulttuurikomitean mielessä olevat “pahantahtoisuuden” kriteerit?

Minulla ei ole tuohon kovinkaan paljon lisäämistä.

Nähtäväksi jää kuitenkin se, kuinka paljon amerikkalaiset ovat valmiita rikkomaan omaa sananvapauskoodistoaan EU:n vaatimuksesta? Veikkaan, että jenkit eivät ole valmiita tekemään sitä tässä tapauksessa ollenkaan.

Totuus lienee se, että suurin osa näistä blogeista, joita tällä lainsäädännöllä halutaan hiljentää, pitää fyysisenä palvelimenaan USA:ssa sijaitsevaa palveluntarjoajaa.

Jotain hyvää sentään löytyy tuosta kansojen ja kulttuurien sulatusuunistakin - siis sananvapaus.

Miten tästä uutisesta sattuukaan tulemaan mieleen pari aikaisempaa esimerkkiä ihmisten rekisteröinneistä? Saksassa juutalaiset joutuivat rekisteröitymään ja kantamaan keltaista tähteä vaatteissaan - tunnetuin seurauksin. Neuvostoliitossa ihmiset rekisteröitiin etnisen alkuperän mukaan, heidän liikkumistaan rajoitettiin sisäisen passin ja miliisin voimin - ja näitä kokonaisia kansoja siirrettiin kauas Siperiaan kotiseuduiltaan. Tämän luulisi Mikonkin tietävän.

Rekisteröinti helpottaa kontrollia ja kontrolli helpottaa pakkotoimenpiteitä.

Tähän asiaan liittyvä peruskysymys kuuluukin seuraavasti; miksi demokraattisena esiintyvä Euroopan Unioni haluaa totalitarismin työkalut itselleen ja mihin se tarvitsee niitä?

Kuten olen aikaisemminkin todennut, George Orwellin painajaismainen maailma elää ja voi hyvin tämän ajan Euroopassa.

Lähde

“Mutta totta kai ylempi esimiesviranomainen on aina oikeassa ja sitä kaikki noudattavat”

Turun poliisin ylikomisario Timo Malinen apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen kannasta , jonka mukaan (Romaniasta saapuneiden kerjäläisten) passiivinen kerjääminen ei täytä lievän rahankeräyksen tunnusmerkistöä.

Tätä esimiesviranomainen on aina oikeassa periaatetta noudatettiin tunnetuin seurauksin Saksassa 1933-45 eikä siihen vetoaminen pelastanut rikoksiin syyllistyneitä virkamiehiä tuomioilta.

Muutenkin alkaa vaikuttamaan siltä, että juuri tämä valtakunnansyyttäjänvirasto on sellainen instanssi, joka ei ehkä ole ymmärtänyt aivan tarkasti omaa toimenkuvaansa ja valtuuksiaan.

Eduskunta on maamme lakeja säätävä elin ja oikeuslaitos niiden riippumaton tulkitsija. Lainsäädäntöä ja viranomaisten toimintaa Suomessa valvovat todellisuudessa - vastoin Mika Illmanin väitöskirjaan perustuvaa näkökantaa - eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri.

Lähde: HS

On ilmeistä, että työttömien, rasismia kaikkialla kohtaavien ja osin myös luku- ja kirjoitustaidottomien romanien on pakko kerjätä Euroopan metropoleissa taatakseen toimeentulon perheillensä.

Lähde

Näin monikulttuuriseen juhannukseen voi hyvin liittää erään puolivanhan jälkiruokareseptin löydön 1980-luvun keittokirjasta:

Neekeripäärynät:
6 annosta
Kypsymisaika: 20-30 minuuttia
Jäähtymisaika: ainakin 1 tunti
Kuumennusaika: noin 10 minuuttia

Kuori päärynät, mutta jätä niihin kannat. Keitä päärynät pehmeiksi sokerin ja veden seoksessa miedolla lämmöllä. Valvo kypsymistä, kypsymisaika riippuu päärynöiden lajikkeesta ja kypsyysasteesta. Kokeile kypsyyttä pistämällä hammastikulla tai teräväkärkisellä veitsellä hedelmän keskustaan saakka.

Kun päärynät ovat pehmeät, nosta ne reikäkauhalla tarjoilumaljaan ja malja jääkaappiin.

Keitä lientä kokoon kunnes sitä on jäljellä 1 1/2 dl. Sulata siihen pieneksi paloittelemasi suklaa. Sekoita, jotta kastikkeesta tulee aivan tasaista.

Lisää voinokare.

Kaada suklaakastike päärynöiden päälle juuri ennen tarjoilemista.

Tarjoa neekeripäärynät hyvin kylminä.

No niin. Syyllistyin ensimmäisen kerran blogini historiassa ns.neekeri-sanan käyttöön. Jos illmanistit tekevät tästä tutkintapyynnön ja siitä seuraa syyte ja mahdollisesti rangaistus, haluan kuitenkin sanoa jotain.

Tämä herkullinen resepti on kopioitu sanasta sanaan kirjasta Parhaat jälkiruoat, WSOY Porvoo 1986, ISBN 951-013811-8.

Kun lähetätte ne kuuluisat mustat varikset perään, lähettäkää ne oikeaan osoitteeseen ja polttakaa kerralla nämä kyseiset lähdeteokset.

Sillä kukaan ei voi tietää sitä, millaisen kapinan totuutta ja monikulttuurisuutta vastaan nämä teokset - polttamatta jäämättä - tulevat tulevaisuuden Euroopassa aiheuttamaan.

Kauheaa kuvitellakin sitä päivää…

Yllättäen Mokuradio julkaisi uutisen monikulttuurin saavutuksista Ruotsissa. Kyse on tällä(kin) kerralla Malmön surullisenkuuluisasta - todellisen monikulttuurisuuden saavuttaneesta - Rosengårdin lähiöstä.

Tilanne kaikkein monikulttuurisimmissa osissa Ruotsia on muuttunut sellaiseksi, että palomiehet vaativat lisäturvaa työnteolleen - ihmisten auttaminen ja pelastaminen on muuttunut monikulttuurisissa lähiöissä.

Ruotsalaiset palomiehet vaativat turvallisuutensa parantamista jatkuvien välikohtausten vuoksi. Malmössä palomiehet joutuivat ongelmalähiön nuorten hyökkäyksen kohteeksi viime viikonlopulla. (kyllä, kyllä - Mokuradion oma ilmaisu… )

Nämä nuoret heittelivät palomiehiä kivillä, kananmunilla ja sylkivät pelastajien päälle.
Ruotsin television (SVT) mukaan palomiehet ovat toistaiseksi kieltäytyneet menemästä Rosengårdin ongelmalähiöön ilman poliisin suojaa. He vaativat lisäksi turvalaseja ajoneuvoihin sekä lisää henkilökuntaa ja valvontakameroita.

Tämä on taas yksi esimerkki siitä, millaiseksi pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta rikastuu kun se muuttuu aidosti monikulttuuriseksi. Kuka tällaista sitten itse asiassa haluaa ja miksi, se on taas se kuuluisa miljoonan ruplan kysymys.

Kun näitä uutisia lukee, niin Camilla Haaviston lausuma tuntuu vähintään omituiselta:

Maahanmuuttajat sinänsä eivät ole tuoneet mitään huonoa. Toki on joitain heihin liittyviä negatiivisia ilmiöitä, mutta ne eivät ole maahanmuuttajien vaan yhteiskunnan tuottamia.

Turvattomuus, infrastruktuurin ja omaisuuden tuhoaminen, väkivalta - vai oliko jotain muuta sellaista, joka on yhteiskunnan tuottamaa?

Ai niin - rasismi…

Sehän se on syy kaikkeen. Ja nimenomaan sellainen rasimi, jota alkuperäisväestö kohdistaa maahanmuuttajiin. Muuta rasismiahan ei ole olemassakaan….

Lähde: YLE Uutiset

Jk. Olen joskus aikaisemminkin julkaissut asiaan liittyvää. Näitä kirjoituksia löytyy esimerkiksi täältä, täältä ja täältä.

Päivitys 180608:
Muutaman lukijan pyynnöstä - se kuuluisa kuva Fatimasta:

Kuva kertoo usein enemmän kuin tuhat sanaa…

Iltalehti kyseli nettikyselyssään viikonloppuna, että luotatko keskustaan?

vaikka kansa vastaakin ei, niin pakkohan tässä on ilmeisesti luottaa…

Etenkin kun tuo perinteinen agraaripuolue on näinkin perinteisen oloinen ja näköinen:

Hyvät naiset ja herrat: Helsingin Keskustanuorten puheenjohtaja Abdirahim Hussein.

Lähteet: Iltalehti, HS

Ei pitäisi olla niin suurta väliä sillä, millä perusteilla ihminen on Suomeen tullut. Perheen käsitettä laajentamalla houkuttelemme helpommin uusia maahanmuuttajia.

Astrid Thors

Valpas yhteisten etujen valvoja.

Ulkoministeri Alexander Stubbin (Epäkansallinen Kokoomus) mukaan Irlannin eilinen äänestystulos ei ole aikaansaanut paniikkireaktioita tai ”kriisineuvotteluja” EU –johtajien keskuudessa.

Stubbin mukaan johtajien linja pitää ja kommentit ovat olleet samansuuntaisia läpi Euroopan:

Sarkozy, Merkel ja Barroso antoivat oman deklaraationsa ja viesti on ollut mielestäni se, että ilman muuta kunnioitetaan kansanäänestyksen päätöstä, mutta ratifiointi ei voi loppua tähän.

Miten niin ei voi loppua?

Totta kai se voi loppua ja sen pitääkin loppua. Se, että äänestystulos ei miellytä valtaapitävää eliittiä ei ole syy muuttaa sääntöjä.

Toisaalta tarpeeksi ylikäyvä yksimielisyys saattaisi johtaa ns. välimerellisen lainkunnioituksen ja moraalin hiipimisen koko nykyisen unionin alueelle. Se voi olla hyvä sikäli, että se nopeuttaisi EU:n hajoamista - huono sikäli, että korruptio, löysä moraali ja lainkunnioittamattomuus saattavat juurtua sitkeästi tulevaisuudessa myös luterilaiselle alueelle.

EU:n sosialisointiryhmän puheenjohtaja Martin Schultzin eiliseen kommenttiin, jonka mukaan ne ajat jolloin saatoimme pyytää kansalaisia äänestämään niin pitkään kunnes tuloksena oli ”kyllä” ovat ohitse, Stubb totesi:

Schultzilla on omat näkemyksenä, mutta kuten aikaisemmin totesin, näihin löytyy aina luovia ja joustavia ratkaisuja. Pitää miettiä, miten edetään. Ratkaisumallejahan on vaikka kuinka paljon, vakuuttelee Stubb.

Luovia ja joustavia ratkaisuja?

Sanan- ja mielipiteenvapauden rajoittaminen, globalisaatio, kansallisvaltioiden tuhoaminen viimeistä perustusta myöten, oligarkia, enemmistön mielipiteen unohtaminen, vähemmistöjen sortaminen, ovien avaaminen suhdanteiden mukaan halpatyövoimalle, toisinajattelijoiden vainoaminen - työleirit, keskitysleirit ja kaasukammiot?

No ehkä ihan noin jyrkästi ei kannata vielä ajatella , mutta aina silloin kun vallanpitäjä ei vaikuta välittävän kansan mielipiteestä on syytä olla jostain huolissaan.

Alex voi olla ihan lungi kundi - etenkin dyykatessaan ja goisaillessaan- mutta äijän aikaisemmat NATO-lausunnot yhdistettynä tähän kommentointiin eivät vakuuta - ainakaan minua.

Tämä hymypoika ei vaikuta kovinkaan isänmaalliselta tai kansanvaltaiselta. Hassu juttu - niin kuin tuossa kuvassakin todetaan: Not for public Use….

We have been stubbed….

Lähde: US

Maanmuuttoministeri Astrid Thors on osoittanut kiinnostuksensa vastata tekemisistään ministerinä Suomen Eduskunnalle:

… sekä elävää kuvaa Youtubessa.

Oloni ei ole kyllä - tämänkään jälkeen - jostain syystä yhtään huojentuneempi. Etenkään ajatellessani suomalaisia päättäjiä…

Lähteet: IL, Youtube

Olen kommentoinut aseisiin ja niiden hallussapitoon liittyvistä asioista ns. lukkarinrakkaudella aikaisemminkin.
Edellinen kommenttini on herättänyt pitkän keskustelun - tosin hieman varsinaisen tekstin ulkopuolelta.

En usko kovinkaan vahvasti yleisellä tasolla ns. salaliittoteorioihin, mutta tarkoitushakuiseen asioiden yhdistelyyn ja kehityksen ohjaamiseen uskon sitäkin enemmän.

Sattumaa ei ole olemassakaan.

Valitettavasti tällä hetkellä näyttäisi kuitenkin siltä, että olemme - yleisen kansalaisoikeuksien vähentämisen ja epädemokratiakehityksen ohella - siirtymässä myös yhä tiukemmin yleiseurooppalaiseen holhous- ja valvontajärjestelmään - vauhdilla kohti oligarkkien hallitsemaa poliisiyhteiskuntaa.

Vantaan poliisin - sekä myös tutkinnanjohtaja komisario Risto Purastien - toiminta herättää enemmän ja enemmän ihmettelyä.

Helsingin Reservin Sanomat ottaa viime viikolla julkaistussa numerossaan 5/08 kantaa Vantaalla tapahtuneeseen poliisin mediassa rummuttamaan ns. asekätkölöytöön. Helsingin Reserviupseeripiirin toiminnanjohtaja Arto Pulkki kirjoittaa sivun verran. Pulkki syytää Vantaan poliisia töppäyksistä toukokuun lopulla tehdyssä asekeräilijän asunnon tyhjennyksessä.

Vantaan kihlakunnan poliisi tyhjensi 27. toukokuuta Vantaan Simonkylässä kerrostalon kuudennen kerroksen asunnon aseista, ammuksista ja räjähteistä. Samalla evakuoitiin rappukäytävän asukkaat ja läheinen päiväkoti tyhjennettiin. Tämän tapahtuman vuoksi kolmeksi vuorokaudeksi poliisivankilaan kiinniotettu 37-vuotias mies on aktiivireserviläinen. Pulkki sanoo, että hänen on hyvin vaikea ymmärtää ja hyväksyä poliisin toimia.

Luvanvaraiset ampuma-aseet olivat kaapeissa, niihin oli kaikkiin hallussapitoluvat ja säilytystilat oli hyväksytty V